OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA

1 KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTIOHJELMA KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035 Liite 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET Kauhajen keskustaajaman sayleiskaava 2035, sen vireille tuln syy ja hjausvaikutus Päätöksentek ja valmistelu Suunnittelutarveratkaisujen ja pikkeuslupien lausuntmenettely sayleiskaavan vireillä ln aikana Suunnittelualue ja vaikutusalue Kaavitustilanne Alustavat tavitteet 3. MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT 4. OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN Selvitykset Kirjalliset lähteet Osayleiskaavan vaikutusten arviinti 5. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Vurvaikutuksen järjestäminen Osallisten kuuleminen Osallistuminen sayleiskaavan eri vaiheissa Osayleiskaavan eri vaiheet ja taviteaikataulu 6. TIEDOTTAMINEN 7. YHTEYSTIEDOT LIITTEET Liite 1: Osayleiskaava-alueen rajaus Liite 2: 16.6.1991 hyv. Keskustaajaman sayleiskaava Liite 3: Työhjelma, vurvaikutus ja alustava aikataulu Liite 4: Kirjalliset lähteet 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma sallistumis- ja arviintimenettelyistä sekä kaavan vaikutuksen arviinnista. Kaavituksen vireille tulsta tulee ilmittaa sillä tavin, että sallisilla n mahdllisuus saada tietja kaavituksen lähtökhdista ja sallistumis- ja arviintimenettelystä. Osallistumis- ja arviintisuunnitelman n tarkitus antaa suunnittelualueen maanmistajille ja niille, jiden asumiseen, työntekn ja muihin lihin sayleiskaava saattaa humattavasti vaikuttaa, sekä viranmaisille ja yhteisöille jiden timialaa suunnittelussa käsitellään (sallinen), tietja kaavituksen lähtökhdista, tavitteista, etenemisestä ja vaikutusmahdllisuuksista kaavituksen eri vaiheissa. PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Tätä sallistumis- ja arviintisuunnitelmaa n saatavilla Kauhajen kaupungin tekniseltä sastlta kaupungintaln III kerrksessa. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n nähtävissä ympäristösastn ilmitustaululla sekä Kauhajen kaupungin Internet sivuilla.

3 Osallistumis- ja arviintisuunnitelmasta vi antaa palautetta järjestettävissä yleisötilaisuuksissa tai suraan kaavan laatijalle. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavituksen kuluessa. NEUVOTTELU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallisilla n maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) njalla ikeus ennen kaavaehdtuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvttelun käymistä sallistumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä. Js suunnitelma n ilmeisesti puutteellinen, alueellisen ympäristökeskuksen n viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvttelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA ALUSTAVAT TAVOITTEET 2.1 Kauhajen keskustaajaman sayleiskaava 2035, sen vireille tuln syy ja hjausvaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain 36 :n mukaan kunnan tulee hulehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Nykyinen Kauhajen keskustaajamaa kskeva sayleiskaava n laadittu 1991. Kaava n ns. hjeellinen sayleiskaava, jlla ei le ikeusvaikutuksia. Js asemakaava laaditaan alueelle, jlla ei le ikeusvaikutteista yleiskaavaa, n asemakaavaa laadittaessa sveltuvin sin tettava humin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. (MKR:n 54 ) Kauhajen keskustaajaman sayleiskaava 2035 n yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä hjaava ja timintja yhteen svittava suunnitelma, jka esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja määräykset. Yleiskaavaan liittyy selstus, jssa esitetään kaavan tavitteiden, eri vaihtehtjen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arviimiseksi tarpeelliset tiedt. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan tavitevusi n 2035. 2.2 Päätöksentek ja valmistelu Kauhajen kaupunginhallitus päätti käynnistää Kauhajen keskustaajaman sayleiskaavan laatimisen n.n.2009. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n käsitelty ja hyväksytty kaupunginhallituksessa n.n.2009 Osayleiskaavan hyväksymisestä päättää Kauhajen kaupunginvaltuust. Osayleiskaavatyön valmistelusta vastaa Kauhajen kaupunginhallituksen asettama sayleiskaavan hjausryhmä ja tekninen sast. Yleiskaava valmistellaan vurvaikutuksessa sallisten ja viranmaisten kanssa. 2.3 Suunnittelutarveratkaisujen ja pikkeuslupien lausuntmenettely sayleiskaavan vireillä ln aikana Suunnittelutarveratkaisuista ja pikkeusluvista, jtka khdistuvat Kauhajen keskustaajaman 2035 suunnittelualueelle, n ennen kaavan vahvistumista pyydettävä sayleiskaavan hjausryhmän lausunt. 2.4 Suunnittelualue ja vaikutusalue Liitteessä 1 n esitetty Kauhajen keskustaajaman sayleiskaavan rajaus. Alueeseen kuuluu kknaisuudessaan 17.6.1991 valtuustn hyväksymän hjeellisen sayleiskaavan alueet nin 10 000 ha sekä tämän lisäksi nin 5600 hehtaarin laajennusalueet etelä-, länsi- ja phjispulella. Liite 1

