Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Transkriptio

1 Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto

2 Taustaa Toimiva yhteistyö terveysliikunnan edistämiseksi luotu 2000-luvun alussa, useita periaatepäätöksiä OKM:ssä ja STM:ssä Hallitusohjelman vankka tuki koko elämänkulun mittaisen liikunnan edistämiselle, kirjaus myös työyhteisöliikunnasta Toiminnan tehostamiseksi asetettiin uusi STM-OKM koordinoima laaja-alainen teli-ohjausryhmä, joka aloitti työskentelyn 2/2012 Ohjausryhmän päätehtävänä laatia uudet terveysliikunnan linjaukset ja toimenpideohjelma (+ jatkossa seurata ja ohjata strategian toteuttamista)

3 Valmisteluprosessi Strategiatyö aloitettiin keväällä Strategia julkaistaan Säätytalolla Helsingissä. - Aikataulullinen eteneminen - Kevät 2012: Nykytilan analysointi (FA & tmp) - Syyskausi 2012: Keskeiset linjaukset ja tavoitteet, alustavat toimenpiteet - Kevät-kesä 2013: Strategian kirjoittaminen - Strategian julkaiseminen Säätytalo, Helsinki Vahvasti tieto- ja tutkimusperustainen työ Lähtökohtana huolellinen tilanneanalyysi sekä historiallisen kehityksen ja tulevien haasteiden tunnistaminen Pitkäjänteinen prosessi, jonka pyrkimyksenä laaja-alainen eri sidosryhmien osallistuminen ja sitouttaminen Lopputuotteena asiakirjaa Strategia (painettu + sähköinen) (suomi, ruotsi, englanti) Toimenpidesuunnitelma (sähköinen, ajassa elävä) (viimeistely syksyllä 2013) + Leaflet 2-4 sivua + englanninkielinen strategia

4 Strategian viitekehys Laaja-alainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla Yhteiskunnalliset ydinviestit kirkkaana esiin -> 4 nostoa Keskeiset valinnat Läpäisyperiaate. Fyysinen aktiivisuus koko yhteiskunnan ja sen organisaatioiden strateginen valinta. Kohdennetut toimet. Polttopisteessä ryhmät/osa-alueet, joiden liikkumisesta syytä olla eniten huolissaan ja joiden osalta kehittämistoimenpiteet olleet vähäisiä/riittämättömiä. Keskeiset rajaukset Ei sisällä kaikkia toimia terveys- ja hyvinvointiliikunnan edistämiseksi; monia tärkeitä tavoitteita edistetään kokonaisvaltaisesti eri ohjelmien kautta (Liikkuva koulu jne.) Sen sijaan a) eri ohjelmista valittu toimia strategiaan vauhditettavaksi, ja b) esitetty ohjelmille uusia toimia strategian tavoitteiden suunnassa

5 VISIO 2020 Liikumme enemmän, istumme vähemmän koko elämänkulun aikana Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn tekijänä. Eri hallinnonaloilla ja organisaatioissa luodaan mahdollisuudet fyysisesti aktiiviseen elämään. Yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdollisuuksiin lisätä jokapäiväistä liikettään. Perustana sidosryhmäkumppanuudet, toimivat rakenteet ja hyvä johtaminen. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tekijät tunnistetaan ja niihin vaikutetaan tehokkaasti. Suomi on entistä vahvempi fyysisesti aktiivisen kulttuurin mallimaa Euroopassa.

6 TELI-strategian nostot Nosto 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa Nosto 2. Liikkumisen lisääminen elämänkulussa Nosto 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Nosto 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa Työelämän näkökulma mukana läpileikkaavasti kaikissa nostoissa.

