Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Transkriptio

1 Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto

2 Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia hankkeita: STRIP, [Varhaislapsuudessa alkanut sydän ja verisuonitautien ehkäisyprojekti] Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus (johtaja prof. Olli Simell, tutkijoina mm. Katja Pahkala, Arja Sääkslahti) PANIC [Lasten ravitsemus ja liikunta] Itä-Suomen yliopisto (johtaja prof. Timo Lakka, tutkijoina mm. Eero Haapala, Eeva-Kaarina Lampinen) LATE [Lasten terveysseurantatutkimus], Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansallinen liikuntatutkimus , Suomen Gallup Laps Suomen ( ), (johtaja prof. Heimo Nupponen, tutkijoina mm. runsaasti graduntekijöitä) Suomalaisten ja hollantilaisten 2-6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja päiväkodissa, (johtaja prof. Marita Poskiparta, tutkijoina Anne Soini, Anette Mehtälä ja useita graduntekijöitä) In Pact (Arkiliikunta tutkimus, johtaja prof. Taija Juutinen, tutkijana Arto Laukkanen) Liikkuva koulu, LIKES tutkimuskeskus, johtaja Tuija Tammelin, LIKES tutkimusryhmä

3 Katse kolmevuotiaisiin Fyysisen aktiivisuuden määrä alkaa urautua ja elämäntapa löytyä (Yang 1997)

4 Kolmevuotiaiden liikkuminen 3-vuotiailla ulkoleikit ovat yleisin fyysistä aktiivisuutta kuvaava toiminto. (STRIP; Laps Suomen) Ulkoleikit ovat sisäleikkejä vauhdikkaampia ja kuormittavampia. (Laps Suomen; STRIP)

5 Mittausmenetelmällä on suuri merkitys!

6 Liikunnan määrä vanhemmilta kysyttynä LATE-tutkimuksessa (2010) tulos perustuu vanhempien kyselyyn: 88% 3-vuotiaista ulkoili tai liikkui päivittäin 2 h Laps Suomen tutkimuksessa (2010) tulos perustuu havainnointiin eli vanhempien täyttämään ajankäyttöpäiväkirjaan: 40% 3-vuotiaista liikkui arkisin vähintään 2h/päivä Sääkslahti

7 Liikunnan määrä objektiivisesti mitattuna Soini ym. (2012) tutkimuksessa oli menetelmänä kiihtyvyysmittari: 3-vuotiailla keskimäärin 10,6 tuntia erittäin kevyttä / paikoillaan tapahtuvaa toimintaa 67 min. kevyttä liikkumista keskimäärin 58 min. vähintään keskiraskasta eli reipasta liikkumista. => Kukaan lapsista ei täyttänyt Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (2005) tavoitetta liikkua reippaasti kaksi tuntia päivittäin.

8 Kolmevuotiaiden liikkuminen päiväkodissa Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa suurin osa (59%) havainnoidusta ajasta vietetään istuen tai seisten. (Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten ) Päiväkotipäivän aikana yleisimmät toiminnot ovat ulkoleikit (70 minuuttia) ja sisäleikit (60 minuuttia). (Laps Suomen) Vapaa leikki on ohjattuja leikkejä kuormittavampaa. (Laps Suomen; Suomalaisten ja hollantilaisten ) Kaikissa päiväkodeissa ei ole joka viikko ohjattua liikuntaa! (Laps Suomen) Omaehtoista leikkiä on 71 % ja ohjattua toimintaa 29 %. 61% vapaasta leikistä ja 76% ohjatusta toiminnasta on intensiteetiltään erittäin kevyttä fyysistä aktiivisuutta. (Suomalaisten ja hollantilaisten )

9 Päivähoidon henkilökunnan rooli Henkilöstö antaa harvoin suullista kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi (90 % havainnoinneista ei minkäänlaista kehotusta), vaikka aktiivisuuden intensiteetti oli korkeampi kannustetuissa kuin kannustamattomissa tilanteissa. (Suomalaisten ja hollantilaisten )

10 Kolmevuotiaiden liikkuminen kotona ja vapaa-ajalla Kotona yleisimmät toiminnot olivat ulkoleikit (70 minuuttia) ja sisäleikit (60 minuuttia) (Laps Suomen) Kaikista 3-vuotiaista 25% osallistuu harrastuksiin kerran viikossa ja 12% 2 3 kertaa viikossa. (LATE) Yhteiskunnallinen muutos epäsuorasti nähtävissä: 1990-luvun alkupuolella kerättyyn aineistoon verrattuna (STRIP) luvulla kerättyyn aineistoon (Laps Suomen) ulkona liikkumisen ja leikkimisen määrä on vähentynyt ja sisäleikin määrä on lisääntynyt.

11 Lapsen kasvaessa Yksilöiden väliset erot alkavat näkyä, eli fyysinen aktiivisuus polarisoituu.

12 Kolmesta kuuteen ikävuoteen fyysinen aktiivisuus muuttuu Ulkoleikkien ja vauhdikkaiden leikkien määrä kasvaa. (STRIP; Laps Suomen) 3 6-vuotiaiden kokonaisaktiivisuus lisääntyi kahden vuoden aikana noin yhden tunnin päivää kohden (Laps Suomen; STRIP)

13 Yksilöiden väliset erot tulevat näkyviin Yksilöiden väliset erot ovat suuria: vähiten liikkuvat lapset liikkuvat vain 1/3 osaa eniten liikkuvien määrästä. (STRIP) Kiinnostuksen kohteet alkavat eriytyä ja fyysisesti aktiiviset toiminnat alkavat suuntautua kiinnostuksen mukaisesti (Toiminnat alkavat eriytyä tyttöjen ja poikien välillä (esim. naruhyppely vs. jalkapallo). Pojat käyttivät tietokoneella enemmän aikaa kuin tytöt) (Laps Suomen)

14 Lasten harrastuksista 3 6-vuotiaista lapsista 87 % harrastaa urheilua ja liikuntaa (osuus oli kasvanut lähes 30 %:lla 15 vuoden aikana) (Kansallinen liikuntatutkimus) Suosituimmat 3 6-vuotiaiden lasten urheiluseuroissa harrastamat (vähintään kerran viikossa ja säännöllisesti kolmen kuukauden ajan) lajit ovat SVoLi -lajit, jalkapallo ja yleisurheilu

15 Koulun aloitus on nivelkohta lapsen elämässä 7-8 vuotiailla kokonaisaktiivisuuden määrän lisääntyminen pysähtyy (Laps Suomen; InPact; PANIC) ja kääntyy vähitellen laskuun. (Liikkuva koulu väliraportti) Ensimmäisen luokan oppilaat ulkoilevat, leikkivät ulkona ja harrastavat liikuntaa enemmän viikonloppuisin kuin arkisin.

16 Kokonaiskuva fyysisestä aktiivisuudesta

17 Minuuttia päivässä 100 Objektiivisesti mitatun reippaan liikunnan määrä lapsilla ja nuorilla 80 (arvio) * 58 (arvio) (arvio) ** ** 59 Liikuntasuositus 7-vuotiailla ja sitä nuoremmilla lapsilla on 120 minuuttia päivässä Ikä vuotta ** ** 45 Hajonta ylä Aktiivisuus Hajonta ala * Soini ym ** Tammelin ym (toimituksessa)

18 Asioihin on mahdollista vaikuttaa Interventioilla pystytään lisäämään fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärää (STRIP; Suomalaisten ja hollantilasten )