SANTALAHTI, MAANTIEALUEEN LAAJENTAMINEN PAASIKIVENTIELLÄ, RANTATIE 21-27, KAAVA NRO 8247. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 14. päivänä syyskuuta 2009 päivättyä ja 10. päivänä toukokuuta 2010 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8247. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Suunnittelualue sijaitsee Santalahden kaupunginosassa noin 3 km kaupungin keskustasta länsiluoteeseen Pölkkylänpuiston, Santalahdenpuiston ja Santalahden venesataman eteläpuolella. Suunnittelualueeseen kuuluu osia Paasikiventiestä ja Rantatien länsiosasta. Kaavan tavoitteet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Tampereen kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu. Tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset Rantaväylän joukkoliikennekaistojen toteuttamiseksi reitillä Lielahdenkatu Sepänkatu. Kaavamuutoksessa tavoitteena on liittää katualuetta maantiealueeseen, sekä mahdollistaa kevyenliikenteensillan rakentaminen Paasikiventien ja Rantatien yli. Tavoitteena on kehittää joukkoliikenteen palvelutasoa ja parantaa sen kilpailukykyä suhteessa henkilöautoliikenteeseen. Samalla parannetaan joukkoliikenteeseen liittyvän kevyen liikenteen yhteyksiä. Joukkoliikennekaistojen suunnittelussa päävastuu on Hämeen tiepiirillä, mutta hanke on Tiehallinnon, nykyisen Liikenneviraston ja Tampereen kaupungin yhteishanke. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille 12.6.2008, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 13.6. 21.8.2008 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi mielipidettä ja yksi kommentti. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijöille. Luonnoksesta jätettiin 7 lausuntoa ja 1 mielipide, joista Tampereen sähköverkko Oy: lausunnossa sekä Rakennussuojeluyhdistys ry:n mielipiteissä oli huomauttamista. Asemakaava Asemakaavamuutos koskee katu- ja liikennealuetta Rantatien länsiosassa ja Paasikiventiellä. Suunnittelualueen länsireunassa pieni osa katualueesta muutetaan maantiealueeksi (LT). Suunnittelualueen itäosassa osoitetaan alue sillalle (si).
Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Hanke on yhteishanke Tampereen ja tiehallinnon välillä ja sen toteuttaminen kuuluu Liikennevirastolle. 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee liikenne- ja katualuetta Tampereen kaupungin Santalahden kaupunginosassa Paasikiventiellä sekä Rantatien länsipäässä. Kaavan laatija Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, projektiarkkitehti Jouko Seppänen ja suunnittelija Marjut Lund. Dnro: TRE: 5666/10.02.01/2008 Kirjauspäivämäärä: 4.6.2008 Verkkonumero: 4012175 Vireille tulo: 12.6.2008 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee kaupungin keskustan läheisyydessä Paasikiventien varrella ja Rantatien länsipäässä lähellä Santalahden venesatamaa. Rantatien alue sijaitsee 2-3 km keskustasta länsiluoteeseen. Kaavan nimi ja tarkoitus Santalahti, Maantiealueen laajentaminen Paasikiventiellä joukkoliikennekaistojen mahdollistamiseksi, kaava nro 8247. Asiakirjat - Asemakaavan seurantalomake - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.6.2008 - Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.9.2009 - Asemakaavaluonnos 14.9.2009, tark.10.5.2010 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista -Valtatie 12, kantatie 65, Joukkoliikenteen edistäminen Paasikiventiellä, Aluevaraussuunnitelma. Tiehallinto 2006.
