SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti
|
|
- Aapo Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: PAULIINA HUSU, OLAVI PARONEN, JAANA SUNI, TOMMI VASANKARI SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 1 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti 18 Liikunta & tiede / 11
2 Lähes puolet vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta sti, mutta vuotiaista enää kolmannes. Työikäisistä runsas kymmenesosa täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Noin puolet liikkuu kestävyyskunnon kannalta sti. Lihaskuntosuosituksen täyttää vain murto-osa. Eläkeikäisistä vain muutama prosentti täyttää sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnan suosituksen. Kestävyysliikuntasuosituksen täyttää reilu neljännes, lihaskuntoliikuntasuosituksen vain joka kymmenes. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 1 -katsauksessa kuvataan väestön fyysisen aktiivisuuden määrää ja riittävyyttä terveysliikunnan näkökulmasta uusimman tutkimustiedon pohjalta. Katsaus on myös yhteenveto aktiivisuuden kehittymisestä viime vuosikymmenien aikana. Aineistoina ovat koko maan kattavat, säännöllisin välein toistettavat kyselytutkimukset, joissa on kerätty tietoa liikunnasta. Katsaus palvelee terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (STM 8) ja liikunnan edistämisen linjoista (OPM 8) annettujen valtioneuvoston periaatepäätösten seurantaa ja arviointia. Raportissa tarkastellaan myös sosioekonomisia liikuntaeroja, vapaa-ajan liikuntaympäristöjä sekä koetun ja mitatun kunnon yhteyksiä. Nämä tulokset perustuvat erillistutkimuksiin. Raportti on tehty UKK-instituutin toimesta yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijoiden kanssa. Katsaus on jatkoa vuonna 7 julkaistulle Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus -raportille (Fogelholm ym. 7). Liikunta-aktiivisuus romahtaa murrosiässä Fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan kouluikäisten lasten ja nuorten tulisi liikkua monipuoli- % Tytöt vuotiaat Suomi Pojat % Kanada USA Muut Pohjoismaat Eurooppa 13-vuotiaat USA Kanada Suomi Muut Pohjoismaat Eurooppa 15-vuotiaat USA Kanada Muut Pohjoismaat Eurooppa Suomi % % WHO-Koululaistutkimus 5 6 (JY) KUVIO 1. Vähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien vuotiaiden tyttöjen ja poikien osuudet eri maissa (%). Liikunta & tiede / 11 19
3 sesti vähintään 1 2 tuntia päivässä. Vähintään puolet päivän fyysisestä aktiivisuudesta tulisi kertyä yli kymmenen minuuttia kestävistä reippaan liikunnan jaksoista, joiden aikana hengästyy ja syke kiihtyy. Suosituksen mukaan lasten ja nuorten tulee välttää yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saisi olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten liikunnasta ja siinä tapahtuneista muutoksista on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Lasten fyysistä aktiivisuutta on selvitetty viimeksi perusteellisimmin -luvun alussa (LAPS SUOMEN -tutkimus). Sen sijaan kouluikäisten liikunnasta saadaan tietoja muutaman vuoden välein jopa useasta eri tutkimuksesta. Yläkouluikäisten nuorten liikunnan harrastaminen vähenee voimakkaasti murrosiässä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset 11-vuotiaat kuuluvat maailman kärkeen, kun mittarina käytetään liikuntamäärää. Iän lisääntyessä sijoitus tippuu, ja 15-vuotiaina suomalaiset ovat jo vähemmän aktiivisia kuin ikätoverinsa muissa Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa tai Euroopassa keskimäärin (kuvio 1). Kun lähes puolet vuotiaista ilmoittaa liikkuvansa suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä, vuotiaista näin usein liikkuu enää kolmasosa. Terveyden kannalta sti liikkuvien määrä on kuitenkin lisääntynyt kahden viime vuosikymmenen aikana (kuvio 2). Pojat täyttävät terveysliikuntasuosituksen paremmin kuin tytöt. Kuitenkin viime vuosikymmenten aikana erityisesti sti liikkuvien tyttöjen määrä on lisääntynyt. Suosituimmat liikuntalajit nuorilla ovat jalkapallo, pyöräily ja uinti. Muutaman viime vuoden aikana juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu ja salibandy ovat lisänneet suosiotaan nuorten harrastamina liikuntamuotoina. Työikäiset tarvitsevat lihaskunnon harjoittamista Terveysliikuntasuositusten mukaan aikuisten tulee harjoittaa kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa reippaasti, esimerkiksi reipasta kävelyä vastaavalla teholla, yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Vaihtoehtona on liikkuminen rasittavasti, esimerkiksi juoksua tai hölkkää vastaavalla teholla, yhteensä tunti ja viisitoista minuuttia viikossa. Edistääkseen terveyttä yhden liikuntakerran pitää kestää vähintään kymmenen minuuttia. Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan lihaskuntoa kohentavaa liikuntaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Jos halutaan merkittävästi parantaa kuntoa, vähentää kroonisten sairauksien riskiä ja estää lihomista, pitäisi liikkua selkeästi enemmän, jopa kaksinkertainen määrä em. minimisuositukseen verrattuna. Työikäisten liikunnan harrastaminen vapaa-ajal- % 1 8 Tytöt 12-v. % 1 8 Pojat 12-v % Tytöt 16-v. % Pojat 16-v Nuorten terveystapatutkimus (TaY) KUVIO 2. Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. 12- ja 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan n liikunnan osuudet (%) vuosina Liikunta & tiede / 11
4 NAISET MIEHET % % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Suositus toteutuu osittain Riittämätön liikunta Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa Ainakin 2 pv/vk lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei sti Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa Ei säännöllistä liikuntaa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 9 (THL) KUVIO 3. Työikäisten terveysliikunnan riittävyys vuonna vuotiaiden naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%). NAISET MIEHET % % vuotiaat 7 74-vuotiaat vuotiaat 8 84-vuotiaat kaikki Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa Ainakin 2 pv/vk lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei sti Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa ja/tai tasapainoharjoittelua Ei säännöllistä liikuntaa Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen (EVTK) 9 (THL) KUVIO 4. Eläkeikäisten terveysliikunnan riittävyys vuonna vuotiaiden naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%). Liikunta & tiede / 11 21
5 la on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt ja liikunnan luonne on tullut intensiivisemmäksi. Samalla fyysinen aktiivisuus työssä ja arjessa on vähentynyt enemmän kuin liikuntaharrastus on kasvanut. Esimerkiksi entistä suurempi osa työ- ja asiointimatkoista kuljetaan autolla. Etenkin naisten työmatkaliikunta on vähentynyt. Runsas kymmenesosa vuotiaista täyttää sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnan suosituksen. Parhaiten suositukseen yltävät nuoret miehet, heikoimmin eläkeikää lähestyvät. Kestävyysliikuntasuositus täyttyy paremmin kuin lihaskuntoliikunnan suositus. Noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta sti (kuvio 3). Suosituimmat liikuntalajit ovatkin kävelylenkkeily ja pyöräily. Vaikka kuntosaliharjoittelu on kolmanneksi suosituin työikäisen väestön harrastama liikuntalaji, harvempi kuin joka viides harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi. Huomio liikkumattomuuteen Fyysisen aktiivisuuden ohella myös liikkumattomuutta ja istumista on syytä seurata. Kun arkielämä muuttuu fyysisesti yhä passiivisemmaksi, ei välttämättä riitä, että täyttää terveysliikunnan suositukset. Runsas päivittäinen istuminen voi heikentää kohtuullisenkin liikunnan terveyshyötyjä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota paljon arjessa istuviin, liikuntaa harrastamattomiin henkilöihin. Heillä on suuri vaara huonoon kuntoon, ylipainoon ja aineenvaihdunnan ongelmiin, jotka yhdessä kohottavat merkittävästi riskiä sairastua perinteisiin kansansairauksiin vuotiaat istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia päivässä, mikä on uusimpien tutkimusten mukaan terveydelle haitallista. Eniten istuvat nuoret miehet. Iäkkäiden päivittäinen liikkumisaktiivisuus on vähentynyt Säännöllinen, kohtuullisen kuormittava fyysinen aktiivisuus on ensisijaisen tärkeää eläkeikäisen väestön liikkumis- ja toimintakyvyn säilymisen ja parantamisen kannalta. Fyysinen