ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINTIRAPORTTI VUODELTA 2011 Tammikuu 2012 (Johtoryhmä 1/2012, liite 4)
Sisältö 1.0. ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA... 3 1.1. ISOverstaan arviointiryhmän kokoonpano ja osallistuminen työskentelyyn vuonna 2011... 3 1.2. Arviointiryhmän tavoite, tehtävät ja aikataulu... 4 2.0. ISOVERSTAAN MÄÄRÄLLISIÄ TOTEUMATILASTOJA VUODELTA 2010... 4 3.0. ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET... 7 3.2. Vastaajien taustatiedot... 7 3.3. ISOverstaan palvelut... 8 3.4. ISOverstas kehittäjäyhteisönä... 10 3.5. Oman oppilaitoksen osaaminen... 11 3.6. Täydennyskoulutustoiveet ja terveiset ISOverstaalle... 14 3.7. Tietoyhteiskuntavalmiuksia koskeva suunnitelma 4.0. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KEHITTÄMISALUEILLA... 14 4.1. ISOverstaan palvelut... 15 4.2. ISOverstas kehittäjäyhteisönä... 16 4.3. Oman oppilaitoksen osaaminen... 17 5.0. YHTEENVETO... 17 2
1.0. ISOVERSTAAN STRATEGIAN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA ISOverstaan strategia 2010-2012 (http://bit.ly/isostrategia) hyväksyttiin johtoryhmässä 18.11.2009 ja otettiin käyttöön 1.1.2010. Strategiassa todetaan toteutumisen seurannasta ja arvioinnista seuraavasti: Strategian toteutumisen seuranta kohdistuu strategian keskeisille osa-alueille. Seuranta kohdistuu myös ympäristön muutoksiin ja kehitystrendeihin, jotka olivat strategian perusolettamuksina ja lähtökohtina. Seurantaan ja arviointiin perustuva oppiminen edistää kehittäjäyhteisön jatkuvaa uusiutumista. Strategiatyön pohjaksi toteutettiin lähtötilannekartoitus tammikuussa 2009. Strategian toteutumisen seurantaa varten nimettiin arviointiryhmä, jossa on jäseniä sekä valmistelutyöhön osallistuneesta strategiaryhmästä että ISOverstaan johtoryhmän nimeämiä jäseniä. Arviointiryhmä kokoontuu vuosittain huhtikuussa ja marraskuussa. Strategian mittariston pohjalta laaditaan keväällä 2010 arviointilomake, jolla vuosittain (loka-marraskuussa) kerätään oppilaitosten arviot strategian toteutumisesta oppilaitoksen näkökulmasta. Oppilaitosarvioiden ja ISOverstaan tilastojen pohjalta arviointiryhmä tuottaa vuosittain arviointiraportin toimenpide-ehdotuksineen. Strategian toteutumista seurataan myös erilaisissa verkostotapaamisissa. Visiovuonna 2012 toteutetaan kaikkia osapuolia koskeva verkkokysely. Tässä arviointiraportissa kuvataan strategian mukaisen seuranta- ja arviointityön toteutus, arviointikyselyn tulokset sekä prosessissa syntyneet toimenpide-ehdotukset. 1.1. ISOverstaan arviointiryhmä Arviointiryhmän kokoonpano ja osallistuminen työskentelyyn vuonna 2011 Lukiokoulutus: 1. Rehtori Katja Koivunoro, Rantasalmen lukio, 16.11. virtuaalisesti., Etelä-Savo 2. Lehtori Raija Väyrynen, Kajaanin lukio ja aikuislinja, 14.4., Kainuu 3. Apulaisrehtori Martti Keinänen, Kuopion aikuislukio, 14.4., 16.11., Pohjois-Savo 4. Rehtori Panu Ruoste Lohjan Yhteislyseon lukio, 14.4. virtuaalisesti., Uusimaa 5. Rehtori Juha Alenius, Leppävirran lukio, Pohjois-Savo (Mika Strömberg 31.7.2010 asti) 6. Rehtori Kyösti Värri, Kiteen lukio, 14.4., 16.11., Pohjois-Karjala 7. Rehtori Anni Virnes, Sastamalan lukiot, 14.4. ja 16.11. virtuaalisesti., Pirkanmaa Ammatillinen koulutus: 1. Kehityspäällikkö Maria Alppisara, Keski-Uudenmaan ammattiopisto, 14.4. virtuaalisesti., 16.11., Uusimaa 2. Koordinaattori Anu Salo, Savon ammatti- ja aikuisopisto, 14.4., 16.11., Pohjois-Savo (Jukka Soininen 31.12.2010 asti) 3. Lehtori Mauno Heikkinen, Kainuun ammattiopisto, Kainuu 4. Tvt-koordinaattori Irja Härmälä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Etelä-Savo 5. Koulutusalajohtaja Kirsi Pulkkinen, Ylä-Savon ammattiopisto, 14.4., 16.11., Pohjois-Savo 6. Palvelujohtaja Marja Anttalainen, Etelä-Savon ammattiopisto, Etelä-Savo ISOverstas: Koordinaattori Leena Suonio, 14.4., 16.11. Verkko-opetuksen asiantuntija Anu Wulff, 14.4., 16.11. Projektisuunnittelija Säde Pirttimäki, 14.4., 16.11. Arviointiryhmän tehtävät Seurannan ja arvioinnin periaatteiden linjaaminen v. 2010-2012. Seuranta kohdistuu strategian keskeisille osa-alueille sekä ympäristön muutoksiin ja kehitystrendeihin. Arviointilomakkeen valmistelu ja päivittäminen: oppilaitosten vuosittaiset arviot strategian toteutumisesta oppilaitoksen näkökulmasta Vuosittaisen arviointiraportin tuottaminen toimenpide-ehdotuksineen 3
