Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet

Transkriptio

1 Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Jukka Kivekäs Ylilääkäri

2 Aiheet Eläke- ja kuntoutustilastoa ja tulkintaa Masennusbuumi on taittunut? Työurakeskustelussa fokus työkyvyttömyyden prosessissa Työsuhteen voimassaolo jakaa kuntoutujia? Näkymiä eteenpäin? Hyvä kehitys jatkuu? Uudet haasteet musertaa?

3 Vuonna 2009 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (23 870) Sairauspääryhmittäin Ikäryhmittäin 8% 28% 34% 11% 52% 8% 29% 30% Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet Alle 35-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat

4 Osatyökyvyttömyyseläkkeet yleistyneet Vuosittain alkaneiden osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä, % Lukumäärä Lähde Eläketurvakeskus

5 Osatyökyvyttömyyseläkkeet ikäryhmittäin, lkm Lähde Eläketurvakeskus

6 Yksityisellä sektorilla vuosina alkaneet varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet eräissä mielenterveyden sairauksien ryhmissä 1 Lukumäärä Masennus (296, F32, F33) Skitsofrenia (295, F20, F23, F25) Alkoholisairaudet (291, 303, F10) 2 Neuroosit (300, F34, F40-42, F44, F45, F48) Persoonallisuushäiriöt (301, F21, F60 62 ) Vuonna 1996 siirryttiin diagnoosiluokituksessa ICD-9 versiosta ICD-10 versioon. Uusissa eläkkeissä esiintyi parin vuoden ajan kummankin luokituksen diagnoosikoodeja. Kuvassa esitetyt sairaudet on pyritty luokittelemaan siten, että luokitusmuutos mahdollisimman vähän vaikuttaisi niihin. 2 Tähän on kirjattu ainoastaan mielenterveyden sairausryhmään sisältyvät alkoholin aiheuttamat sairaudet. Alkoholin aiheuttamat neurologiset ja muut somaattiset komplikaatiot eivät sisälly tämän kuvan lukuihin.

7 Alkaneet sairauspäivärahakaudet : Dg: F32-F33 (Lähde: Kela) Sairauspäivärahakaudet Osasairauspäivärahakaudet

8 Kuntoutujat vuosina Miehet Naiset

9 Päättyneet kuntoutusohjelmat Kuntoutustausta: vuosina Työelämästä Eläkkeeltä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Palasi työhön Osa TK Kuntoutui muuten Täysi TK Muu

10 Ahtelan ryhmän jatkohankkeista uutta potkua kuntoutukseen? Miten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta voidaan alentaa? Vaikuttamalla työhyvinvointiin Lisätään työssäjatkamisen houkuttelevuutta ja estetään eläkeajatusten syntyä Parantamalla työterveyshuoltoa Vaikutetaan työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien ja olosuhteiden kehittymiseen Vaikuttamalla työkyvyttömyyseläkkeelle johtavaan prosessiin Hoidetaan sairaudet ajoissa, annetaan mahdollisuus jatkaa työssä sairaudesta huolimatta Työkyvyttömyysarvioinnin prosessin kehittäminen Kelan pyydettävä työterveyshuollon lausuntoa 90 sv-päivän jälkeen Työterveyshuolto, työnantaja ja työntekijä selvittävät mahdollisuudet jatkaa työssä ja tarvittavat tukitoimet

11 Ahtelan ryhmän esityksissä työterveyshuollon rooli muuttuu Työterveyshuolto koordinoimaan pitkiä sairaslomia Aiempi työkyvyttömyyden arviointi

12 Työkyvyttömyyden arviointi on yhteistyötä

13 Yhteistyö lisääntymässä Työeläkekuntoutus kytkee yrityksen HR-toiminnon ja työterveyshuollon Työterveyshuollon sairaanhoidon avulla kuntoutusasiat käynnistyvät varhain Työhönpaluumallissa työterveyshuolto koordinoi sairaslomia myös silloin, kun hoitosuhde on erikoissairaanhoidossa

14 Kuntoutuksen kaksi kolmiota Tämä toimii hyvin! Miten tämä saadaan toimimaan?

15 Työeläkekuntoutuksen tulevaisuuden näkymät Vahvuutena edelleen läheinen kytkös sekä työpaikkaan että työkyvyttömyystapahtumaan Hallittu asiakasmäärän kasvu jatkuu Työterveyshuollon muuttuva rooli Hakemukset paremmin valmisteltuja Kelan KYKY-hanke, Ohjaako eläkevakuuttajille oikeampia kuntoutujia Työhyvinvoinnin ja kuntoutuksen raja madaltuu, työhyvinvointi selkeämmin yritysten vastuulle Varhainen puuttuminen lisääntyy Onnistuneen kuntoutuksen hyöty osoitettavissa Palveluverkosto kehittyy

16 Työeläkekuntoutuksen kohteen laadullinen muutos Ihmisten ASENTEIDENJA ARVOJEN muutos: yksilöllisyys, vaativuus, työelämässä halutaan jatkaa Väestön ikärakenteen muutos -> TYÖVOIMAPULA MUUTTUVAT TOIMIALAT: teollisuudesta palveluorganisaatioihin Nykyinen työeläkekuntoutuksen volyymi ja kohde, jossa olemassa olevat toimialat, nykyisillä kriteereillä valitut kuntoutettavat MONIMUOTOISTUVA KUNTOUTUKSEN KOHDE: -iäkkäämmät, nuoremmat -vajaakuntoisemmat -koulutetummat -henkisistä ja mielenterveysongelmista kärsivät -monipolvisemmat työurat -kasvavat osaamishaasteet -väliinputoajat -uudet työkyvyttömyyden ja työkykyisyyden kriteerit

17 Ammatteihin ja tehtäviin liittyvä kuntoutuksen kohde Kohteen tavoitettavuus ja toimijoiden yhteistyö Haastava C tavoitettavuus PIENET TEOLLISET PAJAT, PALVELUYKSIKÖT YMS A VAKIINTUNEET YHTEISTYÖMUODOT ESIM. ISOT TEOLLISUUDEN TYÖNANTAJAT JA TYÖTERVEYSHUOL- LON KETJUT UUDET TOIMIALAT, PIENET IT-, PALVELU YM TIETOINTENSIIVISET YRITYKSET, TYÖURIEN MONIMUOTOISUUS 2. D B ISOT PALVELU JA IT- ASIANTUNTIJAYRITYKSET Monimutkaistuva kuntoutuksen kohde Helppo tavoitettavuus

18 Kehityssuuntia? Sairausperusteiset osa-aikaisuudet lisääntyvät Osa sv-päiväraha, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu, korvaava työ Osa-aikaisuus kuntoutuksen välineenä tai lopputuloksena Työterveyshuoltoyhteistyö lisääntyy Aloitteentekijä, toimeenpanija, seuraaja Myös työnantajan rooli korostuu Odotukset palveluntuottajiin kasvavat Ammattitaitovaatimus Selkeät tuotteet / räätälöinti Tehokkuusvaatimusten myötä parempi yhteydenpito