aktiivisuus voi olla liikunnan harrastamista tai arkisia toimintoja kuten koti- ja pihatöitä sekä jaloin liikkumista asiointimatkoilla. Viime vuosikymmenen aikana sekä eläkeikäisten päivittäinen ulkona kävely että muu liikunta ovat vähentyneet. Silti liikunnan tehokkuus näyttäisi hieman lisääntyneen. Kävelylenkkeily on vielä suosituin liikuntalaji, mutta sauvakävely, kuntosaliharjoittelu ja hiihto ovat lisänneet suosiotaan. Vain muutama prosentti eläkeikäisistä täyttää sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnan suosituksen. Kestävyysliikuntasuosituksen täyttää reilu neljännes eläkeikäisistä, lihaskuntoliikuntasuosituksen vain joka kymmenes. Nuoremmat eläkeikäiset täyttävät suosituksen paremmin kuin vanhemmat. Viidesosa eläkeikäisistä ei liiku viikoittain lainkaan (kuvio 4). Tarvitaan objektiivisesti mitattua tietoa Väestön fyysistä aktiivisuutta seurataan Suomessa säännöllisesti useilla kyselyillä, jotka perustuvat itse ilmoitettuun tietoon. Objektiivisesti, esimerkiksi kiihtyvyysmittareiden avulla, mitattua tietoa fyysisestä aktiivisuudesta ei ole vielä väestötasolla kerätty. Muissa maissa tehdyt fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittaukset ovat osoittaneet, että kyselytieto usein yliarvioi väestön fyysistä aktiivisuutta. Siksi näille liikkumisen objektiivisille mittauksille eri väestöryhmissä on jatkossa selkeä tarve myös Suomessa. Fyysistä kuntoa keskeisenä terveyttä kuvaavana tekijänä ei ole mitattu ja seurattu Suomessa väestötasolla nuoria miehiä lukuun ottamatta. Varusmiespalvelukseen astuvien nuorten miesten kestävyyskunto heikentyi merkittävästi vuosina Sen jälkeen fyysisen kunnon heikentyminen on tasaantunut, mutta huonokuntoisten osuus on edelleen kasvanut. Kestävyyskunnon heikkenemisen lisäksi lihaskunnoltaan huonojen nuorten miesten osuus on kasvanut vuoden 1995 jälkeen. Monissa tutkimuksissa on todettu, että huono kunto kertoo enemmän ennenaikaisen kuoleman ja keskeisten kansansairauksien vaarasta kuin perinteiset terveyden vaaratekijät. Sen takia säännölliselle väestön eri ikäryhmien kunnon seurannalle on selkeä tarve. Koettua kuntoa kysymällä ei voi luotettavasti tunnistaa huonokuntoisimpia henkilöitä. Arviota omasta kunnosta voidaan käyttää, mikäli kuntotason kartoitukseen riittää karkea, ryhmätasoinen määrittely. Tarkempi, yksilöllinen, kunnon kartoitus edellyttää kunnon mittaamista tarkoitukseen sopivilla kuntotesteillä. Aktiivisuuden lisäämisen haasteet ja mahdollisuudet Suomessa on edelleen suuret mahdollisuudet lisätä väestötasolla fyysistä aktiivisuutta, koska liikuntaharrastus on suosittua, sitä tuetaan sosiaalisesti ja aineellisesti ja liikunta nauttii yleistä arvostusta. Myös liikkumattomuutta ja istumista on syytä seurata. Runsas päivittäinen istuminen voi heikentää kohtuullisenkin liikunnan terveyshyötyjä. 22 Liikunta & tiede / 11
6 Koko väestölle suunnatun liikunnan edistämisen rinnalle tarvitaan kohdennettuja toimia vähän liikkuville ja liikkumattomille. Perheiden merkitys erityisesti lasten liikunnan lisäämisessä on ratkaiseva. Lapsuuden liikuntamyönteiset elinolot ja monipuolinen liikunta edistävät aikuisiän liikunnallista elämäntapaa. Erityistä tukea tulisi tarjota vähän liikkuvien lasten perheille. Liikuntapaikkojen käyttömaksut eivät saisi rajoittaa lasten ja nuorten, eikä varsinkaan vähävaraisten perheiden, osallistumista liikuntaan. Selkeä fyysisen aktiivisuuden vähentyminen murrosiässä ja samanaikainen ylipainon yleistyminen ovat vakavia terveyspoliittisia haasteita. Vaikka urheiluseuroissa liikkuminen on lisääntynyt, suurta osaa fyysisesti passiivisista nuorista on vaikea saada mukaan seurojen toimintaan. Liian vähän liikkuvien nuorten liikuttamiseksi on keksittävä muita ratkaisuja. Näitä voisivat olla esimerkiksi koulujen liikuntakerhot ja koulumatkaliikunnan lisääminen. Vaikka nuoret miehet harrastavat liikuntaa aktiivisimmin, he myös istuvat päivittäin eniten. Nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunnon heikkeneminen viime vuosikymmeninä ja huonokuntoisten määrän jatkuva kasvu ovat merkkejä nuorten aikuisten uudenlaisista terveysongelmista. Kuntomittaukset osoittavat, että muutokset nuorten miesten