4 Suunnittelualue käsittää Kauhajen kaupungin keskustaajaman alueet Arn, Lustilan, Marttilankylän, Harjankylän. Srvarinkylän ja Äijönkylän keskeiset kyläalueet sekä sia Heikkilänkylän, Krpikylän ja Kknkylän kyläalueista. Osayleiskaava n hjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutin timenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Osayleiskaavalla n lennaisia vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi kk kaupunkiin. Osayleiskaavalla n lisäksi vaikutuksia Suuphjan alueen palvelurakenteen kehitykseen. Osayleiskaavatyön edetessä määritellään ne maaseutumaiset kyläalueet, jilla määrätään kaavan san käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kuntakeskustan asemakaava laajennusten ja muutsten phjaksi laadittava yleiskaava pikkeaa suunnittelutehtävänä kyläalueiden rakentamista hjaavasta yleiskaavasta. Rakennuslupa enintään kaksiasuntisen asuinrakennuksen rakentamiseen vidaan 137 :n 1 mmentin estämättä myöntää, js ikeusvaikutteisessa yleiskaavassa n erityisesti määrätty kaavan tai sen san käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys vi kskea vain kyläaluetta, jhn ei khdistu merkittäviä rakentamispaineita. Edellytyksenä n lisäksi, että yleiskaava hjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena n vimassa enintään 10 vutta kerrallaan.

5 2.5 Kaavitustilanne Maakuntakaava http://www.epliitt.fi/?page=maakuntakaava_suuphjan_seutukunnassa karttapiirrs/ Jhanna Hyytinen/Opinnäytetyö/ Rvaniemen ammattikrkeakulu selvityksen teettäjä/ Etelä-Phjanmaan liitt

6 Teema 1: Kilpailukykyinen maakuntakeskus, elinvimaiset seutukunnat ja kunnat verkttuvat yhteistyöhön. Maakuntakaavassa Kauhajen keskustaajaman sayleiskaava-alueella n khdemerkintöjä ja kehittämisperiaatemerkintöjä. Khdemerkintään c seutukuntakeskuksen keskustatimintjen alue liittyy suunnittelumääräys: Seutukuntakeskuksen keskustatimintjen alueena merkittyä aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mititus ja sijainti määritellään kunnan kaavituksessa. Kehittämisaluemerkinnöistä tellisuuden khdemerkintöjä n myös Kauhajella. Kehittämisperiaatemerkintä tk / tellisuuden kehittämisen khdealue n Arnkylän ja Panulan/Lellavan tellisuusalueella. Kaavamerkintään liittyy seuraava suunnittelumääräys: Aluevarauksia tehtäessä ja asema- ja yleiskaavja laadittaessa timitaan kestävän kehityksen mukaisesti lemassa levia alueita laajentaen. Timintjen sijittelu n tehtävä siten, että alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden liikenneturvallisuus ja timinnalliset vaatimukset turvataan. Tieverkn salla ei Kauhajen keskustaajaman sayleiskaava-alueelle le sitettu uusia liikenneväyliä. Hyypänjkilaaksn itäpulen tieyhteys n merkitty merkittävästi parannettavana tiesuutena vaihtehtisine linjauksineen etelässä. Teema 2: Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen tapahtuu siten, että käytetään lemassa levia rakenteita ja alueen mia vahvuuksia. Kaikkia kuntakeskuksia kskee kaavamääräys, jka tähtää niiden maankäytölliseen ja taajamakuvalliseen eheyttämiseen. Eheytyvä aluerakenne ttaa humin maakunnan laajan kyläverkn.

