Kävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta Kuopio Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Transkriptio

1 Kävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta Kuopio Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

2

3 Sisältö Kävely ja pyöräily työmatkaliikuntana Kävelyn ja pyöräilyn suosio Miksi pitäisi liikkua? Paljonko pitäisi liikkua? Suomalaisten terveysliikunta Riittämättömän liikunnan seuraukset Liikkumattomuuden kustannuksista Kävely ja pyöräily terveyden edistäjinä, tieteellinen näyttö

4 Suomalaisten fyysinen aktiivisuus Eri fyysisen aktiivisuuden osuudet (%) vuotiailla naisilla ja miehillä vuosina Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 2011 % 100 Naiset Miehet % vapaa-ajan liikunta työliikunta* työmatkaliikunta vuodet vuodet *niiden osuudet, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua FINRISKI (THL)

5 Aikuisten työmatkaliikunta kävellen tai pyöräillen Vuonna 2010: miehet 29%, naiset 42% min. 15 min./ pvä Vuonna 2010: miehet 12%, naiset 15% min. 30 min./ pvä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010 THL Raportti 15/2011

6 Kansallinen liikuntatutkimus Aikuiset (19-65-vuotiaat) Suosituimpia lajeja: kävely (harrastajia ) pyöräily (harrastajia ) kuntosaliharjoittelu Seniorit (66-79-vuotiaat) Aktiivisia liikunnan harrastajia; 65 %, vähintään 4 kertaa viikossa Suosituimpia lajeja: kävelylenkkeily, pyöräily, sauvakävely, hiihto, voimistelu, uinti ja kuntosaliharjoittelu. Suosiota lisännyt: sauvakävely, voimistelu, hiihto ja kuntosaliharjoittelu. Vähentynyt: pyöräily ja kävelylenkkeily.

7 Nuorten terveystapatutkimus (Tay) Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina Tommi Vasankari, UKK-instituutti % Selvästi riittämätön % Selvästi riittämätön Riittävä 20 Riittävä Tytöt 12-v Pojat 12-v. % 100 % Selvästi riittämätön 80 Selvästi riittämätön Riittävä 20 Riittävä Tytöt 14-v Pojat 14-v.

8 Nuorten terveystapatutkimus (Tay) Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina Tommi Vasankari, UKK-instituutti % % 100 Selvästi riittämätön Selvästi riittämätön Riittävä Riittävä Tytöt 16-v Pojat 16-v. % % Selvästi riittämätön 80 Selvästi riittämätön Riittävä Tytöt 18-v. 20 Riittävä Pojat 18-v.

9 Paljonko pitäisi liikkua?

10 15 64-vuotiaiden suomalaisten terveysliikunnan harrastaminen (%) Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 2011 Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua Ei säännöllistä liikuntaa 11,4 % 15,5 % 12 % Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa 37,3 % Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa 5,4 % 18,5 % Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)

11 Terveysliikunnan harrastaminen vuonna vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%) Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 2011 NAISET MIEHET % Ei liikuntaa vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Liikuntaa, mutta suositukset eivät toteudu vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Kestävyysliikuntasuositus toteutuu vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Lihasvoimaliikuntasuositus toteutuu vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki Terveysliikuntasuositus toteutuu vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat kaikki % Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL)

12 Miksi pitäisi liikkua?

13 Säännöllinen ja kohtuullinen liikunta Auttaa työikäisiä säilyttämään työkykynsä eläkeikään saakka lihasmassa on 50-vuotiaalla pienentynyt 10 %, 70-vuotiaalla jo 40 % (UKK-insituutti) Auttaa ikääntyneitä säilyttämään toimintakykynsä ja selviytymään itsenäisesti sekä vähentää heidän kaatumisriskiään Auttaa painonhallinnassa Auttaa kehittämään ja ylläpitämään luuston, lihasten ja nivelten toimintakykyä Vähentää sairastumisriskiä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin Ehkäisee korkean verenpaineen kehittymistä ja voi alentaa verenpainepotilaiden verenpainetta Pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen Alentaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä Vähentää masennuksen oireita ja parantaa mielialaa Alentaa ennenaikaisen kuoleman riskiä Saattaa vähentää eräiden syöpätyyppien riskiä Parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua Kansanterveyden parantaminen

