OSAVUOSIKATSAUS 2/

OSAVUOSIKATSAUS 2/2012 1.1. 31.8.2012 Kaupunginhallitus 8.10.2012 562 Kaupunginvaltuusto 29.10.2012 86

Kansilehden kuva: Elina Paavola

TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2012 tot % ta 1.1.-31.8.2011 TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Toimintatuotot 11 440 10 949 95,7 % 11 456 11 516 99,5 % Toimintakulut -178 895-88 290 49,4 % -117 124-179 170 65,4 % TOIMINTAKATE -167 455-77 341 46,2 % -105 668-167 654 63,0 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on kokoontunut tarkastelujaksolla 1.1. 31.8.2012 yksitoista kertaa, joista viidessä kokouksessa on työstetty arviointikertomusta vuodelle 2011. Kokouksessaan 23.5.2012 tarkastuslautakunta on käsitellyt vuoden 2011 tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomuksen, arviointikertomuksen sekä tilintarkastajan yhteenvetoraportin tilinpäätöksen 2011 tarkastuksesta ja toimittanut ne edelleen toimenpiteitä varten. Tarkastelujaksolla tarkastuslautakunta on tehnyt neljä tarkastus-/arviointikäyntiä eri työpisteisiin sekä kuullut johtavia viranhaltijoita, luottamushenkilöitä sekä asiantuntijoita työohjelman mukaisesti. JHTT- tarkastajan palveluita on ostettu 64 päivää, joka jää edelleen hieman alle asetetun vuositavoitteen. Talouden toteutuminen Toimintatuotot vuodelle 2012 ovat pääosin toteutuneet toteutumisprosentin ollessa 95,7 %. Toimintakulut pysyvät hyvin tavoitteessaan toteumaprosentin ollessa 49,4 % kahdeksan kuukauden osuuden tilikaudesta ollessa 66,7 %. Elokuun kokouspalkkiot ja tilintarkastuspalkkio puuttuvat toteutuneista kuluista. Samoin osa ansionmenetyskorvauksista ja joitakin jo toteutuneita opetuspalvelu- ja koulutusmatkakuluja tulee maksuun vasta syyskuussa. 1

KAUPUNGINHALLITUS 1.1.-31.8.2012 tot % ta 1.1.-31.8.2011 TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 KAUPUNGINHALLITUS Kaupungin johtaminen Toimintatuotot 2 483 151 190 443 7,7 % 3 284 481 4 950 949 66,3 % Toimintakulut -5 212 095-3 424 908 65,7 % -3 649 762-5 483 388 66,6 % TOIMINTAKATE -2 728 944-3 234 464 118,5 % -365 281-532 439 68,6 % Kaupungin kanslia Toimintatuotot 8 193 987 5 278 111 64,4 % 5 205 181 8 351 125 62,3 % Toimintakulut -10 518 906-6 904 563 65,6 % -6 464 471-10 091 248 64,1 % TOIMINTAKATE -2 324 919-1 626 453 70,0 % -1 259 290-1 740 123 72,4 % Taloushallinto- ja it-palvelut Toimintatuotot 4 386 452 3 057 505 69,7 % 2 719 989 4 410 550 61,7 % Toimintakulut -6 006 964-4 385 985 73,0 % -4 113 055-6 127 956 67,1 % TOIMINTAKATE -1 620 512-1 328 480 82,0 % -1 393 066-1 717 406 81,1 % Elinkeinot ja kaupunkikehitys Toimintatuotot 135 500 52 624 38,8 % 52 183 116 032 45,0 % Toimintakulut -3 519 696-1 853 376 52,7 % -2 126 040-3 033 828 70,1 % TOIMINTAKATE -3 384 196-1 800 751 53,2 % -2 073 857-2 917 796 71,1 % Suunnittelu ja aluekehitys Toimintatuotot 350 000 7 793 2,2 % 35 669 622 904 5,7 % Toimintakulut -946 810-596 091 63,0 % -714 826-1 266 570 56,4 % TOIMINTAKATE -596 810-588 298 98,6 % -679 156-643 666 105,5 % Käyttövaraus Toimintatuotot 830 000 0 0,0 % 0 0 #JAKO/0! Toimintakulut -4 208 514-49 756 1,2 % -43 307-1 053 050 4,1 % TOIMINTAKATE -3 378 514-49 756 1,5 % -43 307-1 053 050 4,1 % Pelastustoimi Toimintatuotot #JAKO/0! 14 379 67 211 21,4 % Toimintakulut -3 877 627-2 448 831 63,2 % -2 372 732-3 133 399 75,7 % TOIMINTAKATE -3 877 627-2 448 831 63,2 % -2 358 353-3 066 188 76,9 % KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Toimintatuotot 16 379 090 8 586 476 52,4 % 11 311 882 18 518 771 61,1 % Toimintakulut -34 290 612-19 663 510 57,3 % -19 484 192-30 189 439 64,5 % TOIMINTAKATE -17 911 522-11 077 034 61,8 % -8 172 310-11 670 668 70,0 % Nettositovat: Palkkavaraus Toimintatuotot Toimintakulut -1 439 034-42 436 2,9 % -43 307-1 053 050 4,1 % TOIMINTAKATE -1 439 034-42 436 2,9 % -43 307-1 053 050 4,1 % Elinkeinopalvelut Toimintatuotot 135 500 52 624 38,8 % 52 183 116 032 45,0 % Toimintakulut -3 519 696-1 853 376 52,7 % -2 126 040-3 033 828 70,1 % TOIMINTAKATE -3 384 196-1 800 751 53,2 % -2 073 857-2 917 796 71,1 % Työllistäminen Toimintatuotot 830 000 489 942 59,0 % 449 365 821 561 54,7 % Toimintakulut -1 946 143-1 229 185 63,2 % -1 294 602-2 281 247 56,7 % TOIMINTAKATE -1 116 143-739 243 66,2 % -845 237-1 459 686 57,9 % It-palvelut Toimintatuotot 3 295 361 2 305 249 70,0 % 1 996 751 3 339 442 59,8 % Toimintakulut -3 115 958-2 626 555 84,3 % -2 448 830-3 348 706 73,1 % TOIMINTAKATE 179 403-321 306-179,1 % -452 079-9 264 4880,0 % Ruokahuolto Toimintatuotot 7 051 591 4 747 532 67,3 % 4 576 373 7 274 292 62,9 % Toimintakulut -7 127 884-4 872 842 68,4 % -4 716 442-7 274 292 64,8 % TOIMINTAKATE -76 293-125 310 164,2 % -140 069 0 #JAKO/0! Ilman nettositovia Toimintatuotot 5 066 638 991 127 19,6 % 4 237 211 6 967 444 60,8 % Toimintakulut -17 141 897-9 039 115 52,7 % -8 854 972-13 198 316 67,1 % TOIMINTAKATE -12 075 259-8 047 988 66,6 % -4 617 761-6 230 872 74,1 % 2

