LEINOLA , LOUHIKONKATU 10, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO 8252

Transkriptio

1 LEINOLA , LOUHIKONKATU 10, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO 8252 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee n. 8,5 km itään kaupungin keskustasta, Leinolan kaupunginosassa, osoitteessa Louhikonkatu 10. Alueen lähiympäristössä on pääasiassa erillispientaloja. Muutoskohteena on korttelin nro 5661 tontti nro 1. Rinnetontilla on vuonna 1972 valmistunut erillispientalo, joka sijaitsee tontin pohjoisosassa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa, etelässä ja lännessä katualueeseen, idässä pientalotonttiin. Kaavaprosessin vaiheet Tontin nro omistajat ovat jättäneet päivätyn aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan palvelupiste Frenckellissä sekä kaavoituksen internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Suunnitelmasta jätettiin yksi mielipide, joka on huomioitu tarvittavilta osin kaavassa. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin lisäksi aloitteen tekijöille. Asemakaavaa tarkistettiin saatujen lausuntojen pohjalta Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavan muutoksella jaetaan 2026 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Muodostuvat tontit nro ja 4 osoitetaan AO -korttelialueeksi. Tontin nro pinta-alaksi tulee 1085 m² ja rakennusoikeudeksi 270 k-m². Tontin nro pinta-alaksi tulee 941 m² ja rakennusoikeudeksi 235 k-m². Molempien tonttien tonttitehokkuudeksi muodostuu tällöin 0,25. Kerrosluvuksi merkitään molemmille tonteille r70% II. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 265 k-m². Tontin jakamisella muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja erillisenä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman.

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos koskee Tampereen kaupungin Leinolan kaupunginosan korttelin nro 5661 tonttia nro 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Tampereen kaupungin Leinolan kaupunginosan korttelin nro 5661 tontit nro 3 ja nro 4. Kaavan laatija Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Anna Hyyppä. Vireille tulo: Dno: YPA:10600/611/2007 pvm Terp: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 8,5 km itään kaupungin keskustasta, Leinolan kaupunginosassa, osoitteessa Louhikonkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Leinola , Louhikonkatu 10, pientalotontin jakaminen, kaava nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavakartta - Havainnepiirros - Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee pientalovaltaisella asuntoalueella. Alueen lähiympäristössä on sekä erillispientaloja että rivitaloja Luonnonympäristö Tontti nro on voimakkaasti kaakkoon viettävä rinnetontti, jossa on runsaasti kasvillisuutta ja hieman avokalliota. Tontin yläosassa maasto on tasaisempaa. Suunnittelualueen itäosassa on luonnontilainen metsikkö, ja eteläosa on hoidettua puutarhamaista pihaa. Puutarhan Kärjenniitynkadun puoleisessa reunassa on luonnonkivipengerrys. Tontin maaperä on kaupungin paikkatietoaineiston mukaan pääosin kalliota.

3 3.1.3 Rakennettu ympäristö Tontin lähiympäristössä on eri vuosikymmeninä rakennettuja erillispientaloja, joiden materiaalit, kattomuodot ja rakennustyylit vaihtelevat. Hieman kauempana suunnittelualueen itäpuolella alkaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Tontin nro pohjoisosassa on vuonna 1972 valmistunut tiilirakenteinen, loivaharjakattoinen omakotitalo sekä yksikerroksinen piharakennus. Asuinrakennus on 1½ -kerroksinen rinnetalo. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa, etelässä ja lännessä katualueeseen. Tontin länsipuolella kulkee jalankulkuväylä. Alueen pääväylän Holvastinkadun liikenne aiheuttaa melualueen, joka jää lähes kokonaan suunnittelualueen ulkopuolelle. Holvastinkadun kaakkoispuolella kulkee kevyen liikenteen pääreitti. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon siten, että suunnittelualueen länsireunassa on vesijohto ja itäreunassa on jätevesiliitäntä Maanomistus Tontin nro omistaa Teuvo Toivonen. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan vahvistetun 1. maakuntakaavan mukaan alue on taajamatoimintojen aluetta (A) Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) Asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti on enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialuetta (AO) ja sille saadaan rakentaa 240 m² kerrosalaa. Kerroslukumerkintänä on ½ I, jossa murtoluku osoittaa kellarikerroksessa sallitun, kerrosalaan laskettavan rakennusoikeuden. Tontin länsipuolella on yleiselle jalankululle varattu katualue Alueraportti ja rakentamistapaohjeet Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön toimeksiannosta Leinolan alueesta on laadittu alueraportti (Vehmainen, Holvasti, Leinola) karttaliitteineen sekä rakentamistapaohjeita vuonna Tonttijako Tontille on vahvistettu tonttijako nro 2826 ja se on merkitty kiinteistörekisteriin

