ASEMAKAAVAN SELOSTUS MITTARIKATU 4C

ASEMAKAAVAN SELOSTUS MITTARIKATU 4C 02.03.2017 tark. 25.4.2017 Asemakaavan muutos Diaarinumero JARVENPAA 1059/2016 Kaavatunnus 070054 Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 08.06.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 08.06.2016 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 08.06-21.06.2016 Kaupunkikehityslautakunta 02.03.2017 18 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 22.03. - 4.4.2017 Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt 04.05.2017 31

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Mittarikatu 4c Asemakaavan muutos Diaarinumero: JARVENPAA 1059/2016 Kaavatunnus: 070054 Asemakaavan muutos koskee: 7. ja 12. eli Pajalan ja Peltolan kaupunginosan kiinteistöjä 186-401-1-1368, 186-7-746-3, 186-7- 746-4, 186-7-746-5, 186-7-9901-0 ja kiinteistöä 186-7-747-1. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 7. eli Pajalan kaupunginosan kortteliin 746 asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta, autopaikkojen korttelialuetta. Asemakaava-alueelle laaditaan erillinen tonttijako. Kaavan laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12, 04430 JÄRVENPÄÄ Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Justiina Nieminen, puhelin 040 315 2958, sähköposti: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Järvenpään juna-asemalta pohjoiseen Pajalan ja Peltolan kaupunginosien rajalla, Mittarikadulla. Suunnittelualue koskee kiinteistöjä 186-401-1-1368, 186-7-746-3, 186-7-746-4, 186-7-746-5, 186-7-747-1 sekä osaa kiinteistöstä 186-7- 9901-0. Sivu 2

Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on merkattu punaisella rajauksella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Järvenpään kaupunki on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013 82 myytävistä kiinteistöitä. Mittarikatu 4c on yksi näistä kiinteistöistä. Kaava-aloite on kaupungin. Asemakaavan muutos kulkee nimellä Mittarikatu 4c ja kooltaan alue on noin 0,63 ha. Suunnittelualue käsittää noin 0, 54 ha asuinrakennusten korttelialuetta ja noin 200 m 2 liikennealuetta sekä 700 m 2 lähivirkistysaluetta. Kaavasuunnittelulla tutkitaan korttelialueen täydennysrakentamismahdollisuuksia. Kaavasuunnittelun tavoitteena on parantaa kiinteistön 186-7-746-3 ja osan kiinteistöstä 186-7-9901-0 toimivuutta rivitalotonttina. Kaavalla pyritään kehittämään alueen tiivistämistä ja kestävää asumista. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä. Sivu 3

1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ...5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT...6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö ja virkistys... 6 3.1.3 Maaperäolosuhteet... 6 3.1.4 Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö... 7 3.1.5 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset... 12 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 12 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.2.1 Osalliset... 12 4.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.2.3 Asemakaava ehdotuksen tarkistaminen... 13 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Asemakaavan tavoitteet... 13 5.2 Kaavan rakenne... 14 5.3 Mitoitus... 14 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.5 Aluevaraukset... 14 5.5.1 Korttelialueet... 14 5.6 Kaavan vaikutukset... 15 5.7 Ympäristön häiriötekijät... 16 5.8 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 16 5.9 Nimistö... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 16 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 16 6.3 Toteutuksen seuranta... 16 Sivu 4

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Poistuva kaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja määräykset Lausuntojen ja mielipiteiden/muistutusten lyhennelmät ja vastineet Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava (ym 8.11.2006, lainvoima 2007) Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (30.10.2014) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv. 9.8.2004 64) Voimassa olevat asemakaavat (7/38 2.5.1991, 7/49 10.10.2011) Järvenpään hulevesisuunnitelma (1.11.2013) Järvenpään maisemaselvitys (MA-arkkitehdit, Marja Mikkola, 2001) Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv 9.8.2004 85) Järvenpään linnustoselvitys vuosina 2011-2012 (Faunatica Oy 20013) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille ja samaan aikaan on asetettu nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS:n yhteydessä asetettiin nähtäville asemakaavaluonnoksen kaavakartta. Kaavamuutoksen ehdotuksen hyväksyy kaupunkikehityslautakunta. Vaihe kuulutus pvm Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 8.6.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.6.-21.6.2016 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 8.6.-21.6.2016 Kaupunkikehityslautakunta 2.3.2017 18 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 22.3.-4.4.2017 Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt 4.5.2017 31 2.2 Asemakaava Asemakaavassa muodostetaan asumiseen tarkoitettujen asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta (ARK-11) sekä lähivirkistysaluetta (VL) kaavassa säilytetään rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR-3) sekä autopaikkojen korttelialue (LPA). Kaava sijoittuu olemassa olevien liikenneväylien ja rakennetun infrastruktuurin ympärille. Uuden kortteli ARK-11 myötä korttelialue laajenee hieman, Oikosulun jalankululle varattu katualue poistuu ja se liittyy asuinkorttelialueeseen ARK-11. Rakennusoikeus pysyy lähes samana, ARK-11 korttelin sallitut kerroneliömetrit kasvaa hieman. Kaavamuutoksella sallitaan rakentaminen kahteen kerrokseen. Kaavasuunnittelun yhteydessä on tarkasteltu tonttikohtaisen rakennusoikeuksien sekä kerroskorkeuksien toteuttamismahdollisuuksia, ja siten kerroskorkeutta nostettu aikaisemman asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden toteuttamisen mahdollistamiseksi. Sivu 5

