HUS-SERVISIN TALOUSARVIOESITYS 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2018 2019 Sisältö HUS-SERVIS LIIKELAITOS... 2 1 HUS-SERVIS LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT... 2 1.1 Toiminnan tunnusluvut... 2 1.2 Talouden tunnusluvut... 3 1.3 Sitovat tavoitteet... 3 2 VISIO JA LIIKETOIMINTA-AJATUS... 3 2.1 Visio... 3 2.2 Liiketoiminta-ajatus... 5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET... 5 3.1 Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset... 6 3.2 Keskeiset budjettioletukset... 8 4 STRATEGISET AVAINTAVOITTEET JA MITTARIT... 8 Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi... 9 5 PALVELUTAVOITTEET... 10 6 TALOUS... 11 6.1 Tuloslaskelma... 11 6.2 Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi... 14 7 INVESTOINTIOSA... 15 7.1 Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma... 15 8 RAHOITUSOSA... 15 9 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 16 9.1 Henkilöstösuunnitelma... 16 9.2 Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima... 17
HUS-SERVIS LIIKELAITOS 1 HUS-Servis liikelaitoksen tunnusluvut 1.1 Toiminnan tunnusluvut
1.2 Talouden tunnusluvut 1.3 Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 Muutos-% TAE 2017/ TA 2016 Muutos-% TAE 2017/ ENN 2016 Tilikauden tulos *) 3 066 0 1 136 0 0,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 4,1 % 1,5 % 1,5 % 2,5 % Hintatason muutos-% 1,2 % 0,6 % 0,6 % -1,7 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko 2,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 2 Visio ja liiketoiminta-ajatus 2.1 Visio HUS-Servis toimii julkisella sektorilla palveluntuottajana. HUS-Servis on käynnistänyt jäsenkuntaneuvotteluita ja valmistautuu laajentamaan sekä tiivistämään yhteistyötä sotealueella niin kuntien kuin HUS:n kliinisten asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on digitalisaation keinoin palvella laajenevaa asiakaskuntaa molemminpuolisen kumppanuuden ja edun näkökulmasta. HUS-Servisin visio on olla paras julkinen palvelukeskus.
Palvelua kehitetään digitaalisuuden mahdollisuudet hyödyntäen siten, että skaala- ja volyymiedut realisoituvat asiakkaille sekä hinnassa että laadussa. Palvelua tuottavan henkilöstön asiakaspalveluosaamista vahvistetaan ja omat toimintaprosessit pidetään kunnossa Leania ja valmentavaa johtamista hyödyntäen.
Servisin hankkeiksi on ehdotettu seuraavia toimenpiteitä, jotka ovat HUSin strategiaa tukevia: 1. digitalisuuden lisääminen kaikilla palvelualueilla; puheentunnistus, sähköinen potilasarkisto ja Harpin prosessien kehittäminen yhteistyössä asiakkaan kanssa mm. talouspalveluissa. 2. yhteistyötä kuntien sote-toimintoihin rakennetaan ja lisätään jäsenkuntamyyntiä. 3. Kehitetään asiakastarpeen mukaisia kilpailukykyä edistäviä palveluita; mm. osastosihteerien pilottihankkeessa synergiaetua on löydettävissä digitalisaation ja Harpin avulla potilashoidon prosessien, tekstinkäsittelyn, talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä puhelinpalvelujen yhteistyöstä. Tuottavuutta löydetään HUS-Servisin nykyisten toimintojen horisontaalisen yhteistyön ja asiakaspalvelun kehittämisessä digitaalista teknologiaa ja asiakaspalvelun käytäntöjä uudistaen ja hyödyntäen kaikilla palvelualueilla. Yhteistyössä kliinisen asiakkaan kanssa on valmisteltu toiminnankehittämishanke asiointipalvelujen ja