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Paasikiventie ja Rantatie ovat osa Tampereen läntistä sisääntuloväylää, joka sijaitsee kapealla kannaksella Pispalanharjun ja Näsijärven rantaviivan välisellä, korkeussuhteiltaan melko tasaisella alueella. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee lähellä Näsijärven rantaa, jonne valtatieltä avautuu näkymiä. Paasikiventien pohjoispuolella suunnittelualue ulottuu Santalahden puistoon. Puiston kasvillisuus on istutettua. Suunnittelualueen maaperä on Paasikiventien kohdalla täytemaata, suunnittelualueen länsiosassa on hiekkamoreenia. Paasikiventien ja Rantatien välinen viherkaista on piennarnurmea ja pensaita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen pohjoispuoli on puistoa, jonka yhteydessä on venesatama pysäköintipaikkoineen. Suunnittelualueen ja Rantatien eteläpuolella on liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten korttelialuetta. Kaava-alueen kohdalla sijaitsee vuonna 1980 rakennettu liike- ja pienteollisuusrakennus, muu osa kohdalla olevasta korttelista on toteutumatonta. Suunnittelualue on Tampereen vilkkaimmin liikennöityä aluetta, joka ruuhkautuu helposti. Paasikiventie on osa valtatietä 12, jolla ei nykyisin ole juurikaan bussivuoroja eikä joukkoliikenne-etuuksia. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alueen omistaa Tampereen kaupunki. Paasikiventietä hallinnoi Tiehallinto, nykyinen Liikennevirasto. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnittelun pohjana on Tiehallinnon Valtatie 12, kantatie 65, Joukkoliikenteen edistäminen Paasikiventiellä-aluevaraussuunnitelma. Tämän selvitystyön aikana tehtiin kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, josta toteutettavaksi ehdotetaan vaihtoehtoa 2, jossa joukkoliikenne jakaantuu lähes tasan Paasikiventien ja Pispalan valtatien kesken. Valtion budjettiin on varattu määrärahoja joukkoliikenteen kehittämiseen. Joukkoliikenteen kehittämiseen kuuluu myös Rantaväylän laatukäytävän toteuttaminen. 3.2.1.2 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan Paasikiventien länsiosa ja Rantatie ovat liikennealuetta, jolla kulkee voimalinja.
3.2.1.2 Osayleiskaava Santalahden 22.2.2006 hyväksytyn ja 8.5.2008 lainvoimaisen osayleiskaavan mukaan Paasikiventie on liikennealuetta, Rantatie katualuetta ja Breitensteininpolun kohtaan on merkitty keskeinen kevyenliikenteen yhteys Pispalan valtatieltä rautatien, Rantatien ja Paasikiventien yli Näsijärven rantaan. 3.2.1.3 Asemakaava Paasikiventien länsiosan liikennealueella on voimassa 12.3.1995 vahvistettu asemakaava nro 7303, jossa suunnittelualue on kauttakulkutai sisääntulotietä suoja- ja näkemäalueineen (LT). Rantatiellä on voimassa 14.8.1992 vahvistettu asemakaava nro 7122, sekä 7.1.1993 vahvistettu asemakaava nro 7142, joissa kumpikin osa suunnittelualuetta on katualueeksi merkittyä. Kaava-alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon alueen sijainti pohjaveden muodostumisalueella. Kaavassa nro 7142 Breitensteininpolku on osoitettu jalankululle varatuksi kaduksi. Rantatielle on osoitettu istutettavan alueen osa, jolla on huomioitava voimalinjan vaara-alueen asettamat korkeusrajoitukset. 3.2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna 2010. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Tampereen kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu. Tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset Rantaväylän joukkoliikennekaistojen toteuttamiseksi reitillä Lielahdenkatu Sepänkatu. Kaavamuutoksessa tavoitteena on liittää katualuetta tieliikennealueeseen, sekä mahdollistaa kevyenliikenteensillan rakentaminen Paasikiventien ja Rantatien yli. Tavoitteena on kehittää joukkoliikenteen palvelutasoa ja parantaa sen kilpailukykyä suhteessa henkilöautoliikenteeseen. Samalla parannetaan joukkoliikenteeseen liittyvän kevyen liikenteen yhteyksiä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunkiympäristön kehittämisen, maankäytön suunnittelun aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Naapurikiinteistöt Pirkanmaan ympäristökeskus