Strategian toteutumisen tukeminen: verkko-opetuksen kehittämissuunnitelmien ja verkostostrategioiden ohjeistus, muu kommentointi/sparraus tarvittaessa Strategian toteutumisen arviointi visiovuonna 2012 1.2. Arviointityö vuonna 2011 Arviointipäivä 14.4.2012. Seurattiin strategian toteutumista kehittämisalueilla sekä kerätyn arviointitiedon huomioimista ISOverstaan toiminnassa ja vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa. Verkostotoiminnassa ja tulevassa strategiatyössä on huomioitava mm. seuraavat toimintaympäristön muutokset: - Yhteisöllisyyden rooli vahvistuu. - Lähitapaamisten rinnalla verkostoituminen ja verkko-oppiminen lisääntyvät. - Tutkinnon rakenteet, menetelmät ja sisällöt ovat muuttumassa. Tarvitaan jatkuvaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista yksilöllisten opinpolkujen mahdollistamiseksi - Pedagoginen kehittämistarve korostuu, tarvitaan valmiudet ja oppimaan oppimisen taidot. - Ilmiöpohjainen ja autenttinen oppiminen, mobiilioppiminen, PLE edellyttävät opettajuuden muutosta - Opiskelijoiden jaksaminen ja syrjäytymisen uhka haasteena - Verkostorakenteissa huomioitava jatkossa aliverkostojen rooli ja kansainvälisyys Arvioinnin tueksi toteutettiin vuosittainen verkkokysely 15.9.-31.10.2011 (http://bit.ly/isokysely2011) Arviointiryhmän ja johtoryhmän yhteinen kehittämispäivä 16.11.2011 Tuotettiin toimenpide-ehdotuksia kyselytulosten pohjalta. Kuva 1. Arviointi- ja johtoryhmän kehittämispäivä 16.11.2011 2.0. ISOVERSTAAN MÄÄRÄLLISIÄ TOTEUMATILASTOJA VUODELTA 2011 Kehittämisalue A. ISOverstas kehittäjäyhteisönä Vuoden 2011 aikana ISOverstaaseen liittyi kuusi uutta lukiota (Liedon lukio, Karjaan lukio sekä Lahden lukiot Kannaksen lukio, Lahden lyseon lukio, Salpausselän lukio ja Tiirismaan. Hyrynsalmen lukio lakkautettiin 31.7.2011. Vuoden 2011 lopussa ISOverstaassa oli yhteensä 64 lukiota ja 10 ammatillista oppilaitosta. Op pilaitoksissa opiskelee yhteensä noin 32 000 opiskelijaa, joista noin 22 000 ammatillisessa ja noin 10 000 lukiokoulutuksessa (tilanne 20.9.2011). Oppilaitoksista noin kolmasosa on pieniä alle 100 opiskelijan oppilaitoksia ja kolmasosa keskikokoisia (101-300). ISOverstaassa oli mukana seitsemän yli 1000 opiskelijan oppilaitosta. ISOverstaan tiimissä työskenteli kuusi henkilöä, joista viisi kokoaikaisesti. Kuva 2. ISOverstaan oppilaitokset kartalla (tilanne 1.11.2011). 4
Kehittämisalue B. ISOverstaan palvelut 1. Opetustarjonta Lukuvuoden 2010-2011 opetustarjonnassa oli yhteensä 413 kurssia, joista 394 lukion ja 19 ammatillisen koulutuksen verkkokurssia. Tarjonnassa oli mukana 115 kesäkurssia. Sekä lukion että ammatillisen koulutuksen kurssitarjonta monipuolistui edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Kurssi-ilmoittautumisia oli yhteensä 1323, joista 34 ammatillisille ja 1289 lukiokursseille. Ilmoittautumisista 69 % tehtiin lukioista ja 31 % ammatillisista oppilaitoksista. Suosituimmat kurssivalinnat olivat englanti, espanja, äidinkieli, lyhyt matematiikka, ruotsi, terveystieto, psykologia ja japanin kieli. Englannin kieli oli suosituin myös kesäkurssivalinnoista (64). Kuva 3. Suosituimmat kurssivalinnat lv. 2010-11 (koko lukuvuosi/kesäkurssit) Lukuvuoden 2011-2012 tarjonnassa (26.1.2011) on 336 kurssia, joista 314 lukion ja 22 ammatillisen koulutuksen kurssia. Kesäkurssitarjonta 2012 on rakentumassa. Kurssi-ilmoittautumisia on tähän mennessä (26.1.2011) kertynyt yhteensä 717. Laatukriteerit on otettu käyttöön ja verkko-opiskeluoppaan valmistelu käynnistetty. Verkkokurssien markkinoinnin edistämiseksi ja kurssivalintojen helpottamiseksi laadittiin tulosteeksi soveltuva verkkokurssikooste. Lukuvuosi ISOverstaan yhteisen opetustarjonnan kehittyminen (Kuva 4) Kurssitarjonta Ilmoittautumisia (lkm) (lkm) Kurssimaksu Ohjattu/Itsen./Virt. /opiskelija Tarjoavia kouluja (lkm) Kotikouluja (lkm) 2007-08 110 / 50 211 536 28 56 2008-09 115 / 50 309 (66 kesäkurssia) 857 21 60 2009-2010 115 / 50 / 140 375 86 kesäkurssia 10 amm./365 lukio 14 virt./361 moodle 885 20 ammatillisille/835 lukiokursseille 111 A/774 L (kotikoulu) 23 66 2010-2011 115 / 50 / 140 413 115 kesäkurssia 19 amm./394 lukio 14 virt./399 moodle 2011-2012 (tilanne 26.1.2012) 130 /70 / 140 336 Kesätarjonta kesken 22 amm./314 lukio 14 virt./322 moodle 1323 34 ammatillisille/1289 lukiokursseille 384 A/939 L (kotikoulu) 24 4 A/20 L 617 24 74 11 A/63 L 5
2. Täydennyskoulutus Vuonna 2011 järjestettiin yhteensä 129 koulutustilaisuutta, joissa oli yhteensä 1659 osallistumista. Tarjonta on laajentunut ja koulutuksen saavutettavuus parantunut erityisesti Osaava-hankkeen tuella. Osaava ISOverstas hankkeessa on tuettu myös verkostoitumista, suunnitelmallista toimintaa ja osaamisen rakenteiden kehittämistä. Virtuaaliluokkatoimintaan liittyvää täydennyskoulutusta ja asiantuntijaverkoston kokoamista on toteutettu virtuaaliluokkahankkeen (Opetushallituksen oppimisympäristöhanke) tuella. Kuva 5. Osallistumiset täydennyskoulutukseen v. 2008 2011. 