Tukielin- ja plastiikkakirurgian yksikön kanssa. Tulospalkkiohankkeita on valmisteltu kaksi tekstinkäsittelyn ja Vatsakeskuksen välille sekä talouspalvelujen hanke yhdessä Lasten ja nuorten sairauksien yksikön ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa. 2.2 Liiketoiminta-ajatus HUS-Servis tukee HUS-konsernia ja julkisen sektorin asiakkaitaan onnistumaan perustehtävässään kilpailukykyisillä tekstinkäsittely-, asiointi-, henkilöstö-, talous-, koulutusja osastonsihteeripalveluilla. HUS-Servis tuottaa asiakkailleen hyötyä ja hyvän palvelukokemuksen. Tuottavuutta haetaan automaation, palvelujen digitalisoinnin ja robotiikan keinoin mm. puheentunnistuksen, sähköisen XDS-potilasjärjestelmän ja Harppitoiminnanohjausjärjestelmän toiminnallisuuksia kehittämällä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. 3 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Toimintaympäristö on muuttumassa lähivuosina 1.1.2019 aloittavien maakuntien johdosta. Maakunta on sosiaali- ja terveystoimen järjestäjäorganisaatio ja maakunnan alueella voi toimia yksi palvelukeskus. Maakunta voi tuottaa itse palveluita omassa laitoskonsernissaan, sillä voi olla tytäryhtiöitä, se voi ostaa palveluita alihankintana tai sopia palveluiden tuottamisesta yhdessä toisen maakunnan kanssa. Kuntayhtymien toimintojen päättyessä valmisteilla olevassa sote-lainsäädännössä ei myöskään tunneta liikelaitosmallia. Lainsäädännön keskeneräisyys, mahdolliset veroseuraamukset ja henkilöstövaikutukset ovat toisin sanoen epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi nopeista yhtiöittämisratkaisuista ollaan pidättäytymässä ja HUS-Servisin toiminnot jatkuvat liikelaitosmuotoisina. Tukipalvelujen organisointiselvitys käynnistyi keväällä 2016 hallituksen päätöksen mukaisena tavoitteena antaa esitys toimintaympäristön muutokset, asiakastarve ja kehittymismahdollisuudet huomioiden. Tuloksena ehdotetaan kolmen tukipalveluliikelaitoksen yhdistämistä. Yhdistyminen on esitetty toteutettavaksi alkuvaiheessa nykyisten palvelukokonaisuuksien mukaisina. Muutoksen tavoitteena on asiakasrajapintojen vähentäminen sekä palvelujen tuottaminen kumppanuusajattelulla verrattuna tilaaja tuottajamalliin. Tukipalvelujen laatu, saatavuus ja hinta tulee olla vähintään yhtä hyvä kuin markkinatoimijoilla. Muutoksella tavoitellaan sekä synergia- että skaalaetuja monialapalvelua tuottavana tukipalveluna, jossa nykyisestä tukipalveluhenkilöstöstä muodostetaan ns. asiakasvastuu- ja konseptikehitysyksikkö vastaamaan asiakkaiden välisistä neuvotteluista, sopimuksista ja kumppanuuden kehittämisestä.
Kolmas toimintaympäristössä valmisteilla oleva muutos on maakuntalakiluonnoksessa oleva maininta valtion yhteisistä palvelukeskuksista, joista yksi on talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, jonka sisältö ja toteuttaminen on käytännön tasolla vielä varsin avoin. Servisin kaksi tuotantolinjaa, henkilöstö- ja talouspalvelut, ovat HUS:n ko. tuotantotoiminnasta vastaava jo olemassa oleva palvelukeskus, jolla on järjestelmätekninen ja asiaosaamisen kyky toimia maakunnan keskitettynä hr- ja talouspalvelujen palvelukeskuksena. HUS-Servis on palveluorganisaatio, joka toimii yhtymän ohjeiden, linjausten, arvojen ja tavoitteiden ts. työnantajatoiminnan konkreettisena toteuttajana. HUS- Servis ei harjoita työnantajatoimintaa minkään muun kuin oman henkilöstönsä johtamisen, esimiestyön ja talouden osalta, kuten jokainen organisaatio tekee. Asiakaspalvelusta HUS- Servis huolehtii tuottamalla asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja nopeasti, laadukkaasti ja edullisesti kliinisen toiminnan tuekseen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. 