14 WHO: Riittämätön liikunta on 4. suurin riskitekijä kuolleisuuteen Lähde: WHO's report on "Global health risks"

15 Liikunnan puute sairauksien riskitekijänä Riittämättömän liikunnan yhteys useisiin eri tauteihin (Booth ym., 2000; Kesäniemi, 2003; Tuomilehto ym, 2001): Eniten näyttöä sydän- ja verisuonitautien kohdalla Vahva näyttö tyypin 2 diabeteksesta Liikkumattomuuden yhteys sairastumiseen välittyy muun muassa seuraavien riskitekijöiden kautta: Ylipaino, heikentynyt glukoosin sieto, kohonnut verenpaine ja kohenneet veren rasva-arvot (Bassuk & Manson, 2005) STM julkaisuja 2008:1 Terveyden edistämisen mahdollisuudet LIIKUNNAN EDISTÄMISESTÄ LIIKKUMATTOMUUDEN EHKÄISYYN

16 Diabeetikkojen sairaanhoidon kokonaiskustannukset (2007 rahassa) Tommi Vasankari, UKK-instituutti, milj Esh:n avohoito Esh:n vuodeosastohoito Pth:n avokäynnit Pth:n vuodeosasto Lääkkeet Hoitovälineet

17 Liikkumattomuuden lasku Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 2011 Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset miljoonaa ja tuottavuuskustannukset miljoonaa, yhteensä 2,7 miljardia euroa vuonna 2007 (Dehko) WHO arvioi, että 27 % diabeteksesta johtuu LIIKKUMATTOMUUDESTA Suomessa liikkumattomuuden hinta DIABETEKSEN osalta olisi siis 725 miljoonaa euroa VUODESSA! Diabeetikoiden määrä kasvaa 5% vuodessa LIIKKUMATTOMIEN LIIKUTTAMINEN KANNATTAA!

18 Riittämättömän liikunnan kustannuksista Riittämätön säännöllinen liikunta aiheuttaa Suomessa vuosittain noin miljoonan euron kustannukset yli puolet sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä lähes puolet suoria terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja Noin miljoona suomalaista aikuista liikkuu riittämättömästi Fogelholm, Miettinen, Paronen 2007

19 Liikaa istumista Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 2011: Viimeaikaisissa tutkimuksissa istumisen on todettu olevan yhteydessä kokonais- ja sydänkuolleisuuteen vapaa-ajan liikunnan harrastuksen määrästä riippumatta (Katzmarzyk ym. 2009, Patel ym. 2010) Liikkumattomuus on itsenäinen riskitekijä Liikkumattomuus on keskeinen kuolleisuuteen vaikuttava tekijä globaalisti

20 Tuki- ja liikuntaelinsairauksista Työkyvyttömyyden syyt (2010): 1) tuki- ja liikuntaelinsairaudet (43 %) 2) mielenterveyden häiriöt (25 %) Pitkäaikaisista sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyys-eläkkeistä yli 30 % aiheutuu tuki-ja liikuntaelinsairauksista Vuonna 2010 tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta: 290 miljoonaa euroa päivärahakorvauksia Noin 740 miljoonaa euroa työkyvyttömyyseläkemeno

21 Viikoittainen liikunta, joka vastaa kcal kulutusta, pienentää kuolleisuutta 30% Fogelholm, Miettinen, Paronen 2007 Energiankulutus eri liikkumismuodoissa Energiankulutus on aina arvio! Lähde: Kuopion yliopisto/ EnergyNet