7 Teema 3: Eteläphjalainen kulttuuriympäristö ja maisema Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä aluemerkintä kattaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvkkaat kulttuurimaisemat, rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurihistriallisesti merkittävät alueet. Erikseen khdemerkinnöillä n sitettu merkittävät muinaisjäännökset / lukka I ja valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistriallisesti arvkkaat khteet. Kauhajella tällaiseksi khteeksi sayleiskaava-alueella n merkitty Hämes-Havunen. Teema 4: Lunnnympäristö ja virkistys Matkailun vetvima-alueet sijittuvat lähinnä luntmatkailualueille. Maaseudun kehittämisen khdealueita n eri pulilla maakuntaa, kulttuurimaisemaa ja -ympäristöä sekä tisaalta maaseudun sivuelinkeinja hyödyntäen. Maakuntakaavan lunnnympäristöä kskevien kehittämisalueiden, khteiden ja sa-alueiden periaate n, että lunnn mnimutisuuden säilyttäminen ja varjeleminen nähdään ptentiaalina, jta elinkeintiminta vi hyödyntää. Tämä kskee ensisijaisesti matkailun vetvima-alueita, lmaasutusta, virkistysalueita sekä virkistys- ja matkailukhteita. Kehitettävät ulkilun ja mttrikelkkailun runkreitistöt liittyvät näihin. Lunnn mnimutisuuden säilyttämisessä ja varjelemisessa keskeisellä sijalla vat lunnn mnimutisuuden kannalta tärkeät alueet, erityissujelua vaativat vesistöt (Ikkelänjärvi ja Ikkelänjki), sujelualueet ja Natura 2000 -verkst. Natura 2000 -verkst ja lunnnsujelualueet (SL) n esitetty valtineuvstn tekemien päätösten mukaisina rajauksina. Sujelualueet (S) n sitettu Etelä-Phjanmaan seutukaavan mukaisina. Maakuntakaavan lunnnvarja kskevien sa-alueiden lähtökhtana n niiden kestävä käyttö. Esitettävinä asiina vat phjavesialueet, maa-ainesten ttamisalueet (sra ja hiekka) sekä kallikiviaineksen ttamisalueet. Turvetutannn salta esitetään aluekknaisuuksia, turvetutantvyöhykkeitä, jiden vaikutuksia n tarkasteltu valuma-alueittain. Suuphjassa paintetaan virkistystä ja luntmatkailua sekä lunnnvarja. Reitistöt ja niiden slmukhdat vat tärkeällä sijalla aluetta kehitettäessä. Viheryhteystarpeita n Phjanmaan ja Satakunnan maakuntien suuntaan sekä Seinänaapureitten suuntaan. Lauhanvuri ympäristöineen sekä Kauhajen Teuvan alueet vat matkailun vetvima-alueita. Osassa Suuphjaa krstuu lunnn mnimutisuus, jta ilmentävät mm. useat sujelualueet ja Natura 2000-verkstn kuuluvat jet. Lunnnvarista erityisesti laajat turvetutantvyöhykkeet, maa-ainesten ttamisalueet ja phjavesialueet vat Suuphjalle tärkeitä. Teema 5: Yhteysverkkjen timivuus Yhteysverkkjen timivuus liittyy ensimmäiseen teemaan ja samin aluerakenneteemaan. Vaikka maakunnan väestö ei kasva eikä suurempia laajennuksia asutusrakenteeseen le tulssa, vat tieasiat nusseet humattavaan asemaan maakuntakaavaprsessin yhteydessä. Maakuntasuunnitelman mukaisesti keskeisiä käytäviä vat TEN-verkst (vt 3), Via Finlandia (vt 3 ja vt 19), Keski-Phjla Pietari -kehityskäytävä (vt 18) ja Atlantti Karjala -kehityskäytävä (vt 16/Sininen tie) ja kantateistä erityisesti kt 67. Maakuntakaavassa esitetään rautatieliikenteen kehittämistä palvelemaan maakunnan / maakuntien sisäistä jukkliikennettä ja timimista matkaketjujen sana. Lentliikenteen salta maakuntakaavassa esitetään Seinäjen ja Kauhavan lentasemat sekä Alavuden, Kauhajen ja Menkijärven lentkentät sana timivaa lentliikenneverkka. Kauhajkea kskevat myös seuraavat maakuntakaavan merkinnät. Jukkliikenne n maakuntakaavassa esillä matkakeskusten / julkisen liikenteen vaihtpaikkjen mudssa, jiden salta humi khdennetaan palvelutastavitteisiin ja terminaaliverkstn. Merkinnöistä teiden parantamistarvemerkintä lisää liikenneturvallisuutta maakunnassa. Tietliikenteessä sisältönä n saada tasapulisesti maakunnan kaikki seutukunnat ja kunnat sekä kylät mnipulisen ja khtuuhintaisen tele- ja tietliikennepalvelujen piiriin ja sittaa miten ne verkttuvat tisiinsa. Energiahulln verkk n maakunnan alueella kattava. Valtakunnan kantaverkk (400 kv) kulkee maakunnan läpi. Varauksiin ei le tettu mukaan tässä vaiheessa tuulivima-alueita, kska ristiriitatilanteet esim. kulttuurimaiseman kanssa vaatisivat erillisselvityksen ja ajallisesti se vaatisi