3.1 Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Vuonna 2017 HUS-Servisin olennaisimmat oman toiminnan ja työnjaon muutokset HUSkonsernin sisällä ovat (yht. noin 2,6 milj. euroa): Osastosihteeripalvelun aloittaminen HYKS:n Vatsakeskuksen kanssa ja sihteeritoimintojen siirto HUS-Servisiin (n. +2,5 milj. euroa) Konalan arkiston vuokravaikutukset sekä arkistojen keskittäminen (n. +270 000 euroa) Työajanseurannan pääkäyttöpalvelu (n. +52 000 euroa) Muut kuin HYKS-alueiden arkistoista luopuminen (n. -510 000 euroa) Potilasasiakirjojen lainausten väheneminen vähentää HUS-Servisin palvelulaskutusta (n. -400 000 euroa)
Lisäksi vuonna 2017 HUS-Servisin ja jäsenkunta-asiakkaiden välillä on suunniteltu toteutettavan seuraavat toiminnalliset muutokset (yht. noin 0,8 milj. euroa): Nurmijärven tekstinkäsittelypalvelut (n. 200 000 euroa) Vantaan tekstinkäsittelypalvelut (n. 350 000 euroa) Espoon sairaalan aulapalvelu (n. 200 000 euroa) Asiointipalvelut tulee olemaan myös vuonna 2017 volyymiltaan suurin palvelualue HUS- Servisissä. Vuonna 2017 asiointipalveluiden palvelulaskutuksen odotetaan olevan noin 19 milj. euroa. Asiointipalveluiden talousarvioennuste vuodelle 2017 on noin miljoona euroa vuoden 2016 ennustetta vähemmän, mikä on seurausta sähköisten XDSpotilasarkistoratkaisun käyttöönotosta ja laajentamisesta jokaiselle sairaanhoitoalueelle. Sähköinen potilasarkistoratkaisu (XDS) sekä sairaalakohtaisten arkistojen keskittäminen useamman sairaalan yhteiseen palvelupisteeseen Helsingin Konalaan mahdollistaa potilasarkistotoiminnan merkittävän tehostamisen tulevien vuosien aikana toimintamalleja yhdenmukaistamalla. Nämä muutokset tulevat laskemaan potilasarkistotoiminnan aiheuttamia kustannuksia sairaanhoitoalueille merkittävästi tulevien vuosien aikana. HUS-Servisin toiseksi suurimman palvelualueen digitaalisen tekstinkäsittelyn palvelulaskutuksen odotetaan pysyvän noin 15,1 milj. euron tasolla HUS:n sisäisten asiakkaiden osalta vuonna 2017. Uusia jäsenkunta-asiakkaita ovat vuonna 2017 Nurmijärvi ja Vantaa. Jäsenkunta-asiakkaiden laskutuksen arvioidaan olevan tämän hetkisten volyymien perusteella noin 0,5 milj. euroa. Tekstinkäsittelypalveluiden kokonaisvolyymi nousee näin ollen noin 15,6 milj. euroon. Puheentunnistus on HUS-Servisin strateginen läpimurtohanke ja onnistuessaan sen odotetaan laskevan sanelupurun kustannuksia noin 30 % viimeistään neljännen käyttöönottovuoden jälkeen. Talous- ja henkilöstöpalveluiden keskeisenä tavoitteena on edelleen kehittää Harpin (Oracle-Fusion) toiminnallisuuksia ja prosesseja vuonna 2017. Järjestelmän puutteita ja prosessien ongelmakohtia on kuluneen vuoden aikana ratkottu merkittävästi. Tulevan vuoden aikana järjestelmää edelleen kehittämällä yhteistyössä käyttäjien kanssa hankkeelle asetettuja tuottavuustavoitteita tavoitellaan tiivistämällä henkilöstö- ja talouden prosesseja sekä Harppiin kokonaisuudessaan käytettäviä resursseja, jotta asetettujen tavoitteiden saavuttaminen mahdollistuu. Harppi järjestelmän kehitystyö