Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Transkriptio

1 Liikuntatutkimuksen suuntaviivat Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu

2 Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään tällä hetkellä? Mistä tarvitaan lisää tietoa? Mitkä ovat tulevaisuuden haasteet? Näkökulmia tutkimustiedon hyödyntämiseen 2

3 Lasten ja nuorten terveysliikunnan tila Suomessa, yhteenvetoa Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen Fogelholm, Paronen ja Miettinen,

4 Mitä lasten ja nuorten liikunnasta tiedetään? Terveysliikunnan tila 2006 Varmat tulokset Nuoret pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt. Urheiluseuroissa tapahtuva liikunta vähenee jyrkästi 12 ikävuoden jälkeen. Urheiluseuroissa tapahtuva liikunta on yleistynyt viimeisen 15 vuoden aikana, tytöillä vielä selvemmin kuin pojilla. Epävarmaa Nuorista pojista noin 50 %, tytöistä noin 40 % liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (tunnin päivässä). Erittäin vähän, tai ei lainkaan, liikkuvia on pojista noin 20 %, tytöistä noin 25 %. Fogelholm ym

5 9-18-vuotiaiden osallistuminen vähintään kerran viikossa urheiluseuran harjoituksiin Kuva: Fogelholm, Paronen & Miettinen 2007, suullinen esitys Datan lähde: Laps Suomen tutkimus , Nuorten terveystapatutkimukset

6 Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen vuotiaat (>1 kerta/viikko) vuosina , NTTT Kuva: Fogelholm, Paronen & Miettinen 2007, suullinen esitys Datan lähde: Nuorten terveystapatutkimukset

7 Vapaa-ajan liikunnan riittävyys 12- ja 18-vuotiaat, , NTTT Kuva: Fogelholm, Paronen & Miettinen 2007, suullinen esitys Datan lähde: Nuorten terveystapatutkimus. 7

8 Lasten fyysinen aktiivisuus, kunto ja terveys muutoksia 20 vuoden ajalta Liikunta "varsinainen" liikunnan harrastaminen ei ole vähentynyt kyselytutkimusten perusteella liikunnan harrastus urheiluseuroissa on lisääntynyt Mutta kuitenkin? lapset ja nuoret ovat lihoneet nuorten fyysinen kunto on heikentynyt mm. tuki- ja liikuntaelinoireet ovat lisääntyneet 8

9 Lasten ja nuorten liikunta Mistä tarvitaan lisää tietoa? (1) Kokonaisaktiivisuudesta ja liikunnasta, jota lapset ja nuoret eivät miellä "liikunnan harrastamiseksi" arjen liikunta, ulkoilu, pihaleikit liikunta koulussa tai koulumatkoilla liikkumaton aika, istuminen, ruutuaika erityisesti lisää tietoa tarvitaan alle kouluikäisten ja ala-asteikäisten lasten liikunnasta 9

10 Laajoja lasten ja nuorten väestötutkimuksia, joissa liikunta mukana Toistuvat poikkileikkaustutkimukset Nuorten terveystapatutkimus (NTTT) v, joka 2. vuosi WHO:n koordinoima koululaistutkimus v, n. 4 vuoden välein, n. 35 eri maasta Kouluterveyskysely (THL) v, joka 2. vuosi Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK, THL) 15+ v, joka vuosi, v nuorin ryhmä Suuri kansallinen liikuntatutkimus 3-18 v, 4 v. välein lajikohtainen liikunta, seuroissa tapahtuva liikunta 10

11 Lasten ja nuorten liikunta Mistä tarvitaan lisää tietoa? (2) Kuinka moni suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu terveyden kannalta "riittävästi" suhteessa suomalaisiin suosituksiin? Alle kouluikäiset: Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17. STM, OPM ja Nuori Suomi ry. Kouluikäiset 7-18-vuotiaat: Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille OPM ja Nuori Suomi ry. 11

12 Mistä tarvitaan lisää tietoa? Lasten ja nuorten liikunta (3) Väestötason seurantatietoa fyysisestä aktiivisuudesta ja fyysisestä kunnosta ja liikuntataidoista. 12

13 Mistä tarvitaan lisää tietoa? Lasten ja nuorten liikunta (4) Tarvitaan luotettavia menetelmiä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden mittauksiin - sekä uudet teknologiat että kyselymenetelmät. Fyysisen aktiivisuuden mittausteknologia on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana => Fyysisen aktiivisuuden objektiivinen mittaaminen on mahdollista myös laajoilta ryhmillä => Mittaustarkkuus ja toistettavuus paranee => Ymmärrys liikunnan ja terveyden välisistä suhteista lisääntyy 13