Asemakaavan muutos käsitellään vähäisenä, koska rakennuskorteleiden pääasiallista käyttötarkoitusta ei muuteta, eikä yhteenlaskettu rakennusoikeus kasva merkittävästi. Kaavalla ei ole merkittäviä laajempia ympäristövaikutuksia voimassa olevaan kaavaan nähden. Alueen toteutunut nykytilanne ei ole voimassa olevan kaavan mukainen. Asemakaava-alueelle tulee laatia erillinen tontti- ja korttelijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan voi toteuttaa heti, kun asemakaava on vahvistunut ja tullut voimaan sekä tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen ympäristö on pääosin 70-luvulla rakentunutta asuinaluetta. Ympäröivä alue on melko tiivistä yksi ja kaksi kerroksista erillispientalo ja rivitaloaluetta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta laajempaan lähivirkistysalueeseen, Rampakanmetsään. Kaava-alueella sijaitsee kaksi rakentunutta rivitalorakennusta, yksi omakotitalo sekä kaksi talousrakennusta. 3.1.2 Luonnonympäristö ja virkistys Suunnittelualueella ei ole erityisiä luontoarvoja tai luonnonympäristöä. Pohjoisessa sijaitseva Rampakanmetsä on tärkeä lähivirkistys kohde, joka on linnustoltaan arvokas sekä potentiaalinen liitoorava kohde. Suunnittelualue sijaitsee osin maisemallisesti merkittävällä vanhalla alavalla viljelyalueella, jossa erityistä arvoa kantaa suunnittelualueen länsipuolella, Johdinkadun ja Pietolankadun välisellä viheralueella, sijaitseva virtaava puro. (Maisemaselvitys 2001) Alueella ei ole tiedossa erityisiä ympäristönsuojelua vaativia kohteita, saastuneita maa-alueita tai muita erityisiä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Kaavatyössä ei ole katsottu perustelluksi selvittää ympäristöhäiriöitä, kuten liikennemelutilannetta tarkemmin. 3.1.3 Maaperäolosuhteet Alueen maaperä on savea lukuun ottamatta kaava-alueen lähivirkistysalueen vasenta ylänurkkaa, joka juuri ulottuu kalliomaalle. Kaava-alueen kallioperä on kvartsi- ja granodioriittia. Kaava-alueen korko nousee pohjoiseen mentäessä, noin +54 mmpy:stä reiluun +57 metriin merenpinnan yläpuolelle. Maan nousu on siis noin kolme metriä noin 110 metrin matkalla. Sivu 6

Kalliomaa Karkea hieta Savi Kvartsi- ja granodioriitti Kuva 2. Kuvaote kaava-alueelta Suomen maaperäkartasta (1:20 000) sekä kallioperästä (1:200 000). (maaperä, kallioperä GTK, maastokartta MML) 3.1.4 Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö Kartanonseudun pientalot ovat kulttuuriympäristön kannalta merkittävä aluekokonaisuus ja niiden säilymistä tulee edistää neuvonnalla ja kaavaratkaisuilla. Alue on rakentunut 1970-luvun alkupuolella useiden eri suunnitelmien mukaan. Alueen rakennuksia on korjattu ja osin muutettu mm. kattomallin on vaihdettu tasakatosta harjakattoon. Nykyisellään alue ei hahmotu yleisilmeeltään yhtenäiseksi. Alueella ei ole yksittäisiä kulttuurihistoriakohteita, muinaismuistoja tai muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Mittarikadun lähiympäristön on rakentunutta rivitalo- ja erillispientaloaluetta sekä pohjoisosasta rakentamatonta lähivirkistysaluetta, puustoista Rampakanmetsää. Sivu 7

Kuva 3-7. Kaava-alueen näkymiä Mittarikadulta. Palvelut ja liikenne Alue tukeutuu pääosin keskustan palveluihin, asema-aukiolle on matkaa alle kaksi kilometriä. Jää- ja uimahallille sekä Kartanon koululle on kaava-alueelta alle kilometri matkaa. Kaava-alueen ja sen ympäristön ajoneuvoliikenne tukeutuu olemassa olevaan kartanonseudun katuverkostoon. Kaava-alueen pysäköinti on järjestetty olemassa olevien tonttien osalta LPA-alueelle sekä korttelin sisäiselle paikoitusalueelle. Nykyinen pysäköinti on järjestetty kokonaisuudessaan asemakaavamuutosalueen sisällä. Lähimmät joukkoliikennepysäkit sijaitsevat junien osalta Järvenpään keskustassa ja linja-autoliikenteen osalta Pohjoisväylällä. Pysäkkejä sijaitsee myös Pajalantiellä että Pietolankadulla sekä Jäppilänkadulla. Tekninen huolto Kaava-alueen rakentuneet kiinteistöt ovat liitetty kunnallistekniikkaan ja katuverkosto on rakentunut voimassa olevan kaavan mukaisesti. Hulevedet Suunnittelualue kuuluu Tuusulanjärven, tarkemmin Loutinojan valuma-alueeseen. Loutinojan vedet purkautuvat Natura-alueen kautta Tuusulanjärveen. Kaava-alue on osin hyvin vehreä ja vettäläpäisevää pinta-alaa on alueella melko runsaasti ja hulevedet imeytyvät osittain maahan. Ympäristönsuojelu, ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä kohteita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavia tekijöitä. Lähiympäristössä merkittävimmät ympäristöhäiriötä mahdollisesti muodostavat kohteet ovat Pohjoisväylän liikennemelu sekä Kartanonseudun asuinalueen länsipuoleisella viheralueella sijaitseva voimajohto (110kV). 3.1.5 Maanomistus Järvenpään kaupunki omistaa kaava-alueen maat lukuun ottamatta toista rakentunutta rivitalotonttia (kuva 8). Sivu 8