aiheuttaa HUS-Servisille huomattavaa lisätyötä ja kustannuksia myös vuoden 2017 aikana. Lisäksi uusien toimintaprosessien tukeminen vaatii palveluprosessien kehittämistä sitä mukaa, kun uusia toiminnallisuuksia saadaan käyttöön. HUS-Servis joutuu rahoittamaan syntyneet lisäkustannukset tuottavuutta parantamalla ja tämä on myös keskeinen riskitekijä taloudellisen tuloksen kannalta. Projektilla on kuitenkin pitkällä aikavälillä merkittävä vaikutus HUS-Servisin kykyyn tehostaa toimintaansa erityisesti henkilöstö- ja talouspalveluiden osalta. Harppi järjestelmä on Servisin työntekijöiden työväline ja sen avulla tehostetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden sekä henkilöstön prosesseja ja toimintoja. Tulevaisuudessa Harppi mahdollistaa myös ostotilausten ja laskujen käsittelyn uudistamisen automatisoimalla tilaus- ja maksuprosesseja sekä lyhentää henkilöstöpalvelussa tallennettavan työn määrää. Mahdollisimman hyvän Harppi järjestelmän kehittäminen edellyttää 2017 18 tiivistä yhteistyötä Servisin talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä tekstinkäsittelyn, asiointipalvelujen ajanvarauksen ja osastonsihteeripalvelujen prosessien välillä sekä yhteisiä hankkeita ja seurantaa kliinisen asiakkaan kanssa. Talouspalvelut osallistuvat myös aktiivisesti lähivuosina Apotti-hankkeeseen ja mahdollisten sote-muutosten valmisteluun taloushallinnon järjestelmien osalta. Apotti-hankkeen valmistelun on arvioitu sitovan noin kahden henkilön työpanoksen ja tämä tulee osaltaan
rasittamaan myös talouspalveluiden tuottavuuskehitystä. Myös tekstinkäsittelypalveluyksikkö, asiointipalvelut sekä Servisin kehittämistoiminta ovat aktiivisesti mukana Apotti-hankkeessa. Jatkuvan kehittämisen kyvykkyyttä vahvistetaan jatkamalla Lean-kehittämismenetelmien käyttöä. Eri palvelualueilla toteutetaan Kaizen-kehittämispäiviä, jolloin Lean-osaaminen laajenee ja yhä useampi pääsee osallistumaan kehittämiseen. Henkilöstön tieto-taito pyritään valjastamaan kaikkien hyödyksi. HUS-Servisin päivittäisjohtamisen käytäntöjä laajennetaan ja ne tukevat entisestään jatkuvaa kehittämistä. Kaizenin ja Leanin keinoin tartutaan niihin haasteisiin, joita päivittäisessä toiminnassa joka tapauksessa tulee ratkaistavaksi. Haasteet voivat olla yksittäisen tiimin kohtaamasta pienestä ongelmasta jonkin avainprosessin kokonaisvaltaiseen tehostamiseen. Henkilöstö otetaan entistä aktiivisemmin mukaan strategian toteuttamiseen. Lean-kehittämistä tehdään yli organisaatiorajojen niin HUS- Servisissä kuin HUS-tasolla. 3.2 Keskeiset budjettioletukset HUS-Servisin tuottavuustavoite vuodelle 2017 on +2,5 %. Yleinen kustannustason muutos on +0,8 %. Edellä mainituista tekijöistä johtuen HUS-Servisin palveluiden keskimääräinen hintataso laskee -1,7 %. Suurin yksittäinen tekijä HUS-Servisin volyymi- ja hintatason muutoksissa on HYKS:n Vatsakeskuksen osastosihteeripalvelun perustaminen, jonka vaikutus on noin 2,5 milj. euroa Sisäisten toiminannallisten muutosten vaikutus liikevaihtoon on noin 2,5 milj. euroa Ulkoisten uusien asiakkuuksien vaikutus liikevaihtoon on noin 0,8 milj. euroa HUS-Servisin tulostavoite vuodelle 2017 on nolla. 4 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit
Tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteet talousarvion tavoitteiden toteuttamiseksi