Kaupungin toimialoista: kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), kiinteistötoimi, viranomaispalvelut, aluepelastuslaitos, koulutoimi Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi, Tampereen joukkoliikenne Merkittävimmät yksityiset joukkoliikenteen palveluiden tuottajat RHK Gasum Fingrid Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry ilmoituksensa mukaan muut ilmoituksensa mukaan 4.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 12.6.2008. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutos tuli vireille12.6.2008, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 13.6. 21.8.2008 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi mielipidettä ja yksi kommentti. Mielipide: Maria Mononen jätti mielipiteensä koskien bussipysäkin lisäämistä Onkiniemen ja Simppoonkadun väliselle alueelle, jonne on myös tulossa kauppa alueen asukkaille. Ylämäki alueella on jyrkkä ja mutkitteleva. Kaavoittajan vastaus: Pysäkin siirto voidaan toteuttaa nykyisten asemakaavojen puitteissa. Liikenteellisesti on perusteltua, että olemassaoleva pysäkki säilyy nykyisellä paikallaan. Mielipide: Pispalan alueen asukkaat ovat jättäneet mielipiteen koskien kaavamuutosta. Mielipiteessä toivotaan, että riittävä joukkoliikennekapasiteetti jätetään myös Pispalan valtatielle. Lähtökohtana tulee olla yksityisautojen läpiajoliikenteen ohjaaminen Rantaväylälle, kuten myös raskaamman liikenteen. Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa ei myöskään tuoda riittävästi kevyen liikenteen kehittämistä esille. Kevyttä liikennettä voisi kehittää estämällä istutuksin tai aidoin liikennemelun- ja pölyn haitat pyöräilijöille, sekä tehdä pyörätiestä yhtenäisen ja molemmin puolisen Rantatiellä. Kevyen liikenteen voisi sijoittaa myös rautatien tasolle. Suunnitelmassa tulisi huomioida raideliikenteen kehitysmahdollisuudet. Myös toimivat kulkuyhteydet tulisi järjestää Santalahdesta ja Rantaväylältä Pispalaan. Tien alitusta pidetään parempana ajatuksena kuin ylittämistä siltaa pitkin. Mielipiteessä esitetään, että Rantaväylän kaavoituksessa tulee käynnissä oleva Pispalan kaavoitus. Kaavoittajan vastaus: Kaavamuutos keskittyy joukkoliikenne-etuuksien kehittämiseen ja mahdollistamiseen. Kevyenliikenteen ratkaisut tullevat
esille muissa kaavahankkeissa, mm. Pispalan ja Santalahden kaavoituksessa. Gasum Oy:n kommentissa todetaan, että suunnittelualueella sijaitsee maakaasuputkia, jotka asettavat rajoituksia maankäytölle putkiston läheisyydessä. Kaavoittajan vastaus: Kaava-alueella ei ole maakaasulinjaa. Maakaasuputkisto tullaan huomioimaan suunnittelussa. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijöille. Luonnoksesta jätettiin 7 lausuntoa ja 1 mielipide, joista kahdessa oli huomauttamista. Tampereen sähköverkko Oy: Liikennealueella ja/tai sen välittömässä läheisyydessä on 110 kv:n sekä 20 ja 0,4 kv:n sähköverkkoa sekä maadoituksia. Kaavoittajan vastaus: Kaavaan on lisätty suoja-alue sähköverkolle. Aarne Raevaara, Pirkanmaan Rakennussuojeluyhdistys ry: 1. Kaavoituksen tavoite pitää esiintyä myös kaavassa 2. Ehdotukset ovat ristiriidassa joukkoliikennettä edistävän kaavoituksen kanssa 3. Ehdotuksista puuttuu sekä lainvoimainen että uusien rataparien huomioiminen 4. Kaavan tosiasiallinen tavoite on kyseenalainen 5. Suunnitelmat ovat hallinto-oikeuden päätöksen vastaisia 6. Kaavaluonnokset ovat lainmukaisen menettelyn vastaisia 7. Osallistumisen edistämisvelvoite ja vuorovaikutus 8. Osallisuus Kaavoittajan vastaus: Kohdat 1,2,3,4: Tampereen kaupungin, Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja VR-radan tiedossa olevien joukkoliikenneratkaisujen toteuttaminen näiden asemakaavojen esittämillä kohdilla on mahdollista ja rajaukset ovat edellä mainittujen toimijoiden sallimia. Kohdat 5, 6: Joukkoliikenne-etuisuuksien toteuttaminen rantaväylälle on korostetusti riippumaton tunnelin ratkaisusta ja toteutettavissa ilman tunneliakin. Kohdat 7,8: Osallistumisja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan hankkeen sisällöstä on liitekarttoineen ollut normaalisti kuulutettuna ja nähtävillä. Tiesuunnitelmaa on sen vaikuttavalta osaltaan Sepänkadun kohdalla esitelty ja käsitelty lähiosallisten kanssa yleisötilaisuudessa vanhalla kirjastotalolla 6.2.2008 ja Amurin koululla 24.9.2008. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Hanketta on esitelty Tampereen kaupungin ja Ympäristökeskuksen välisissä työpalavereissa vuoden 2008 aikana. Koska hankkeen toteuttaminen on Tiehallinnon vastuulla, on suunnittelu tapahtunut tiiviissä yhteistyössä Hämeen tiepiirin kanssa.