3. Tukipalvelut ISOverstas tarjoaa väyliä ja välineitä osaamisen jakamiseen verkostossa sekä tukea verkkopalveluiden hyödyntämiseen. Kehittäjäyhteisön ja verkkopalvelujen kokoajana sekä tiedotuksen keskeisenä kanavana toimii palveluportaali (www.isoverstas.fi). Vuoden 2011 loppuun mennessä sivustoon oli perustettu käyttäjätunnuksia 3774 opettajalle. Pääosin avoin sivusto edellyttää kirjautumista vain silloin, kun halutaan tuottaa tai hakea oppimateriaaleja ISOaitassa. Vuoden 2011 lopussa oli haettavana yhteensä 3319 luokiteltua oppimateriaalia. ISOverstaan yhteisenä oppimisympäristönä ja yhteisten kurssipohjien jakelukanavana toimii Moodle, jossa on 16 936 käyttäjää (24.1.2012). Moodle-kurssipohjien tuottamista on jatkettu tarvelähtöisesti. Vuonna 2011 valmistui 12 lukion ja 12 ammatillisen koulutuksen muokattavaa kurssipohjaa. Aiemmin valmistuneita kurssipohjia päivitettiin tarpeen mukaan. Vuoden 2011 päättyessä jakelussa on yhteensä 343 kurssipohjaa, joista 82 ammatilliseen koulutukseen. Virtuaaliluokkapalvelut mahdollistavat opetuksen välittämisen mediapalvelimen kautta samanaikaisena tai tallenteina sekä kokousten toteuttamisen virtuaalitilassa. ISOarkisto on käyttöliittymä mediatiedostojen tallentamiseen ja jakamiseen mediapalvelimella. Lukuvuoden 2010-11 aikana tallennettiin ISOarkistoon yhteensä 3859 tiedostoa 47 eri oppilaitoksesta. Lukuvuonna 2011-12 on tähän mennessä tallennettu 2331 tiedostoa 30 oppilaitoksesta (tilanne 26.1.2012). Vuonna 2011 rakennettiin 13 uutta tuotantoluokkaa. Käytössä on yhteensä 119 tuotantoluokkaa. Kuva 6. ISOarkistoon tallennetut tiedostot ja katselukerrat lv. 2008 2009 alkaen (tilanne 26.1.2012) Kehittämisalue C.ISOverstaan oppilaitosten oma osaaminen Vuosien 2010 ja 2011 arviointikyselyjä vertaamalla voidaan todeta, että osaamisessa on tapahtunut kehittymistä eri osa-alueilla. Määrällisiä tilastoja oppilaitosten osaamisesta ei ole käytettävissä. 6
3.0. ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET 3.1. Arviointikyselyn toteutus Syksyllä 2011 toteutettiin vuosittainen arviointikysely (http://bit.ly/isokysely2011). Tavoitteena oli tukea, seurata ja arvioida ISOverstaan strategian (http://bit.ly/isostrategia) toteutumista. Kyselyn toivottiin toimivan myös oppilaitoksen itsearviointimallina ja tilannekartoituksena oppilaitoksen omassa kehittämistyössä. ISOverstaan oppilaitoksia pyydettiin vastaamaan kyselyyn oppilaitoskohtaisesti yhteisen keskustelun pohjalta. Ammatillisissa oppilaitoksissa saattoi vastata kyselyyn myös koulutusalakohtaisesti. Oppilaitoksen arviointipohdintaan suositeltiin ryhmää tai tiimiä, joka tuntee oppilaitoksen tilanteen. Verkkokysely toteutettiin 15.9.-31.10.2011. Seurannan helpottamiseksi käytettiin vuodentakaista kyselylomaketta, joka oli laadittu strategiamittariston pohjalta. Kyselyssä arvioitiin ISOverstaan onnistumista ja kehittymistä kohti päämäärää kehittämisalueilla A) ISOverstaan palvelut, B) ISOverstas kehittäjäyhteisönä ja C) oman oppilaitoksen osaaminen. Numerovalinnan (1-5) rinnalla pyydettiin sanallisia perusteluja, joissa toivottiin pohdittavan kunkin arviointikohteen vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Kyselyn lopussa kartoitettiin koulutustarpeita ja kerättiin palautetta ISOverstaan toiminnasta. Tässä kyselyssä tiedusteltiin myös tietoyhteiskuntavalmiuksia koskevan suunnitelman tilannetta oppilaitoksessa. 3.2. Vastaajien taustatiedot Arviointikyselyyn saatiin 46 vastausta (70 % oppilaitoksista). Suurin osa vastauksista tuli lukioista (84 %). Arviointikyselyyn vastasi asiantuntijaryhmä (tvt-ryhmä, koulun kehittämisryhmä, johtoryhmä 74 %) tai yksittäinen henkilö (rehtori, verstastuki, tvt-suunnittelija 24 %). Kuva 7. Kyselyyn vastaajien alueellinen jakautuma 7
3.3. ISOverstaan palvelut A. ISOverstaan palvelut Arvioi ISOverstaan onnistumista ja kehittymistä kohti päämäärää asteikolla 1 vaatii paljon kehittämistä 5 toimii erinomaisesti Menestystekijät (%, 45 vastausta) Päämäärä 2012 1. Monipuolinen, pitkäjänteinen ja vetovoimainen opetustarjonta 1 2 3 4 5 2 2 20 62 13 3,8 (3,5 v.2010) (A3,0/L4,0) 2. Ammatillista 1 2 3 4 5 uudistumista ja verkostoitumista tukeva täydennyskoulutus 0 2 20 64 13 3. Verkosto-toimintaa ja verkko-oppimista edistävät laadukkaat tukipalvelut 1 2 3 4 5 0 2 24 62 11 3,9 (3,6 v.2010) (A3,9/L3,9 3,8 (3,7 v.2010) (A3,6/L3,9) ISOverstas tuottaa, kokoaa, ylläpitää ja jakaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja 1. Avoimien vastausten mukaan monipuolisen, pitkäjänteisen ja vetovoimaisen opetustarjonnan vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat: Vahvuuksia Opetustarjonnan hyödyntäminen Opetustarjontaa on voitu laajentaa, esim. harvinaisten kielten opiskelu mahdollistunut Lukiolaisille on voitu tarjota myös ammatillisia kursseja ja päinvastoin Oma koulu voi tarjota kursseja muille Opetustarjonta Opetustarjonta on monipuolinen ja runsas (erityisesti lukion osalta) Tarjontaa ympäri vuoden, myös kesällä Laatu Laatukriteerit käytössä, opettajat toimivat laatukriteerien mukaisesti Opetustarjonnan hyödyntäminen Opetustarjonnan tiedottamista lisättävä Kysyntä ja tarjonta eivät vielä kohtaa ammatillisella puolella Iso koulu ei tarvitse opetustarjontaa, mutta opiskelijat tarvitsevat verkko-opiskelutaitoja Opetustarjonta Lisää ammatillisia kursseja Lisää A-kieliä (venäjä, latina) Oppikirjariippuvuus rajoittaa Moodle jäykkä käyttää Oma oppilaitos voisi olla aktiivisempi Laatu Opetustarjontaa tulee kehittää edelleen laadukkaammaksi 8
2. Ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukevan täydennyskoulutuksen vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat: Vahvuuksia Koulutusten määrä, laatu, saatavuus ja tarvelähtöisyys Runsas, monipuolinen, edullinen erilaisine osallistumismahdollisuuksineen Virtuaaliosallistumiset madaltavat kynnystä Ainekohtaista koulusta tarjolla Benchmarking-vierailut, kouluttajakoulutukset Moodlea tukevat SOME-koulutukset Tvt:n opetuskäytön edistäminen Monipuolistaa tvt:n opetuskäyttöä Koulutuksissa esitellään monipuolisesti uusia tvt-mahdollisuuksia Verkostoyhteistyön aktivointi ISOverstas saattanut alulle mittavaa verkostoyhteistyötä valtakunnallisesti ja alueellisesti Aktivointikeinot on jo olemassa Verkostoitumiskynnys on matala ISOverstaan järjestämissä tilaisuuksissa Koulutusten määrä, laatu, saatavuus ja tarvelähtöisyys Tarjonta keskittynyt Itä-Suomeen, aina ei ole mahdollisuutta virtuaaliosallistumiseen Osallistumista rajoittaa aikapula, sijaisen puute tai tuplatyö sijaisen opastuksineen Virtuaalitietoiskujen ajankohta myöhemmäksi Enemmän ainekohtaista koulutusta Tvt:n opetuskäytön edistäminen Tvt:n monipuoliseen käyttöön ja koulutuksiin ei vielä innostusta, koulutukset palvelevat pientä henkilöstön osaa, jolla tvt:n perustaidot jo hallussa Suoraan kouluille tuotava koulutus olisi tehokkaampaa asiat heti käyttöön Kaivataan myös älytauluihin liittyvää kouutusta Verkostoyhteistyön aktivointi Onnistumiskokemuksia oppilaitokselta toiselle Lähemmäksi toimijajoukkoa oppilaitoksissa opettajien aktivointia 3. Verkostotoimintaa ja verkko-oppimista edistävien tukipalvelujen vahvuuksina ja kehittämistä vaativina asioina listattiin seuraavia kohtia: Vahvuuksia Verkostoa palvelevat oppimisympäristöt, työkalut ja verkkosisällöt Nopeat, helppokäyttöiset, pedagogisesti toimivat työkalut ja ohjelmat Tarvelähtöiset ja varmistetut päivitykset Toimivaa ja uudistuvaa Moodlen toiminta sujuvaa päivityksineen Tukipalvelujen määrä, laatu ja saatavuus Nopeaa, toimivaa, helposti saatavilla, laadukasta, ammattitaitoista, ystävällistä Palveluhalukkuus, kattavat ohjeistukset Pedagogisen ja teknisen tukiverkoston tuki ja valmennus Pedagogiseen ohjaukseen panostaminen koulutuksen yhteydessä ISOvipu-verkoston käynnistyminen Verkostoa palvelevat oppimisympäristöt, työkalut ja verkkosisällöt Parempi käyttää pitempään jotakin vanhaa, kuin aina ottaa käyttöön uutta Moodle-ympäristö raskas Virtuaaliluokka haavoittuva järjestelmä (toimivuus ja johtoviidakko) Jatkossa huomioitava erilaiset mobiilit laitteet ja ratkaisut Tukipalvelujen määrä, laatu ja saatavuus Palvelujen käyttöönottoon kannustettava ISOverstaan toimijaryhmä liian pieni ylityöllistyminen Oma henkilö ammatillisen opetuksen kehittämiseen Atk-tukihenkilöille koulutusta ISOverstaassa 9
3.4. ISOverstas kehittäjäyhteisönä B. ISOverstas kehittäjäyhteisönä Arvioi ISOverstaan onnistumista ja kehittymistä kohti päämäärää asteikolla 1 vaatii paljon kehittämistä 5 toimii erinomaisesti Menestystekijät (%, 45 vastausta) Päämäärä 2012 4. Keskinäinen luottamus, vuorovaikutus 1 2 3 4 5 ja aktiivinen osallistuminen verkostossa 0 7 22 51 20 5. Yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevat verkostorakenteet 1 2 3 4 5 0 4 27 56 13 3,8 (3,4 v.2010) (A3,4/L4,0) 3,8 (3,5 v.2010) (A3,1/L3,9) ISOverstas toimii aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkko-oppimista vuorovaikutuksessa muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa 4. Avoimien vastausten mukaan verkoston keskinäisen luottamuksen, vuorovaikutuksen ja aktiivisen osallistumisen vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat: Vahvuuksia Osallistumisaktiivisuus, verkostotaidot Aktiivisiet toimijat hyvin mukana Erinomaiset verkostotaidot Ihmissuhteiden hoitamisessa yhteisön tasolla onnistuttu Mahdollisuuksia yhteistyöhön ja osallistumiseen tarjottu runsaasti Kokemusten jakaminen, yhdessä oppiminen Positiivinen toimintakulttuuri ja vahva jakamisen kulttuuri tapaamisissa ja koulutuksissa ISOtiimi aktivoinut jakamista SOME:ssa Yhteisöllisyys, luottamusilmapiiri, avoimuus, tasavertainen kumppanuus Pienikin koulu otettu tasavertaisena mukaan Yhteistyö toimii Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, ISOverstas esimerkki muille avoimesta vuorovaikutuksesta Tasavertainen kumppanuus näkyy toiminnassa Kunnioitus ja avoimuus näkyvät esim. tiimien jäsenten valinnassa, jokainen voi vaikuttaa vuorollaan Osallistumisaktiivisuus, verkostotaidot Harvalla mahdollisuus seurata kaikkea Käytännön toimijoiden (opettajien) tasolla parantamista Opiskelijavolyymiä saatava kasvatettua Vaikuttamismahdollisuuksia on, jos niitä käytettäisiin Kokemusten jakaminen, yhdessä oppiminen FB-ryhmissä ja keskustelufoorumeilla passiivista Yhteisöllisyys, luottamusilmapiiri, avoimuus, tasavertainen kumppanuus Kaikilla ei ole yhteistyötä muiden verkoston jäsenten kanssa 10