5 Palvelutavoitteet HUS-Servisin talousarvion 2017 palvelulaskutus on yhteensä noin 58,6 milj. euroa. Toiminnallisista muutoksista suurimpia ovat osastosihteeripalvelun aloittaminen HYKS:n Vatsakeskuksen kanssa ja sihteeritoimintojen siirto HUS-Servisiin, jonka vaikutus tulee
olemaan noin 2,5 milj. euroa. Tämän lisäksi palvelulaskutusta tulee kasvattamaan HUS- Servisin myynti jäsenkunta-asiakkaille 0,8 milj. euroa. Vastaavasti potilasasiakirjojen lainausten väheneminen tulee vähentämään HUS-Servisin palvelulaskutusta noin 0,4 milj. euroa. Lisäksi Henkilöstöpalveluiden kokonaislaskutuksessa näkyy koulutuspalveluiden siirto HUS-Servisin sisällä uuteen koulutus- ja sihteeripalvelut palvelualueeseen. 6 Talous 6.1 Tuloslaskelma Toimintatuotot yhteensä HUS-Servisin talousarvion 2017 toimintatuotot ovat yhteensä noin 58,6 milj. euroa, mikä on noin 2,1 milj. vuoden 2016 talousarviota enemmän. Talousarvion toimintatuotoista noin 56,3 milj. euroa koostuu HUS-konsernin sisäisestä palvelulaskutuksesta ja loput noin 2,3 milj. euroa ulkoisesta myynnistä. Kokonaisuudessaan HUS-Servisiin kohdistuu noin 3,4 milj. euron toiminnalliset muutokset vuodelle 2017. Toiminnallisista muutoksista ja palvelulaskutuksen kasvusta noin 2,6 milj. euroa koostuu HUS-konsernin sisäisistä toiminnallisista muutoksista ja noin 0,8 milj. euroa uusista ulkoisista toiminnallisista muutoksista ja asiakkuuksista. HUS-Servisin palvelulaskutuksen ennuste ennen mahdollisia asiakashyvityksiä vuodelle 2016 on noin 57,4 milj. euroa. Suurimpia muutostekijöitä Servisin palvelulaskutuksessa vuodelle 2017 tulee olemaan osastosihteeripalvelun aloittaminen HYKS:n Vatsakeskuksen kanssa ja sihteeritoimintojen siirto HUS-Servisiin. Osastosihteeripalvelun aloittaminen on pilottihanke ja muutoksen vaikutus on noin 2,5 milj. euroa. Tavoitteena on hyödyntää osastosihteereiden osaamista myös Servisin muiden palveluiden tuottamisessa sihteerityön ohella. Tällä pilottihankkeella pyritään tehostamaan sairaanhoitoyksiköiden sihteeriresurssien käyttöä. Uutta palvelukonseptia varten Servisiin perustetaan uusi palvelualue koulutus- ja sihteeripalvelut, jonne keskitetään osastosihteeripalveluiden ohella myös nykyinen koulutustoiminta sekä uudet hoitotyönkoulutustoiminnot. Näiden ohella XDS-arkistoinnin käyttöönottojen ja arkistojen keskittämisen myötä potilasarkistotoiminnan palveluveloitukset tulevat nettomääräisesti laskemaan noin -0,6 milj. euroa, kun huomioidaan sekä uudet että poistuvat vuokratilat (Konalan uusi keskitetty arkisto +0,3 milj. euroa ja muut kuin HYKS-alueiden arkistot -0,5 milj. euroa) sekä oletettu potilasasiakirjojen lainauksien lasku (-0,4 milj. euroa). Näiden ohella HUS-Servisin palvelulaskutusta tulee kasvattamaan vuonna 2017 uudet ulkoiset asiakkuudet noin +0,8 milj. euroa. Uusista ulkoisista asiakkuuksista suurimpia ovat Vantaan tekstinkäsittely noin +0,4 milj. euroa, Espoon sairaalan aulapalvelu +0,2 milj. euroa ja Nurmijärven tekstinkäsittelypalvelu +0,2 milj. euroa. Kustannukset yhteensä