22 Pyöräilyn terveyshyötyjen tieteellinen näyttö Health benefits of cycling: a systematic review Oja P, Titze S, Bauman A, de Geus B, Krenn P, Reger-Nash B, Kohlberger T, Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2011; 21: Kirjallisuuskatsauksessa 16 pyöräilytutkimusta Vahva positiivinen näyttö pyöräilyn vaikutuksesta verenkierto- ja hengityselimistön kuntoon nuorilla Työmatkakävely ja pyöräily vähensi riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen sekä rasvakudoksen lisääntymiseen paransi kuntoa Väestötutkimusten tuloksissa merkittävä aleneminen kokonais- ja syöpäkuolleisuudessa sekä sydän- ja verisuonisairauksien, paksusuolen ja rintasyövän sairastavuudessa Pyöräilyn vaikutus eliniän ennusteeseen (elinaikaa lisää 3-14 kk) oli huomattavasti suurempi kuin ilmansaasteiden ja tapaturmien aiheuttama eliniän ennusteen aleneminen (ilmansaasteet 0,8-40 pvää ja tapaturmat 5-9 pvää) Tulokset puoltavat pyöräilyn edistämistä väestötason terveyden parantamiseksi!

23 Missä suomalaiset tykkäävät liikkua?

24 Liikuntapaikkojen käyttö Käyttää säännöllisesti vähintään kerran viikossa Kimmo Suomi & al. Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo, 2012 Pyöräilytie Lenkkeilytie Kävelytie Vuodet Ulkoilureitti

25 Kolme vähintään kerran viikossa harrastettua lajia Kimmo Suomi & al. Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo, 2012 Kävelylenkkeily Pyöräily Kuntosali Vuodet Uinti

26 KOSKAAN EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ ALOITTAA!

27 Torstaina Helsinki, Paasitorni (Paasivuorenkatu 5A) sekä Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa Arkiliikunnan olosuhdeseminaari on suunnattu sinulle, joka työskentelet ja vaikutat maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa, liikuntaolosuhteiden edistämistyössä, päätöksenteossa tai olet kiinnostunut elinympäristösi kehittämisestä. Seminaariaiheet: Teemana elinympäristön kehittäminen päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan kannustavaksi Arki- ja lähiliikunnan olosuhteiden sekä viherympäristön kehittäminen Ruusuja ja risuja - kansalaisnäkökulma Lähiliikunnan palveluverkko kuntoon tietoa, työkaluja ja kokemuksia Laadukas kaupunki- ja viherympäristö houkuttelee liikkumaan Pyöräilyn edistäminen hyviä malleja sovellettaviksi Liikkeelle arjessa motivoijana olosuhteet ja asenteet Kävellen kauppaan, postiin ja pysäkille Pyöräily houkuttelevaksi kaupunkiympäristössä Elämänhallinta ja hyvinvointi: asennetta arkiliikuntaan

28 Suora videolähetys alueellisiin ELY-keskusten järjestämiin Hyvinvoiva kuntaolosuhdeseminaareihin: Joensuu: Joensuun Tiedepuisto, Louhela-sali, Länsikatu 15, Joensuu Lisätietoja: Jyväskylä: Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä Lisätietoja: Oulu: Pohjamaan ELY-keskus, Y-talo, Kymmenen virran Sali, Veteraanikatu 1, Oulu Lisätietoja: Rovaniemi: Clarion Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29, Rovaniemi Lisätietoja: Tampere: Turku: Vaasa: Pellava-talo, Pellavatehtaankatu 25, Tampere Lisätietoja: Lisätietoja: Pohjanmaan ELY-keskus, Hovioikeudenpuistikko 19 A, Vaasa Lisätietoja: Yhteistyössä TELI-olosuhderyhmä: Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Metsähallitus, Suomen Kuntaliitto ry, Liikennevirasto, Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Nuori Suomi ry, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Suomen Latu ry, Pyöräilykuntien verkosto ry sekä Kunnossa kaiken ikää ohjelma yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa.

29 KIITOS!