8 Vesihulln salta maakuntakaavakartalla n esitetty lemassa levat vähintään seudulliset vesihulln aluevaraukset: lemassa levat vesihultlinjat (syöttövesijhdt ja siirtviemärit), vedenttamt ja jätevedenpuhdistamt (jätteenkäsittelyn satimintna). humattavasti lisäaikaa. http://www.epliitt.fi/?page=maakuntakaava Ote Etelä-Phjanmaan maakuntakaavan yhdistelmästä Keskustaajaman sayleiskaava Kauhajen keskustaajamaa kskeva sayleiskaava n valtuustn 16.6.1991 hyväksymä ns. hjeellinen sayleiskaava, jlla ei le ikeusvaikutuksia. Osayleiskaava käsittää keskustan taajamaalueiden lisäksi läheiset kyläalueet. Osayleiskaavassa n määritelty taajaman keskustatiminnille, tiiviille asumiselle, tellisuudelle ja virkistykselle varatut alueet sekä seudulliset ja alueelliset pääväylät, pääkkjatiet ja liityntätiet eritasristeyksineen. Lisäksi kaavassa n sitettu taajaman laajentumissuunnat asunt- ja tellisuusalueiden reservialueina. Kaavaan n aluevarauksin merkitty myös ympäröivien kyläalueiden maatalusalueet sekä kaavamääräyksinä periaatteet rakennuslupien myöntämisestä

9 näille alueille. Osayleiskaavassa n kymmenen erillistä sujelukhdetta. Näistä asemakaava alueella n kuusi khdetta. Osayleiskaava n pääsin tteutunut ja sayleiskaava n timinut hyvin detaljikaavitusta hjaavana kaavana. Myös sayleiskaavaan kuuluvilla kyläalueilla n rakentamisessa humiitu sayleiskaavan periaatteet. Rakentamispaineita n lähinnä Lustilan kylässä, jssa n tarve nykyistä sayleiskaavaa tarkemmasta maankäytön suunnittelusta. Ohjeellinen sayleiskaava timii myös laadittavan ikeusvaikutteisen sayleiskaavatyön phjana. Osayleiskaava, liite 2

10 KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava-alue Vanhimmat vimassa levat asemakaavat vat 60-luvulta. Kauhajella n vireillä asemakaavan siirt numeeriseen mutn ja samassa yhteydessä asemakaava yhtenäistetään mm. merkintöjen salta. kaavan siirrn yhteydessä tehdään myös vähäisiä muutksia. Kauhajen asemakaava-alue n kasvanut vimakkaasti 70- ja 80 luvuilla uusien asunt- ja tellisuusalueiden kaavittamisen myötä. Pääasiassa kaupunki n ensin pyrkinyt hankkimaan kaavitettavan alueen mistukseensa. Kaupunki järjesti kaksi yleistä kaavakilpailua, jihin perustuen mm. Tpeekaa ja Puisttietä sekä näihin liittyviä krtteleita kskevat kaavat uusittiin 90 luvulla. Viime vusina asunt- ja tellisuusalueiden laajennuksien lisäksi vat hankekhtaiset kaavat mm. Rauskan kauppakeskus lleet tyypillisiä.

11 Valtakunnallisesti arvkkaat alueet Osa kaava-alueesta kuuluu valtakunnallisesti arvkkaaseen maisema-alueeseen. Maisema alue n nimeltään Hyypänjkilaaksn maisema-alue. Alueelle n laadittu Hyypänjkilaaksn maisemanhitalueen käyttö ja hitsuunnitelma: Lakeuksien laidalta Katikan kuruille. Käyttö- ja hitsuunnitelman mukainen (lunnnsujelulaki/ maisema-alue) aluerajaus ei sisällä keskustaajaman alueita vaan alue päättyy Hämes-Havuseen. Hitsuunnitelman mukainen alue n vahvistettu lunnnsujelulain mukaiseksi maisemaalueeksi.

12 Osa Arnkylästä kuuluu valtakunnallisesti arvkkaisiin kulttuuriympäristöihin; 1993 alueisiin. Vireillä levassa VAT-alueiden tarkistuksessa k. alue ei enää le mukana.

13 KAUHAJOEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2035, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sujelualueet Kauhajen kaupungin alueella n runsaasti eri hjelmien perusteella sujeltuja alueita. Keskustaajamaa kskevalla sayleiskaava-alueella sujelualueita ei kuitenkaan le. Alueen eteläsaa sivuavassa Krpikylässä n keskustaajamaa lähinnä leva Lehtjen sujeluhjelman mukainen sujelualue.