Toimintakulut ovat vuoden 2017 talousarviossa noin 58,5 milj. euroa, mikä on noin 2,1 milj. euroa vuoden 2016 talousarviota ja noin 2,3 milj. loppuvuoden ennustetta enemmän. Edellä esitetyt toiminnalliset muutokset noin 3,4 milj. euroa huomioiden, on mahdollista, että talousarvion kustannusraami on noin 1-1,5 milj. euroa alle toiminnallisten muutosten edellyttämän kustannuspaineen. Tämä on kuitenkin mahdollista saavuttaa, jos palveluluiden kysyntää pystytään merkittävästi sopeuttamaan ja potilasarkistojen keskittäminen onnistutaan toteuttamaan odotettua nopeammin. Henkilöstökustannukset Kustannuserittäin tarkasteltuna merkittävin kasvupaine vuodelle 2017 on henkilöstökustannusten kasvu uusien asiakkuuksien ja palveluiden seurauksena. Vuoden 2017 talousarvion henkilöstökustannukset ovat noin 35,5 milj. euroa, mikä on noin 2,1 milj. vuoden 2016 talousarviota enemmän. Sopeuttamistoimenpiteillä henkilöstömäärää sopeutetaan noin 21 henkilöä ja henkilötyövuoden hinta tulee laskemaan talousarviooletusten mukaisesti noin -1,0 prosenttia. Näistä toimenpiteistä huolimatta henkilöstökustannukset tulevat kuitenkin merkittävästi nousemaan koska uudet asiakkuudet ja palvelutilaukset vuodelle 2017 kasvattavat henkilölukumäärää noin 66 henkilöä. Lisäksi Vatsakeskuksen osastosihteereiden siirto tulee todennäköisesti myös nostamaan koko HUS- Servisin HTV-hintaa edellisen vuoden tilinpäätöstietoihin nähden. Palveluostot Palveluostot ovat vuoden 2017 talousarviossa noin 16,4 milj. euroa, mikä on noin 0,1 milj. euroa vuoden 2016 talousarviota ja 0,3 milj. euroa ennustetta vähemmän. Suurin yksittäinen muutostekijä palveluostoissa edellisen vuoden talousarvioon nähden on tietojärjestelmäveloitusten lasku HUS-Tietohallinnolta 10,4 milj. eurosta 9,9 milj. euroon Harppi-hankkeen päättymisen myötä. Palveluostoja kuitenkin rasittavat potilasarkiston muuttokustannukset sekä uudet asiakkuudet, jotka edellyttävät muun muassa vuokratyövoimaresurssien käytön lisäystä ja näiden seikkojen vuoksi palveluostot laskevat edellisestä vuodesta vain noin 0,3 milj. euroa. Harppi-hankkeen jatkuminen ja järjestelmän kehitystyöt aiheuttavat painetta palveluostojen nousulle, joten tämä on myös keskeinen riskitekijä palvelusostojen budjetin toteutumiselle. Aineet ja tarvikkeet Aineet ja tarvikkeet ovat vuoden 2017 talousarviossa noin 0,8 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen talousarvioon nähden noin 0,1 milj. euroa. Myös tämän kustannuserän kasvu on seurausta uusista asiakkuuksista sekä potilasarkiston muutto- ja keskittämiskustannuksista. Muut toimintakulut Muut toimintakustannukset ovat talousarviossa noin 6,0 milj. euroa, mikä vastaa vuoden 2016 talousarviotasoa. Vuokrakustannukset laskevat XDS-sähköisen potilasarkiston ja arkistojen keskittämisen myötä, mutta samaan aikaan perintäkustannukset nousevat. Perintäkustannusten kasvu on seurausta perintälain muutoksesta ja perintäyhtiön vaihdosta, mikä on kasvattanut perintäkustannuksia huomattavasti enemmän kuin edellisen vuoden talousarviota laadittaessa oletettiin. Tällä hetkellä oletetaan perintäkustannusten noin kaksinkertaistuvan edellisen vuoden tasosta. Talousarvion mahdolliset riskitekijät Kaiken kaikkiaan HUS-Servisin sekä toimintatuottojen että kulujen talousarviotaso vuodelle 2017 sisältää epävarmuustekijöitä huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän. Talousarvioraamin ja asiakkaiden asettamat palvelutuotantorajoitteet talousarviossa saattavat ylittyä. Keskeisimpiä epävarmuus- ja muutostekijöitä vuoden 2017 talousarviossa