4.4 Asemakaavan tavoitteet Aloitteentekijän ja tilaajan tavoitteena on luoda samanaikaisesti tapahtuvan tiesuunnittelun mukaisille väyläratkaisuille asemakaavalliset puitteet. Keskeisenä tavoitteena on Tampereen keskusta-alueen liikennejärjestelmien parantaminen, Paasikiven-Kekkosentien ympäristökuormituksen vähentäminen, ruuhkien vähentäminen ja maankäyttö keskustan uuden liikenneosayleiskaavan mukaisesti. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamismahdollisuudet ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen maankäyttö säilyy maantie- ja katualueena. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Asemakaavamuutos koskee katu- ja liikennealuetta Rantatien länsiosassa ja Paasikiventiellä. Suunnittelualueen länsireunassa pieni osa katualueesta muuttuu maantiealueeksi (LT). Suunnittelualueen itäosassa osoitetaan alue sillalle (si). 5.3 Kaavan vaikutukset 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Elinoloihin ei ole merkittävää vaikutusta, eikä suunnittelualueen lähivaikutusalue ei ole asuinkäytössä. Joukkoliikennekaista sekä Paasikiventien ylittävä kevyenliikenteensilta toteutuessaan lisää jalankulkureitteihin liittyvää esteettömyyttä, parantaa mahdollisuuksia saavuttaa lähialueen toimintoja, rannan virkistystoimintoja, Santalahden ja Pispalan palvelu- ja asukastoimintoja, sekä joukkoliikenteen saavutettavuutta. Kaavamuutos vaikuttaa joukkoliikenteen linjareitteihin. 2) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; Kaavamuutos auttaa turvaamaan Paasikiventienvarren maankäytön kehittämismahdollisuuksia. Asemakaavamuutos liittyy osana valtatie 12 ja kantatie 65 kehittämishakkeeseen. Joukkoliikenteen kilpailukyvyn kasvattaminen suhteessa henkilöautoliikenteeseen mahdollistaa liikennehaittojen vähenemisen. Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen mahdollisuuksien parantaminen eheyttää kaupunkirakennetta.
3) luontoon, maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavahankkeella ei ole merkittävää vaikutusta luontoon, maisemaan, kaupunkikuvaan tai rakennettuun ympäristöön, sillä maankäyttö ei muutu oleellisesti. Kävelysilta toteutunee vasta Santalahden uuden asuinalueen toteutumisen myötä, eikä siitä ole vielä olemassaolevia suunnitelmia vaan kyseessä on varaus. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Tiesuunnitelma tulee nähtäville. Kaavaa ohjaava siltavaraus on olevan voimalinjan näkökulmasta mahdollinen, jos Paasikiventien korkeustasoa lasketaan tai voimalinja kaapeloidaan. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteuttamista valvoo Liikenneviraston Tampereen kaupungin viranomaiset. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.