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupungin johtaminen Innovatiivinen alueellinen toimintaympäristö yrityksille KOKO päättyi kansallisena erityisohjelmana 31.12.2011. TEM:n ohjeiden mukaan alueellisten ohjelmien toimenpiteitä saa toteuttaa vuoden 2012 loppuun saakka. Kokkolanseudun resurssi riittää alkusyksyyn saakka. Vuoden loppuun mennessä selvitetään, millä resurssilla ja organisoinnilla jatketaan KOKO:ssa kehiteltyä alueellisen innovaatioympäristön kehittämistä uudessa tilanteessa. Kaupunki on osallistunut ja tuonut näkemyksiään esiin Kemian osaamiskeskusohjelman vuosien 2012 ja 2013 toiminnan priorisoinnissa. Uuden ohjelmakauden innovatiivisen välineen, 2014+ -ohjelman, linjauksia on valmisteltu ja edistetty valtakunnallisten linjausten muodostumista sellaisiksi, että Kokkola voi hakea uuteen ohjelmaan. Hallituksen kaupunkipolitiikan toimenpideohjelmaan saatiin Kokkolan, Kajaanin ja Mikkelin yhteistyönä teksti, joka ei sulje automaattisesti pois mahdollisuutta päästä kasvusopimusmenettelyyn ja todennäköisesti siihen kytkeytyvään INKA -ohjelmaan (osaamiskeskusohjelman jälkeinen uusi ohjelma). Kaupunkiseudun asukaspohjavaatimus alkuperäisten kaavailujen mukaan oli sulkemassa Kokkolan pois. Kokkola, Kajaani ja Mikkeli ovat yhdessä valmistelemassa verkostomallilla kasvusopimusta Vihreämmän teollisuuden sovellutukset -teemalla. Hakuaika päättynee vuoden 2013 tammikuun lopussa. Kaupunkiyhteistyön kehittäminen KOKO:an liittyvä Kokkolan ja Pietarsaaren seudun kehitysvyöhykkeen esiselvitystyö valmistui loppusyksystä 2011. Ohjelman toimenpide-esityksistä käynnistyi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön kehittämistyö tammikuussa 2012 järjestetyllä seutukuntien yhteisellä terveydenhuoltoseminaarilla. Myös alustavaa taustatyötä on tehty koko suunnittelualueen käsittävän strategisen maankäytön rakennemallin laatimiseksi. Tällä hetkellä esiselvitystyössä esitetyn suunnitelman toteuttaminen on jäissä. Tämä johtuu pitkälti Pietarsaaren seutukunnan vastuuorganisaatioissa tapahtuneista henkilöstömuutoksista. Koulutus- ja osaamisyksiköiden ja verkostojen vahvistaminen Kaupunki on tukemassa kuntarahoituksen muodossa alueen tutkimus- ja kehittämisyksiköiden tutkimus- ja kehittämistyötä. Kauppatieteiden professorin haku oli keväällä 2012. Henkilövalinta tapahtunee vielä tämän vuoden puolella. Osallistuva ja vastuullinen kansalainen KAPA 2012, valtakunnallinen kaupunki- ja kuntapalvelututkimuspalveluun liittyvä kysely on toteutettu kevään aikana. Kuntakohtaiset tulokset on saatavissa vielä ennen kuntavaaleja Tarvelähtöinen ja resurssien mahdollistama palvelujen määrä ja laatu KAPA 2012, valtakunnallinen kaupunki- ja kuntapalvelututkimuspalveluun liittyvä kysely toteutettiin keväällä. Tulokset antavat omalta osaltaan pohjaa meneillään olevan valtuustokauden onnistumisen arviointina ja uuden valtuustokauden toiminnan suuntaamiselle. Palvelujen tuottavuuden parantaminen Tuottavuusohjelma 2012 on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja täytäntöönpano on ohjeistettu. Kaikkien vuoden 2012 aikana vapautuneiden virkojen ja toimien täyttämisluvat on käsitelty kaupunginhallituksessa virkaryhmän esityksestä. Uskottava ydinkunta palvelujen järjestäjänä ja strategisena päätöksentekijänä Perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelman laadinta on organisoitu sairaanhoitopiriin alueella ja valmistelu on käynnissä. Toimiva organisaatio ja johtamisrakenne Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -hankkeessa (USO) on pidetty luottamushenkilöseminaareja, osallistuttu vertaistapaamisiin ja kaupunginhallituksen nimeämässä ohjausryhmässä työstetty asiakaslähtöistä, prosessimaista toimintatapaa soveltavaa palveluorganisaatiota. 3

Kaupungin kanslia Kaupungin perusterveydenhuollon tuottavuuden arviointi ja kehittäminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisjärjestelmän uudistaminen -hanke on käynnistynyt toukokuussa 2012. Loppukesästä toteutettiin konsultin toimesta valtuutetuille suunnattu kuluvan valtuustokauden toimintaa ja tavoitteiden toteutumista koskeva arviointikysely. Syyskuussa asiasta järjestettiin valtuustoseminaari. Oikeiden tuotantotapojen valinta palvelujen järjestämisessä sekä palveluketjujen saumattomuus ja työtapojen tehokkuus Ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma on hyväksytty ja toteutus on käynnissä. Toimiva ja vaikuttava talousohjaus ja tuloksellisuuden seuranta Osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus on päättänyt käyttötalousmenojen kuriin saamiseksi edellyttää, että laaditaan sopeuttamisohjelma siten, että jo vuoden 2012 menokehitys saadaan kuriin. Toimialoille on lähetetty esitys, että vuoden 2012 tilanteen vuoksi niiden on käytävä läpi toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa vielä tämän vuoden toteutuviin kustannuksiin siten, että talousarvion toteutuminen jää alle 100 prosentin. Tavoitteena on 2 %:n säästö osavuosikatsauksen toimintakuluennusteesta. Lisäksi kaupunginhallitus on käsitellyt valtuustoryhmien puheenjohtajiston esittämät säästötoimenpiteet vuodelle 2012, jotka tulee ottaa huomioon vuoden 2012 sopeuttamisohjelman laadinnassa. Varsinainen pidemmän ajan sopeuttamisohjelma laaditaan myöhemmin. Kaupunginhallitus on myös käsitellyt useaan otteeseen sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunnitelmaa ja edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyslautakunta laatii suunnitelman siitä, millä toimenpiteillä ja aikataululla sen vastuualueiden menot saadaan sopeutettua vastaamaan valtakunnallista vertailukelpoista keskiarvoa. Sosiaali- ja terveystoimen tulee kuukausittain raportoida kaupunginhallitukselle tehdyt konkreettiset sopeuttamistoimet ja niiden vaikutukset kustannuksiin sekä sijaiskulujen (vertailukelpoiset) lasku verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Johdon raportointiohjelma koko kaupungin osalta on otettu käyttöön. Toimialojen raportit valmistuvat syyskuun loppuun mennessä. Riskienhallintaprosessia on jatkettu siten, että sosiaali- ja terveystoimen riskikartoitus on tehty. Lisäksi on valmisteltu luonnokset riskienhallinnan käsikirjaksi sekä kaupungin että sosiaali- ja terveystoimen osalta. Omaisuusmassan tarkastelua tehostetaan tilastrategia laadinnalla, joka on käynnistetty 2012. Uusia investointimalleja on selvitelty erityisesti Torkinmäen koulun rakennushankkeen osalta. USO-projekti on menossa, hallintosääntö hyväksyttävänä. Sähköisen asioinnin työryhmä on aloittanut työnsä. Aluetoimistopalvelut ovat vakiintuneet. Arkistotoimen ams-projekti on edennyt. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin viestintäohjeen. Viestinnän organisointi on käynnistynyt. Kaupunginhallituksen hyväksymän hankintastrategian jalkauttaminen on menossa. Kaupunkikonsernin operatiivisen toiminnan kehittäminen on työn alla. Tukipalveluyhteistyöprojekti kuntayhtymien kanssa on edennyt suunnitellusti. Mobiilipuhelinvaihde on otettu käyttöön terveyskeskusta lukuun ottamatta. Taloushallinto- ja it-palvelut 4 Taloushallinto- ja it-palvelut ovat osallistuneet tukipalveluselvitykseen kolmessa työryhmässä eli hankintojen, it-palveluiden sekä taloushallinto- ja henkilöstöhallinnon selvityksiin. Sähköisten palveluiden kehitystyö jatkuu työryhmän toimesta.

Talous- ja henkilöstöhallinnon uuden järjestelmän hankinnan valmistelua varten on perustettu työryhmä, jossa ovat mukana Kokkolan lisäksi Kannuksen, Kiurun, Koulutusyhtymän ja Centrian edustajat. Elinkeinot Toiminta toteutuu suunnitelman mukaisesti. KETEKissä ja Kokkolan Matkailussa on toimitusjohtajan vaihtoprosessit käynnissä. Kokkolan Matkailun puitteissa on aloitettu laajempi vuorovaikutus matkailualalla toimivien yritysten kanssa. Toiminta on painottunut konserniyhtiöiden hallintorakenteen kehittämiseen. Työpaikka-alueiden kehittämisessä toiminta on painottunut alueen vetovoimaisuuden laaja-alaisen ajatusmallin synnyttämiseen. Yritystilojen vuokraustilanne on hyvä. Alueen kansainvälistymisstrategian laatimisprosessi on käynnistetty maakuntaliiton toimesta ja sitä on tehty aktiivisessa vuorovaikutuksessa sekä Kokkolan Kaupungin että KOSEKin kanssa. Talouden osalta elinkeinot ovat talousarvion puitteissa kokonaisuudessaan. Suunnittelu ja aluekehitys Kokkolan keskustan ja Kokkolan Pietarsaaren lentoaseman henkilöliikenne kilpailutettiin alkuvuodesta ja sopimus solmittiin liikennöitsijän kanssa vuodeksi. Kaupunginhallitus päätti käyttää optiota Ullava Kälviä Kokkola -alueen maaseutumaisen kaupunkiliikenteen ostosopimuksissa. Sopimus on voimassa 31.5.2013 saakka. Kokkola on mukana hankkeessa, jossa kaupunki muiden joukkoliikenteen lupaviranomaiskaupunkien ja Elyjen kanssa selvittää uuden kaupunkien lippu- ja maksatusjärjestelmän käyttöönottoa. Hankkeen tavoitteena on ottaa uusi järjestelmä käyttöön vuonna 2014. Talouden toteutuminen Kaupunginhallitusten alaisten toimintojen tulot ja menot kehittyvät pääosin suunnitellusti. Vuoden 2011 toteutumaan sisältyy 2,7 milj. euroa kuntaliitosavustusta. Asuntomessujen menoja oli 586 000 euroa, tuloja 401 000 euroa, nettona 185 000 euroa. Toimintatuotot ovat nousseet 4,6 %, kun viime vuoden luvuista vähennetään kuntaliitosavustus ja asuntomessutulot. Kulut ovat nousseet noin 4%, kun viime vuoden menoista vähennetään asuntomessujen kulut. Kaupunginhallituksen määrärahoihin sisältyvät erilaiset varausmäärärahat kuten kehittämismäärärahat sekä käyttövaraus, joiden käytöstä päätetään erikseen. Työllisyysvarausmäärärahan käyttösuunnitelman ja siihen liittyvän lisämäärärahaesityksen käsittely on kesken henkilöstölautakunnassa. Vuoden 2012 talousarvio näyttää toteutuvan suunnitellusti lukuun ottamatta työllisyysmäärärahavarausta, jonka on arvioitu ylittyvän noin 400 000 euroa. Kaupunginhallituksen alaiset yksiköt ovat tehneet esityksiä 2 %:n säästön toteuttamisesta. 5

HENKILÖSTÖLAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2012 tot % ta 1.1.-31.8.2011 TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 HENKILÖSTÖLTK Toimintatuotot 821 974 531 332 64,6 % 492 666 1 888 237 26,1 % Toimintakulut -3 828 333-3 636 859 95,0 % -3 758 423-6 106 997 61,5 % TOIMINTAKATE -3 006 359-3 105 527 103,3 % -3 265 757-4 218 760 77,4 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen OSAAVA HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Osaamisen ja henkilöstön saannin turvaaminen Henkilöstösuunnittelumalli on laadittu, mutta sitä kehitellään edelleen. Eläkepoistuma on kartoitettu toimipisteittäin. Työnantajakuvan vetovoimaisuus Rekrytointiohjeistuksen laatiminen on aloitettu. Rekrytointi- ja sijaishallintojärjestelmäohjelman käyttöä on asteittain laajennettu toimialoille. Henkilöstön palkitsemismuotoja on kehitetty, mm. työyhteisön palkitseminen, aloitesäännön luonnos. Henkilöstörahaston käyttömahdollisuutta selvitellään. Hyvinvoivat työyhteisöt ja motivoitunut henkilöstö Johtamis-, esimies- ja työyhteisötaitojen kehittäminen Esimiesten JET koulutuksia on meneillään neljä ryhmää (Sivistys 1 ja 2, keskushallinto ja Tekpa sekä ryhmä: SoTe, Aluepelastus ja Kokkolan Vesi) Työhön sitoutuminen ja vaikuttaminen sekä työyhteisön toimivuus Työterveyshuolto- ja sairausvakuutuslaki muuttui 1.6.2012. Lakimuutos velvoittaa työntekijän työkyvyn arviointia ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämistä riittävän varhain. Työterveyshuollon uudesta ohjelmistosta saadaan diagnosoidut sairauspoissaolotilastot tämän vuoden aikana. Työtapaturmien selvittämisen toimintamallia kehitetään ja testataan sosiaali- ja terveystoimessa. Talouden toteutuminen KESTÄVÄ TALOUS Talouden tasapaino Talouden tulot ja menot toteutuvat budjetin mukaisesti SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaolot ovat kehittämistoimista huolimatta nousussa. 31.8.2012 sairauspäiviä oli 43 126 päivää (31.8.2011; 42 310 päivää), nousua 816 päivää (+1,93 %) 6

YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2012 tot % ta 1.1.-31.8.2011 TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 YMPÄRISTÖTERVEYSLTK Ympäristöterveydenhuolto Toimintatuotot 1 300 280 863 460 66,4 % 826 788 1 191 327 69,4 % Toimintakulut -2 078 775-1 328 837 63,9 % -1 252 436-1 921 139 65,2 % TOIMINTAKATE -778 495-465 376 59,8 % -425 648-729 812 58,3 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta noin 41 % on toteutunut. Työ laatujärjestelmän päivittämisen kanssa on jatkunut. Uusia laatujärjestelmään kuuluvia asiakirjoja tuotetaan ja vanhoja päivitetään ajantasaisen lainsäädännön mukaisiksi. Elintarvikevalvonnan puolella asiakastyytyväisyyskysely osoitettiin kohteisiin, joita tarkastettiin viime vuonna. Kruunupyyn terveysvalvonnan toimipiste on siirretty Kokkolaan. Eviran KUTI 2 hanke on toteutunut. Määrätyt elintarvikevalvontatiedot siirretään tarkastajajärjestelmän kautta suoraan Eviraan. YHTI-projekti, joka vastaavasti koskee terveydensuojelutietojen automaattista siirtoa suoraan Valviraan, on aloitettu. Peruseläinlääkintäpalvelujen kirjanpidon, seurannan ja valvonnan tietokoneohjelma yhteistoiminta-alueen eläinlääkäreille on hankittu. Yhteistoiminta-alueen toinen valvontaeläinlääkärin virka on perustettu. Talouden toteutuminen Ympäristöterveyslautakunnan toimintatuottojen toteutuma on elokuun loppuun mennessä 66,4 %. Toimintakulujen toteutuma on 63,9 % ja toimintakate 59,8 %. SAIRAUSPOISSAOLOT Työyksikkö 1.1.-31.8.2011 1.1.-31.8.2012 Ympäristöterveydenhuolto 496 91 Terveysolojen valvonta 31 29 Eläinlääkintähuolto 465 62 7

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2012 tot % ta 1.1.-31.8.2011 TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 SOSIAALI- JA TERVEYSLTK Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus Toimintatuotot 10 941 554 7 187 030 65,7 % 6 860 702 10 664 211 64,3 % Toimintakulut -1 769 054-1 195 901 67,6 % -1 204 605-2 097 576 57,4 % TOIMINTAKATE 9 172 500 5 991 128 65,3 % 5 656 097 8 566 635 66,0 % Sosiaalityö ja vammaispalvelut Toimintatuotot 3 466 175 1 645 165 47,5 % 1 918 906 3 273 178 58,6 % Toimintakulut -29 970 577-20 643 378 68,9 % -19 008 581-30 304 145 62,7 % TOIMINTAKATE -26 504 402-18 998 213 71,7 % -17 089 674-27 030 967 63,2 % Vanhustyö Toimintatuotot 9 343 120 6 007 487 64,3 % 5 713 473 9 123 852 62,6 % Toimintakulut -41 473 959-28 408 138 68,5 % -27 608 020-41 856 413 66,0 % TOIMINTAKATE -32 130 839-22 400 651 69,7 % -21 894 547-32 732 561 66,9 % Terveyspalvelut Toimintatuotot 7 075 842 4 372 378 61,8 % 4 133 019 6 874 212 60,1 % Toimintakulut -34 691 495-23 499 674 67,7 % -22 944 152-35 650 121 64,4 % TOIMINTAKATE -27 615 653-19 127 296 69,3 % -18 811 132-28 775 909 65,4 % Erikoissairaanhoito Toimintatuotot 6 679 241 4 452 824 66,7 % 3 997 752 6 904 656 57,9 % Toimintakulut -61 279 240-41 237 228 67,3 % -39 851 730-61 478 505 64,8 % TOIMINTAKATE -54 599 999-36 784 404 67,4 % -35 853 978-54 573 849 65,7 % SOSIAALI- JA TERVEYSLTK YHT Toimintatuotot 37 505 932 23 664 884 63,1 % 22 623 852 36 840 109 61,4 % Toimintakulut -169 184 325-114 984 319 68,0 % -110 617 087-171 386 760 64,5 % TOIMINTAKATE -131 678 393-91 319 436 69,4 % -87 993 235-134 546 651 65,4 % Nettositovat: Toimeentulotuki Toimintatuotot 1 395 040 850 316 61,0 % 848 809 1 265 879 67,1 % Toimintakulut -2 678 000-1 872 245 69,9 % -1 757 167-2 488 409 70,6 % TOIMINTAKATE -1 282 960-1 021 929 79,7 % -908 358-1 222 530 74,3 % Työmarkkinatuki kuntaosuus Toimintatuotot #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintakulut -800 000-513 355 64,2 % -435 642-785 096 55,5 % TOIMINTAKATE -800 000-513 355 64,2 % -435 642-785 096 55,5 % Ilman nettositovia Toimintatuotot 36 110 892 22 814 567 63,2 % 21 775 043 35 574 230 61,2 % Toimintakulut -165 706 325-112 598 720 68,0 % -108 424 278-168 113 255 64,5 % TOIMINTAKATE -129 595 433-89 784 153 69,3 % -86 649 235-132 539 025 65,4 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Hallinto Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on alkuvuonna ollut palvelurakenteen optimaalinen kehittäminen yhteistyössä Kiurun ja keskushallinnon kanssa. Kiurun kanssa on selvitelty yhteistyömahdollisuuksien laajentamista erityisesti työssäkäyntialueella. Kevään aikana Kiurun ja Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen edustajat ovat osallistuneet rajapintajohtamisen koulutukseen, jotta palvelurakenne toimisi entistä asiakaslähtöisemmin. Keskushallinnon ja kaupunginhallituksen kanssa on laadittu vanhustenhuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 ja nyt ollaan aloittamassa terveydenhuollon ja johtamisjärjestelmän kehittämistä. Yhteisenä tavoitteena ovat rakenteelliset muutokset, tuottavuuden kasvattaminen ja yhteistyön laajentaminen. Samalla tavoitteena on asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden vahvistaminen. Sisästä kehittämistä on jatkettu prosesseja mallintamalla ja selkiinnyttämällä. Johdon katselmuksia on tehty ja näihin ovat osallistuneet ylimmän johdon ja luottamushenkilöiden edustajat. 8 Yliopistokeskuksessa on sekä sosiaali- että terveystoimen professuurit, joiden kautta

