Kotiutusprosessin maakunnallinen malli Kuusa, Varjolan tila Kehittämiskoordinaattori Heidi Taskinen

Samankaltaiset tiedostot
Kukoistava kotihoito hanke Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Työryhmä 3 työpaja 3 yhteenveto, Petäjävesi 29.3.

Esim Jyväskylä Esim Case Manager -toimintamalli Esim (1/2 vuotta) Esim. Maija Meikäläinen, palveluesimies

Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ke klo Kuusa, Varjolan tila

Kukoistava kotihoito hanke. Toimintamallit

Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ti klo Kuusa, Varjolan tila

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kukoistava kotihoito hankkeen esittely

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Kukoistava Kotihoito. Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Keski-Suomen maakunnallisen palveluohjauksen organisointi Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila

KOTIPÄIVYSTYS. Keuruun kaupunki Kompassi kotihoito

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa

Juurruttamissuunnitelmat. Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila

Kotikuntoutustyöryhmä

Kukoistava kotihoito -hanke Työryhmät 1 ja 2: Työpajapäivä 5 Keuruulla, Hotelli Keurusselässä. Toimintamallit ja juurruttamissuunnitelma

Juurruttamissuunnitelmat. Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi

Kotona selviytymiseen apua tarvitsevat oululaiset

Ennakoivan kotiutumisen malli ja hoitajan sähköinen lähetekäytäntö (virtu.fi) -Toimiva kotihoito Lappiin hanke

Anne-Mari Hakala ja Eija Janhunen

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Anne Heikkilä

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella

Hankekoordinaattorit Anne-Mari Hakala ja Eija Janhunen

EP Ikä-sote Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

Kuntouttavan arviointijakson tiedonkeruun tuloksia Keski Suomessa

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi

Kotihoito 24/7 Kotipäivystys-toimintamalli Lääkärituki ja hoitajien vertaistuki Sparrauspäivä ti klo

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Kotikuntoutusmallit Lahdessa

Tämä toimenpidelista on koottu Toimiva kotihoito Lappiin -hankkeen työpajassa Hyvä kotiutuminen ja kuntoutus osana sitä - suunnitelmista käytäntöön

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Kotikuntoutus Rovaniemen kaupungin kotihoidossa Merja Kuokkanen ett, TtM, Ikäihmisten kotikuntoutuksen palveluvastaava

Keski-Suomen KAAPO Etunimi Sukunimi

Kuntouttava arviointijakso. GeroMetro Laura Euramo Osastonhoitaja, Kotikuntoutus

Asiakas keskiössä moniammatillisen yhteistyön ja sujuvien hoitoketjujen keinoin kotihoidon osaaminen kehittämistarpeiden valossa

Kotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke

MAAKUNNALLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN TAVOITTEELLINEN TOIMINTAMALLI JUURRUTTAMISSUUNNITELMIEN PERUSTANA

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle Tarja Viitikko

Palveluohjauksen kehittäminen I&Okärkihankkeessa. Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö, THL

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA SÄÄNNÖLLISEN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET IKÄIHMISTEN PALVELUISSA ASIAKASOHJAUS

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus

LEAN Projekti Joensuun kaupunki Sosiaali-ja Terveyskeskus. dokumentin versio: KOTIUTUS JATKUVA PARANTAMINEN TAVOITE

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TILANNEKESKUS -odottamattomia kohtaamisia, ajanhermolla akuuttitilanteissa

Hoitoketjujen sujuvoittaminen

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä Eija Janhunen, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

KOTIUTUSHOITAJAT EKSOTESSA

Kukoistava kotihoito hanke. Asiakasraati

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

LEAN SIILAISEN SAIRAALASSA. Päivi Hokkanen, kotiutushoitaja VASKO-TIIMI, LEAN RYHMÄ Siilaisen sairaala Kartanotie 10, Joensuu

Palvelutarpeen arviointiprosessi - Yhdessä olemme enemmän

Palvelutarpeenarviointitilanteiden havainnointi

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Kukoistava kotihoito -hanke. Työryhmät 1 ja 2: Työpajapäivä 5 Keuruulla, Hotelli Keurusselässä Pilotointi ja juurruttaminen

Keski-Suomen KAAPO-malli. Jatkokehittäminen hankkeen jälkeen

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta

Keski-Suomen KAAPO-malli. Hankkeen ohjausryhmä Matarankatu 4 Ke klo

Mitä lääkehoidon ongelmia kohdataan kotihoidossa?