5. Avoimien vastausten mukaan yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevien verkostorakenteiden vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat seuraavat: Vahvuuksia Hallittu kasvu ja jatkuva uudistuminen Uudistuva ja ajan hermoilla Nimensä mukaisesti kehittäjäyhteisö Aktiivinen, osallistava ja luottamusta herättävä toiminta ISOverstas on helposti lähestyttävä instituutio Erilaiset SOME-välineet edistävät yhteisöön kuulumisen tunnetta Kaikki voivat vaikuttaa ja kaikkia kuullaan Toiminta tukee verkostoitumista Verkoston prosessien joustavuus, toimivuus ja innovatiivisuus Toiminut hyvin, innovatiivisuus tarttuu Näkyy koulutuksissa, tuodaan uusia tuulia ja pyydetään koulutusehdotuksia Kysyntä ja tarjonta kohtaavat Hallittu kasvu ja luottamus Laajeneeko verkosto liikaa vai liian hitaasti? Kasvun rajat tulossa vastaan (kysyntä/tarjonta) Olisiko mahdollisuus vahvistaa alueellisuutta ja seudullisuutta pikkuverstaiden suuntaan? Aktiivinen, osallistava ja luottamusta herättävä toiminta Aika ei riitä aktiiviseen toimintaan, vaikka kiinnostaisi Verkoston prosessien joustavuus, toimivuus ja innovatiivisuus Toiminnan fokusoiminen tärkeää Toiminta haavoittuvaa, yksittäisten henkilöiden varassa Uudistumista jatkettava, jotta toimivuus ja innovatiivisuus säilyvät 3.5. Oman oppilaitoksen osaaminen C. Oman oppilaitoksen osaaminen Arvioi ISOverstaan onnistumista ja kehittymistä kohti päämäärää asteikolla 1 vaatii paljon kehittämistä 5 toimii erinomaisesti Menestystekijät (%, 45 vastausta) Päämäärä 2012 6. Verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen monipuolinen osaaminen ja aktiivinen käyttö 7. Jatkuvasti uudistuva asiantuntijuus / ammatillisuus 8. Jakamisen kulttuuri 1 2 3 4 5 9 29 38 20 4 1 2 3 4 5 2 13 51 31 2 1 2 3 4 5 11 22 31 27 9 2,8 (2,6 v.2010) (A2,9/L2,8) 3,2 (3,0 v.2010) (A3,0/L3,2) 3,0 (2,7 v.2010) (A2,0/L3,1) ISOverstaassa sovelletaan verkostojohtamista ja henkilöstö toimii verkostoituneesti. Verkoston tuottama osaaminen palvelee erilaisia oppilaitoksia. Verkostossa sovelletaan uusinta pedagogista ja teknologista tietoa. 11
9. Innovatiivinen johtajuus ja verkostoituneet työyhteisöt 1 2 3 4 5 4 4 44 42 4 3,4 (3,1 v.2010) (A3,1/L3,3) 6. Avoimissa vastauksissa verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen alueilla vahvuuksiksi ja kehittämistä vaativiksi asioiksi listattiin seuraavia asioita: Vahvuuksia Osallistuminen tvt-koulutuksiin Osassa oppilaitoksia aktiivista Verkko-opetuksen/-opiskelun hyödyntäminen Hyödynnetään runsaasti. Lähiopetuksessa hyödynnetään enemmän. Suunta on hyvä ja uusi strategia vie eteenpäin Innovaattorit menevät jo lujaa Käytetään aktiivisesti, lisääntyvä trendi Tuotetut verkkosisällöt, verkko-opetuksen tarjoaminen ISOverstaassa Osa opettajista tuottanut kurssipohjia ja laittanut myös yhteiseen opetustarjontaan Verkko-opiskelu huomioitu vuosisuunnitelmissa ja opsissa Painopisteenä, lisätyötä korvattu, uusi strategia tai kehittämissuunnitelma Osallistuminen tvt-koulutuksiin Kaikkia ei kiinnosta. Osallistuminen vähäistä. Vain innokkaimmat ovat osallistuneet. Kehitettävä myös koulun sisäistä koulutusta Verkko-opetuksen/-opiskelun hyödyntäminen Pitäisi saada laajemmin aktivoitua opettajakuntaa, motivaatiota tarvitaan. Osa vasta pohtii verkkotyökalujen käyttöön ottoa ja hyödyntämistä Moodle osalle vielä tuntematon Vain harvat käyttävät, opiskelijoita pitäisi aktivoida enemmän Tuotetut verkkosisällöt, verkko-opetuksen tarjoaminen ISOverstaassa Tuottaminen vähäistä tai olematonta Haasteena monimediaistaminen ja verkkokurssipohjien hyödyntäminen 7. Avointen vastausten mukaan jatkuvasti uudistuvan asiantuntijuuden tai ammatillisuuden alueilla vahvuuksia ja kehittämiskohteita olivat seuraavat: Vahvuuksia Osallistuminen koulutuksiin Osallistuttu aktiivisesti, innostus herännyt Lyhytkestoiset koulutukset houkuttelevia Kehittämisryhmät oppilaitoksessa Kehittämishalu kasvanut. Kehittämisryhmät muotoutumassa. Panostamme tiimityöskentelyyn sitouttamalla kaikki koulun kehittämiseen. Laaja-alainen ammattitaito, mm. erilaiset oppimisympäristöt, uudet käytänteet ja menetelmät Kiinnostuneisuutta on. Uusia käytänteitä jaetaan kokouksissa ja koulutustuokioissa. Tvt-taidot hallussa, Moodle tuttu useimmille Osallistuminen koulutuksiin Ajan ja resurssien puute, uudistuminen hidasta Vähäistä, aina ei saada sijaista Kehittämisryhmät oppilaitoksessa Vain harvoja aktiivisia mukana, lisää toimijoita Laaja-alainen ammattitaito, mm. erilaiset oppimisympäristöt, uudet käytänteet ja menetelmät Jämähdetty paikoilleen Aktiivisesti omasta ammattitaidosta huolta pitävät lähtevät muualle Muutoksen johtaminen haasteena 12