14 Mistä tarvitaan lisää tietoa? Lasten ja nuorten liikunta (5) Tarvitaan tarkempaa tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta objektiiviset menetelmät käyttöön vertailut kansainvälisiin tuloksiin aktiivisuusluvut/min :00:00 7:00:00 8:00:00 9:00:00 10:00:0 0 11:00:00 12:00:00 13:00:0 0 14:00:00 15:00:0 0 16:00:0 0 17:00:00 18:00:0 0 19:00:00 20:00:00 21:00:0 0 22:00:00 23:00:0 0 Kellon aika 14

15 Tutkimustarpeet: lapset ja nuoret liikunnan terveysvaikutukset Yhteenveto-osa raportista (USA:n terveysministeriö, liikuntasuositukset, komitearaportti 2008) lapset ja nuoret suositukset tutkimuksista Monia tutkimustarpeita ilmeni, mutta erityisesti 15

16 Tutkimustarpeet: lapset ja nuoret liikunnan terveysvaikutukset (6) Millaista liikuntaa (määrä ja tapa) tarvitaan lihavuuden ehkäisemiseksi sekä luuston, sydämen, verisuonten ja aineenvaihdunnan terveyden ylläpitämiseksi? Terveysliikunnan minimisuositus, entäpä optimisuositus ja maksimisuositus? Milloin terveyshyötyjä ei enää saavuteta ja milloin vaikutukset kääntyvät haitallisiksi? (USA:n terveysministeriö, liikuntasuositukset, komitearaportti 2008) 16

17 Tutkimustarpeet: lapset ja nuoret liikunnan terveysvaikutukset (7) Vaikuttaako liikunta käyttäytymiseen luokassa ja koulumenestykseen? Miten ikä, kehitysvaihe, sukupuoli, etnisyys, sosioekonominen asema muovaavat liikunnan vaikutuksia terveyteen? (USA:n terveysministeriö, liikuntasuositukset, komitearaportti 2008) 17

18 Liikunta, terveys ja hyvinvointi lapsuudesta aikuisikään Liikunta lapsena Terveys lapsena Liikunta aikuisena Terveys aikuisena 18

19 Laajoja lasten ja nuorten väestötutkimuksia, joissa liikunta mukana Etenevät suomalaiset seurantatutkimukset LASERI Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät STRIP - SepelvaltimoTaudin Riskitekijöiden InterventioProjekti Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimukset (NFBC) 19

20 Liikkujaksi kasvaminen - monen tekijän summa ikä sukupuoli terveys ylipaino ja kunto taidot Lasten ja nuorten liikkuminen lähiympäristö perhe kaverit koulu asuinpaikka vuodenaika 20

21 Mistä tarvitaan lisää tietoa? Lasten ja nuorten liikunta (8) Kokonaisaktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen => mihin asioihin kannattaa yrittää vaikuttaa Liikkumattomien erilaisten ryhmien tunnistaminen => millaisia kohderyhmiä ja lähestymistapoja Lasten ja nuorten liikkumista lisäävien toteutusmallien kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi myös pitkällä aikavälillä, huomioiden erilaiset edistämisen areenat. 21

22 "Miten tutkimustieto saavuttaa ne, joiden työhön/ elämään tiedolla on merkitystä?" Lasten ja nuorten näkökulmasta: perheet: vanhemmat, isovanhemmat neuvolat: terveydenhoitajat, lääkärit päiväkodit: lastenhoitajat, lastentarhan opettajat, johtajat koulut: opettajat, rehtorit, kouluterveydenhuolto (ammatillinen ja täydentävä koulutus.) ohjaajat ja valmentajat urheiluseuroissa, kerhoissa ja yhdistyksissä (koulutus) muut lasten ja nuorten liikunnan edistäjät (esim. Nuori Suomi ry) päättäjät 22

23 Näkökulmia tutkimustiedon hyödyntämiseen Tehokasta tiedeviestintää Kansainvälisten tiedeartikkeleiden lisäksi Kotimainen tiedonvälitys, Liikunta & Tiede (edes tiivistelmä kv julkaisusta), muiden tieteenalojen julkaisut, yleistajuiset julkaisut Kansainväliset ja kotimaiset kokoukset Yhteistyön tehostamista tutkijoiden ja tutkimustiedon hyödyntäjien välille Hankekuvaukset nettiin Teemaseminaarit (esim. WORK, SKIDI KIDS, Akatemian tutkimusohjelmat) => tiedonvaihto ja yhteistyö tutkijoiden kesken ja tiedon käyttäjien kesken 23

24 Kiitos! 24