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Maakunnallinen kuntouttava arviointijakso

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

I & O loppuseminaari. Kommenttipuheenvuoro Kotihoidon johtaja Eila Runsala, LLKY

Ikäihmisten palvelut

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa Aila Halonen

Transkriptio:

Kotiutusprosessin maakunnallinen malli 6.9.2017 Kuusa, Varjolan tila Kehittämiskoordinaattori Heidi Taskinen

Tavoitteena yhtenäinen kotiutusprosessi maakunnassa - visio Kotiutusprosessi: Asiakaslähtöisyys keskiössä asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja hoidonarviointi, yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma Asiakas ja läheiset osallistuvat ja sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin Kenen ja ketä varten? Panostetaan moniammatilliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen eri toimijoiden välillä Asiakas ja läheinen Ennakoivuus palvelun ja hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa Työntekijä jokaisen vastuu ja tehtävät määritelty - läpinäkyvyys Organisaatio Asiakaslähtöinen ja potilasturvallinen viestintä ja tiedonkulku yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä maakunnassa

Kertausta viime keväältä: Viestitään yhteisistä pelisäännöstä ja uudesta ajatusmaailmasta sekä sitoutetaan johto Kotiutusprosessin käyttöönoton suunnittelua Juurruttamisen ja osallistumisen kannalta tärkeät asiat Viestitään yhteisistä pelisäännöstä ja uudesta ajatusmaailmasta Johdon sitoutuminen juurruttamiseen, kun työryhmän jäsenet ovat sitoutuneet Lähiesimiehillä vastuu informoinnista ja käytäntöön viemisestä Selkeää viestintää: selkeät ja yhtenäiset ohjeet mietitään työntekijälähtöisesti, miten uusi malli muuttaa kunkin työntekijän työnkuvaa Pilkotaan pieniksi palasiksi ja otetaan käyttöön vaiheittain, koska muutokseen tarvitaan aikaa ja resurssia

Kertausta viime keväältä: Viestitään yhteisistä pelisäännöstä ja uudesta ajatusmaailmasta sekä sitoutetaan johto Kotiutusprosessin käyttöönoton suunnittelua Sidosryhmät, jotka eivät ole olleet vielä mukana Terveyskeskusten osastoille (myös muut kuin esimiehet) ja päivystykseen tietoa mallista ja sovituista käytännöistä, kuten kotiutushoitajat, osastonlääkärit yms. Vastuuhenkilöiden rooli ja vastuu yhteistyön tiivistämisessä/verkostojen luomisessa, esimiehen tuella Muistihoitajat, Muistiliitto, päihdehoitajat, mielenterveyshoitajat ja työntekijät Vanhusneuvosto ja muut ikäihmisten yhdistykset tms. veteraaniasioiden hoitajat Tuetun asumisen yksiköiden henkilöstö, vammaispalveluiden henkilöstö, diakoniatyöntekijät Yksityinen kotihoito

Kertausta viime keväältä: Viestitään yhteisistä pelisäännöstä ja uudesta ajatusmaailmasta sekä sitoutetaan johto Kotiutusprosessin käyttöönoton suunnittelua Elementtejä, joita ei voida toteuttaa vielä 2017-2018 Yhtenäisen tietojärjestelmän puute: tiedon välityksestä sopiminen sidosryhmien kesken Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt esim. kirjaamisen minimikriteerit takaavat potilasturvallisuuden Kotihoidolla ei ole kaikkia välineitä käytössä mitä voidaan hankkia hankkeen aikana? Kotihoidossa ei ole omaa lääkäriä, eikä lääkäri ole saatavilla edes kaikkina arkipäivinä, kokeneita lääkäreitä ei ole riittävästi; kaikilla lääkäreillä ei ole motivaatiota hoitaa vanhuksia, eikä geriatreja riittävästi Suurin osa asioista pystytään toteuttamaan, kunhan uudelleenorganisoidaan toimintoja Yhteinen tahtotila kaikilla!