14 2.6 Kauhajen keskustaajaman sayleiskaavan 2035 tavitteet Osayleiskaavaa kskevia tavitteita n määritelty maankäyttö ja rakennuslaissa, valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa, maakuntakaavassa ja maakuntasuunnitelmassa sekä Kauhajen kaupungin visiissa ja strategisissa painpistealueissa. Tavitteet täsmentyvät sayleiskaavatyön edetessä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset: yhdyskuntarakenteen timivuus, taludellisuus ja eklginen kestävyys lemassa levan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdllisuudet liikenteen, erityisesti jukkliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehulln tarkituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, lunnnvarjen ja taluden kannalta kestävällä tavalla mahdllisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainiseen elinympäristöön kunnan elinkeinelämän timintaedellytykset ympäristöhaittjen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja lunnnarvjen vaaliminen virkistykseen sveltuvien alueiden riittävyys. Valtakunnalliset alueidenkäytöntavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytöntavitteet n tarkistettu Valtineuvstn päätöksellä 2008. (päätös vimaan 1.3.2009) Tarkistuksen pääteemana n llut ilmastnmuutksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavitteiden vaikuttavuutta n lisätty täsmentämällä tavitemutiluja sekä vahvistamalla niiden velvittavuutta. Suurin sa tavitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavitteet n tettava humin ja niiden tteuttamista n edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavituksessa ja valtin viranmaisten timinnassa. Alueidenkäyttötavitteiden tehtävänä n: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkjen humin ttaminen maakuntien ja kuntien kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavitteet, jista tärkeimmät vat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, timia kaavituksen ennakk-hjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakk-hjauksen jhdnmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten spimusten täytäntöönpana Sumessa sekä luda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden tteuttamiselle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet käsittelevät seuraavia kknaisuuksia: 1. timiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat 4. timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet Maakunnalliset tavitteet/ Etelä-Phjanmaan maakuntasuunnitelma ja maakuntahjelma Etelä-Phjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 tarkistus ja uudistaminen n parhaillaan vireillä Tarkistus- ja uudistamisprsessissa keskeisiä teemja vat: Lunnnvaraptentiaali ja ympäristö Lunnnvaraptentiaalilla tarkitetaan kaikkia lunnnvarja, jita vidaan kestävästi hyödyntää

15 ja niiden jalstusarva kasvattaa. Lunnnvarja hyödynnetään esimerkiksi alkututannssa, elintarviketellisuudessa, metsätaludessa ja tellisuudessa tai energian tutannssa. Etelä-Phjanmaan elinkeinelämä kytkeytyy mnilta siltaan lunnnvarjen hyödyntämiseen. Ympäristön hyvinvinti n tärkeä ihmisten viihtymisen ja lunnn mnimutisuuden kannalta ja kestävä kehitys n tärkeä tavite. Inhimillinen ja ssiaalinen pääma Ihmisten saaminen, kyvyt ja taidt ratkaisevat alueen menestyksen. Niitä tarvitaan niin lunnnvarjen hyödyntämisessä kuin teknlgiiden ja knseptien kehittämisessä. Myös palvelut ja kyky khdata tisia ihmisiä perustuvat inhimillisiin taitihin. Inhimillistä päämaa vidaan luda ja kehittää kulutuksen, sivistyksen, tieteen, taiteen, kulttuurin ja hyvinvinnin kehittämisen kautta. Ssiaalisella päämalla tarkitetaan ihmisten vurvaikutuskapasiteettia eri teemissa ja yhteisöissä. Yhtäältä ssiaalinen pääma n yhteisöjen esim. asutusalueiden minaisuus ja tisaalta teemihin kytkeytyvä esimerkiksi eri ammattikuntien yhteenkuuluvuuteen liittyvä käsite. Yksilöillä n tarve kiinnittyä kiinnstaviin viiteryhmiin. Kansainvälisyys tu laajentuvan kehyksen ssiaaliselle päämalle. Saavutettavuus ja liikenneverkstt Saavutettavuus n menestyvän alueen elineht. Ihmis- ja tavaravirrat kulkevat maan-, rautaja lentteitse. Tietliikenneverkt liikuttavat infrmaatita. Saavutettavuus n alueille mahdllisuus, jka realisituu sen mukaan, minkälaista kehittämistyötä alue generi. Saavutettavuus perustuu läpi kulkeviin eri keskuksia yhdistäviin liikennekäytäviin, jtka kytkevät alueen saksi ismpaa kknaisuutta, mikä avaa jatkuvasti uusia mahdllisuuksia alueelle. Liikenneverkstjen npeus ja laatu vaikuttavat kehitysptentiaaliin. On tärkeää hyödyntää ne mahdllisuudet, jtka liikenne- ja kehityskäytävät tarjavat alueelle. Elinkeint ja palvelut Elinkeinilla ja palveluilla tarkitetaan kaikkia niitä ammatteja ja elinkeinja, jita ihmiset harjittavat. Etelä-Phjanmaalla tärkeimmät telliset klusterit vat: elintarviketalus, metalli, teknlgiatellisuus ja puututetellisuus. Lisäksi kehittyviä alja vat mm. infrmaatiteknlgia ja energia- ja ympäristöteknlgia. Palvelualat, mukaan lukien julkinen sektri, n selvästi suurin työllistäjä ja sen kasvun ennakidaan jatkuvan. Palvelualat vastaavat työllisyyden kehityksestä suurella vlyymillään. Tulevaisuudessa eri timialjen rajapinnat häilyvät ja uusia näkökulmia ja yrityksiä syntyy. Maankäyttö ja aluerakenne Maakuntasuunnitelmassa esitetään yleislinjaus maakunnan kehityskäytävistä, ylimaakunnallisista kehityskäytävistä, maakunnan aluerakenteesta ja alueiden käytöstä. Nämä linjaukset hjaavat maakuntakaavan ja maakuntahjelman linjauksia sekä useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön suunnittelua. Tilast- ja ennakintiaineistt Tilast- ja ennakintiaineistt tutetaan edellisten ryhmien käyttöön ja mana analyysinään maakuntasuunnitelman timintaympäristösin aineistksi. Tilastilla vidaan kuvata mnien eri teemjen kehitystä ja ennakintityön avulla vidaan tilastaineistjen perusurasta tuttaa maakunnan taviteura kussakin teemassa.