Kuva 8. Kaava-alueen maanomistus, harmaalla rasterilla merkatut alueet ovat kaupungin omistuksessa. Kaava-alue on rajattu punaisella. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue on Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 30.10.2014) taajamatoimintojen aluetta (beige aluerajaus), jolla osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Suunnittelualue rajautuu etelästä lähelle tiivistettävää kehittämisperiaatealuemerkintää (ruskea ruuturasteri). Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa merkittävä seudullinen siirtoviemäri (vaaleanpunainen viiva), 110 kv voimajohto (z-linja) sekä viheryhteystarve (vihreä katkoviiva). Kuva 9. Ote vahvistetusta maakuntakaavojen 2014 yhdistelmästä (Uudenmaan liitto, 2016). Kaava-alueen likimääräinen sijainti on punaisella ympyröity. Yleiskaava Alue on Järvenpään yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,25-0,4 sekä virkistysalueeksi. Kaava-alue kuuluu osittain paikalliseen kulttuuriympäristöalueeseen, jonka arvokkaiden piirteiden säilymistä edistetään. Sivu 9

Kuva 10. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020, kaava-alue on rajattu punaisella. Asemakaava Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa 7/38, joka on vahvistettu 2.5.1991, ja 070049on vahvistettu 10.10.2011. Kuva 11. Kaavaotteet 7/38 (vahv. 2.5.1991) sekä 070049 (vahv. 10.10.2011). Sivu 10

Alue on osoitettu asemakaavan mukaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi, jolla tulee järjestää vähintään 1,5 autopaikkaa kutakin asuntoa kohti (AR-3), rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR-20), jossa 40% kerrosalasta saa sijoittaa rakennuksen ullakolle naapurin suostumuksella ja autopaikkoja on järjestettävä vähintään 1,5 asuntoa kohti. AR-3 korttelialueella sallitaan kaksi kerroksinen siten, että enintään 28% rakennusoikeudesta saa käyttää toiseen kerrokseen, rakennusoikeutta tontilla 3 on 650 ja tontilla 4 784 k-m 2, tonttien autopaikat on osoitettu viereiselle autopaikkojen korttelialueelle. AR-20 korttelialueella on sallittu yksikerroksinen rakennus ja rakennusoikeutta on 1200 k-m 2, autopaikoille on osoitettu osa-alue samalta tontilta (p). Lisäksi suunnittelualueelle on osoitettu asemakaavassa autopaikkojen korttelialue (LPA) ja jalankululle varattu katualue, jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla on tontille ajo sallittu sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Kuva 13. Ote ajantasakaavasta, kaava-alue on rajattu punaisella. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. Sivu 11

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Kaupungin valtuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013 82 myytävistä kiinteistöistä, joista Mittarikatu 4c on yksi. Kaava-aloite on kaupungin ja se on mainittu Järvenpään kaupungin kaavoituskatsauksessa 2016 (1.2.2016 14). Kaavasuunnittelu on aloitettu keväällä 2016 ja se käsitellään vähäisenä kaavana, koska kaavan aikaansaamat vaikutukset ovat alueellisesti ja kaupunkikuvallisesti vähäisiä ja vaikuttavat pääasiassa vain yksittäisiin vierekkäisiin tontteihin ja niiden lähiympäristöön liikenteen ja uusien asukkaiden myötä. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kaupunki valmistelee omaisuutensa myyntiä. Kaavamuutos on osa kiinteistön myynnin mahdollistamista. 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta 2.3.2017 18 kaavaehdotuksen nähtävillepano. Kaupunkikehityslautakunta 4.5.2017 31 kaavamuutoksen hyväksyminen. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liitteessä 2. 4.2.1 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo - Uudenmaan liitto Asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Järvenpään Vesi - Caruna Oy - Elisa Oyj - Fortum Power & Heat Oy - TeliaSonera Finland Oyj - Kartanonseudun pientaloyhdistys Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 4.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 8.6.2016 kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla www.jarvenpaa.fi sekä lähettämällä kirje maanomistajille. Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko suunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Sivu 12