maakunnalliset sosiaali- ja terveystoimen kehittämistoimet ovat mahdollisia. Yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen ERVA-pohjaisesti on aloitettu. Resursseja ohjataan avohoidon ja ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen. Tavoitteena on laaja-alainen hyvinvointipolitiikka ja sen vaikuttavuuden seuraaminen hyvinvointikertomuksen avulla. Kokkola on mukana TerPS 2 -hankkeessa, jossa seurataan sovittujen indikaattorien avulla hyvinvoinnin kehittymistä. Ennaltaehkäisevään työhön panostamisesta on saatu hyviä tuloksia lastensuojelussa. Sosiaali- ja terveystoimessa sairauspoissaolopäivien lukumäärä on kasvanut 200:lla, mutta ottaen huomioon työntekijöiden lukumäärän kasvun ollaan samalla tasolla kuin vuonna 2011. Myönteisintä tilanne on sosiaali- ja vammaispalveluissa, jossa sairauspoissaolopäivien lukumäärä on selvästi laskenut. Sosiaali- ja vammaispalvelut Lastensuojelussa on noudatettu lastensuojelulain edellyttämää ja valtuuston hyväksymää lasten hyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelmassa on määritelty lastensuojelulliset tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2010 2015. Ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön on palkattu määräaikaisesti kolme perheohjaajaa. Myös poliisisosiaalityötä on kehitetty moniammatilliseksi tiimiksi. Näillä panostuksilla on pyrkimyksenä vähentää huostaanottojen tarvetta ja samalla pienentää koko ajan lisääntyviä lastensuojelun sijoituskustannuksia. Aikuissosiaalityötä on kehitetty yhteistyössä osaston muun sosiaalityön kesken sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Lastensuojelun huostaanottojen määrä on vähentynyt alkuvuoden 2012 tilanteeseen verrattuna. Tämä on myös pienentänyt sijoituskustannuksia. Lastensuojeluhenkilöstön kanssa on paneuduttu kehittämään toimenpiteitä huostaanoton sijoitustilanteessa. Tarkoituksena on entistä enemmän pyrkiä pitämään sijoitukset lyhyinä perheeseen kohdennettujen palvelujen avulla. Sijaisperhesijoituksia on pyritty lisäämään lastensuojelulain mukaisesti. Ongelmana on, että halukkaita sijaisperheitä ei ole saatu koulutuksista huolimatta tarpeeksi. Kruunupyyssä lastensuojelulain mukaiset sijoitusmenot ovat laskeneet selvästi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Huostaanottojen määrä on vähentynyt sekä osa sijoitetuista nuorista on siirtynyt jälkihuoltoon. Nuppu-hanke sai osana Kaste-hanketta jatkorahoituksen lokakuuhun 2013 saakka. Nuppu2-hankkeen tarkoituksena on edelleen juurruttaa varhaisen avoimen työn sekä aikuissosiaalityön toimintamallia yhteistyössä lapsiperhetoimijoiden ja toimeentuloturvan kanssa. Hankkeessa toimii perhesosiaalityöntekijä yhteistyökumppaneinaan neuvolan perheohjaaja, lapsiperheiden kotipalvelu ja yhteisöklubi Silta. Uutena osiona hankkeessa on aikuissosiaalityön kehittäminen, jossa ensisijaisesti paneudutaan työttömien aktivointityöhön sekä työttömien terveydenhuollon ja kuntouttavan työtoiminnan prosessien kehittämiseen. Hanke toimii yhteistyössä yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun kanssa. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet johtuen perusosien määrän nostamisesta etenkin yksinhuoltajaperheillä. Uusien toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna. Vammaispalveluissa on käynnistynyt 6-paikkaisen rivitalon rakentaminen Runeberginkadulle. Asunnot on tarkoitettu kehitysvammaisille, jotka tarvitsevat asumisohjausta päivittäin. Edelleen Kokkolassa on 15 paljon hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevaa kehitysvammaista ilman palveluasuntoa. Palvelukodille on osoitettu tontti Mesilästä. Rakennuksen suunnittelutyö aloitetaan vuoden 2012 aikana. Vammaispalvelulain mukainen, lakisääteinen henkilökohtaisen avun palvelu ostetaan enenevässä määrin palveluntuottajilta. Ostosopimukset ovat voimassa toukokuuhun 2013. Avohuollon ohjaukseen on palkattu yksi tukipalvelutyöntekijä. Kehitysvammaisten Keva-palvelukeskus on muuttanut vuoden alussa uusiin toimintatiloihin. Samalla keskuksen nimi on muutettu toimintakeskus Kompassiksi. 9

Vanhusten palvelut Toiminta on perustunut hyväksyttyihin kriteereihin tukipalveluissa, kotihoidossa ja laitosja palveluasumisessa sekä ostopalveluissa. Talousarviossa varatut määrärahat eivät riitä tarvittavien palvelujen tuottamiseen, kun lähtökohtana on oltava lainsäädäntö ja hyväksytyt kriteerit sekä asiakkaiden perusteltu palveluntarve. Kokkolalaisten ja Kruunupyyläisten vanhusten määrä (Sotkan todellinen tilasto) 2009 Kla 2009 Kr 2010 Kla 2010 Kr 2011 Kla 2011 Kr 65-74-v 4015 656 4234 653 4552 688 75-84-v 2655 470 2697 479 2690 471 yli 85-v 906 249 960 261 1013 263 yhteensä 7576 1375 7891 1393 8255 1422 Kokkola: yli 75-vuotiaita 3 703 ja Kruunupyy: yli 75-vuotiaita 734 Yli 75-vuotiaden palveluiden %-osuudet verrattuna tavoitteisiin Kokkola Kruunupyy Tukipalvelut Palvelu/ asumismuoto Tavoite Tilanne 12/2011 Tilanne 4/2012 Tilanne 8/2012 Tilanne 12/2011 Tilanne 4/2012 Tilanne 8/2012 Kotona asuvia 91 % 88,7 % 89,4 % 89,4 % 85,6 % 86,0 % 86,0 % Omaishoidontuen saajia 5-6 % 3,8 % 4,2 % 5,3 % 5,3 % Säännöllinen kotihoito 14,5 % 14,5 % 12,9 % 11,4 % 11,7 % 23,0 % 14,3 % Palveluasuminen - 0,7 % 0,6% 0,4 % - - - Tehostettu palveluasuminen 6,5 % 8,7 % 8,15 % 8,4 % 3,7 % 3,7 % 3,4 % Laitosasuminen 1,9 % 1,9 % 1,85 % 1,8 % 10,7 % 10,3 % 10,6 % (Osavuosikatsaukseen 5-8/2012 on päivitetty vuoden 2011 väestöluvut) Asiakkaat on sijoitettu SAS-työryhmän toimesta kriteerien mukaisesti, akuutit sijoitukset tehdään samana päivänä. Asiakkaita on odottamassa asumispalvelupaikkaa alle 20. Kotihoidon palvelun piiriin pääsemiseksi jonotusaika on 1 3 vrk. Kokkola Kruunupyy Omaishoidontuki yli 65-v 210, joista yli 75-v 156 53, joista yli 75-v 39 Päivätoiminta 89 asiakasta 44 Kuljetuspalvelu 167 asiakasta 131 Kauppakassi 168 asiakasta - Ateriapalvelu 215 asiakasta 160 Turvapuhelinasiakkaita 480 97 Ehkot ja palveluohj./kotikäynnit 273 78 Kokkolassa on 21 omaishoidontuen hakemusta odottamassa käsittelyä. Määrärahan arvioidaan riittävän, kun päätökset tehdään sovittujen kriteerien mukaan. Kruunupyyssä määräraha on riittävä, jonottajia ei ole. 10