16 Maakuntahjelma n maakuntasuunnitelmaa knkretisiva hjelma. Etelä-Phjanmaan maakuntahjelman visi vudelle 2010 Ihmiset, yritykset ja ympäristö vivat hyvin innvatiivisessa ja kansainvälistyvässä yrittäjyysmaakunnassa n hjannut vusien 2007-2010 aluekehittämisen painpisteiden valintaa Etelä-Phjanmaalla. Painpisteinä n yritystiminnan edistäminen, saamisen ja innvaatijärjestelmän vahvistaminen, asuinympäristön ja hyvinvinnin kehittäminen, infrastruktuurin parantaminen. yritystiminnan edistäminen Etelä-Phjanmaalla tullaan tulevina vusina edelleen keskittymään ydinklustereiden (elintarvike, metalli, puu ja rakennus) kilpailukyvyn parantamiseen sekä uusien mahdllisuuksien kehittämiseen klustereiden rajapinnilla. Lisäksi hyvinvintiklusterin arv ja merkitys pyritään saamaan samalle taslle kuin tellisuuden klusterit kehittämällä hyvinvintiklusteria kuntien, yritysten ja klmannen sektrin välisellä yhteistyöllä. saamisen ja innvaatijärjestelmän vahvistaminen Väestön ikääntyminen, muuttliike ja näiden myötä työviman saatavuus mudstavat Etelä-Phjanmaan työmarkkinille merkittävän haasteen. asuinympäristön ja hyvinvinnin kehittäminen Etelä-Phjanmaan vahvuutena vat vaihtehtiset asuinympäristöt niin kaupunkikeskustissa, taajamissa kuin haja-asutusalueilla. Työpaikan ja asuinympäristön lisäksi asumisviihtyvyyteen vaikuttavat hyvinvinti- ja vapaa-ajan palvelut, piskelumahdllisuudet ja kulttuuripalvelut. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen turvaamiseksi tulee panstaa entistä enemmän ylikunnalliseen ja sektrirajat ylittävään yhteistyöhön. infrastruktuurin parantaminen Perustienpidn rahitus tulee nstaa maakunnan tarpeita vastaavalle taslle. Myös jukkliikennettä ja liikenneturvallisuutta tulee kehittää. Kauhajen kaupungin visi ja strategiset painpistealueet Visi: Kauhajki- lunnnläheistä elämää Timinta-ajatus: Kaupunki ihmisten parhaaksi, jssa n tilaa elää yrittää ja kasvaa puhtaassa ympäristössä. Vetvimainen Kauhajen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä lu edellytyksiä tehdä työtä, elää, asua, yrittää ja menestyä. Visi Kauhajki n peruspalveluistaan hyvin hulehtiva, elinvimainen ja viihtyisä "kasinn" - kaupunki sekä kansainvälisesti tunnettu eteläisen Etelä-Phjanmaan elinkeinelämän, kulutuksen ja kulttuurin keskus. Visin täsmennys Kaupunki yhdessä ympäröivien kuntien kanssa mudstaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen Kauhajen seudun, jka n verkttuneiden, kehittyvien tutant- ja palvelumutjen suunnannäyttäjä. Kauhajki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinjen, elintarvike-, puu- ja palvelualjen saajana. kaupungin timinta ja päätöksentek n saavaa, ennakkluultnta, tavitteellista ja hukuttelevaa. Kauhajki n tunnettu puhtaasta ja mnipulisesta lunt- ja kulttuuriympäristöstään.