8. Avointen vastausten mukaan jakamisen kulttuurin alueella vahvuuksia ja kehittämiskohteita olivat seuraavat: Vahvuudet Kokemusten jakaminen, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen Ollaan valmiita jakamaan ja tekemään yhteistyötä, erityisesti oman oppilaitoksen sisällä Edistäjinä mm. aineryhmäyhteistyö, yhteiset tietoiskut, vesot ja muut koulutukset Oppimateriaalien jakaminen, yhteisten kurssipohjien tuottaminen ja hyödyntäminen Tuotetaan ja hyödynnetään jonkin verran Osallistuminen ISOverstaan opetustarjonnan kokoamiseen ja hyödyntämiseen Pyritään osallistumaan Kokemusten jakaminen, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen Jakamisen kulttuurin edistämisessä paljon tehtävää, vaatii paljon aikaa Toimii vaatimattomasti oman oppilaitoksen ulkopuolisten kanssa Vaihtelee aineryhmittäin Oppimateriaalien jakaminen, yhteisten kurssipohjien tuottaminen ja hyödyntäminen Osa pitää tiukasti materiaalit omassa hyllyssään Osallistuminen ISOverstaan opetustarjonnan kokoamiseen ja hyödyntämiseen Tarvetta aktivoitumiseen 9. Avointen vastausten mukaan innovatiivisen johtajuuden ja verkostoituneiden työyhteisöjen alueella koulun vahvuuksia ja kehittämistä vaativia asioita olivat: Vahvuudet Osallistuminen koulutuksiin ja verkostapaamisiin Osallistuminen aktiivista erityisesti verkosto- ja hanketapaamisiin Oppilaitosjohdon tuki ja suhtautuminen positiivista. Koulutuksiin kannustetaan. Uudet käytänteet, ajan hermoilla olo ja muutosvalmius Tulevaisuussuuntautuneisuus näkyy arjessa, ilmapiiri positiivinen/otollinen uudistuksille Aktiivinen uudistusten seuranta ja ajan tasalla olo, johto tukee innovatiivista toimintaa Levitetään hyviä käytänteitä koulussa Kaikki muuttuu hitaasti, kun moni tarttuu asiaan Verkostoituminen huomioitu strategioissa Keskinäinen yhteistyö oppilaitoksessa ja verkostossa Halukkuus yhteisölliseen toimintaan ja kehittymiseen Toimintatapa oppilaitoksessa ja maakunnassa, lukioverkostossakin. Osallistuminen koulutuksiin ja verkostotapaamisiin Koulutuksiin osallistuminen vaatii sijaista. Ei saa aiheutua kuluja eikä hyppytunteja opiskelijoille opettajat eivät kouluttaudu työajalla Uudet käytänteet, ajan hermoilla olo ja muutosvalmius Kaivataan uudistuvia johtamisen työvälineitä tukemaan muutosta ja kehittämistä Tilaa kokeiluille ja muutosvastarinnan kohtaamiseen Uudet käytännöt hitaasti arkeen Tarvitaan lisää tuotantoluokkavälineistöä joustavaan opetuskäyttöön Keskinäinen yhteistyö oppilaitoksissa ja verkostossa Opettajien verkostoituminen alkutekijöissä, ei mielletä tärkeäksi Parannettavaa ja yritystä on, mutta ei tarpeeksi 13
3.6. Täydennyskoulutustoiveita ja yhteistyön ideoita Täydennyskoulutustarjonta nähtiin yleisesti monipuolisena. Erityisen hyvänä pidettiin eritasoisia koulutuksia eri aihepiireistä. ISOverstaan toivottiin kuitenkin tekevän itseään näkyvämmäksi ammatillisella puolella. Kaivataan myös tutkimusta siitä, miten opetuksen teknistyminen vaikuttaa oppimistuloksiin. Sisältötoiveita: - Virtuaaliluokan peruskäytön koulutustarve jatkuvaa - Pedagogista koulutusta (tallenteet ja tuotantoluokka), puhetaidon ja esiintymistaidon koulutusta - Tvt:n hyödyntäminen yleensä opetuksessa ja eri oppiaineissa - Koulutuksia yhteiskunnallisesti ajankohtaisista koulutusteemoista - Kämmenlaitteet, älypuhelimet ja tabletit - Ammatillisen koulutuksen sisältötarpeita kartoitettava Menetelmiä ja toteutuksia: - Vierihoitoa, vähintään kerran vuodessa koulutusta paikan päällä oppilaitoksessa - Pitkämatkalaisille useamman päivän koulutukset parempia - Koulutuksia lähemmäksi ja yhdistettäväksi samaan aikaan aluekokousten kanssa - Benchmarking-turneen tyyppistä uudelleen sekä vierailuja oppilaitoksiin, joissa on hyviä käytänteitä - Työpajamarkkinat: toripisteessä tehdään oma blogi, moodle-tehtävä, tallenne, wiki, etherpad, tms. omaan käyttöön ISOverstaan tiimiä kiiteltiin erinomaisesta tiimityöstä ja jakamisen kulttuurin edistämisestä. Tuotiin esille myös tyytyväisyys nopeaan ja asiantuntevaan palveluun. Kehittämistä kaivattiin koulutusten tiedottamisessa. Toiset kokivat infoähkyä, toiset kaipasivat lisää tietoisuutta ISOverstaan koulutuksista ja mahdollisuuksista esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuudesta johtuen. 3.7 Tietoyhteiskuntavalmiuksia koskeva suunnitelma Kyselyssä tiedusteltiin tietoyhteiskuntavalmiuksia koskevan suunnitelman tai strategian valmistelutyöstä. Useimmissa oppilaitoksissa on parhaillaan käynnissä tietoyhteiskuntavalmiuksia koskevan kehittämissuunnitelman valmistelu tai se on jo valmistunut (68%). Kolmasosa oppilaitoksista ei vielä ollut aloittanut strategiatyötä. Valmistuvia suunnitelmia toivottiin muiden nähtäväksi ja hyödynnettäväksi. Kaivattiin myös edelleen kokemusten jakamista strategian valmistelusta ja toteuttamisesta. Kuva 8. Tietoyhteiskuntasuunnitelman esimerkki-/mallipohja oppilaitoksille ja alueellisille verkostoille (arviointiryhmä 16.11.2010) 14
