Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki"

Anneli Melasniemi
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

2 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10 2. Tuolilta ylösnousu x10 3. Polven nosto + vartalon kierto x5 (molemmat puolet) 4. Jalan vienti taakse + käsien nosto x5 (molemmat puolet) 5. Selän pyöristys + rinnan avaus x5 6. Kyljen venytys 5 sek. (molemmat puolet) (UKK-instituutin liikkuvuutta rintakehään ja lihasvoimaa jalkoihin jumppavideo)

3 Terveysliikuntasuositus Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä tai hyötyliikuntaa, ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten vesijuoksua tai hiihtoa, 1 tunti 15 minuuttia viikossa sekä Lisäksi lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Terveyttä edistää liikunta, joka vastaa teholtaan reipasta kävelyä ja kestää vähintään 10 minuuttia kerrallaan.

4 Liikunta ja ikääntyminen Ikääntyessä fyysinen toimintakyky alenee: lihasmassa pienenee, tasapaino ja reaktionopeus heikkenee, luuston massa pienenee ja hengityselimistön toiminta supistuu. MUTTA! Näihin muutoksiin voidaan vaikuttaa liikunnan avulla Liikunnan tulee olla monipuolista: kestävyysliikuntaa, lihasvoimaharjoittelua sekä nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa kehittävää harjoittelua. Jopa kerran viikossa tapahtuvalla kuntosaliharjoittelulla voidaan ylläpitää ikääntyneen lihasvoimaa Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa, mutta aina on liian aikaista lopettaa liikunta

5 Liikunta ja ahtauttavat keuhkosairaudet (keuhkoahtaumatauti ja astma) Hengityssairaus => hengenahdistus => liikkumisen pelko => heikko fyysinen suorituskyky negatiivisen noidankehän. Liikkumisen pelko ja heikentynyt suorituskyky aiheuttaa elämänlaadun heikkenemistä. MUTTA! Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia suorituskykyyn. Riittävän raskas, säännöllinen liikunta on tärkeää, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri hengästymisen aiheuttava rasitustaso => oireet eivät rajoita arkipäivän liikkumista. Hyvä fyysinen kunto helpottaa hengityssairaan elämää, lisää vastustuskykyä ja nopeuttaa toipumista infektioista ja sairauden pahenemisvaiheesta. Liikunta tehostaa keuhkotuuletusta ja liman poistumista hengitysteistä. Lisäksi hengityslihakset vahvistuvat, rintakehän liikkuvuus ja ryhti paranevat.

6 Liikunnan käypähoito -suositus Keskeinen sanoma: Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien, lihavuuden, diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, depression ja useiden syöpäsairauksien, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta, kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan. Lääkäri arvioi liikunnan vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet. Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista.

8 Keuhkoahtaumatauti ja liikunta On todettu, että liikunnallinen hengityskuntoutus vähentää merkittävästi keuhkoahtaumatautia sairastavien hengenahdistusta ja voimattomuutta, parantaa fyysistä suorituskykyä ja lieventää depressiota ja ahdistusta (A-luokan näyttö) Liikunnallinen kuntoutus on hyödyllistä ja turvallista myös heti pahenemisvaiheen jälkeen (A-luokan näyttö) Harjoittelu ei paranna tai heikennä hengitysfunktiota Keuhkoahtamatautipotilailla lihasvoima on heikentynyt, joten erityisesti lihasvoimaharjoittelu on tärkeää

9 Astma ja liikunta Liikunta ei lisää astmaatikon oireita tai huononna keuhkojen toimintaa, kun käytetään säännöllistä astmalääkitystä Säännöllinen liikunta parantaa astmaatikon rasituksensietoa sekä elämänlaatua ja vähentää hengenahdistuksen tunnetta Astmaan liittyvän keuhkoputkitulehdusreaktion ja vaihtelevan supistumistaipumuksen vuoksi liikuntaa harrastavan astmaatikon tulee pitää lääkityksensä ajan tasalla käyttää tulehdusta hoitavaa lääkettään säännöllisesti käyttää keuhkoputkia avaavaa lääkettä tarvittaessa ennen liikuntaa. Rasituksessa ilmenevät astmaoireet voidaan yleensä estää huolehtimalla säännöllisestä tulehdusta hoitavasta lääkityksestä (tarvittaessa myös avaava lääke ennen harjoitusta)

10 Hengenahdistus liikunnan aikana Tärkeää on, että hengityssairas oppii erottamaan hengästymisen ja hengenahdistuksen (hengästyminen menee ohi rasituksen loputtua, hengenahdistus voi keskeyttää liikunnan ja jopa pahentua liikunnan lopettamisen jälkeen) Liikunnan aikaista hengenahdistusta voidaan ehkäistä alkulämmittelyllä ja liikunnan rauhallisella aloittamisella Hengästymisen ja hengenahdistuksen eron oppii tunnistamaan helpommin tutun ja mieluisan lajin parissa Tarvittaessa avaavien lääkkeiden käyttö ennen liikuntaa tai liikunnan aikana (avaava lääke on hyvä olla aina liikkuessa mukana)

12 Lähteet ja lisätietoa Liikunnan käypähoito suositus (2016) ositus?id=hoi50075#s19_2 Hengitysliitto Allergia ja astmaliitto Terveysliikunnan suositukset: UKK-insituutti ysliikunnan-suositukset

13 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.