Luonnosvaihe Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä 8.-21.6.2016 välisen ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Lausuntoja pyydettiin Uudenmaan ELY-keskukselta, Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta, Uudenmaan liitolta, Keski-uudenmaan pelastuslaitokselta, Caruna Oy, Elisa Oyj, Fortum Power & Heat Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Kartanonseudun pientaloyhdistys, Järvenpään vedeltä ja Järvenpään rakennusvalvonnalta sekä kaupunkitekniikan suunnittelulta. Lausuntoja saatiin yhteensä viisi kappaletta, luonnoksesta ei annettu yhtään mielipidettä. Luonnoksesta keskusteltiin osallisten kanssa Seutulantalolla sekä puhelimitse. Asemakaavamuutoksen luonnokseen tehtiin nähtävilläolon jälkeen muutoksia mm. jalankululle ja pyöräilylle varatun katualueen, jolla tontille ajo sallittu, osalta sekä tonttijaon, korttelialueen määräysten, osa-aluevarausten (paikoitus, talousrakennus, leikkipaikka, istutettavan alueen osan) sekä rakennusoikeuksien osalta. Ehdotusvaihe Asemakaavamuutoksen ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 22.3.-4.4.2017 välisen ajan. Ehdotuksesta saatiin 4 lausuntoa. Hyväksymisvaihe Kaavaehdotukseen tehtiin nähtävilläolon jälkeen teknisiä tarkistuksia. Luonnoksesta sekä ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä 4. 4.2.3 Asemakaavakartan tarkistaminen Asemakaavan muutosluonnosta on tarkistettu eri tahojen kanssa käydyn vuorovaikutuksen perusteella. Asuinkerrostalojen korttelialueen määräystä täsmennettiin ja ohjeellista tonttijakoa linjattiin uudelleen. Luonnoksessa mukana ollut jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu katualue muutettiin tonttien sisäisiksi ajoyhteyksiksi. Rakennusoikeus tarkistettiin koko asuinkerrostalojen korttelialueelle yhtenäiseksi. Autopaikkojen säilytyspaikan ohjeita tarkennettiin ja tonteille osoitettiin ohjeellinen asukkaiden oleskeluun ja leikkiin tarkoitettu alue. Liikenneturvallisuutta parannettiin liittymäkiellon lisäämisellä. Rakentuneen rivitalotontin vastaista rajaa vasten lisättiin istutettavan alueen osa. Ehdotusvaiheen kuulemisen ja vuorovaikutuksen jälkeen kaavakarttaa on tehty teknisiä korjauksia ja tarkistettu hyväksyttäväksi kaavakartaksi. Tarkistukset ja korjaukset eivät muuttaneet kaavaa sisällöllisesti. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu ei ole ollut hankkeen kohdalla tarpeellinen. Asemakaavahankkeesta on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken (kaupunkitekniikka, rakennusvalvonta). 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaupunginvaltuuston päättämän tasapainottamisohjelman mukaisesti tutkia kaupungin omaisuuden myymistä, jonka mahdollistamiseksi kaavamuutos Mittarikatu 4:ssa on tarpeen. Sivu 13

Kaavatyön tavoitteena on muodostaa alueesta houkutteleva ja yhtenäinen, tiiviimpi asuinalue, luoda edellytykset tonttien rakentumiselle kaavan mukaisiksi huomioiden alueen ympäristöarvot. 5.2 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu rivitalojen, asuinkerrostalojen ja muiden kytkettyjen korttelialueista ja lähivirkistysalueesta sekä autopaikojen korttelialueesta. Sitova tontin numerointi ja korttelijako päätetään asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 5.3 Mitoitus Pinta-ala n. ha Rakennusoikeus n. k- AR-3 1039,281 784 0,75 ARK-11 4366,262 1900 0,44 LPA 197,989 VL 703,939 yhteensä 6307,430 2684 0,43 m 2 e= Asemakaavamuutosalue on yhteensä noin 0,63 ha suuruinen alue, jolla sijaitsee noin 0,27 ha verran asumiseen tarkoitettua korttelialuetta, noin 0,02 ha autopaikkojen korttelialuetta ja noin 0,07 ha lähivirkistysaluetta. Mitoituksen perusteena on käytetty alueen toteutunutta tilannetta, voimassa olevia asemakaavoja sekä alueen toimivuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja. Asemakaavan seurantalomake on esitetty liitteessä 5. 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnittelualueen käyttötarkoitus pysyy suurimmaksi osaksi vastaavana mitä voimassa olevassa kaavassa, eli asumiseen tarkoitetussa maankäytössä. Kaava päivitetään nykytarpeiden ja käyttötarkoituksien mukaiseksi. Määräyksillä pyritään mahdollistamaan alueen tiivistyminen ja voimassa olevan kaavan vastaisen tontin rakentuminen. Kaavamääräyksillä tuetaan alueen ympäristön säilymistä, liikenneturvallisuutta ja paikoitus sekä parannetaan vesiolosuhteiden kehittymistä hulevesien hallinnan ohjauksella. 5.5 Aluevaraukset 5.5.1 Korttelialueet Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR-3) Tontille on järjestettävä vähintään 1,5 autopaikkaa kutkain asuntoa kohti. Edellä mainittu korttelialue toteaa olemassa olevaa tilannetta ja vastaa alueen aikaisempaa asemakaavaa. Kortteliin ei tavoitella tällä asemakaavamuutoksella erityisiä muutoksia. Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (ARK-11) Alueelle saa rakentaa pienkerrostaloja ja rivitaloja asumistarkoituksiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Asemakaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakennusalalle rakentaa kylmän, katetun porraskäytävän, joka kuitenkin on enintään 20 % varsinaisesta rakennusoikeudesta. Sivu 14