17 Arvt Asiakaslähtöisyys Avimuus Oikeudenmukaisuus Yrittäjyys Yleistavitteet: - järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä ludaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään eklgisesti, taludellisesti, ssiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä - eheyttävä rakentaminen - Kauhajen saavutettavuuden edistäminen - ilmastnmuutksen vaikutusten humiiminen Kaupunkikuva - keskustaa kehitetään kaupunkimaisesti täydentyvänä - keskustan vetvimaisuuden lisääminen - keskustaajaman sisääntuljen kaupunkikuvan parantaminen Asuminen - elinympäristön laadun parantaminen - mnipuliset asuntalueet - keskustaajamaan liittyvien kyläalueiden rakentamisperiaatteet - mahdllisuus kylämäiseen pientalasumiseen - kyläverkstn tukeminen - Palvelut ja työpaikka-alueet - mnipuliset kaupallis-telliset työpaikka-alueet Virkistys - viheralueverkstn eheys- ja timivuus Sujelu - rakennetun ja lunnnympäristön arvjen vaaliminen - kulttuuri- ja lunnnperinnön kestävä käyttö Liikenne - yleisten teiden kehittämistarpeet - timiva liikennejärjestelmä, kaupungin tieverkk ja lukittelu Yhdyskuntatekninen hult - tteuttamisen kustannukset 3. MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään sayleiskaavatyön edetessä eri maankäyttövaihtehtjen kuvauksella. Osayleiskaavatyössä selvitetään tulevaisuuden kehityksen eri visit ja vaihtehtiset keskustaajaman kasvusuunnat.

18 1. OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI 1.1 Selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kauhajen keskustaajaman sayleiskaava 2035 valmistelu perustuu eri tahjen kuten kaupungin, ympäristöhallinnn, tiehallinnn, Väestörekisterikeskuksen, Tilastkeskuksen ja Gelgisen tutkimuslaitksen tuttamaan tietaineistn sekä aikaisempiin, päivitettäviin ja uusiin yleiskaavatasisiin selvityksiin. Osayleiskaavatyön aikana vi ilmetä uusia selvitystarpeita. LUONTOSELVITYS KAUHAJOEN KAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2008/ SUOMEN LUONTOTIETO OY Täydennetään kattamaan kk sayleiskaava-alue vuden 2009 aikana täydennetään laaditaan valmiina LIIKENNESELVITYS - saavutettavuus - liikennemäärät - melualueet - liikenteen ngelmat - liikenne ennusteet KAUHAJOEN KESKUSTAN LIIKENTEEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDEN TARPEISIIN, 2008 SITO OY/ TAMPERE/ JUHA MÄKINEN Täydennetään kattamaan kk sayleiskaava-alue ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA - aluekeskushjelma - kaupallisten palvelujen kehittämissuunnitelma - trialueen suunnitelmat, liikennesuunnitelma, jkirantapuistsuunnitelma - Kaupunkikeskusta selvitys/ Markku Maren, TP Grupe, 2008 MAISEMA-ANALYYSI - maisemaselvitys ARGEOLOGINEN SELVITYS Täydennetään mikäli Musevirast sitä edellyttää () GEOLOGINEN SELVITYS PALVELUVERKKOSELVITYS - lemassa levat palvelut - palvelujen tarve TULVA-ALUEET - tulvavaara-alueet - alimmat rakentamiskrkeudet RAKENNUSKANNAN INVENTOINTI Täydennetään laadittua selvitystä. - yksittäiset rakennukset - laajemmat kknaisuudet - kulttuuriympäristöselvitys - histriallisen ajan arkelginen selvitys - kulttuuriympäristön arvtus/ maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät khteet KAUHAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KARTOITUS, KAUHAJOEN KAUPUNKI, SARI TALLGREN,2005