4.0. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KEHITTÄMISALUEILLA 4.1. ISOverstaan palvelut ISOverstaan palveluiden päämääränä on, että ISOverstas tuottaa, kokoaa ja ylläpitää ja jakaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja. Arviointikyselyn sekä johto- ja arvointiryhmän kehittämispäivän (16.11.2012) tuotosten perusteella ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä opetustarjonnan, tukipalveluiden ja täydennyskoulutuksen palveluihin. Opetustarjonta Jotta ISOverstaalla olisi monipuolinen, pitkäjänteinen ja vetovoimainen opetustarjonta, ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: - Jatketaan verkko-oppimisen laatukriteerien päivittämistä ja soveltamista hyvää oppimista tukien. - Kootaan ja viimeistellään v. 2011 aloitettu verkko-opiskeluopas ja otetaan se käyttöön. - Vahvistetaan ja monipuolistetaan erityisesti ammatillisen koulutuksen opetustarjontaa hyödyntäen mm. ISOvipu-ryhmän asiantuntijuutta ja selvitystyötä. Toteutetaan markkinointikampanja antamalla lisäinfoa opettajille ja koulutuspäälliköille siitä, että verkkokursseja on mahdollista tarjota. - Tarjoamalla verstaistukea lisätään ammattitaitoa ja opetustarjontaa. Hyödynnetään aineryhmäyhteistyötä kurssitarjonnan monipuolistamiseen, esimerkiksi puuttuvissa A-kielissä. - Oppilaitokset ottavat yhdessä vastuuta opetustarjonnan rakentamisesta ja hyödyntämisestä huomioiden verkko-opetustarjonnan myös omissa kehittämis- ja toimintasuunnitelmissaan. - Jatketaan ja tehostetaan opetustarjonnan markkinointia mm. verkko-opiskeluoppaan käyttöönottoon liittyen. Tuetaan oppilaitoksen omaa tiedotusta ja verkko-opiskeluun perehdyttämistä kokemuksia, käytänteitä ja tukimateriaaleja jakamalla. - Huomioidaan verkko-opetustarjonnan kehittämisessä ja kokoamisessa alueelliset monimuotoopetuksen verkostot. - Edistetään monimediaisten ja sulautuvien kurssikokonaisuuksien kehittämistä ja toteuttamista osaamista ja kokemuksia jakaen sekä pedagogisesti tarkoituksenmukaisia ja käytettäviä työvälineitä tarjoten. Täydennyskoulutus Ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukevien täydennyskoulutusten edistämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: - Jatketaan täydennyskoulutuksen kehittämistä sisällöllisesti ja menetelmällisesti. - Järjestetään asennemuutoskoulutusta (muutosagentit, yhteiskunnalliset muutokset ja uudet tuulet, diginatiivien kohtaaminen, monikanavaisuuden ymmärtäminen, uuden oppimiskäsityksen hyväksymistä, opetuksen laadun ymmärtäminen, autenttinen oppiminen, erilaiset oppijat). o Luopumisosaaminen koulutusta, miten luovun vanhoista kaavoista? o Lunttaa ja opi koulutusta, miten hyödynnän tiedonhakua ja valmiita aineistoja? - Tarvitaan pedagogista koulutusta erilaisten työvälineiden käytöstä. Koulutussisällöissä huomioidaan uudistuvat menetelmät ja työkalut, esimerkiksi mobiililaitteet sekä autenttiset ja henkilökohtaiset oppimisympäristöt. Ammatillisen koulutuksen erityistarpeita kartoitetaan ISOvipu-ryhmässä. - Tarjotaan aineryhmittäistä koulutusta, mutta myös syventävää koulutusta verstastuille ja tvt-mentoreille. Syventäviin koulutuksiin mukaan myös aineryhmien edustajia, jotta heterogeenisuuden hyöty tulisi ymmärretyksi. - Vahvistetaan paikallisen tai alueellisen verstastuen/tvt-mentorin roolia kouluttajana, tiedottajana ja vertaistukena. Valmentavaa koulutusta tarvitaan. 15
Tukipalvelut - Tarjotaan matalan kynnyksen koulutusta ja vierihoitoa kouluille. Opettajien ja opiskelijoiden etäpäivät kannustavat miettimään tvt-ratkaisuja. - Yhdistetään opettajien ja verstastukien koulutusta aluekokousten yhteyteen. - Jaetaan käytänteitä ja kokemuksia koulujen kesken, mm. benchmarking-vierailuja, toriesittelyjä tai työpajamarkkinoita. - Saavutettavuuden edistämiseksi jatketaan joustavia ja tarvelähtöisiä koulutustoteutuksia, kuten virtuaalitietoiskuja (livenä ja tallennettuna), verkkokursseja, täsmäkoulutuksia, teemakohtaisia työpajapäiviä sekä alueellisia koulutuksia. - Lukuvuoden 2012-2013 koulutussuunnittelussa huomioidaan kansalliset tvt-taitotasot sekä keväällä 2012 toteutettavan tvt-osaamiskartoituksen tulokset. - Kannustetaan ja tuetaan oppilaitoksia tekemään henkilökohtaisia täydennyskoulutussuunnitelmia osaamiskartoituksen pohjalta. Näin tuetaan osaamisen vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamista sekä osaamista täydentävään koulutukseen hakeutumista. - Tehdään täydennyskoulutusten toteuttamisessa monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa ja jaetaan oppilaitosten asiantuntijuutta verkostossa. Verkostotoimintaa