Tontille on varattava asukkaiden leikkiin ja oleskeluun vähintään 10 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamatonta 100m2 kohti. Tontille on varattava vähintään 1 autopaikka/asunto + 1 vieraspaikka/5 asuntoa. Tällä kaavamääräyksellä korvataan vanhat korttelivarauksen AR-3 tontin 3 osalta sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR-20). Uudella määräyksellä on tarkennettu korttelialueen määräyksiä erityisesti autopaikkojen, porraskäytävän sekä leikkipaikkojen suhteen. Asemakaavamuutoksessa on aikaisempiin kaavoihin verrattuna lisätty kaikkia kaavan korttelialueita koskevaksi hulevesimääräys, jolla ohjataan hulevesien käsittelyyn omalla tontille luonnonmukaisin menetelmin. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Määräys vastaa aikaisempaa siten, että korttelialueelle on sallittu AR-3 -korttelialueen autojen sijoittaminen. Asemakaavamuutoksella LPA-korttelialueelta poistetaan ARK-11 korttelin läntisen tontin autojen pysäköinti. Kaavassa määrätään paikoituksen järjestäminen omalle tontille. Lähivirkistysalue (VL) Lähivirkistysalue vastaa yleiskaavan mukaista aluevarausta. Aikaisempaan kaavaan nähden kaavamuutos poistaa virkistysalueelle sijoitetun jalankululle varattu katualueen pään aluevarauksen. Muutoksella todetaan nykytilannetta. 5.6 Kaavan vaikutukset Asemakaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin kaupungin omana työnä sekä näiden lausuntojen avulla. Vaikutusten arviointi on perustunut alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä osallisilta saatuihin lausuntoihin ja palautteeseen. Asemakaavamuutoksen toteutumisella ei ole merkittäviä vaikutuksia kaava-alueeseen tai sen lähiympäristöön. Huomattavimmat vaikutukset kohdistuvat lähinnä rakennettuun lähiympäristöön sekä kaava-alueen sisäiseen liikenteeseen. Alueen kulttuuriympäristöön ei kohdistu kaavan toteutuminen myötä merkittäviä vaikutuksia, lisärakentumisella alue tiivistyy ja siten kehittää, eheyttää alueen kaupunkikuvaa. Rakentuessaan rakennusmassa tukeutuu viereiseen puustoiseen viheralueeseen massan ollessa enintään kahdessa kerroksessa, eivät vaikutukset ole maisemallisestikaan merkittäviä. Kaavamuutoksen mukainen lisärakentaminen sijoittuu rakentunutta ympäristöä mukaillen. Kaava-alueen tiivistyminen edistää alueen yhdyskuntarakennetta ja se tukee ylempiä suunnitelmatasoja. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Kaava-alueen liikenneolosuhteet paranevat, vaikkakin liikenne hieman kasvaa suunnitelman toteutuessa. Asemakaavalla estetään tonttien sisäisten paikoitusalueiden suora yhteys Mittarikadulle, jonka myötä paikoitusalueelta liittyminen, mm. peruuttaminen on kaavamuutoksen vastaista. Liikenteellisillä ratkaisuilla parannetaan paikallisesti liikenneturvallisuutta. Asemakaavamuutoksessa säilyy erillinen autopaikkojen korttelialue, joka muutoksen myötä palvelee enää AR-3 korttelin paikoitusta. Autopaikkojen korttelialueen käyttäjämäärä vähenee ja siten rauhoittaa myös Mittarikadulle suuntautunutta liittymisliikennettä. Sivu 15

Kaavamuutoksen toteutuminen ei lisää ympäristön häiriötekijöitä alueella. Kaavasuunnitelman osalta ei lähiympäristössä ole selvityksen tarpeessa olevia tai aiheutuvia häiriötekijöitä. Suunnitelman toteutumisella ei ole oleellisesti vaikutuksia ihmisen terveyteen, alueen vesistöön, pohjaveteen tai maaperään. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillisiä selvityksiä. 5.7 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen lähiympäristössä ei ole mainittavia selvityksen tarpeessa olevia tai merkittäviä kaavan toteutuksesta aiheutuvia häiriötekijöitä. Kaava-alueen sisällä kaavan toteutuessa liikennemäärä kasvaa, ja erityisesti liikenne poistuvalla Oikosululla muuttuu tontille ajon myötä. Ei muita häiriötekijöitä. 5.8 Kaavamerkinnät ja -määräykset Katso liite 3. Kaavaehdotuskartta ja -määräykset 5.9 Nimistö Kaavamuutoksella poistuu yksi jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualue, jonka nimi Oikosulku poistuu samalla käytöstä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaamaan ei ole laadittu erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaavan voi toteuttaa heti, kun asemakaava on vahvistunut ja saanut lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat muun muassa alueen rakenteen kaupunkikuvan vaaliminen, liikenneturvallisuus, mahdolliset ympäristöhäiriöt sekä lähiympäristön asukkaiden ja käyttäjien palaute. Järvenpäässä 25.4.2017 Sampo Perttula Kaavoituspäällikkö Justiina Nieminen Kaavasuunnittelija Sivu 16