Kertausta viime keväältä: Viestitään yhteisistä pelisäännöstä ja uudesta ajatusmaailmasta sekä sitoutetaan johto Kotiutusprosessin käyttöönoton suunnittelua Tarkennusta vaativat tekijät Toimintaohjeet, prosessikuvaukset, resurssimäärän tarkentaminen ja yhden numeron -malli Nimikkeiden ja termien määrittelyiden avaaminen ja yhtenäistäminen sekä osaamiskartoitus Palvelukartan tarkentaminen: mitä palveluita on saatavilla ja mistä niitä saa Kotihoidon osaamisen kehittäminen, esim. kipupumpun käyttö ja iv-lääkkeiden antaminen Yhteisiä kriteereitä ja lomakkeita esim. milloin voidaan hoitaa kotona, milloin tarvitaan osastoa ja milloin asiakas ei kykene hyötymään osastohoidosta

Keväällä yhdessä tehtyä ja juurruttamisen suunnitelman toimintamallipohjana Kotiutusprosessi: Lyhyt hoitojakso Kotiutusprosessi: palvelut eivät muutu merkittävästi Kotiutusprosessi: Uusi kh:n asiakas tai palvelut muuttuvat merkittävästi

Kertausta viime keväältä Kotiutusprosessi: Lyhyt hoitojakso (1/2) - Asiakas tulee osastolle ja osastolla oleminen Asiakas / läheinen Sairaala Palveluohjausyksikkö Asiakkaan vastaanottava henkilö selvittää asiakkaan kotiolot, toimintakyvyn, aiemmat palvelut, lääkityksen ja apuvälineet asiakkaalta, läheisiltä ja kotihoidolta. Hän kirjoittaa koosteen kotitilanteesta ja tarkistaa tiedot ajan tasalle. Asiakas sijoitetaan alla oleviin asiakassegmentteihin (1 tai 2) Lääkäri ja hoitaja määrittävät kotiutumiselle päivämäärän Asiakkaan vastaanottanut henkilö konsultoi palveluohjausta tarvittaessa, joka auttaa tiedon kokoamisessa Asiakas ja omaiset sitoutuvat yhdessä sovittuihin asioihin Osastolla hoitaja kirjaa koosteen kotitilanteesta ja tarkastaa tiedot ajan tasalle esim. lääkelista Palveluohjaus järjestää neuvontaa ja ohjausta asiakkaille, jotka eivät tarvitse kotihoidon palveluita Kotihoito Asiakkaan vastaanottanut henkilö konsultoi kotihoitoa tarvittaessa, joka auttaa tiedon kokoamisessa Valmistuu ottamaan asiakkaan takaisin kotiin Tiedonkulku Asiakassegmentit Turvataan tiedonkulku koko prosessin ajan: eri toimijat täydentävät yhteistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Helppokäyttöinen viestintäkanava, jonka kautta voi kysyä lisätietoa. Kirjaaminen on tärkeää tiedonkulun kannalta. 1. Asiakkaalla ei akuuttia palvelujen aloittamisen tarvetta 2. Jatkuvan kotihoidon asiakas kotiutuu lähes entisin palveluin 3. Vanha kh asiakas, jonka palvelut merkittävästi muuttuneet 4. Kotihoidon uusi asiakas