Henkilöstö Terveyspalvelut Kokkola Kruunupyy Täydennyskoulutus 14 eri koulutusta 14 eri koulutusta Sairaspoissaolot varhaisen tuen malli käytössä, sl määrä vaihtelee yksiköittäin Kehityskeskustelut yksilökesk 50 % yksilökesk 40 % Asiakaspalautteet Terveyskeskussairaala Kotisairaala Haiprot 316 tilastointi ei vielä kattavaa suullisen palautteen osalta Vuosina 2008 ja 2011 myönnettyjen laaduntunnustusten ylläpitoauditointi toteutettiin kesäkuun alussa röntgenissä ja lastenneuvolassa. Terveyskeskus sai erityismaininnan pitkäjänteisen kehittämistyön tuloksista. AvoHilmon (THL:n tilastointijärjestelmä), potilastietojärjestelmän päivityksen ja osastolääkitysjärjestelmän käyttöönotto sekä sähköisen reseptin käyttöönottoon valmistautuminen ovat työllistäneet koko henkilökuntaa. Terveyspalvelujohtaja Hanna Rinne jäi virkavapaalle 1.6.2012. Asko Linna aloitti vs. terveyspalvelujohtajana 1.8.2012. Kesällä lääkäritilanne oli hyvä, mutta heikentyi syksyä kohden. Hoitohenkilöstön saatavuus on ollut huono koko vuoden varsinkin terveyskeskussairaalan puolella. Maaliskuun alussa suljettiin yksi osasto ja sairaansijojen määrä väheni 106:sta 90:een. Suurin osa potilaista on päässyt osastoille jatkohoitoon ilman viivettä, jonotuspäiviä erikoissairaanhoidosta kertyi touko-elokuussa 293, eli vähemmän kuin tammi-huhtikuussa (515 pv) tai vastaavana aikana v.2011 (700 päivää). Erikoissairaanhoidon kanssa on sovittu, ettei lisähintapäiviä laskuteta kesä-elokuulta 2012. Ruuhkatilanteita varten on sovittu potilassiirroista Jytan alueen terveyskeskusten osastoille tai Kotipolkuun Kokkolassa. Jyta:n yksiköistä on hoitopäiviä ostettu ajalla 1-8/2012 161 päivää (1-4 /2012 84 pv.) Kotipolusta ostettujen hoitopäivien määrä on kesän aikana lisääntynyt (1-4/2012 160 pv, 5-8/2012 369 pv) Lisäksi 244 hoitopäivää (1-8/ 2012) on ostettu Hoivakartanosta. Kaikkiaan hoitopäiviä on ostettu 934 hoitopäivää. Kruunupyyn kunnan asukkaita on hoidettu osastoilla tammi-elokuussa 628 hoitopäivää, hoitojaksoja on kertynyt 57. Aivohalvauspotilaita hoidetaan edelleen osastolla 4 alueellisella keskitetyllä mallilla. Hoitopäiviä yksikössä on ollut 1.4.2012 lähtien 730, potilaita 21 ja hoitojaksoja 23. Näistä jytalaisia on ollut 7 potilasta ja hoitopäiviä 149. Palliatiivisen poliklinikan asiakasmäärä on ajalla 1-8/2012 ollut 52, lääkärillä käyntejä on ollut 43, sairaanhoitajalla 66. Kuukauden kestäneen kesäsulun vuoksi yksikön hoitama potilasmäärä on pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2011. Hoitokontakteja on ollut 1 582. Suurin osa potilaista on ollut infektiohoitopotilaita. Osastojen toiminnassa ja taloudessa on huomioitava yhden osaston alasajo ja sulku 1.3.2012 alkaen. Osastojen käyttöaste on ollut keskimäärin 108 %. Alkuvuoden toimintatuotot ovat ylittäneet edellisvuoden vastaavan ajan tuotot n. 130 000. Koko vuoden 11

ostopalvelumäärärahat on ylitetty n. 60 000 eurolla elokuun loppuun mennessä. Vuosilomansijaisten määrärahan (koko vuosi 183 000) ylitys, noin 160 000 euroa, selittyy pääasiassa lääkärien ja varahenkilöstön vuosilomansijaisuuksilla, joihin ei ollut varausta budjetissa. Nettomenot ovat 4 % vuoden 2011 vastaavaa jaksoa suurempi. Vastaanotot Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kesällä toiminta jatkui ilman kesäsulkuja, ainoastaan Ullavan vastaanotto oli suljettuna lääkärin vuosiloman ajan viisi viikkoa. Kesäajan lääkäritilanne oli hyvä, koska sijaisia oli saatavilla. Uusi neuvola-asetus on vaatinut enemmän lääkäriresursseja vuoden alusta. Tästä huolimatta alkuvuoden vastaanottokäynnit lääkäreillä ovat lisääntyneet noin 600 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Päiväpäivystyskäynnit lääkäreillä ovat lisääntyneet 20 % ja hoitajilla 30 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tästä voidaan päätellä, että potilaiden ohjaaminen päivystykseen vaatii täsmennystä. Vastaanotolle saatiin palkattua toukokuun alusta kaksi sairaanhoitajaa varahenkilöstöön ja se on turvannut osaamisen tason myös kesällä lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Tiimityö on vakiintunut ja se on koettu toimivaksi malliksi, mikä on lisännyt myös työtyytyväisyyttä ja parantanut oman työn hallintaa. Kehittämistyön painopisteenä on kansansairauksien hoitomalli. Asiakkaiden yhteyden saanti vastaanotoille on parantunut. Puheluihin vastaamisprosentti on n. 80 % ja takaisinsoitot on pystytty toteuttamaan 100 % saman päivän aikana. Kiireettömään hoitoon pääsy on vaihdellut 1 13 päivään (pääterveysasema). Pisin hoitoon pääsy, 28 päivää, oli Lohtajalla. Elokuussa pääterveysasemalla odotusajat olivat 6 13 päivää. Kälviän vastaanoton toiminnasta on vastannut edelleen Attendo. Vastaanoton toimintatuotot ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 80 000 eurolla, budjetoituun verrattuna ei olla tavoitteessa. Talousarviossa vuosilomansijaisuuksiin varattu määräraha (120 000 ) on ylittynyt 200 000 johtuen lääkärien sijaisuuksista, joihin ei ollut varattu määrärahaa. Viranhaltijoiden palkat ylittyvät, koska lääkärien palkkoja ei ole budjetoitu täysimääräisenä, myös lääkäripalvelujen ostot ylittyvät samasta syystä. Hyvästä lääkäritilanteesta johtuen laboratoriokustannukset ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana 130 000 edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yhteispäivystyksen nettomenot ovat nousseet 4,2 %. Koko avohoidon nettomenot ovat 75 % koko vuodelle budjetoidusta. Toimintakulut ovat lisääntyneet vain 0,3 % edellisvuoteen verrattuna. Neuvolat/koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Asetuksen mukaiset tarkastukset on tehty neuvolapuolella, mutta resurssien puutteen (psykologi ja perhetyö) takia riittäviä palveluita ei ole voitu antaa erityistä tukea tarvitseville. Myös ryhmätoiminta olisi tarvinnut enemmän resursseja. Lastenneuvolassa vajaus verrattuna valtakunnallisiin suosituksiin on 1,6 henkilöä, äitiysneuvolassa vajaus on 1,4 henkilöä. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa luokkakohtaisia tarkastuksia on jäänyt tekemättä n. 500 oppilaalle. Terveydenhoitajavajaus on kouluterveydenhuollossa yksi henkilö ja opiskelijaterveydenhuollossa kaksi henkilöä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja on kehitetty yhdessä sosiaalipuolen ja sivistystoimen kanssa. Neuvolatoimintaan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon on nimetty vastuulääkärit ja lisätty lääkärien työpanosta, mikä on selvästi parantanut yksiköiden toimintaa. 12