Mittarikatu 4c asemakaavan muutos Liite 1. Poistuvat merkinnät/ ote ajantasakaavasta 7/49 10.10.2011 7/38 2.5.1991 Metriä 0 5 10 20 30 40

Asemakaava/Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.5.2016 Kaava-alueen nimi Mittarikatu 4c, asemakaavan muutos Dnro JARVENPAA 1059/2016 Kaavatunnus 070054 Aloite tai hakija Kaupunginvaltuusto on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöä (11.11.2013 82). Mittarikatu 4c on yksi tasapainottamisohjelman kiinteistöistä. Kaava-aloite on tehty Järvenpään kaupungin toimesta. Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee kiinteistöä 186-401-1-1368, 186-7-746-3, 186-7-746-4, 186-7-746-5, 186-7-9901-0 ja kiinteistöä 186-7-747-1. Suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Järvenpään juna-asemalta pohjoiseen Pajalan ja Peltolan kaupunginosien rajalla, Mittarikadulla. Suunnittelualue on kooltaan n. 6300m 2 ja sillä sijaitsee nykyisin erillispientalo sekä kaksi rivitaloa. Alueen maanomistus on osin kaupungin ja osin yksityisessä omistuksessa.

Suunnittelualueen sijainti kaupunkirakenteessa punaisella ympyröitynä. Suunnittelualueen maanomistus, raitarasterilla rajattu maa-alue on kaupungin omistuksessa. Tavoitteet Yleiskaava Järvenpään kaupunki on päättänyt Järvenpään kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä 11.11.2013 82 myytävistä kiinteistöitä. Mittarikatu 4c on yksi näistä kiinteistöistä. Kaava-aloite on kaupungin. Kaavasuunnittelulla tutkitaan mahdollisuudet kiinteistöjen rakentamista rivitaloasumiseen. Kaavasuunnittelun tavoitteena on parantaa kiinteistön 186-7-746-3 ja osan kiinteistöstä 186-7-9901-0 toimivuutta rivitalotonttina. Kaavan tavoitteena on toteuttaa alueen tiivistämistä ja kestävää asumista. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä. Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuintoalueeksi (AP). Alue on asemakaavoitettu ja tonttitehokkuudeksi suositellaan 0,25-0,4. Suunnittelualue sijaitsee osittein myös virkistysalueella (V), jolla on MRL 43 mom, 128 toimenpiderajoitus. Suunnittelualueella on myös paikallinen kulttuuriympäristöaluetta koskeva aluerajaus, jolla edistetään arvokkaiden piirteiden säilyttämistä.

Ote yleiskaavasta 2020 Asemakaava Suunnittelualue sijaitsee kahdella voimassa olevalla asemakaavalla, Pajalanpihan kaava (7/49) on vahvistettu vuonna 2011 ja toinen kaava (7/38) on vahvistettu 1991. Pajalanpihan kaavassa korttelin 746 tontit 3 ja 4 on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR-3). Lisäksi alueelle on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA), jalankululle varattu katualue sekä lähivirkistysaluetta (VL). Kaava mahdollistaa kaksikerroksisen, josta enintään 28% rakennusoikeudesta (tontti 3 650 kem 2, tontti 4 784kem 2 ) saa käyttää toista kerrosta varten. Kaavassa tontti nro 3:n paikoitus on osoitettu viereiselle autopaikkojen korttelialueelle (LPA). Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalue punaisella rajattuna.

Muilta osin suunnittelualue sijaitsee vanhemmalla 7/38 kaavalla, jossa korttelin 747 tontti 1 sijaitsee rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueella (AR-20). Tontille on sallittu yksikerroksinen (I) rivitalo, 1200 kem 2 sekä talousrakennukset. Paikoitus on osoitettu omalle osa-alueelle Mittarikadun varteen. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Viranomaiset: Uudenmaan Ely-keskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Järvenpään kaupunki Asiantuntijaviranomaiset: Järvenpään Vesi Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Vaikutusten arviointi Tiedottaminen Valmistelu Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (MRL 9 ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 ). Arvioitavia vaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon. Vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arvioin kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. Asemakaavan vireilletulosta, nähtävilläolosta, hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla www.jarvenpaa.fi sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille. Suunnitelma-asiakirjat ovat nähtävänä teknisessä palvelupisteessä ja Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan Seutulantalon palvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta asemakaavoitukseen kaavan valmisteluvaiheen ajan. Asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäväksi (MRL 62, MRA 30 ) 14 päivän ajaksi kesällä 2016. Luonnosta koskevat mielipiteet tulee jättää asemakaavoitukselle

kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Ehdotus Hyväksyminen Yhteystiedot Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja se asetetaan julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) arviolta syksyllä 2016. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan muutoksen arviolta loppuvuodesta 2016. Kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusote lautakunnan päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. Asemakaavan muutos laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Kaavasuunnittelija Justiina Nieminen P. 040 315 2985 Kaavoituspäällikkö Sampo Perttula 040 325 2005