Kertausta viime keväältä Kotiutusprosessi: Lyhyt hoitojakso (2/2) - Asiakas kotiutuu ja kotiuksen jälkeen Asiakas / läheinen Sairaala Hoitaja laatii osastolla selkeät jatkohoitoohjeet asiakkaalle ja hoitavalle taholle. Asiakkaalla tieto mihin ottaa yhteyttä tarvittaessa (keskitetty neuvonta ja palveluohjaus tai nykyinen hoitava taho). Huomioidaan omaiset, läheiset ja naapurit kotiutuksessa Kotiutushoitaja antaa asiakkaan ollessa osastolla yhteystiedot kenen puoleen kääntyä, jos tilanne muuttuu tai sovitaan palveluohjaajan kotikäynti tukitoimien arvioimiseksi Asiakas ja omaiset sitoutuvat yhdessä sovittuihin asioihin Kotihoito Tiedonkulku Akuuttien tilanteiden varalle suunnitelma esim. nopea arviointimahdollisuus Palveluohjausyksikkö Asiakassegmentit Palveluohjaaja ja kotihoito (jos vanha asiakas) tarvitsee samat tiedot, mutta lisäksi tietoa kotiutumisen ajankohdasta. Yksi ratkaisu: asiakassuunnitelma, joka kulkee asiakkaan mukana: asiakkaan tavoitteet, määritellään eri tahojen vastuut. Kaikilla tieto toimintakyvystä ja siinä tapahtuneista muutoksista Arviointijakson tai tehostetun kotikuntoutuksen järjestäminen tarvittaessa Reaaliaikainen arviointi suunnitelmallisuus ja ennakoiva palvelutarpeen arviointi kaikille asiakkaille Turvataan tiedonkulku koko prosessin ajan: eri toimijat täydentävät yhteistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Helppokäyttöinen viestintäkanava, jonka kautta voi kysyä lisätietoa. Kirjaaminen on tärkeää tiedonkulun kannalta. 1. Asiakkaalla ei akuuttia palvelujen aloittamisen tarvetta 2. Jatkuvan kotihoidon asiakas kotiutuu lähes entisin palveluin 3. Vanha kh asiakas, jonka palvelut merkittävästi muuttuneet 4. Kotihoidon uusi asiakas

Kertausta viime keväältä Kotiutusprosessi: palvelut eivät muutu merkittävästi (1/2) - Asiakas tulee osastolle ja osastolla oleminen Asiakas / läheinen Sairaala Palveluohjausyksikkö Kotihoito Tiedonkulku Asiakassegmentit Asiakkaan vastaanottava henkilö selvittää asiakkaan kotiolot, toimintakyvyn, aiemmat palvelut, lääkityksen ja apuvälineet asiakkaalta, läheisiltä ja kotihoidolta. Hän kirjoittaa koosteen kotitilanteesta ja tarkistaa tiedot ajan tasalle. Asiakas sijoitetaan alla oleviin asiakassegmenttei hin (1 tai 2) Lääkäri ja hoitaja määrittävät kotiutumise lle tavoitepäivämäär än Kuntoutuminen aloitetaan asiakkaan tullessa osastolle ja se jatkuu koko osastojakson ajan Kotiutushoitaja järjestää moniammatillisen arvioinnin Asiakkaan vastaanottanut henkilö konsultoi palveluohjausta tarvittaessa, joka auttaa tiedon ja toimijoiden kokoamisessa Asiakkaan vastaanottanut henkilö konsultoi kotihoitoa tarvittaessa, joka auttaa tiedon ja toimijoiden kokoamisessa Kotiutushoitaja järjestää osastolla kotiutuspalaverin, jossa omaiset ovat mukana. Lisäksi viikkopalaverit tai osaston muu käytäntö, jolla seurataan kuntoutumisen etenemistä osastojaksolla Palveluohjaus järjestää neuvontaa ja ohjausta asiakkaille, jotka eivät tarvitse kotihoidon palveluita Kotihoito osallistuu moniammatillisen arvioinnintiin tarpeen mukaan Asiakas ja omaiset sitoutuvat yhdessä sovittuihin asioihin Osastolla hoitaja kirjaa koosteen kotitilanteesta ja tarkastaa tiedot ajan tasalle esim. lääkelista Turvataan tiedonkulku koko prosessin ajan: eri toimijat täydentävät yhteistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Helppokäyttöinen viestintäkanava, jonka kautta voi kysyä lisätietoa. Kirjaaminen on tärkeää tiedonkulun kannalta. 1. Asiakkaalla ei akuuttia palvelujen aloittamisen tarvetta 2. Jatkuvan kotihoidon asiakas kotiutuu lähes entisin palveluin 3. Vanha kh asiakas, jonka palvelut merkittävästi muuttuneet 4. Kotihoidon uusi asiakas