ovat Harpin lisäksi uusien asiakkuuksien ja palvelumallien aloituskustannukset. Tekstinkäsittelyn laajentuminen uusien jäsenkunta-asiakkaiden piiriin sekä uusi osastosihteeripalvelu tulevat todennäköisesti aiheuttamaan alkuvaiheessa palveluiden perustamisesta johtuvia ylimääräisiä kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä volyymien kasvaminen ja suurtuotannon edut mahdollistavat tuottavuuden jatkuvan kehittämisen myös tulevina vuosina. Näin ollen uusien asiakkuuksien myötä volyymien kasvu- ja laskevat rajakustannukset tulevat laskemaan tulevaisuudessa palveluiden hintoja. Sopeutustavoitteiden ja uusien palveluiden aloittamisen lisäksi keskeinen riskitekijä vuoden 2017 talousarviossa on HUS-Servisin kehityshankkeiden onnistuminen. Suurin yksittäinen hanke on kesällä 2016 aloitettu paperisten potilasarkistojen muutto keskitettyyn arkistotilaan ja paperisen potilasasiakirja-aineiston korvaaminen sähköisellä XDS-arkistolla. Nämä muuttokustannukset rasittavat paitsi tilikauden 2016 tulosta, myös koko vuotta 2017. Muuttoaikataulujen mahdollinen venyminen ja siirtyminen eteenpäin saattaa lisätä kustannuksia vuonna 2017 talousarvio-odotuksia enemmän. Toisaalta onnistuessaan potilasarkiston keskittäminen saattaa pudottaa sairaanhoitoyksiköiden palvelulaskutusta huomattavasti odotettua nopeammin, jos arkistojen muutot etenevät odotettua nopeammin. Toinen merkittävä kehityshanke on tekstinkäsittelypalveluiden puheentunnistushanke. Vuonna 2017 tavoitteena on testata puheentunnistusta ensimmäisillä erikoisaloilla, mutta puheentunnistusmoottorin opettaminen tulee vaatimaan usean vuoden kehitystyön ennen kuin merkittäviä tuottavuushyötyjä uudesta puheentunnistusratkaisusta saadaan. Kolmas vuonna 2017 merkittävästi kustannuksia lisäävä kehityshanke on Harppitoiminnanohjausjärjestelmän toiminnallisten puutteiden kehitystyö, joka tulee vaatimaan merkittävästi resursseja. Vaikka nämä kolme merkittävintä kehityshanketta luovat merkittävän kustannuspaineen ja epävarmuustekijän vuoden 2017 talousarvioon, tulevat nämä olemaan myös juuri ne tekijät, jotka mahdollistavat henkilöresurssien merkittävän tehostamisen sekä tuottavuuden kehittämisen useiksi vuoksi eteenpäin.
6.2 Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi
7 INVESTOINTIOSA 7.1 Tukipalveluyksikön investointisuunnitelma 8 RAHOITUSOSA HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan.
9 Organisaatio ja henkilöstö 9.1 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöjohtamisen painopisteet HUS:n henkilöstön avaintavoitteiden 2017 2018 mukaan HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka. Hyvän asiakaspalvelun turvaamisen lähtökohtana on asiakas- ja henkilöstölähtöinen kehittäminen siten, että asiakas saa optimaaliset palvelut oikea-aikaisesti. Palvelujen kehittäminen Lean menetelmällä tuottaa asiakkaalle lisäarvoa ja poistaa palveluprosesseista turhaa työtä ja hukkaa sekä lisätä virtausta. Johtamisessa kiinnitetään huomiota vuorovaikutukselliseen johtamiseen, varmistetaan valmiutta muutoksiin ja lisätään esimiesten henkilöstön johtamiseen liittyvää taloudellista osaamista. HUS-Servis järjestää kolme kertaa vuodessa esimiespäivät. HUS-Servisissä huolehditaan systemaattisesti siitä, että jokainen esimies käy HUS:n järjestämät esimiesvalmennukset. Jokainen HUS-Servisin esimies käy läpi 360 arvioinnin. JET koulutuksen tarvetta arvioidaan erikseen jokaisen esimiehen kohdalta. Tavoitteena on se, että jokaisella vastuualueella on JET koulutuksen saaneita esimiehiä. Esimiesten Lean