Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Lapsen yhteisöllinen ja yksilöllinen tukeminen koulussa Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi
Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset oppimisvaikeudet } Kielelliset; lukivaikeus, dysfasia } Kehityksen viivästymä, kehitysvammaisuus MATEM } Aistivammaisuus; kuulo- ja näkövammat } Liikuntavammaisuus } Tunne- elämän ongelmat } Sosiaalinen sopeutumattomuus, käyttäytymishäiriöt } Autismin kirjo; asperger, autismi } Neurologisperäiset ongelmat; keskittyminen, tarkkaavaisuus, CPvammaisuus, ADHD, hahmottaminen, oman toiminnan ohjaaminen } Vakava sairaus; epilepsia, narkolepsia, } Vaativa elämäntilanne } Muu syy esim. koulun toimintaympäristö, -kulttuuri ja tavat HUOM! 1) KOMORBIDITEETTI, ELI ONGELMIEN/ OIREIDEN PÄÄLLEEKKÄISYYS. HARVOIN TÄYSIN YKSISELITTEISIÄ TAPAUKSIA. 2) DIAGNOSOINTI EI VÄLTTÄMÄTTÄ TULE KYSYMYKSEEN, VAIKKA YKSILÖLLÄ OLISI VAKAVIAKIN OIREITA KESKITT LUKI VAIKEA ELÄMÄN TILANNE
Mistä kaikki alkoi? Miksi muutos? Erityisoppilaiden määrän huima kasvu Diagnosointi ja siihen kulutettu resurssi Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukkaa; esim. tukiopetus Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen; miten järjestää tarkoituksenmukainen tuki (kouluampumiset) Kuntien toisistaan poikkeavat käytänteet erityisopetuspäätöksissä sekä tuen järjestämisessä; koulutuksellinen tasa-arvo Lähikoulujen opettajien tietotaidon tarve; osaaminen Kansainvälisten sopimusten velvoittavuus; inkluusio
Miten muutosta aikaiseksi? Erityisopetuksen strategia 2007 KELPO- kehittämistoiminta alkoi 233 kunnassa keväällä 2008 Kolmiportaisuuden mallintaminen: yleisen ja erityisen tuen väliin uusi tuen taso - tehostettu tuki Lakimuutoksen valmistelu; uusi laki voimaan 2010 Opetussuunnitelman perusteiden päivittäminen lain pohjalta 2010 ---- käyttöön syksyllä 2011 Rahoitus päättynyt 2012; missä mennään nyt? 31.1.2014 koulutuksen arviointikeskuksen selvitys
ERIYTTÄMINEN ------- EHEYTTÄMINEN Koulukodit Valtion erityiskoulut Erityiskoulut Sairaalaopetus -Luokan kert. -VSOP -Lisäopetus -Erityiset opetusjärjest. -Valmistava opetus>> -Esiopetus>> -Päivähoito>> -Pidennetty oppivelvoll.>> -MITÄ PAREMMIN YLEINEN TUKI TOIMII, SITÄ VÄHEMMÄN ON TARVETTA ERITYISEEN TUKEEN = ennaltaehkäisy, varhainen tuki -TUEN VAHVUUS JA INTENSITEETTI LISÄÄNTYY KOHTI TEHOSTETTUA JA ERITYISTÄ; SEN ON ILMETTÄVÄ TUEN JÄRJESTÄMISESSÄ!
Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus arviointitoiminta Kerhot, AP/ IP- toiminta Oppilaan ohjaus, oppilaanohjaus Oppilashuolto Avustaja- ja tulkitsemispalvelut Yksilöllinen suunnittelu, oppimissuunnitelma/ HOJKS Pienryhmäopetus Kodin ja koulun yhteistyö T U E N J Ä R J E S T Ä M I N E N Apuvälineet
Yleisen ja tehostetun tuen välinen raja? }Mitä paremmin yleistä tukea on tarjolla, sitä vähemmän joudutaan tukea tehostamaan (esim. tukiopetus ennen säännöllistä laaja-alaisen erityisopettajan tukea, samanaikaisopetus) }Tarve yhteen tukimuotoon (esim. puhe- tai lukiopetus) ei vielä tarkoita tehostettua tukea }Mikäli: a) tuen tarve on jatkuva ja oppilas tarvitsee sitä säännöllisesti b) oppilas tarvitsee mahdollisesti samanaikaisesti useaa tuen muotoa, on kysymys tehostetusta tuesta - tehostetun tuen aloittaminen ja lopettaminen määritellään pedagogiseen arviooon perustuen - tehostetun tuen tarjoaminen edellyttää, että oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma
Tehostetun ja erityisen tuen välinen raja? Tehostettu tuki ei riitä (huom! tehostettua tukea on tarjottu) Tuen intensiteetti, toistuvuus, säännöllisyys, kesto ja tukimuotojen monimuotoisuus Sisältöjä ja tavoitteita joudutaan selkeästi karsimaan Kuntouttavat tukitoimet, erityisasiantuntijoiden tuki, yksilöllisyys korostuu, säännöllisyys, pitkäaikaisuus, tukimuotojenmoninaisuus Perustuu pedagogiseen selvitykseen Tehdään hallintopäätös; erityistä tukea koskeva päätös Laaditaan HOJKS Tarve erityisen tuen tarpeeseen arvioidaan säännöllisesti
Kolmiportaisuuden jalkauttamisesta selvitys www.minedu.fi Integrointi lisääntynyt; miten tuki toteutuu isossa ryhmässä?! Tehostetun tuen piiriin jatkuvasti enemmän lapsia, erityisen tuen tarvitsijat vähentyneet Opettajista vain 60 % osallistunut oppimisen tuen prosesseihin: oppimissuunnitelman tai HOJKS:n laatimiseen, pedagoginen selvitys, pedagoginen arvio
Perusopetuslaki 3 Opetuksen järjestämisen perusteet Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin tässä laissa säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.
Perusopetuslaki: Mistä on pohjimmiltaan kysymys? 30 Oikeus saada opetusta Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. (ryhmäkoosta tarkemmin PoA 2 )
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Voimaan 1.8.2014 (esi- ja perusopetus, lukiot, ammatillinen koulutus) Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yksilökohtainen opiskeluhuolto Opiskeluhuolto osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Opetuksen/koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon suunnitelma ja oppilaitoskohtainen suunnitelma (vrt.ops) Opiskeluhuollon ohjausryhmä Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Monialainen asiantuntijaryhmä tapauskohtaisesti
Työrauhapaketti Voimaan 1.1.2014 Tietyt pykälät koulutusastekohtaisesta lainsäädännöstä muuttuneet/ uusiutuneet kurinpitoa ym. koskien Sairaalaopetusta tarvitsevien oppilaiden ja huostaanotettujen/ sijoitettujen oppilaiden opetuksen kehittäminen Osallisuus ja demokratiakasvatus Työrauhaa edistävien toimien uudistaminen
Yhteisöllinen tuki Laki ja muut määräykset (kuntalaki, nuorisolaki, lastensuojelulaki, hallintolaki, rahoituslait, OPS: n perusteet) Poliittinen ja hallinnollinen päätöksenteko Yhteinen tahtotila (strategia, tavoitteet, suunnitelmat) Hallinnon, päätöksenteon rakentuminen (lautakuntarakenne, työryhmät, monialaisuus, johtaminen, delegointi) Palvelun organisointi ja rahoittaminen (sektoreittain, matriisissa, Miten yhteinen vastuu todella toteutuu?) Prosessien sujuvuus edellyttää arviointia ja kehittämistä Osaaminen ja osaamisen johtaminen
Yhteisön ratkaistava Osaamisen vahvistaminen - Yleisen tuen tason kehittäminen; oppimaan oppimisen tukeminen, oppilaan ohjaus, oppilashuollollinen työote, joustavat tukitoimet Voimien yhdistäminen, yhdessä osataan enemmän Oppilaiden tuen tarpeisiin vastaaminen - Tarvelähtöisten toimintamallien luominen, irti vanhoista rakenteista, mikäli eivät toimi Miten tuen järjestäminen kuvataan paikallisessa opetussuunnitelmassa/ ja lukuvuosisuunnitelmassa? Miten tuodaan tuki sinne, missä lapsi on? (vrt. KASTE) - Tuen toteuttaminen koululla yhteistoiminnallisesti, yhdessä eri asiantuntija- ja ammattiryhmien kesken