4 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutos laaditaan tontin nro omistajien aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajien kirjatussa hakemuksessa esitetään tontin nro jakamista. Hakemuksen liitteenä oli hakijan oma luonnosehdotus tontin jakamisesta. Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaavamuutoksen hakija, naapurikiinteistöt, Leinolan omakotiyhdistys ry; kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), kiinteistötoimi, viranomaispalvelut ja aluepelastuslaitos; kaupungin liikelaitokset: Tampereen sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy ja Tampereen Vesi; Pirkanmaan ympäristökeskus sekä muut ilmoituksensa mukaan Vireille tulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on kuullut ennakkoon lähivaikutusalueen asukkaita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan palvelupiste Frenckellissä sekä kaavoituksen internet-sivuilla mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi mielipide. Mielipiteen jättäjä, tontin nro omistaja, ei vastusta tontin jakamista, mikäli jako toteutetaan pohjois-etelä suuntaisesti, uusi rakennusala osoitetaan tontin pohjoisosaan ja kulku tontille järjestetään Louhikonkadun kautta. Mielipide on huomioitu kaavassa. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin lisäksi aloitteen tekijälle. Tampereen Veden lausunnon perusteella tonttien pohjoisreunaan lisättiin johtorasitteet vesi- ja viemäriliitäntöjä varten. Suunnittelualueen länsireunassa on vesijohto ja vastaavasti itäreunassa on jätevesiliitäntä, joten

5 tonteille on perustettava ristikkäiset rasitteet. Tampereen aluepelastuslaitos huomautti, että tontin nro rakennusalan tulisi sijaita vähintään 4 m:n etäisyydellä tonttien välisestä rajasta. Asiaa selvitettäessä pelastuslaitos kuitenkin totesi, että rakennusalojen 8 m:n etäisyys toisistaan riittää. Kaupunkimittausyksikkö totesi lausunnossaan, että kaavaan voisi hyvin sisältyä myös tonttijako. Kaavamuutoksen hakija on kuitenkin pyytänyt, että tonttijako laaditaan myöhemmin erillisenä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tontin nro omistajien tavoitteena on jakaa tontti kahdeksi pientalotontiksi ja siten pienentää tontin hoitamiseen tarvittavaa työmäärää. Tavoitteena on myös lisätä rakennusoikeutta ja samalla mahdollistaa uuden pientalon rakentaminen uudelle tontille. Kaupungin tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset alueen täydennysrakentamiselle kaupunkikuvallinen luonne huomioon ottaen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehtoina oli laatia hakemuksen mukainen asemakaavan muutos tai jättää kaava-alue nykyiselleen eli ns. 0-vaihtoehto Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 0-vaihtoehdon toteutuessa suunnittelualue jää entiselleen. Alueella jää voimaan asemakaava nro 2374, jossa tontti on osoitettu enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeus ei lisäänny eikä uutta tonttia muodosteta. Vaihtoehdossa eivät toteudu hakijan eivätkä kaupungin tavoitteet. Asemakaavan muutoshakemuksen mukaisessa vaihtoehdossa muodostuu yksi uusi pientalotontti. Vaihtoehto on yleiskaavallisen täydennysrakentamistavoitteen mukainen, ja siinä toteutuvat sekä kaavamuutoksen hakijan että kaupungin tavoitteet Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheessa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja tontin jakamisesta ja rakennusalojen sijoittamisesta muodostettaville tonteille. Kaavamuutos vastaa tontin omistajan toimittamaa luonnosta tontin puolittamisesta. Tontti on nykyisellään väljä ja uudelle pientalolle on tilaa, joten hakemuksen mukaista kaavamuutosta voidaan pitää perusteltuna. Kaavamuutoksen mukainen tonttijako tehostaa rakennettuna alueen maankäyttöä ja täydentää alueen rakennetta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.3 Aluevaraukset

6 5.3.1 Korttelialueet Asemakaavan muutoksessa tontti nro jaetaan kahdeksi erilliseksi pientalotontiksi. Tontit nro ja osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Olemassa olevan rakennuksen tontin nro kooksi tulee 1085 m². Rakennusoikeutta tontille osoitetaan 270 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta 0,25. Tontin nro pinta-alaksi tulee 941 m², ja rakennusoikeutta tontille osoitetaan 235 k-m². Tonttitehokkuudeksi muodostuu tällöin 0,25. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeutta tulee yhteensä 505 k-m², jolloin rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 265 k-m². Asemakaavan muutoksella muodostuu yksi uusi pientalotontti. Kerrosluvuksi merkitään r70% II, jonka mukaan rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 70% ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontin nro 4 ja osin tontin nro 3 Kärjenniitynkadun puoleiselle sivulle osoitetaan istutettava alueen osa merkinnällä i-11. Alueella on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla. Tontille on merkitty johtorasitealue tontin vesiliitäntää varten. Tontille on puolestaan merkitty johtorasitealue tontin viemäröintiä varten. 5.4 Kaavan vaikutukset Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, eikä sillä ole naapurustoa laajempaa ympäristövaikutusta. Uusi rakennusala sijoittuu tontin Louhikonkadun puoleiseen päätyyn naapurirakennusten tavoin. Siten Kärjenniityn puoleinen metsikkö voidaan säilyttää. Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen täydentää asuntoaluetta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi vaihtoehto kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja erillisenä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.