Kotiutusprosessi: palvelut eivät muutu merkittävästi (2/2) - Asiakas kotiutuu ja kotiuksen jälkeen Asiakas / läheinen Sairaala Hoitaja laatii osastolla selkeät jatkohoito-ohjeet asiakkaalle ja hoitavalle taholle. Asiakkaalla tieto mihin ottaa yhteyttä tarvittaessa (keskitetty neuvonta ja palveluohjaus tai nykyinen hoitava taho). Huomioidaan omaiset, läheiset ja naapurit kotiutuksessa Kertausta viime keväältä Kotiuttavahoitaja antaa asiakkaan ollessa osastolla yhteystiedot kenen puoleen kääntyä, jos tilanne muuttuu tai sovitaan palveluohjaajan kotikäynti tukitoimien arvioimiseksi Asiakas ja omaiset sitoutuvat yhdessä sovittuihin asioihin Akuuttien tilanteiden varalle suunnitelma esim. nopea arviointimahdollisuus Palveluohjausyksikkö Kotihoito Tiedonkulku Asiakassegmentit Palveluohjaaja ja kotihoito (jos vanha asiakas) tarvitsee samat tiedot, mutta lisäksi tietoa kotiutumisen ajankohdasta. Yksi ratkaisu: asiakassuunnitelma, joka kulkee asiakkaan mukana: asiakkaan tavoitteet, määritellään eri tahojen vastuut. Kaikilla tieto toimintakyvystä ja siinä tapahtuneista muutoksista Kuntouttavan arviointijakson järjestäminen tarvittaessa Reaaliaikainen arviointi suunnitelmallisuus ja ennakoiva palvelutarpeen arviointi kaikille asiakkaille Turvataan tiedonkulku koko prosessin ajan: eri toimijat täydentävät yhteistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Helppokäyttöinen viestintäkanava, jonka kautta voi kysyä lisätietoa. Kirjaaminen on tärkeää tiedonkulun kannalta. 1. Asiakkaalla ei akuuttia palvelujen aloittamisen tarvetta 2. Jatkuvan kotihoidon asiakas kotiutuu lähes entisin palveluin Palveluohjaaja tekee laajan palvelutarpeen arvioinnin tarpeen mukaan 3. Vanha kh asiakas, jonka palvelut merkittävästi muuttuneet 4. Kotihoidon uusi asiakas

