MESSUKYLÄ , GRÖNBERGINKATU 10, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 MESSUKYLÄ , GRÖNBERGINKATU 10, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO 8296 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 12. päivänä tammikuuta 2009 päivättyä ja 11. päivänä helmikuuta 2009 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Messukylän kaupunginosassa Grönberginkadun ja Viskarinkadun välisessä jyrkässä rinteessä. Tontin lähiympäristössä on pientaloja, sekä eteläpuolella Pirkanmaan Golfkenttä. Grönberginkadun läheisyydessä sijaitsevat myös Messukylän vanha ja uusi kirkko. Korttelin nro 5135 rakennuskanta on eri ikäistä ja tyyliltään vaihtelevaa. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 1379 m 2. Tonttijako (tunnus 1623) on vahvistettu ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Tontilla sijaitsee vuonna 1981 valmistunut, 2-kerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 232 k-m 2. Rakennus on julkisivultaan valkoista tiiltä. Se on sijoitettu rinteeseen siten, että sen sisäänkäyntikerros on Grönberginkadulle yksikerroksinen ja alarinteeseen kaksikerroksinen. Kaavan tavoitteet Tontin nro asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tontin omistajat. Hakemuksen tavoitteena on pientalotontin jakaminen omakotitalon rakentamista varten. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin neljä kommenttia, joista kahdessa oli huomauttamista. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijöille. Luonnoksesta jätettiin kahdeksan lausuntoa, joista yhdessä oli huomauttamista. Asemakaava Tonttijaossa muodostuvat tontit nro ja 45. Tontin nro pinta-alaksi muodostuu 746 m² ja tontin nro m². Suunnittelualue osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 235 k-m², mikä vastaa

2 tehokkuuslukua Korkein sallittu kerrosluku on ΙΙ. Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 50% ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kattokaltevuus saa olla Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Harjansuunta osoitetaan viivalla. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 200 k-m², mikä vastaa tehokkuuslukua Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema saa olla enintään Kattokaltevuus saa olla Tontille on osoitettu alueen osa, jossa sijaitsee maanalainen johto. Suunnittelualue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan korttelin nro 5135 tonttia nro 13. Kaavan laatija Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Marjut Lund. Dnro: TRE: 9499/ /2008 Kirjauspäivämäärä: Verkkonumero: Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 4 km kaakkoon kaupungin keskustasta, Messukylän kaupunginosassa, osoitteessa Grönberginkatu 10. Kaavan nimi ja tarkoitus Messukylä , Grönberginkatu 10, Pientalotontin jakaminen, kaava nro Asiakirjat - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

3 - Asemakaavan selostus Asemakaavakartta , tark ja poistettava asemakaava - Havainnepiirros , tark LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue kuului Messukylän kuntaan siihen asti, kunnes Messukylä vuonna 1947 liitettiin Tampereen kaupunkiin. Messukylän ensimmäiset asemakaavat laati Aaro Alapeuso 1950-luvulla. Suunnittelualue sijaitsee Messukylän kirkon eteläpuolisella omakotialueella. Tontin lähiympäristössä on pientaloja, sekä eteläpuolella Pirkanmaan Golf-kenttä, joka on yleiskaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta Luonnonympäristö Tontin nro alue on vehreää piha-aluetta ja maastoltaan jyrkkärinteistä. Maaperä tontilla on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan ylärinteessä hiekkamoreenia ja alarinteessä hietaa Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen korttelissa nro 5135 on eri ikäistä ja tyyliltään varsin vaihtelevaa rakennuskantaa. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 1379 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1981 valmistunut, 2-kerroksinen asuin- ja autosuojarakennus, jonka kerrosala on 232 k-m 2. Rakennus on julkisivultaan valkoista tiiltä. Se on sijoitettu Grönberginkadun ja Viskarinkadun väliseen rinteeseen siten, että sen sisäänkäyntikerros on Grönberginkadulle yksikerroksinen ja alarinteeseen kaksikerroksinen. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Suunnittelualue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavissa Maanomistus Tontin nro omistajat ovat Timo ja Seija Kuisma. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Sen mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta.

