1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, alle kilometrin etäisyydellä liikekeskustasta länteen, Turengintien eteläpuolella ja rautatien länsipuolella. Kansilehden kartassa on kaavamuutosalueen alustava rajaus ja arvioitu vaikutusalueen rajaus. KAAVAN TARKOITUS Asemakaavan muutoksella on tarkoitus saattaa Turengin rautatieaseman käyttötarkoitus vastaamaan nykytilannetta. Kaavoituksella tutkitaan ns. Hopealahden kortteleiden kaavalliset reunaehdot. Kaavalla tutkitaan ns. entisen sähkölaitoksen alueen (korttelissa 518) muuttamista asumiseen ja liittymistä nykyiseen asuinkortteliin. KAAVAN TAVOITTEET Aluetta koskee kaksi kaavamuutosaloitetta: Aseman yrittäjä on perustettavan yhtiön lukuun esittänyt, että ravintolan toiminnan tueksi viereen kaavoitettaisiin majoitustoimintaa mahdollistava tontti. Aloitteessa esitetään lisäksi, että Hopealahden alueen kaavoitusta asumiselle edistettäisiin. Ns. entisen sähkölaitoksen kiinteistön omistaja on esittänyt, että käyttötarkoitus muutettaisiin julkisten rakennusten korttelialueesta (Y) asuntorakentamisen mahdollistavaksi käyttötarkoitukseksi.
Asemakaavan muutos 2 Kaavamuutos koskee asemaa ja sillä ratkaistaan rautatie- ja korttelialueen rajaus. Tavoitteena on muuttaa korttelin 517 julkisten rakennusten korttelialue (Y) asumiseksi ja yritystoimintaa tukevaksi majoitus- ja liikekäyttötarkoitukseksi. Korttelien 516-518 nykyinen pientaloasutus (Sairaalantie, Ahilammintie ja Kiramontie) sisältyy kaavamuutokseen ja tavoite on säilyttävä. Kaavamuutos koskee lisäksi Ahilammin rannan virkistysaluetta. Kaavalla on tarkoitus ratkaista uusien liike- ja asuinkortteleiden liikenneyhteys ja rantapuiston ja rakennettavan alueen ulottuvuudet. Liite 3 Kaavamuutoksen tavoitekartta osoittaa yleispiirteisesti alueelle kaavaillut käyttötarkoitukset. KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNE Asemakaavamuutosalueen pinta-ala on n. 19,70ha. Päärata sivuaa aluetta ja Turengin seisake on alueella. Turengin aseman rakennus ympäristöineen on myyty erilleen rautatiealueesta. Asemarakennukseen liittyy entinen asemapäällikön asuinrakennus, joka on myyty erilleen yksityiseen käyttöön. Asemarakennus kuuluu museoviraston inventointiin valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt. Inventoinnissa mainitaan myös asemapäällikön asuinrakennus.
Alueella on 10 omakotikäytössä olevaa asuinrakennusta, joista osa kuuluu kunnan rakennusinventoinnin aluekohteisiin. Liite 4 Rakennusinventoinnit Alueella on entinen sähkölaitoksen rakennus (1960), joka on nykyisin toimitila- ja asuinkäytössä. Kaavamerkintä on yleisten rakennusten korttelialue, Y. 3 Asemarakennus Entinen sähkölaitos Pyhämäentien suunnasta Sairaalantien pientalot Ahilammintien pientalot Ahilammin ranta-alue on asemakaavassa osittain puistoaluetta (P) ja osittain uimalaitos tai ranta-aluetta (UV). Alueella on venelaitureita ja veneiden vesillelaskupaikka, mattojen kuivanmaanpesupaikka ja autopaikkoja. Ranta-alueelle on ajoyhteys Kiramontien kautta. Rantapuistossa kulkee puistokäytävä (kuva), jolle on yhteys myös Ahilammintien kautta.
Asemakaavan muutos 4 Ahilammen rantaa etelän suunnassa Venelaitureita Rataan rajoittuva rakentamaton alue on asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Alue on ollut vuokraviljelykäytössä ja tällä hetkellä vuokrattu asemaravintolan oheistoimintoja varten. Tämä alue on mahdollista majoitustoimintojen ja asumisen aluetta. Kuvassa rata vasemmalla ja ranta oikealla. Kaavamuutosalueen ajoneuvoliikenne Turengintieltä välittyy Asematien ja siihen liittyvän Pyhämäentien kautta sekä Sairaalantien kautta, Turengintien alitse. 20 kv:n sähkölinja kulkee rantapuiston halki. Alue on kunnallistekniikan piirissä. Turengin ja Tervakosken viemäriverkostot yhdistävä siirtolinja kulkee radan tuntumassa. Rakennetut tilat ovat yksityisessä omistuksessa. Kunta omistaa pääosan muusta alueesta (liitekartassa keltainen väri). Liite 2 Alueen nykytilanne SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemarakennus sisältyy Museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) inventointiin. RKY on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustu vien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Liite 4 Rakennusinventoinnit Asemakaavoituksella toteutetaan seuraavia VAT-tavoitteiden erityistavoitteita: Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata.
Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. 5 MAAKUNTAKAAVOITUS YLEISKAAVA Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006. Maakuntakaavassa alue on merkinnällä A, asuntovaltainen taajamatoimintojen alue ja AR rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue. Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään Turengin yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on osittain asuinpientalojen aluetta, AP ja osittain maa- ja metsätalousaluetta, MT. ASEMAKAAVA Alueella on voimassa 6.6.1972 ja 30.6.1980 vahvistetut asemakaavat. Liite 1 Ote voimassa olevasta asemakaavasta SELVITYKSET maaperäselvitys 1990, Soilplan ky ja 1999 täydentävä pohjatutkimus ja pohjarakennusehdotus, Suomalainen Insinööritoimisto Oy. luontoselvitys 2000-01, Janakkalan taajamien luontokohteet Janakkalan rakennusinventointi 2002-2004 Teija Ahola Asemakaavaa varten selvitetään rautatien melu ja tärinä sekä tarpeen mukaan maaperätutkimuksen täydennys. Luontoselvitys päivitetään kaavoitustyön yhteydessä. KAAVAN VAIKUTUKSET Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue ulottuvaksi viereisiin kortteleihin. Vaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa.
Asemakaavan muutos 6 Kokonaisrakenne, taajamakuva Liikenne, melu ja tärinä Liityntäpysäköinti Sosiaaliset vaikutukset Asuntoalueen viihtyisyys Suhde nykyiseen asutukseen Virkistysalueiden riittävyys ja saavutettavuus Taloudelliset vaikutukset Yhdyskuntarakenteen taloudellisuus Vaikutukset yksityistalouksiin OSALLISET Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavamuutosalueen maanomistajat Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Kunnan viranomaiset: Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut Janakkalan Vesi Hämeen liitto Museovirasto Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus (liikenne) Liikennevirasto Järvi-Suomen merenkulkupiiri Vattenfall Oyj AinaCom Oy Posti Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry SOPIMUKSET Kunnan ja perustettavan yhtiön välillä tehdään aiesopimus, joka koskee kaavoituksen aloittamista. KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kunnanhallituksen aloituspäätös 23.5.2011 147 TAVOITEAIKATAULU Kesäkuu 2011 viranomaisneuvottelu Lokakuu 2011 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä Tammikuu 2012 kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla Huhtikuu 2012 valtuusto hyväksyy kaavamuutoksen TIEDOTTAMINEN
Kaavoituksen vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2010 ja 2011 Kaavaluonnoksesta tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa ja Hämeenlinnan Viikkouutisissa. Osallisille tiedotetaan kirjeitse. Virallinen nähtävänäolo ilmoitetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa ja Hämeenlinnan Viikkouutisissa. Aineisto on nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla Turengissa. Aineisto on nähtävänä kunnan internet-sivulla. VALMISTELUVAIHEESSA KUULLAAN: Osalliset LAUSUNNOT PYYDETÄÄN: Ympäristölautakunta Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Hämeen liitto Museovirasto YHTEYSTIEDOT Janakkalan kunta Kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p: 03-680 1293, etunimi.sukunimi@janakkala.fi Postiosoite: Janakkalan kunta, Juttilantie 1, 14200 Turenki 7
Asemakaavan muutos 8 Liite 1 Ote voimassa olevasta asemakaavasta
9 Liite 2 Alueen nykytilanne
Asemakaavan muutos 10 Liite 3 Kaavamuutoksen tavoitekartta