Kotiutusprosessi: Uusi kh:n asiakas tai palvelut muuttuvat merkittävästi (1/2) - Asiakas tulee osastolle ja osastolla oleminen Asiakas / läheinen Sairaala Palveluohjausyksikkö Kotihoito Tiedonkulku Lääkäri ja hoitaja määrittävät Kotiutumiselle tavoitepäivämäärän Asiakassegmentit Asiakkaan vastaanottava henkilö selvittää asiakkaan kotiolot, toimintakyvyn, aiemmat palvelut, lääkityksen ja apuvälineet asiakkaalta, läheisiltä ja kotihoidolta. Hän kirjoittaa koosteen kotitilanteesta ja tarkistaa tiedot ajan tasalle. Asiakas sijoitetaan alla oleviin asiakassegmentteihin (3. tai 4.) Kotiutushoitaja järjestää osastolla tai kotona moniammatillisen verkostopalaverin Asiakkaan vastaanottanut henkilö konsultoi palveluohjausta tarvittaessa, joka auttaa tiedon ja toimijoiden kokoamisessa Palveluohjaus laittaa vireille verkostopalaverin jälkeen kotiutukseen liittyvät kriittiset tekijät ja tukitoimet (esim. apuvälineet, tuet) ja tekee tarvittaessa palvelutarpeen arvioinnin Kotiutushoitaja järjestää osastolla kotiutuspalaverin, jossa omaiset ovat mukana. Lisäksi viikkopalaverit/osa ston muu käytäntö, jolla seurataan kuntoutumisen etenemistä osastojaksolla Kotikäynti vanhan asiakkaan luona ennen kotiutusta. Omainen tarvittaessa mukana Turvataan tiedonkulku koko prosessin ajan: eri toimijat täydentävät yhteistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Helppokäyttöinen viestintäkanava, jonka kautta voi kysyä lisätietoa. Kirjaaminen on tärkeää tiedonkulun kannalta. 1. Asiakkaalla ei akuuttia palvelujen aloittamisen tarvetta Kertausta viime keväältä Asiakkaan vastaanottanut henkilö konsultoi kotihoitoa tarvittaessa, joka auttaa tiedon ja toimijoiden kokoamisessa Kuntoutuminen aloitetaan asiakkaan tullessa osastolle ja se jatkuu koko osastojakson ajan 2. Jatkuvan kotihoidon asiakas kotiutuu lähes entisin palveluin Kotihoito osallistuu moniammatilliseen verkostopalaveriin tarpeen mukaan 3. Vanha kh asiakas, jonka palvelut merkittävästi muuttuneet Palveluohjaus tukee palvelusuunnitelman tekemisessä asiakkaan omia toiveita huomioiden Asiakas ja omaiset sitoutuvat yhdessä sovittuihin asioihin Osastolla hoitaja kirjaa koosteen kotitilanteesta ja tarkastaa tiedot ajan tasalle esim. lääkelista Kotikäynti uuden asiakkaan luona ennen kotiutusta. Omainen tarvittaessa mukana 4. Kotihoidon uusi asiakas

Kertausta viime keväältä Kotiutusprosessi: Uusi kh:n asiakas tai palvelut muuttuvat merkittävästi (2/2) - Asiakas kotiutuu ja kotiuksen jälkeen Asiakas / läheinen Sairaala Hoitaja laatii osastolla selkeät jatkohoito-ohjeet asiakkaalle ja hoitavalle taholle. Asiakkaalla tieto mihin ottaa yhteyttä tarvittaessa (keskitetty neuvonta ja palveluohjaus tai nykyinen hoitava taho). Huomioidaan omaiset, läheiset ja naapurit kotiutuksessa Asiakas ja omaiset sitoutuvat yhdessä sovittuihin asioihin Kuntoutuksellinen ajattelumalli arvioidaan tarve ja järjestetään Kotihoito Tiedonkulku Palveluohjausyksikkö Asiakassegmentit Palveluohjaaja ja kotihoito tarvitsee samat tiedot, mutta lisäksi tietoa kotiutumisen ajankohdasta. Yksi ratkaisu: asiakassuunnitelma, joka kulkee asiakkaan mukana: asiakkaan tavoitteet, määritellään eri tahojen vastuut. Kaikilla tieto toimintakyvystä ja siinä tapahtuneista muutoksista Palveluohjaukselle iso rooli alussa, mukana myös omaiset ja kotihoidon henkilöstö Reaaliaikainen arviointi suunnitelmallisuus ja ennakoiva palvelutarpeen arviointi kaikille asiakkaille kuntouttavalla arviointijaksolla tai tehostetulla kotikuntoutuksella kotona Akuuttien tilanteiden varalle suunnitelma esim. nopea arviointi mahdollisuus tai kodin omaisesti Turvataan tiedonkulku koko prosessin ajan: eri toimijat täydentävät yhteistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Helppokäyttöinen viestintäkanava, jonka kautta voi kysyä lisätietoa. Kirjaaminen on tärkeää tiedonkulun kannalta. 1. Asiakkaalla ei akuuttia palvelujen aloittamisen tarvetta 2. Jatkuvan kotihoidon asiakas kotiutuu lähes entisin palveluin 3. Vanha kh asiakas, jonka palvelut merkittävästi muuttuneet 4. Kotihoidon uusi asiakas