kokonaisaktiivisuudessa, ravitsemuksessa ja kehon koostumuksessa ovat heikentäneet heidän fyysistä suorituskykyään kolmen viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Tavoitteeksi asetettu työurien pidentäminen edellyttää myös ikääntyvien työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden lisäämistä. Erityisenä haasteena on liikkumattomien suuri määrä, heitä on noin viidesosa työikäisistä. Lisäksi työikäisten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet yleistyvät ja niiden haitat lisääntyvät entisestään tulevina vuosina. Myös liikunnan aikana sattuvat tuki- ja liikuntaelinten vammat ovat lisääntymässä, minkä vuoksi on tärkeää kiinnittää huomio myös liikuntavammojen ehkäisyyn. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä kehittävää liikuntaa tulisikin huomattavasti lisätä osana työkyvyn tukemista. Riittävä fyysinen aktiivisuus on keskeisimpiä eläkeikäisten toimintakykyä ylläpitäviä tekijöitä. Toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten kotona selviytymistä voidaan merkittävästi edistää järjestämällä liikunnanohjausta vähän liikkuville. Myös liikkumisen esteettömyyden turvaaminen sekä piha-alueiden ja muun lähiympäristön laatu ja kunnossapito edistävät toimintakyvyltään heikoimpien ikääntyneiden päivittäistä ulkoilua ja fyysistä aktiivisuutta. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen väestötasolla edellyttää useita samanaikaisia, yhteen sovitettuja ja samaan päämäärään vaikuttavia toimenpiteitä kaikilla päätöksenteon tasoilla ja hallinnon aloilla. Arjen hyötyliikkuminen voidaan tehdä houkuttelevammaksi esimerkiksi muuttamalla autoilua suosivaa työmatkojen veroetua pyöräilyä suosivaksi. Kaavoituksella on merkittävä vaikutus muun muassa liikuntapaikkojen käyttöön ja liikkumismuotojen valintaan. Kuntatasolla liikkumattomuuden ehkäisy ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen tulisi nähdä yli hallintokuntien ja sektorirajojen ulottuvana yhteistyönä. Eri toimijoiden paikalliselle terveysliikuntaa edistävälle palveluyhteistyölle tulisi luoda selkeä rakenne ja toimivat käytännöt. Elämäntapamme suosii istumista ja kannustaa huonosti liikkumiseen. Siksi liikunnan ja arjen toimintojen yhteensovittaminen ja arkielämään piilotettujen liikunnallisten mahdollisuuksien löytäminen on yksi fyysisen aktiivisuuden lisäämisen avaimista. PAULIINA HUSU, TtT tutkija UKK-instituutti, Tampere Sähköposti: OLAVI PARONEN, YTM erikoistutkija UKK-instituutti Sähköposti: JAANA SUNI, TtT, dosentti erikoistutkija UKK-instituutti Sähköposti: TOMMI VASANKARI, LT, dosentti johtaja UKK-instituutti tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Sähköposti: Artikkeli perustuu kirjoittajien kokoamaan raporttiin Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 1 Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 11:15 ( Kirjallisuus ja kuvioiden tarkemmat tutkimuslähteet löytyvät raportista. Liikunta & tiede / 11 23
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotLiikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013
Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
LisätiedotMitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten
LisätiedotLiikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto
Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN PERUSAKTIIVISUUS; ARKIAKTIIVISUUS selviytymiseen tarvittava
LisätiedotKuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016
24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: SAMI KOKKO, ANETTE MEHTÄLÄ, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, JARI VILLBERG, TOMMI VASANKARI LIITU 2016 -TUTKIMUS: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua
LisätiedotArkiliikkuminen terveyden näkökulmasta
Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotNuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti
Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus
Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotVarhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella
Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotLIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo
LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!
LisätiedotVähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä
Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla varhaiskasvatushenkilöstölle
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLiikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta
LisätiedotLäheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
LisätiedotLIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotAKTIIVISEMPI ARKI-luento
AKTIIVISEMPI ARKI-luento 14.11.2016 Ryhmäkeskustelu Mitä kuuluu? Miten hanke on sujunut omalta kohdalta, mikä on mennyt hyvin ja missä voisi parantaa? Mitä hyvää ja mitä parannettavaa hankkeen toiminnassa
LisätiedotMiten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa
Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta. 4.9.2012 Kuopio Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Kävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta 4.9.2012 Kuopio Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Sisältö Kävely ja pyöräily työmatkaliikuntana Kävelyn ja pyöräilyn
LisätiedotTämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun liikuntalautakunta
STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS Sopimusosapuolet Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun liikuntalautakunta Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella kaupunginhallitus ja liikuntalautakunta
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotLISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI
LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI Alustavia tuloksia ja ennusteita fyysisesti keskiraskaille aloille opiskelevien nuorten kestävyyskunnosta WWW.LIIKKUVAOPISKELU.FI Taustaa Hyvällä kestävyyskunnolla
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotToimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotKouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke
LisätiedotLuuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.
lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten
LisätiedotTerveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014
Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
LisätiedotMitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari
Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Ketä pitäisi
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotKokemuksia hyvinvointiraitista Pekka Hämäläinen. http://www.carousel.fi/kouvolan_hyvinvointiraitit.pdf
Kokemuksia hyvinvointiraitista Pekka Hämäläinen http://www.carousel.fi/kouvolan_hyvinvointiraitit.pdf Hyvinvointi FYYSINEN PSYYKKINEN SOSIAALINEN Esityksen aihe Alaotsikko FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen
Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA
LisätiedotHenkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta
Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta
Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen
LisätiedotAskel arkiaktiivisuuteen
Askel arkiaktiivisuuteen Janniina Riihelä KymLi Ry Fysioterapeutti Liikuntalääketieteen kandidaatti Erityispedagokiikan perusopinnot Aikuisten terveysliikunnan kehittäjä ASKEL ARKIAKTIIVISUUTEEN Terveysliikunta
LisätiedotMove! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille
Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän (Move!) valmisteluvaihe vuosina 2008-2009 Fyysinen toimintakyky vaikuttaa
LisätiedotSelvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta
Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin 2018 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta Sisällys Dian nro Taustoja tutkimukselle Tutkimuksen toteuttaminen
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
LisätiedotNaiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa
Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko
LisätiedotLisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012
Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotFyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen
LisätiedotLAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson
LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotMuuttuiko koulujen toimintakulttuuri?
Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi
Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)
LisätiedotLiikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikkumisen merkitys oppimiselle Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Homosabiens taantumassa istuma-asentoon Liikkumisen merkitys oppimiselle Koulumenestykselle Tiedolliselle
Lisätiedot(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta
TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06
LisätiedotSuomalaisen liikuntapolitiikan aallonharjat ja -pohjat tutkitun tiedon valossa
Suomalaisen liikuntapolitiikan aallonharjat ja -pohjat tutkitun tiedon valossa Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Lähde: Ennakkomateriaali, Kansallinen liikuntafoorumi 2013 1 Miten hyvin
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet
Fyysisen aktiivisuuden mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet Katja Borodulin erikoistutkija, dosentti Kansantautien ehkäisyn osasto 5.11.2014 1 Suomalaiset liikunnan Käypä hoito-suositukset (18-64-vuotiaat)
LisätiedotKOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotTerveysliikunta. uutiset. LIIKKUMATTOMUUS haasteena
Terveysliikunta uutiset LIIKKUMATTOMUUS haasteena 2011 TerveysliikunTauutiset Liikkumattomuus haasteena UKK-instituutti 2011 Terveysliikuntauutiset 2011 Liikkumattomuus haasteena Sisällys UKK-instituutin
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotPyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula
Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa 21.11.2017 Ismo Hannula Kuvaaja: Tuntematon Miksi edistämisohjelma? Keskeistä pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä eri puolilla Eurooppaa ovat olleet: Olemassa oleva
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotLiikkumisohjelma. Valtuustoseminaari Projektipäällikkö Minna Paajanen
Liikkumisohjelma Valtuustoseminaari 31.1.2019 Projektipäällikkö Minna Paajanen Helsinki nostaa liikkumisen lisäämisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen pilottihankkeeksi. Liikkumisohjelma palauttaa
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille
Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee
LisätiedotKansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010
Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000
LisätiedotLIIKUNTATUTKIMUS SENIORILIIKUNTA. Seniori- 2007-2008. Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa.
Seniori- LIIKUNTATUTKIMUS 27-28 SENIORILIIKUNTA Liikuntatutkimus on ainoa säännöllinen liikunnan harrastamisen trenditutkimus Suomessa. Suomen Kuntoliikuntaliitto, Kunto ry Suomen Liikunta ja Urheilu TNS
Lisätiedot