Toimintakulut ovat noin 10 % alle budjetoidun. Lisäystä edellisvuoden kuluihin on noin 2,3 %. Toimenpideyksiköstä on puuttunut vastuulääkäri. Tähystystutkimusten jonotilanne on suhteellisen hyvä. Rasitusergometriatutkimuksissa saattaa odotusaika joissakin tapauksissa venyä liian pitkäksi (enimmillään 5 kk). Ikäneuvola A-klinikka ja Nuotta Suun terveydenhuolto Kuntoutus Ikäneuvolan toiminta on vakiintunut. Kohdeväestö on ottanut toiminnan positiivisesti vastaan. A-klinikkaa ja Nuottaa on työllistänyt uuden päihdekeskuksen suunnitteluun osallistuminen. Suun terveydenhuollossa virat ja toimet ovat olleet täytettyinä. Tästä huolimatta osa asiakkaista on jonottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta (hoitotakuuvaatimus). Aluehallintovirastolle on annettu selvitys suun terveydenhuollon jonotilanteesta. Esim. maaliskuussa 2012 yli puoli vuotta jonottaneita oli vajaa sata ja jonossa oli kaikkiaan yli 1200 potilasta. Tilojen puute vaikeuttaa suun terveydenhuollon järkevää ja taloudellista kehittämistä. Tilanne paranee keväällä 2013, kun Koivuhaan hammashoitola valmistuu. Käynnit vähenivät Kokkolan alueella edellisvuoteen verrattuna noin 900 käynnillä ja Kruunupyyssä lähes 1400 käynnillä. Käyntimäärien väheneminen johtui henkilökunnan eri syistä aiheutuneista poissaoloista. Kokkolassa käyntimäärien lasku kohdistui pääsääntöisesti 6 18 vuotiaisiin. Toimintatuotot ovat lisääntyneet 3,5 % edellisvuoteen verrattuna, mutta ovat jäljessä budjetoidusta n. 7 %. Toimintakulujen lisäys on 0,4 % edellisvuoteen verrattuna. Nettomenot ovat vähentyneet edellisvuodesta 0,7 %. Aivohalvauspotilaiden alueellinen kuntoutusyksikkö on lisännyt toimintana terapiapalveluiden tarvetta, mikä on hoidettu ostopalveluna. Uutena toimintana on aloitettu yhteinen lasten motoriikkaryhmä. Apuvälinetilojen puutteellisuus vaikeuttaa toimintaa ja aiheuttaa vaaratilanteita. Puheterapiassa hoitotakuu toteutuu uuden puheterapeutin viran täyttämisen jälkeen myös ruotsinkielisten osalta. Talous on toteutunut budjetoidun mukaisesti, ostopalveluissa on alitettu edellisvuoden kustannukset. Toteutuma ostopalveluissa on vuonna 2012 noin 20 000 euroa alle viime vuoden vastaavan ajankohdan. Talouden toteutuminen Tammi-elokuun kulukehitys on positiivinen sekä Kokkolassa että Kruunupyyssä, vaikka talousarvion tavoitteita ei saavutetakaan. Toimintakulujen kasvu on merkittävästi pienempää kuin nykymuotoisen toimintamallin alkuvuosina 2009 2011. Noin 6 8 %:n kulukasvusta kuntaliitosvuosina on päästy nyt noin 4 %:n kasvulukuihin. Kokkolan toiminta / keskeiset havainnot Hallinto - Henkilöstöjärjestelyt ovat pienentäneet hallinnon kuluja (-1,9 %). Budjetoimattomien hankkeiden kulut näkyvät budjetin toteutumisseurannassa ylityksinä. Näiden hankkeiden tuotot kertyvät myöhemmin. Sosiaalityö - Lastensuojelun kulukasvu on edelleen korkea (10 %), mutta nousu on tasaan- 13

tunut huomattavasti viime vuoden lopun 25 %:n tasosta. Lastensuojeluun ja perhetyöhön on saatu lisää resursseja. Turvakotitoiminnan ostopalvelut ovat kasvaneet selvästi budjetin tavoitteista poiketen. Turvakodin palveluiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Perustoimeentulotuen menot ovat kasvaneet noin 9 % johtuen lähinnä lakimuutosten myötä korotetuista tukisummista. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen käytetyt määrärahat ovat 17 %:n kasvussa. Budjetti on viime vuoden tasolla. Vammaispalvelut - Vammaisten asumispalveluiden ostopalveluissa alkuvuoden määrärahojen käyttö on ollut talousarviota pienempi. Määrärahoja on säästynyt, koska paikkoja on ollut vapaana. Vammaisten taloudellisen tuen tarve ja määrärahojen käyttö on edelleen kasvussa. Nousua viime vuoteen on 33 % johtuen kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun tarpeen kasvusta. Vanhustyö - Vanhustyön määrärahojen käytössä näkyy pitkään tehty määrätietoinen tehostamistyö ja palvelurakenteiden muutos. Koko vanhustyön kulukasvu oli 3,0 %, vaikka alkuvuonna maksettiin ylimääräinen kertakorvaus kaikille työntekijöille ja Honkaharjun uusi osasto aloitti toimintansa maaliskuun alussa. Kotihoidon menot ovat kasvaneet 2,7 %. Kotihoidossa on tehty merkittäviä toiminnallisia muutoksia, joilla kulukehitystä on saatu hillittyä huolimatta hoitoketjun paineista. Vanhusten omaishoidon tuen menot kasvoivat 12 % viime vuodesta, joten valtuuston ja lautakunnan edellyttämät tavoitteet ovat toteutuneet. Kaikille kriteerit täyttäville hakijoille on tällä hetkellä voitu myöntää omaishoidon tukea. Vanhustyön tuotot ovat kasvaneet tammi-elokuussa 3,3 %, joka ennakoi talousarviossa pysymistä. Perusterveydenhuolto - Avohoidon kulukasvu yhteensä on laskenut selvästi alkuvuoden luvuista. Kulukasvu tammi-elokuussa oli keskimäärin 1,1 %. Budjetin tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta. Yhteispäivystyksen menot ovat kasvaneet selvästi keskimääräistä enemmän eli 6,1 %. Vuodeosastotoiminnan kulukasvu on ollut perusterveydenhuollossa suurinta (+5,9 %). Kasvun vaikutuksia tasaa toimintatuottojen kasvu. Osastomuutosten vaikutukset toimintaan ja kustannuksiin ovat nähtävissä pidemmällä aikavälillä. Osastojen korkea kuormitus ja asiakasrakenne vaikuttavat kustannuksiin. Suun terveydenhuollon kasvu on ollut +0,4 %, mutta sekin on talousarvioon nähden liian korkea. Erikoissairaanhoito - Erikoissairaanhoidon menokasvu oli tammi-elokuussa selvästi alkuvuotta pienempi (+3,2 %). Menot olivat kuitenkin 1 140 000 euroa suuremmat kuin viime vuonna vastaavana aikana. Tilastoitavien käyntien määrä tammi-heinäkuussa erikoissairaanhoidossa on vähentynyt medisiinisellä tulosalueella yli -4 % ja operatiivisella tulosalueella pysynyt ennallaan. Kasvua on lähinnä psykiatrian tulosalueella, jossa käyntien määrä on kasvanut 14 % viime vuodesta. Hoitopäivien kokonaismäärä on laskenut -3,7 % ja hoitojaksojen määrä on pysynyt ennallaan. Keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt noin -4 %, mutta Kokkolan keskimääräinen hoitoaika (4,4 vrk) ylittää edelleen selvästi sairaanhoitopiirin muiden kuntien luvut. Kruunupyyn toiminta / Keskeiset havainnot Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen tuotot ovat kehittyneet odotusten mukaisesti. Kulukasvu on ollut maltillista erikoissairaanhoitoa (+5,5) sekä sosiaali- ja vammaispalveluja (+6,6 %) lukuun ottamatta. Perusterveydenhuollon kulut ovat jopa laskeneet viime vuodesta ja vanhustyön kulut ovat 2,3 %:n kasvussa. Kulujen kokonaiskasvu oli tammielokuussa +3,4 %. Hallinto - Kehitys vastaa budjetin tavoitteita. Sosiaalityö - Lastensuojelun menokehitys on tasaantunut huomattavasti. Menot ovat pienentyneet noin 7 prosentilla. Sijaishuollossa näyttää tapahtuneen käänne parempaan johtuen lähinnä huostaanottojen päättymisestä. Päihdehuoltoon Kruunupyy käytti alkuvuonna noin 16.000 euroa, kun viime vuonna menot olivat vastaavana aikana 6 euroa. Yksittäistapaukset nostavat ainakin väliaikaisesti päihdehuollon menoja. Pakolaistoiminnan kulut olivat viime vuoden tasolla. Toimeentulotukeen ja työmarkkinatukeen käytettiin 26 % enemmän rahaa kuin viime vuonna. Näissä avustuksissa on nähtävissä selvä tukitason nousu. 14