Kotiutusprosessin jatkotyöskentelytarpeet kunnissa Toimintamallin ja käytänteiden yhtenäistäminen Alueelliset työryhmät (esim. SeutuTk, Saarikka, Viitaunioni, Jyväskylä, Äänekoski) Kotihoito ja pth/tk kokoonpanolla moniammatillinen työryhmä Kuvataan eri ammattilaisten ja kotiutustiimin vastuut ja tehtävät Case-esimerkkien kautta pureudutaan yhdyspintojen haasteisiin Tiedonkulun haasteet ja ratkaisujen löytäminen Juurrutussuunnitelmien vastuuhenkilöt kokoavat työryhmän (uusi/olemassa oleva), esimiestensä tuella Hanketiimin tuki MILTÄ TÄMÄ KUULOSTAA?

Hankkeessa hoitoketjujen kehittäminen kohti tulevaa Keski-Suomen SOTE 2020 Yli organisaatiotason kuvattu kotiutusprosessi, määritellyt yhdyspintojen kipukohdat ja niiden ratkaisut yhteistyössä Uusi sairaala-projektin kanssa Tiedonkulun varmistaminen ja ennakoivuus, jotta asiakkaan tarpeisiin kyetään vastaamaan yhteistyö Uusi sairaala-projektin Asiakas- ja Potilastietojärjestelmäkehittäjien kanssa Kotihoidon asiantuntijuutta kaivataan Kotiutuksien keskittäminen Palveluohjauksen (Case Manager) rooli Maakunnallinen palveluohjaus Keski-Suomen Sairaala Nova palveluohjaaja-mallin hahmotelma

Esimerkki MULTIAN KOTIUTUSPROSESSIN JUURRUTTAMISSUUNNITELMASTA

Hoitoketjujen kehittäminen (kotiutusprosessi) Multia 06.09.2017

Tämänhetkinen tilanne multialaisten ESH+PTH osastohoitoepisodien määrä vuodessa per asiakas on melko pieni keskeytyspäivät sairaalassa tai tkvuodeosastolla ovat korkeat (13,6) viikon sisällä päivystykseen palanneiden kotihoidon asiakkaiden määrässä on tyydyttävä tilanne

Tavoitteet multialaisten akuuttihoito järjestetään Keuruulla Multian kunnan kotihoito lähtee kehittämään/juurruttamaan kotiutusprosessia yhdessä Keuruun terveyskeskuksen vuodeosaston kanssa tavoitteena on saada toimiva ja molempia palveleva kotiutusprosessi joka vähentää kotihoidon asiakkaiden paluuta takaisin päivystykseen joka parantaa hoidon jatkuvuutta (esim. apuvälineet) tarkoituksena on sopia yhteiset pelisäännöt

Prosessi ensimmäinen palaveri Keuruun kanssa oli pe 02.06.2017 seuraava palaveri 15.6.2017 klo 13.30 osallistujat: Multian kotihoidosta sh:t Pia Valkeisenmäki ja Susanna Rasinmäki Keuruun vuodeosastolta oh Merja Ahonen ja kot.hoit. Vuokko Saikkonen, Keuruun kotihoidosta sh Kaisa Lipsonen Petäjävedeltä palv.ohjaaja Niina Kanerva (Merja Ahonen on ilmoittanut heille palaveriajan)