K584 K585 723 795 796 746 748 798 747 799 1:2659 1:2464 1:1368 7-9901-0 7-9901-0 7-9901-0 7-9903-4 7-9901 7-9901-0 7-9901-0 7-9901-0 2 2 6 3 3 1 3 1 7 4 5 1 2 3 5 4 1 2 4 2 1 3 4 8 2 1 1 4 8 4 14 13 9 1 2 4 12 5 8 2 4 6 12 17 11 14 4 75 1 10 7 11 10 1 7 3 7 3 3 11 8 10 9 5 7 76 1 5 7 12 15 10 8 74 6 4 6 6 4 9 2 5 6 3 4 8 10 13 7 14 5 4 3 6 10 5 5 8 5 6 2 16 1 3 2 73 11 9 13 7 9 79 2 2 3 3 Jännitekatu Mittarikatu Jännitekatu Kaapelikatu Johdinkatu Mittarikatu Oikosulku Oikosulku Rampakanmetsä 1621 187 kt kt kt kt kt kt ar kt kt ar ar ar ar kt kt 110 kv 53 53 53 53 53 53 52 52 53 53 53 53 56 52 58 50 53 55 55 55 56 49 52 55 61 54 60 54 54 56 57 59 56 54 55 57 60 48.2 52.0 51.8 52.0 52.2 52.0 53.9 54.9 52.6 51.6 59.2 55.9 51.9 52.0 52.9 55.1 55.0 55.8 53.8 53.2 54.7 55.7 51.8 52.2 53.0 53.2 56.6 55.0 55.0 52.0 52.6 53.0 54.9 53.9 56.9 53.6 48.7 54.1 55.7 54.1 54.7 53.5 53.0 55.0 55.2 55.7 56.5 54.9 52.0 52.3 54.6 54.0 53.6 53.6 52.2 52.4 52.8 52.7 55.4 55.2 55.6 55.4 53.6 53.6 53.1 52.8 52.1 54.3 54.0 55.5 55.3 hule RAMPAKANMETSÄ 784 II krs 28% t (746/4) 4 5 hule j j II II 750 ajo a-7 a-7 1150 ajo le le 6708410 25504640 6708410 25504770 6708610 25504770 100 30 40 0 10 20 50 746 7 PAJALA 12 PELTOLA ARK-11 AR-3 LPA VL Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset ja on ajan tasalla. Tuomo Markkanen Järvenpäässä Kartastoinsinööri 26.01.2017 MITTARIKATU AR-20 KAAPELIKATU AO-28 AO-28 AO-28 OIKOSULKU VL

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR-3 0103103 RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE Tontille on järjestettävä vähintään 1,5 autopaikkaa kutakin asuntoa kohti. ARK-11 0103211 ASUINKERROSTALOJEN JA RIVITALOJEN KORTTELIALUE. Alueelle saa rakentaa pienkerrostaloja ja rivitaloja asumistarkoituksiin yhtenäisen suunnitelman mukaan. Asemakaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakennusalalle rakentaa kylmän, katetun porraskäytävän, joka kuitenkin on enintään 20% varsinaisesta rakennusoikeudesta. Tontille on varattava asukkaiden leikkiin ja oleskeluun vähintään 10 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamatonta 100 m2 kohti. VL LPA Tontille on varattava vähintään 1 autopaikka/asunto + 1 vieraspaikka/5 asuntoa. 0502000 LÄHIVIRKISTYSALUE. 0713000 AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE. 1201100 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaapelikatu 1202000 Kaupunginosan raja. 1203000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. -0 1204100 Osa-alueen raja. 1205000 Ohjeellinen eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. 1205100 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 12 PEL 1206000 Ohjeellinen tontin raja. 1208000 Kaupunginosan numero. 1209000 Kaupunginosan nimi.

746 1210000 Korttelin numero. 5 MITTARIPO 750 II krs 28 II 1211900 Ohjeellisen tontin numero. 1212100 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1213000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1216010 Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle osoitetusta rakennusoikeudesta saadaan enintään käyttää II kerrosta varten. 1217000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1227000 Rakennusala. t a-7 1231000 Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. 1232015 Auton säilytyspaikan rakennusala. Rakennusalalle saa rakentaa autokatoksia ja -talleja, jätehuoltotiloja sekä asuntokohtaisia asunnon ulkopuolisia varastotiloja rakennusoikeuden estämättä. 1242000 Istutettava alueen osa. ajo le j 1251101 Ohjeellinen ajoyhteys. 1241002 Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 1258020 Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. 1263000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. (746/4) hule 1267001 Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit/tontit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. 1271400 Korttelialueen hulevedet tulee käsitellä tonteilla hulevesiä viivyttämällä ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon.