Vammaispalvelut - Kulukasvu on ollut +6,4 %, joka on merkittävästi budjetin tavoitteita suurempi. Kruunupyyssäkin suurimmat poikkeamat tavoitteista ovat vammaisten henkilökohtaisessa avussa, muissa tukipalveluissa ja kuljetuspalveluissa. Lisäksi vammaisten asumispalveluiden menot ovat kasvaneet esim. Kårkullan hinnankorotusten takia. Vanhustyö - Vanhustyön taloustilanne on hyvä. Menokasvu on kokonaisuutena erittäin pieni (+ 2,3 %) ja se painottuu kotihoitoon ja omaishoidon tukeen. Palveluasumisessa kulut ovat viime vuotta alemmalla tasolla. Osasyy kulukehitykseen ovat jatkuvat vaikeudet henkilöstön ja sijaisten saatavuudessa. Kruunupyyssä avataan uusia asumispalvelupaikkoja 1.9.2012 alkaen, mikä nostaa loppuvuoden kulukasvua. Uudet yksiköt korvaavat osittain nykyisiä paikkoja muissa palvelutaloissa. Kotihoitoon käytettiin noin 12 % ja omaishoidon tukeen noin 4,5 % viime vuotta enemmän rahaa. Kotihoidossa kasvu selittyy osittain toiminnan uudelleen järjestelyillä. Perusterveydenhuolto - Avohoidon tuotot ovat kasvaneet noin 4 %. Kulut ovat pienentyneet viime vuodesta, mikä johtuu lähinnä kertaluonteisesta it-hankinnasta vuonna 2011 (vaikutus n. 30 000 ) sekä hoitotarvike- ja lääkekustannusten alenemisesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin on käytetty viime vuotta vähemmän rahaa. Taloustilanne on kokonaisuutena hyvä. Suun terveydenhuollon menot ovat myös laskeneet verrattuna viime vuoden tammi-elokuuhun. Vähennystä on sekä henkilöstömenoissa (hammaslääkäreitä vajaalla työajalla) että palveluiden ostoissa. Erikoissairaanhoito - Kokonaiskasvu viime vuoteen on 5,5 %. Kasvu on kiihtynyt alkuvuodesta ja painottunut Malmin sairaalan käyttöön (+22 %). Kiurun laskutus on kasvanut 4,9 %. Vertailussa on huomioitava, että vuoden alusta yhteispäivystyksen kustannukset on siirretty perusterveydenhuollon avohoitoon. Talousennuste koko vuodelle Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen koko vuoden talousennusteen mukaan alkuperäisen talousarvion toimintakulut tulevat ylittymään 8 650 000 eurolla (+5,9 %) ja toimintatuotot tulevat alittumaan 250 000 eurolla (-1,6 %). Nettoylitys on arvion mukaan 8 900 000 euroa (+6,8 %). Kulujen ylityksestä erikoissairaanhoidon osuus on 2 100 000 euroa, sosiaalitoimen osuus on 4 850 000 euroa ja perusterveydenhuollon osuus on 1 950 000 euroa. Kruunupyyn toimintakulujen talousarvio ylittyy arvion mukaan 650 000 eurolla. Erikoissairaanhoidon osuus ylityksestä on 570 000 euroa. 15

OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2012 tot % ta 1.1.-31.8.2011 TP 2011 tot % tp Tehtäväalue TA 2012 OPETUS- JA KASVASTUSLTK Sivistyskeskus Toimintatuotot 250 764 305,5 % 2 081 0,0 % Toimintakulut -813 817-534 212 65,6 % -519 536-770 089 67,5 % TOIMINTAKATE -813 567-533 448 65,6 % -519 536-768 008 67,6 % Varhaiskasvastus Toimintatuotot 3 060 110 1 681 467 54,9 % 1 608 003 2 947 111 54,6 % Toimintakulut -28 348 209-18 669 200 65,9 % -17 198 885-26 127 277 65,8 % TOIMINTAKATE -25 288 099-16 987 733 67,2 % -15 590 882-23 180 166 67,3 % Perusopetus Toimintatuotot 785 572 1 221 627 155,5 % 1 196 391 1 402 810 85,3 % Toimintakulut -35 178 896-23 925 772 68,0 % -22 598 397-34 399 905 65,7 % TOIMINTAKATE -34 393 324-22 704 145 66,0 % -21 402 006-32 997 095 64,9 % Erityisopetus Toimintatuotot 72 760 32 748 45,0 % 36 062 61 898 58,3 % Toimintakulut -4 810 756-3 248 657 67,5 % -3 069 721-4 658 592 65,9 % TOIMINTAKATE -4 737 996-3 215 908 67,9 % -3 033 659-4 596 694 66,0 % Lukio ja muu toinen aste Toimintatuotot 680 134 471 658 69,3 % 494 184 720 264 68,6 % Toimintakulut -6 167 861-4 325 505 70,1 % -4 041 967-6 083 389 66,4 % TOIMINTAKATE -5 487 727-3 853 847 70,2 % -3 547 784-5 363 125 66,2 % Kokkolanseudun opisto Toimintatuotot 420 730 233 858 55,6 % 212 803 554 027 38,4 % Toimintakulut -1 860 838-1 190 488 64,0 % -1 101 998-1 862 077 59,2 % TOIMINTAKATE -1 440 108-956 630 66,4 % -889 195-1 308 050 68,0 % OPETUS- JA KASVASTUSLTK YHT Toimintatuotot 5 019 556 3 642 121 72,6 % 3 547 443 5 688 191 62,4 % Toimintakulut -77 180 377-51 893 833 67,2 % -48 530 505-73 901 329 65,7 % TOIMINTAKATE -72 160 821-48 251 712 66,9 % -44 983 062-68 213 138 65,9 % Nettositovat: Kokkolanseudun opisto Toimintatuotot 420 730 233 858 55,6 % 212 803 554 027 38,4 % Toimintakulut -1 860 838-1 190 488 64,0 % -1 101 998-1 862 077 59,2 % TOIMINTAKATE -1 440 108-956 630 66,4 % -889 195-1 308 050 68,0 % Ilman nettositovia Toimintatuotot 4 598 826 3 408 263 74,1 % 3 334 640 5 134 164 65,0 % Toimintakulut -75 319 539-50 703 345 67,3 % -47 428 507-72 039 252 65,8 % TOIMINTAKATE -70 720 713-47 295 082 66,9 % -44 093 867-66 905 088 65,9 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sivistyskeskus Sivistystoimen strategia ja tulosalueiden strategiat ovat ohjanneet toimialan kehittämistä. Sivistyskeskus on koordinoinut eri tulosalueiden hankehakemuksien valmistelua ja saatujen rahoituspäätösten mukaisesti niitä on käynnistetty. Tuottavuusohjelman tavoite on tämän osalta ylitetty ja hankerahoitusta on saatu enemmän kuin edellisvuonna. Opetustoimen hankerahoituksen taso oli elokuussa 2012 1,4 miljoonaa euroa. Henkilöstön täydennyskoulutus on edennyt suunnitelmallisesti. Sivistystoimen toinen johtamisen erityisammattitutkinto -koulutus on käynnissä ja ohittanut koulutuksen puolivälin. Opetustoimessa vuonna 2003 aloitettua uusien työntekijöiden mentorointikäytäntöä on levitetty kaikille sivistystoimen tulosalueille. Kolme moniammatillista ryhmää aloitti keväällä ja varhaiskasvatuksen ryhmien aloitusta on valmisteltu alkusyksyyn. Sivistystoimen henkilöstön ja erityisesti opetushenkilöstön rekrytoinnissa on käytetty KuntaRekry-ohjelmaa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen on aloitettu. 16 Sivistyskeskuksen sähköistä asiakaspalvelua on kehitelty edelleen. Esiopetukseen ja