11 Liite 4 Rakennusinventoinnit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Turengin rautatieasema Kuvaus Janakkalan Turengin asema on Tikkurilan ohella - monet yksityiskohdat jo menettäneenäkin - parhaiten alkuperäisasussaan säilynyt asemarakennus Helsinki- Hämeenlinna -radalla. Molemmat ovat arkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelemia ja edustavat varhaisinta asema-arkkitehtuuria maassamme. Asemarakennuksessa on myös poikkeuksellisen hyvin säilynyt interiööri. Asemarakennuksen pihanpuolen torni ja kuisti on purettu. Sen sijaan nyt jo harvinainen puinen laiturikatos on säilynyt ja kunnostettu 1999. Asemarakennuksen lisäksi asema-alueella on säilynyt yksi asuinrakennus 1910-luvulta. Historia Suomen ensimmäinen rautatie valmistui 1862 yhdistämään Helsinkiä ja Hämeenlinnaa. Yksi ratavälin asemista rakennettiin Janakkalan Turenkiin. Turengin rautatieasema ja Leppäkosken ratamestarin talo valmistuivat 1862. Linjausvaiheessa Turenkia pidettiin mahdollisena risteysasemana tulevalle Pietarin radalle ja tätä silmälläpitäen Turenkiin rakennettiin suuri asema. Myöhemmin risteysasemaksi valittiin kuitenkin Riihimäki. Päätös hidasti Turengin kasvua asemapaikkana, mutta se oli siitä huolimatta vilkas asema 1920-luvulta alkaen. Turenkiin perustettiin Turengin Saha ja Mylly Oy 1906, ja sen yhteyteen sähkölaitos, josta koko yhdyskunta sai sähkönsä 1912 alkaen. kohteeseen sisältyy: liikenteen rakennus; työväen asuintalo; ympäristön nykyluonne: taajama; Maakunnallisesti merkittävät rakennusperintökohteet, Rakennettu Häme, Hämeen liitto 2003 Rakennus kuuluu maakunnallisesti merkittäviin rakennusperintökohteisiin kohteena 13 Turengin rautatieasema: Lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin piirtämä puinen asemarakennus on valmistunut vuonna 1862. Sveitsiläistyyliseen rakennukseen alun perin liittynyt torni on purettu. Sen sijaan Turengin asema on ainoa vanhan Helsinki Hämeenlinna-radan asemista, jossa on säilynyt alkuperäinen laiturikatos. Se, että Turenkiin tuli aikoinaan näin suuri asema, johtui suunnitelmista rakentaa Pietarin rata risteäväksi
Asemakaavan muutos 12 Turengista. Asema-alueeseen liittyy myös vanha asuinrakennus. Turenki on valtakunnallisesti merkittävä asema. Janakkalan rakennusinventointi 2002-2004 Teija Ahola Janakkalan rakennusinventointiin kaavamuutosalueella kuuluvat asemarakennusten lisäksi rakennusryhmäkohteet Ahilammentie 3-11 ja 166 Sairaalantien pientalot. 165432175 Turenki Rakennusryhmä II 149 Ahilammintie 3-11 Ahilammentien pientalot ovat pääasiassa 1900-luvun alkupuolelta ja muodostavat pienen viiden talon rakennusryhmän. Pientalot ovat puolitoistakerroksisia, lautaverhoiltuja puurakennuksia, joissa on käytetty taite- ja harjakattoa. Suorassa linjassa tien varteen ryhmittyvät talot ja koivikko rajaavat Ahilammen katutilaa ja muodostavat pikkukylämäistä miljöötä rautatieaseman tuntumaan. 165432174 Turenki Rakennusryhmä II 166 Sairaalantien pientalot Entiseltä kauppakadulta etelään erkanevan Sairaalantien varressa on pieni ryhmä puutaloja viime sotia edeltäneeltä ajalta. Talot ovat yksilöllisiä huvilamaisia rakennuksia, jotka ovat säilyneet hyvin tai kohtuullisesti ajallisesti tunnistettavina.
Alueelta on purettu Päivärinteen huvila, joka toimi vuoteen 1963 kunnantalona. Sairaalantien kautta kuljettiin kunnansairaalaan ja rautatieasemalle. Radan ja Pyhämäen lähistölle rakentunut uusi kyläkeskusta jäi Turengin valtatien valmistumisen jälkeen rakennetun taajaman reuna-alueeksi. Sairaalantien seudulla taajamakuvaa heikentää v. 1961 valmistunut valtatien ylikulkusilta. 13 65432057 Turenki Rakennus KI 170 Turengin asema Turengin rautatieasema on maamme vanhimman rautatien alkuperäisiä rakennuksia. Hämeen lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin piirtämä puuasema vuodelta 1862 edustaa pienistä muutoksista huolimatta hyvin ajan rautatiearkkitehtuurille ominaista epäsymmetrisellä volyymiryhmittelyllä leikittelevää suunnittelua ja yksityiskohtien sveitsiläistä puuleikkauskoristelua. Turengin asema on ainoa Helsinki- Hämeenlinna-radan asemista, jossa on säilynyt alkuperäinen laiturikatos. Rakennuksen takana VR:n rakennuttama asuinrakennus 1920-luvulta.