osaamista vahvistetaan systemaattisesti. Järjestelmäosaaminen, kehittämisosaaminen ja monialaosaaminen ovat osaamisten painopisteinä. Päivittäisen johtamisen ja siihen liittyvän ongelmanratkaisutaitojen kyvykkyyttä lisätään systemaattisesti HUS-Servisissä. Järjestelmäosaaminen on kaikkein kriittisin osaaminen, jota tarvittaessa perehdytyksen ja koulutuksen lisäksi rekrytoidaan ulkopuolelta. Asiointipalveluissa jatketaan työkierron ja perehdytyksen avulla monialaosaamisen laajentamista aulapalveluissa. Tekstinkäsittelypalveluissa arvioidaan puheentunnistuksen vaikutusta tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Strategisen hyvinvointimallin toteutusta jatketaan HUS-Servisissä. Tavoitteet päivitetään vastuualueittain ja toteutumista seurataan neljännesvuosittain. HUS-Servisin henkilöstömäärään vaikuttavat toiminnalliset muutokset, HUS-Servisille asetettu tuottavuustavoite, potilasasiakirjapalvelujen sopeuttaminen ja 1.2.2017 voimaan astuva kilpailukykysopimus. Henkilöstön lukumäärää lisäävät toiminnalliset muutokset, kuten uuden Koulutus- ja sihteeripalvelut -palvelualueen perustaminen 1.1.2017, tekstinkäsittelypalvelujen ja jäsenkuntien välinen yhteistyö, Espoon kaupungin ostama aula- ja vahtimestaripalvelut ja henkilöstöpalveluissa työajanseurannan pääkäyttöpalvelut. Ajoittaista henkilöstömäärän lisätarvetta aiheuttaa Apotti projekti ja Harppi-toiminnanohjausjärjestelmään liittyvät kehittämistoimenpiteet. Henkilöstön lukumäärää pienentävät osaltaan tuottavuustavoitteen toteutuminen, johon yhtenä keinona käytetään työn liinausta. Lisäksi 2,5 % tuottavuustavoitteen vaikutus henkilöstömääriin on selkeästi asetettu vastuualueiden tavoitteiksi. Potilasasiakirjapalveluiden sopeuttaminen saatetaan loppuun kesän 2017 aikana. Sopeuttaminen pyritään hoitamaan HUS-Servisin sisäisillä toiminnoilla. Kilpailukykysopimuksen vaikutus työaikaa lisäävästi HUS-Servisissä arvioidaan noin kymmeneksi henkilötyövuodeksi. Toteutumiseen vaikuttaa se, miten työajan pidennys
toteutetaan HUS:ssa. Lomarahan 30 % vähennyksen vaikutus on samaa luokkaa työajan pidennyksen kanssa. 9.2 Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Vuodelle 2017 suunnitellaan toiminnan tehostamistoimena 2,5 prosentin (21 henkilöä) henkilöstön väheneminen, jonka vaikutus on n. 1,0 milj. euroa. Varsinaisten tehostamistoimenpiteiden lisäksi potilasarkistoista tullaan vähentämään yli 10 henkilöä sähköisen XDS-arkiston laajentumisen ja paperisen potilasarkistoinnin alasajon myötä. Konsernin sisäiset työnjaon muutokset aiheuttavat 60 henkilön lisäyksen (noin 2,5 milj. euroa). Suurin yksittäinen muutostekijä sisäisissä työnjaon muutoksissa on Vatsakeskuksen osastosihteereiden siirto HUS-Servisiin ja osastosihteeripalvelun aloittaminen. HUS-Servisin palkkataso nousee vuodelle 2017 0,4 %, lomarahat leikkautuvat -30 % ja henkilöstökustannukset kokonaisuudessaan laskevat -1,0 % vuodesta 2016 vuoteen 2017. Kokonaisuudessaan HUS-Servisin henkilöstökustannukset kasvavat noin 2,6 milj. euroa verrattuna vuoden 2016 ennusteeseen. Vuokratyövoiman- ja muun joustavan työvoiman käytön lisääminen on ollut keskeinen tekijä tekstinkäsittelypalveluiden tuottavuuden nostossa viime vuosina. Vuokratyövoiman osuutta pyritään tämän vuoksi lisäämään myös vuonna 2017 ruuhkahuippujen tasaamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.