prosessi Kun asiakas lähtee sairaalaan: lähettävä hoitaja kirjoittaa seuraavat tiedot Efficaan kotihoito > KhTIIV asumisympäristö, toimintakyvyn muutos, onko omaisille annettu tieto, NEWS-pisteet lisäksi Efficasta löytyvät Lääkelehti DNR päätös kotihoidon päivystävä numero

prosessi Hoitaja soittaa tarkoituksenmukaisen kyydin joko taksin tai ambulanssin (käynti voi olla myös ennakkoon suunniteltu) hoitaja antaa seuraavat tiedot: asumisympäristö toimintakyvyn muutos onko omaisille annettu tieto NEWS-pisteet Mahdollinen DNR päätös näytetään lääkelehti

prosessi Asiakkaan kotiutus: kotiutushoitaja soittaa kotiutuksesta kotihoidon sairaanhoitajalle p. 040 3016281 (Kotiutuksen suunnittelu aloitetaan jo sairaalahoidon alussa) Kotiutuspalaveri järjestetään: kaikille uusille asiakkaille ja ainakin niille vanhoille asiakkaille, joiden vointi on olennaisesti muuttunut tai jotka ovat olleet pitkään sairaalassa.

prosessi Osastolta ilmoitetaan kotihoitoon: toimintakyky lääkitys dg / dg:t apuvälineet tietävätkö omaiset jatkohoitosuunnitelmat kuntoutuksen tavoite koti-olot voiko palata sairaalaan ilman päivystystä

prosessi Kuntouttava arviointijakso: otetaan käyttöön sekä kotona että palveluasumisessa) palveluohjaaja (kh:n sh) ja fysioterapeutti tekevät palvelutarpeen arvioinnin ja mahdollisesti kotikäynnin ennen kotiutusta kaikkien uusien asiakkaiden ja niiden vanhojen asiakkaiden, joiden vointi oleellisesti muuttunut, kotiin kotikäynnillä tarkistetaan apuvälinetilanne mahdolliset kodin muutostyöt

prosessi ennen kotiutusta järjestetään osastolla verkostopalaveri, jossa ovat mukana sairaanhoitaja, fysioterapeutti, omaiset jne. kotiutuminen voi tapahtua milloin vain paitsi ei yöllä sanelut tulisi saada nopeasti, ainakin tiivistelmä

Resurssit kotihoidon sh:t Pia Valkeisenmäki ja Susanna Rasinmäki vastaavat: toteutuksesta seurannasta arvioinnista lähettävä hoitaja kirjaa tiedot Efficaan vastaanottava hoitaja tiedottaa asioista käytössä Effica, RAI käytössä RR-mittari, vs-mittari, kuumemittari, Spo2-mittari

Aikataulu pilottihenkilöstönä kotihoidon sh:t Pia Valkeisenmäki ja Susanna Rasinmäki kouluttavat henkilöstöä (esim. NEWS-pisteytys) tarvittaessa tiedotetaan kuntalaisia on jo olemassa Multian palveluopas ikäihmisille, joka päivitetään kerran valtuustokaudessa pilotoinnin aloitus: 1.9.2017 pilotoinnin toteutus (kesto) 6kk kotihoidossa käytössä yksi numero (040 3016281 ), joka vastaa 24/7 palvelutarpeen arviointitilanteessa kerrotaan sekä asiakkaalle että omaisille / omahoitajalle käytännöt koulutusta (iv-lääkkeiden anto, kipupumput, peg-letkun käyttö ym.) ostetaan maakunnallisilta oppilaitoksilta mietitään työnkiertoa akuuttiosastolle tietojen päivittämistä varten

Asiakkaiden ja omaisten osallistaminen asiakkaita ja omaisia informoidaan: palvelutarpeen arvioinneissa erilaisissa tilaisuuksissa, esim. Muistipäivässä paikallislehdessä päivitettävässä Ikäihmisten palveluoppaassa seurannasta sovitaan Keuruun kanssa