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Mittarikatu 4c ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 : 1000 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 7. eli Pajalan kaupunginosan korttelia 747 ja osaa korttelista 746 sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. 12. eli Peltolan kaupunginosan jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 7. eli Pajalan kaupunginosan korttelin 746 asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta, autopaikkojen korttelialuetta sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. 12. eli Peltolan kaupunginosan lähivirkistysaluetta. Tämän asemakaavan korttelialueelle on laadittava erillinen tonttijako. Käsittelyvaiheet: Nähtävänä MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti 8.6.-21.6.2016 KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT Kaupunkikehityslautakunta 02.03.2017 18 Nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti 22.3.-4.4.2017 Kaupunkikehityslautakunta 04.05.2017 31 04.05.2017 31 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Päiväys Tarkistettu Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja 2.3.2017 25.4.2017 Justiina Nieminen Kaavasuunnittelija Khdno JARVENPAA 1059/2016 Hakemistonumero 070054 Arkistonumero Suunnittelija JN Piirtäjä JN Tallennusnimi 070054_Mittarikatu_akm.dwg Mittakaava 1:1000 Koordinaatisto ETRS GK 25, N 2000

Liite 4. 23.6.2016 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI MITTARIKATU 4C, ASEMAKAAVAMUUTOS LUONNOS ALOITUS- JA VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETUSTA AINEISTOSTA JÄTETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, ASEMAKAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA 8.6.2016 21.6.2016 LAUSUNNOT: KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO, 08.06.2016 Ei lausuttavaa. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. ELISA OYJ, 20.6.2016 Ei lausuttavaa. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. FORTUM MARKETS OY, 20.6.2016 Fortumin lähin runkolinja sijaitsee n. 100 jm päässä suunnittelualueesta. Fortum on valmis tarjoamaan kaukolämpöä suunnittelualueen uusiin kiinteistöihin. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei toimenpiteitä. UUDENMAAN LIITTO, 21.6.2016 Liitto ei anna lausuntoa. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei toimenpiteitä.

Liite 4. 23.6.2016 CARUNA OY, VALTAKIRJALLA JONI AHONEN, REJLERS OY, 21.6.2016 Kaava-alueella on Caruna Oy.n sähkönjakeluverkkoa, uusien asuinrakennusten rakentaminen aiheuttaa sähkötehon tarpeen kasvua ja käyttöpaikkojen lisäystä, jonka vuoksi nykyistä 0,4 kv sähköverkkoa joudutaan todennäköisesti vahvistamaan rakentamisen käynnistyttyä. Kaavamuutos ei kuitenkaan aiheuta tarpeita uusille muuntamovarauksille. Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Carunan toimesta ja kustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Muuta lausuttavaa asemakaavamuutoksen luonnoksesta ei ole. Toivotaan lausuntamahdollisuutta kaavan ehdotusvaiheeseen. VASTINE: Johtotiedot huomioidaan kaavasuunnittelussa, mahdolliset kustannukset muutostöistä tiedostetaan. Ehdotusvaiheessa annetaan uusi lausuntomahdollisuus. Ei aiheuta toimenpiteitä. MIELIPITEET: Ei mielipiteitä

Liite 4. 25.4.2017 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI MITTARIKATU 4C, ASEMAKAAVAMUUTOS EHDOTUS KAAVAMUUTOKSEN EHDOTUSVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETUSTA AINEISTOSTA JÄTETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET NÄHTÄVILLÄOLOAIKA 22.3. 4.4.2017 LAUSUNNOT: TELIASONERA OYJ, 22.3.2017 Ilmoitti, että heillä ei ole alueella verkkoa. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan. ELISA OYJ, 31.3.2017 Elisa Oyj:n kaapelit, suojaputket sekä jakokaappi, jotka sijaitsevat asemakaavamuutoksen välittömässä läheisyydessä, tulee huomioida rakentamissuunnittelua tehdessä, mikäli rakentaminen ulottuu kaavaalueen ulkopuolelle. VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan. CARUNA OY, VALTAKIRJALLA JONI AHONEN, REJLERS OY, 3.4.2017 Kaavaluonnokseen nähden ei muuta lausuttavaa. Pyytää saada tiedon kaavan hyväksymisestä. VASTINE: Hyväksymisvaiheesta tiedotetaan. Ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan. FORTUM MARKETS OY, 8.4.2017 Kaavaluonnokseen nähden ei muuta lausuttavaa VASTINE: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan. MIELIPITEET: Ei mielipiteitä

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 186 Järvenpää Täyttämispvm 23.05.2017 Kaavan nimi Mittarikatu 4c Hyväksymispvm 04.05.2017 Ehdotuspvm 02.03.2017 Hyväksyjä L-lautakunta Vireilletulosta ilm. pvm 08.06.2016 Hyväksymispykälä 31 Kunnan kaavatunnus 070054 Generoitu kaavatunnus 186L040517A 31 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,6307 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,6307 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 0,6307 100,0 2684 0,43 A yhteensä 0,5405 85,7 2684 0,50 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0704 11,2 R yhteensä L yhteensä 0,0198 3,1 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Yhteensä 0,6307 100,0 2684 0,43 A yhteensä 0,5405 85,7 2684 0,50 AR 0,1039 19,2 784 0,75 ARK 0,4366 80,8 1900 0,44 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0704 11,2 VL 0,0704 100,0 R yhteensä L yhteensä 0,0198 3,1 LPA 0,0198 100,0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-]