Varhaiskasvatus Perusopetus perusopetuksen 1. luokalle ilmoittautumiset onnistuivat hyvin Wilma-ohjelman kautta. Wilma-ohjelman käyttö on aloitettu esiopetuksessa. Sivistyskeskuksen tiloissa Rantakatu 16:ssa käynnistyi heinäkuussa korjaustoimenpiteet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. 6. kerros suljettiin ja työntekijät siirrettiin väliaikaisiin vuokratiloihin. Väliaikaiset tilaratkaisut vaikuttavat sivistyskeskuksen palvelukykyyn ja työviihtyvyyteen. Aikataulun mukaan 6. kerroksen korjaus valmistuu marraskuun lopussa. Sen jälkeen 5. kerroksen korjaustyöt alkavat ja valmistuvat helmikuun 2013 lopussa. Varhaiskasvatuksen tulosalueella toinen vuosikolmannes oli kiireinen. Lasten hyvä syntyvyys ja Kokkolan maan keskiarvoa pienempi työttömyysprosentti näkyvät varhaiskasvatuksen kulujen ja hoitosopimusten kasvuna. Toukokuussa päivähoitosopimuksia oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin (1951 sopimusta). Kesän (kesä-, heinä-, elokuu) ajaksi toimintoja oli supistettu, mutta tarpeenmukaiset varhaiskasvatuspalvelut oli järjestetty. Kesäaikana oli myös kokeilu päivähoidon kesäajan maksuttomuudesta. Maksuttomuus edellytti asiakkaalta, että päivähoitopaikkaa ei käytetä. 417 lasta käytti tätä mahdollisuutta ja varhaiskasvatus ei tarvinnut kesäaikana sijaisia lainkaan. Myöhemmin saadaan tarkempaa tietoa mahdollisista muista kustannusvaikutuksista. Päivähoitopalveluja on järjestetty koko kuluvan vuoden tarpeen mukaan molemmille kieliryhmille ja subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen on pystytty vastaamaan, vaikka se on ollut erittäin haasteellista. Palveluja on järjestetty mahdollisimman kustannustehokkaasti ja taloutta on seurattu järjestelmällisesti varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen johtoryhmissä sekä opetus- ja kasvatuslautakunnassa. Päivähoidon järjestäminen on kuitenkin vaatinut henkilökunnan palkkaamista, jotta on pystytty täyttämään päivähoitoasetuksessa vaadittavat normit. Varhaiskasvatuksen strategiaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Viimeisimpänä toimenpiteenä on valmisteltu mentorointia. Uusien työntekijöiden mentorointi on alkanut varhaiskasvatuksessa elokuussa neljän ryhmän voimin. Varhaiskasvatuksessa on tehty arviointeja arviointisuunnitelman mukaisesti. Jatkuvana arvioinninkohteena on päivähoidon aloittamisen arviointi, joka on koottu kesällä. Täydennyskoulutusta on järjestetty koulutusohjelman mukaisesti, jotta täydennyskoulutusvelvoite saadaan täytettyä. Jet-koulutus on jatkunut. Varhaiskasvatus on jatkanut ja tehostanut KuntaRekry-ohjelman käyttöä. Nahkurin päiväkodin omien tilojen remontointi on valmistunut, ja henkilökunta ja lapset ovat päässeet muuttamaan päiväkodin omiin tiloihin elokuun alkupuolella. Päiväkodista vähentyi päivähoitopaikkoja 14. Kokkola-tuen ja kotihoidon tuen tilanne on säilynyt viime vuoden tasolla, joka on pienempi kuin esimerkiksi vuonna 2010. Varhaiskasvatuksen tilastrategia 2013 2020 valmistui elokuussa. Strategia on tehty huomioiden opetustoimen vastaava strategia. Strategian tekemisessä on tehty yhteistyötä opetustoimen ja muiden kaupungin sisäisten tahojen kanssa. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä oli syyslukukauden 2012 alussa 5 040 oppilasta, mutta luvusta puuttuvat lisäopetuksen eli 10. luokan oppilasmäärä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella voitiin suuria opetusryhmiä edelleen pienentää ja kuluvan vuoden hankerahoitus oli edellisvuotta selvästi suurempi, 402 000 euroa. Sillä voitiin järjestää n. 250 tuntia opetusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen on tehty perusopetuslain muutoksen (2011) ja opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden muutosten mukaisesti. 17

Erityisopetus Oppimisen kolmiportainen tuki on otettu käyttöön ja muutoksen tueksi on julkaistu Oppilaan tuen ja oppilashuollon käsikirja. Lainmukainen toiminta edellyttää lisäresursseja, joita ei kuluvan vuoden talousarvioon saatu riittävästi. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen tulevasta tuntijaosta 28.6.2012 ja opetussuunnitelmauudistusta valmistellaan. Opetustoimen investointiohjelmaan sisältyneet hankkeet eivät ole edenneet toivotun aikataulun mukaisesti. Koulujen sisäilmaongelmia on tutkittu edelleen ja ne laajenivat. Vakavimmat ongelmat ovat Torkinmäen koulussa, jonka terveysviranomaiset sulkivat huhtikuun alussa ja koululle järjestettiin väliaikaiset tilat kevään ajaksi. Syyslukukauden alussa koululla ei ollut käytössä luvattuja parakkitiloja, ja tilanne on jatkunut vaikeana. Isokylän koulu tyhjennettiin myös korjaustöiden takia ja se sai syyslukukauden alussa parakkitilat käyttöönsä. Yhteenvetona voi todeta, että Kokkolan koulutilojen ongelmat olivat vielä syyslukukauden 2012 alussa pahemmat kuin koskaan ennen. Väliaikaiset koulutilaratkaisut aiheuttavat määrärahojen ylityksen ja lisämäärärahatarpeen, jonka suuruus selviää syksyn 2012 aikana. Koulujen rakennushankkeiden suunnittelua varten perustetut suunnitteluryhmät ovat jatkaneet työtään. Isokylän koulun suunnittelu on edennyt monitoimitalon suunnitteluksi, joka on edennyt arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen puhton pohjalta. Lucina Hagmanin koulun suunnittelu on edennyt sivusuunnittelijoiden kilpailutusvaiheeseen. Torkinmäen koulun suunnittelu on edennyt hitaammin, koska vanhan koulurakennuksen kunto osoittautui niin heikoksi, että taloudellisinta on purkaa se kokonaan ja korvata uudisrakennuksella. Haasteena on toisaalta kaupungin vaikea taloustilanne ja toisaalta se, että suunnittelussa tulee pyrkiä tulevaisuuden kannalta kestäviin ratkaisuihin ja muunneltaviin oppimisympäristöihin. Perusopetuksen tulosalueella on käynnissä 25 kehittämishanketta, joita koordinoi kehittämispäällikkö. Uusia hankehakemuksia on valmisteltu joko aikaisempien jatkohankkeiksi tai uusiin hankkeisiin. Myönteiset päätökset tulivat taiteen perusopetuksen arviointihankkeeseen, joka liittyy taiteen perusopetuksen kehittämistyöhön. Suurin osa hankkeista on suomenkielisen perusopetuksen alueella. Ruotsinkielisessä opetustoimessa jatkuu valtakunnallisena koordinointihankkeena oppimisympäristö- ja kansainvälisyyshankkeiden koordinointi vuoteen 2013 saakka. Lisäksi projektikoordinaattori järjestää hankkeille tapahtumia, auttaa eri hanketoimijoita verkostoitumaan ja antaa käytännön tukea hanketoimintaan. Eri kulttuuri- ja kieliryhmien opetusta on järjestetty 27 oman äidinkielen ryhmässä kaikkiaan 10 kielellä. Iltapäiväkerhotoiminta kattaa lähes kaikki 1 6 luokkien koulut ja on jatkunut aikaisempaan tapaan joko kaupungin tai yhteistyökumppanien järjestämänä. Kerhotoiminnan kehittämishankkeeseen on saatu tuntuva valtionavustus ja sen puitteissa voidaan edelleen tarjota monipuolista kerhotoimintaa. Perusopetuksessa erityisen tuen tarve on ollut edelleen kasvussa lähinnä 1. luokalle tulevien erityistä tukea vaativien oppilaiden määrän kasvun takia. Lisää taloudellisia paineita luo lainsäädännön mukainen velvollisuus järjestää oppilaalle oppimisessa tarvittavaa tukea välittömästi tuen tarpeen ilmetessä. Erityinen tuki tulee järjestää ensisijassa oppilaan lähikoulussa, inklusiivisen, kaikille yhteisen koulun, periaatteen mukaan. Oppilaiden oppimis- ja keskittymisvaikeuksien sekä oppimisvalmiuksien arviointia on voitu tehdä tyydyttävästi, osittain ostopalvelun avulla. Toinen koulupsykologin toimi on edelleen täyttämättä hakijoiden puutteen takia, mutta tilannetta helpottaa psykologiharjoittelijan saaminen. Erityisopetuksen kehittämisessä on edetty suunnitelmallisesti ja oppimisen tuen kolmiportaista mallia on pantu käytäntöön käsikirjan avulla. Konsultoiva erityisopettaja on toiminut helmikuun alusta alkaen koulujen tukena. Konsultointityö on painottunut 7 9 vuosiluokkien kouluihin. Koulunkäyntiavustajien määrää ja tuntimääriä on koordinoitu työryhmässä. Avustajien 18