7 TEHYLI-strategian näkökulmia työelämään

8 Työikäisen väestön fyysinen aktiivisuus Työikäisen väestön istuminen Tutkimusten mukaan liiallinen istuminen terveyden itsenäinen riskitekijä Naiset istuvat keskimäärin 6 h 40 min/pv, miehet 7 h 20 min /pv Työikäisen väestön liikkuminen Liikunnan fyysiset ja psyykkiset terveysvaikutukset merkittävät Erityisesti kestävyyskunnolla löydetty positiivisia yhteyksiä aivojen toimintaan, kuten muistiin, vireystilaan, keskittymiskykyyn, luovuuteen, oppimiseen ja motivaatioon Vain runsas 10 % liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti Työmatkaliikunta vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana vain 20 % kuljetaan kävellen tai jalan kasvupotentiaalia!

9 Lähde: Vasankari ym Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto. Finnriski

10 Työkyvyttömyys työurien pidentämisen haasteena Työvuosia menetetään 0,5 milj./v. ennenaikaisen työelämästä poistumisen vuoksi Työkyvyttömyyseläkkeellä 8 % työikäisistä v Työkyvyttömyys merkittävin työuraa lyhentävä tekijä Yleisimpiä syitä: mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonitaudit Kasvavana uhkana lisääntyvä ylipainoisuus seurauksineen (mm. diabetes) Liikkumattomuuden arvioitu aiheuttavan M kust./v. Näistä puolet aiheutunee sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä, loput suoria sote-kuluja Työkyvyttömyyden syiden torjunnan tehostaminen -> istumisen vähentämisen ja liikunnan lisäämisen keinot tehokkaampaan käyttöön

11 Työyhteisöliikunnan toimenpiteiden nykytila Istumisen vähentämiseksi toimenpiteet vielä toistaiseksi niukkoja - Australia, Kanada, USA edelläkävijöitä - Suomessa mm. KKI ja Liikkuva koulu ohjelmissa sekä UKK-instituutissa joitain toimia Työntekijöiden ja työyhteisöjen liikunnan valtakunnallinen kehittäminen KKI ohjelman tavoitteena vuotiaiden vähän liikkuvien liikunnan lisääminen ja terveellisten ravintotottumusten omaksuminen KKI:n koordinoimassa Toimintakykyä työelämään -kokonaisuudessa tuetaan erilaisten ja erikokoisten työyhteisöjen hyvinvointiohjelmia terveellisten elämäntapojen, liikkumisen ja ruokailutottumusten parantamiseksi. Keskeistä vähän liikkuvien/liikkumattomien löytäminen ja rekrytointi neuvonnan ja palveluiden piiriin. Valo ry:n (ent. SLU, Kunto & Nuori Suomi) toiminnan yhtenä painopisteenä työyhteisöjen tukeminen liikunnan edistämisessä. Valo ry:n Henkilöstöliikunnan valtakunnallistaminen -hankkeessa kehitetään työkaluja, levitetään hyviä käytäntöjä ja tehdään vaikuttavuustutkimusta yhteistyössä liikunnan aluejärjestöjen, KKI-ohjelman, Työterveyslaitoksen sekä UKK-instituutin kanssa.

12 TEHYLI-strategian työelämätavoitteet ja -toimenpiteet Tavoitteena Työpaikkojen henkilöstön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan edistäminen tuottavuuden, terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, kohdetuen erityisesti a) koko työorganisaation toimintakulttuuriin, b) vähän liikkuviin ja c) ikääntyviin työntekijöihin Toimenpiteinä Valtakunnallinen työyhteisöliikunnan kehittäminen, koordinointi ja ohjaus osana Työelämä hankkeen toimeenpanoa Kehittämisohjelmien ja hankkeiden ja tutkimuksen tukeminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen Liikunnan aseman vahvistaminen työhyvinvointistrategioissa ja työterveyshuollossa Liikuntaneuvonnan lisääminen työterveyshuollossa ja liikuntaan ohjaus osana työterveyshuollon palveluketjujen ja hoitoprosessien kehittämistä Koulutuksen kehittäminen liikuntaan ja terveellisiin elintapoihin liittyvien sisältöjen ja niihin ohjaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksissa liikunta- ja hyvinvointiosaamisen lisäämiseksi työpaikoilla

13 Työelämä kaipaa myös Muutosta liikkeellä kiitos!