ja verkko-oppimista edistävien laadukkaiden tukipalveluiden kehittämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: - Tarjotaan monipuolistuvia työkaluja ja sujuvia väyliä osaamisen jakamiseen verkostossa. - Jatketaan virtuaaliluokkapalvelujen kehittämistä entistä vakaammaksi ja monipuolisemmaksi järjestelmäksi. Huomioidaan myös mobiililaitteiden rajapinnat. - Moodle-oppimisympäristössä otetaan käyttöön uusi versio 2.2. uusine työkaluineen toimintavarmuudesta huolehtien. Jatketaan Moodle-kurssipohjien tuottamista tarvelähtöisesti ja huolehditaan kurssipohjiin sisältyvien oppimateriaalien viemisestä ISOaittaan soveltuvin osin. - Aktivoidaan oppimateriaalien tuottamista ja jakamista uudistuneessa ISOaitassa. - Jatketaan tukipalveluiden ja verkkotyökalujen käyttöön kannustavaa tiedottamista, neuvontaa ja ohjeistusta. - Jatketaan verstastukien/tvt-mentoreiden valmennusta edistäen samalla teknisen ja pedagogisen mallin vakiintumista oppilaitoksiin ja alueverkostoihin. - Aktivoidaan perustettujen verstaisfoorumien toimintaa ja perustetaan uusia tarvelähtöisesti. - Huolehditaan riittävistä tuki- ja kehittämisresursseista yhteistyössä kehittäjäyhteisön toimijoiden kanssa mahdollista hankerahoitusta hyödyntäen. 4.2. ISOverstas kehittäjäyhteisönä ISOverstaan kehittäjäyhteisön päämääränä on, että ISOverstas toimii aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkko-oppimista vuorovaikutuksessa muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa. Yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevien verkostorakenteiden, toimivien prosessien sekä keskinäisen luottamuksen, avoimen vuorovaikutuksen ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: - Toimitaan edelleen aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkko-oppimista strategian mukaisesti. - Jatketaan verkoston aktivointia ja luottamuksen vahvistamista avoimen viestinnän, yhteisöllisen ja suunnitelmallisen toiminnan sekä sujuvien toimintaprosessien avulla. - Edistetään alueellista ja kollegiaalista verkostoitumista ISOverstaan sisällä. Vahvistetaan ja tuetaan aliverkostojen ns. pikkuverstaiden toimintaa osana ISOverstasta. Huomioitava myös vapaan sivistystyön mahdollinen rooli ISOverstaassa. - Valmistellaan uusi verkostostrategia (2013-), jossa huomioidaan muuttuvan toimintaympäristön edellyttämät verkostorakenteet ja osaamisen tarpeet. 16
4.3. Oman oppilaitoksen osaaminen Osaaminen on ISOverstaan keskeinen voimavara, jonka vahvistamiseen ja jakamiseen etsitään jatkuvasti uusia keinoja. Päämääränä on, että ISOverstaassa sovelletaan verkostojohtamista ja henkilöstö toimii verkostoituneesti. Verkoston tuottama osaaminen palvelee myös erilaisia oppilaitoksia. Innovatiivisen johtajuuden ja verkostoituneiden työyhteisöjen, jatkuvasti uudistuvan asiantuntijuuden /ammatillisuuden, verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen monipuolisen osaamisen ja aktiivisen käytön sekä jakamisen kulttuurin edistämiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: - Tuetaan osaamisen ja muutoksen johtamista sekä suunnitelmallista toimintaa oppilaitoksissa tulevaisuuden osaamistarpeet tiedostaen. Kaivataan uusia johtamisen työvälineita ja tukea jakamisen kulttuurin edistämiseen. - Rakennetaan, hyödynnetään ja aktivoidaan vertaisfoorumeja ja asiantuntijaverkostoja osaamisen jakamiseksi ja kehittämiseksi. Edistetään alueellista ja kollegiaalista verkostoitumista. - Järjestetään ja kehitetään ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukevaa täydennyskoulutusta tarvelähtöisesti. Aktivoidaan osallistumista joustavilla ja matalan kynnyksen toteutuksilla. - Huolehditaan ISOverstaan tiimin osaamisen jatkuvasta kehittymisestä. - Hyödynnetään Osaava-rahoitusta ja tehdään yhteistyötä muiden hankeverkostojen ja kehittäjäyhteisöjen kanssa. 5.0. YHTEENVETO Arviointiraporttiin koottuja tietoja hyödynnetään verkostotoiminnan kehittämisessä, strategian suuntaamisessa ja uuden strategian valmistelussa. Arviointityössä nousi esille useita ISOverstaan vahvuuksia, mutta myös kehittämisen tarpeita. Arviointikyselyn tuloksista voidaan päätellä, että kaikilla kehittämisalueilla arviot onnistumisesta olivat parantuneet vuodentakaiseen arviointiin verrattuna. Vuosittain toteutettavan arviointiprosessin avulla varmistetaan kehittäjäyhteisön pysyminen verkko-oppimisen kärkijoukoissa. Tämä arviointiraportti toimii myös käynnistyvän strategiatyön lähtötilannekartoituksena. Arviointiraportin toivotaan tukevan ja kannustavan yksittäisiä oppilaitoksia osaamisensa vahvistamisessa ja verkostoitumisessa sekä omien tietoyhteiskuntasuunnitelmiensa laatimisessa ja toteuttamisessa. Samalla tuetaan oppilaitosten onnistumista tulevaisuuden tietoyhteiskuntavalmiuksien tarjoajana valtakunnallisten strategioiden mukaisesti. Kuva 9. Arviointiryhmän työskentelyä 14.4.2012 17