4 Asemakaava Tonttijaossa muodostuvat tontit nro ja 45. Tontin nro pinta-alaksi muodostuu 746 m² ja tontin nro m². Kaava-alueen tontilla nro on voimassa vahvistettu asemakaava nro1623. Sen mukaan alue on omakotitalojen ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue. Asemakaavassa tontille nro on osoitettu omakotirakennuksen rakennusala, josta rakentamiseen saa käyttää 80%. Sallittu kerrosluku on ½ Ι, jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu noin 0,18. Kattokaltevuus saa olla korkeintaan 30. Tontti kuuluu paloluokkaan Ι. Korttelissa saa kaksikerroksisten rakennusten korkeus olla enintään 7 m. Grönberginkadun puoleinen rakennuskorkeus saa olla enintään 3,5m ja talousrakennuksen saa rakentaa kiinni päärakennukseen. Istutettaville tontin osille on korttelissa istutettava lehtipuita kaupungin puutarhaneuvojan ohjeiden mukaisesti. Istutettavalle tontin osalle saa tehdä tarpeellisia kulkuteitä Tonttijako Kaava-alueella on voimassa vahvistettu tonttijako (tunnus 2222A). Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on jakaa tontti nro , jotta sen alapuolinen osuus voitaisiin luovuttaa tyttären perheelle omakotitalon rakentamista varten. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaavamuutoksen hakija, naapurikiinteistöt, Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry, Kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaaja), Kiinteistötoimi, Viranomaispalvelut, Aluepelastuslaitos, Kaupungin liikelaitokset, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi, Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan maakuntamuseo ja muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille

5 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin ja asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi yhdessä uudisrakennussuunnitelmaliitteen kanssa palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin neljä kommenttia, joista kahdessa oli huomauttamista. Tampereen veden kommentissa pyydetään huomioimaan vanhan rakennuksen jätevesiviemäri ja perustamaan rasite uudelle tontinosalle vanhan tontin hyväksi. Mahdollisesta putkensiirrosta olisi hyvä sopia jo ennen tontin jakoa, sillä kustannusten kohdistaminen jälkikäteen ilman sopimusta on ongelmallista. Kommentti on huomioitu kaavassa johtorasitteella. Ympäristöpalveluiden kommentti toteaa, että suunnittelussa on otettava huomioon tontin sijainti vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Kommentin johdosta kaavamerkinnällä edellytetään, että alueen tai alueen osan suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon alueen sijainti pohjaveden muodostumisalueella. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianosaisilta hallintokunnilta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijälle. Luonnoksesta jätettiin kahdeksan lausuntoa, joista yhdessä oli huomauttamista. Ympäristöpalveluiden lausunnossa todetaan, että pohjaveden suojaamista koskeva määräys pv-4 on syytä muuttaa määräykseksi pv- 6, jossa kielletään mm. maanalaisten kemikaali- ja öljysäiliöiden sijoittaminen pohjavesialueelle. Lausunnon myötä määräys muutettiin kaavaan. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on jakaa pientalotontti omakotitalon rakentamista varten Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus suunnittelualueella. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi, jossa pääasiallisesti luonnollisen maanpinnan yläpuolella olevaa kellarikerrosta ei saa rakentaa. Tontille sallitusta rakennusoikeudesta 15% saadaan käyttää vain

6 maanpäällisiksi autosuoja- ja taloustiloiksi. Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Suunnittelualue osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 235 k-m², mikä vastaa tehokkuuslukua Korkein sallittu kerrosluku on ΙΙ. Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 50% ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kattokaltevuus saa olla Asuinrakennuksen harjansuunta on osoitettu viivalla. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 200 k-m², mikä vastaa tehokkuuslukua Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema saa olla enintään Kattokaltevuus saa olla Tontille on osoitettu alueen osa, jossa sijaitsee maanalainen johto. Suunnittelualue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueelle sijoitettavatoiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueenpohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen Vaikutukset luonnonympäristöön Uudisrakentamisen vuoksi rinnettä joudutaan muokkaamaan ja mahdollisesti joitakin puita kaatamaan Vaikutukset liikenteeseen Tontille nro tulee uusi liittymä Viskarinkadun varteen. Kaavamuutos ei kuitenkaan vaikuta lähialueen liikenteen lisääntymiseen merkittävästi Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, joka ei juurikaan vaikuta Viskarinkadun yleisilmeeseen.

7 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.