19 SELVITYS TYÖPAIKOISTA JA YRITYKSISTÄ - esitys paikkatietna SELVITYS VÄESTÖSTÄ - kulutulkkaat, esitys paikkatietna - vanhusväestö, esitys paikkatietna - väestön määrä eri alueilla - väestömäärän kehitys ja ennusteet 2035 - asuntalueiden tuleva tarve 2035 - muuttliiketutkimus - Kauhajki kansainvälisenä asuntalueena - tilastllinen vertailu väestökehityksestä vast. kkisiin kuntiin Sumessa - asemakaavan ulkpulinen asuntrakentaminen Kauhajella SELVITYS YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÖISTÄ - karjatalus - tellisuus - liikenteen melu KARJATILAT - maataluden sujavyöhykkeet ASEMAKAAVAN RAKENTAMATTOMAT ALUEET KARTTA- JA PAIKKATIETOAINEISTOT Kartitetaan sayleiskaavatyötä palvelevat kartta-aineistt ja paikkatiedt KUNTALAISKYSELY 4.2 Kirjalliset lähteet Kirjallisten lähteiden luettel n sallistumis- ja arviintisuunnitelman liitteenä. Liite 4 4.3 Osayleiskaavan vaikutusten arviinti Osayleiskaavan arviintia tehdään kaavituksen eri vaiheissa; viranmaisneuvtteluissa, yleisötilaisuuksissa ja työryhmien kkuksissa. Kaikilla sallisilla n mahdllisuus esittää arvinsa kaavan sisällöstä nähtävillä laikana, yleisötilaisuuksissa tai suraan kaavan laatijalle. Alueiden käytön suunnittelun tavitteena n vurvaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviintiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, ssiaalisesti timivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja timintaympäristön lumista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taludellisuutta; 2 a) riittävän asunttutannn edellytyksiä, (29.12.2006/1441) 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvjen vaalimista; 4) lunnn mnimutisuuden ja muiden lunnnarvjen säilymistä;

20 5) ympäristönsujelua ja ympäristöhaittjen ehkäisemistä; 6) lunnnvarjen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien timivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taludellisuutta; 9) elinkeinelämän timintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti jukkliikenteen ja kevyen liikenteen timintaedellytyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä tetaan humin kaavan tehtävä ja tarkitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten n annettava riittävät tiedt, jtta vidaan arviida suunnitelman tteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinlihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kalliperään, veteen, ilmaan ja ilmastn; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, lunnn mnimutisuuteen ja lunnnvarihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiataluteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 5. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 5.1 Osalliset Kauhajen keskustaajaman sayleiskaavan 2035 sallisia vat: Osayleiskaava-alueen kiinteistöjen asukkaat ja haltijat Kauhajen asukkaat Osayleiskaava-alueella työskentelevät Osayleiskaava-alueella timivat yhteisöt, järjestöt ja yhdistykset Kauhajen kaupungin luttamuselimet Kauhajen kaupungin hallintkunnat Valtin viranmaiset: Länsi-Sumen ympäristökeskus Länsi-Sumen läänin hallitus Etelä-Phjanmaan TE-keskus Tiehallint, Vaasan tiepiiri Musevirast Vaasan timist/ Etelä-Phjanmaan muse Turvatekniikan keskus Ratahallintkeskus muut valtin viranmaiset, jiden timintaan yleiskaava vaikuttaa Muut julkisyhteisöt ja yhteisöt: Etelä-Phjanmaan liit

21 Suuphjan peruspalveluliikelaitskuntayhtymä Suuphjan elinkeinkuntayhtymä SEK Suuphjan kehittämisyhdistys ry. Teuvan kunta Isjen kunta Karijen kunta Kauhajen Lämpöhult OY Kauhajen Vesihult OY Btniarsk Oy Etelä-Phjanmaan pelastuslaits Frtum Sähkönsiirt OY Etelä-Phjanmaan kappakamari MTK- Etelä-Phjanmaa Etelä-phjanmaan lunnnsujeluyhdistys ry. kaikki suunnittelualueella timivat yritykset Yllä levassa luettelssa erikseen nimeltä mainituille sallisille lähetetään kirjallinen tiet kaavan eri vaiheista. Lisäksi niille maanmistajille, jtka eivät asu Kauhajella ja jitten site n selvitettävissä, lähetetään kirjallinen tiet kaavan eri vaiheista. Luetteln vi esittää täydennyksiä kk suunnittelutyön ajan. 5.2 Vurvaikutuksen järjestäminen Kaavitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökhdista, tavitteista ja mahdllisista vaihtehdista kaavaa valmisteltaessa tiedttaa niin, että alueen maanmistajilla ja niillä jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa, sekä viranmaisilla ja yhteisöillä jiden timialaa suunnittelussa käsitellään (sallinen), n mahdllisuus sallistua kaavan valmisteluun, arviida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osayleiskaavan hyväksymisestä päättää Kauhajen kaupunginvaltuust. Osayleiskaavatyön valmistelusta vastaa Kauhajen kaupunginhallituksen asettama sayleiskaavan hjausryhmä ja tekninen sast. Yleiskaava valmistellaan vurvaikutuksessa sallisten ja viranmaisten kanssa. Viranmaiset Kaavituksen yhteydessä tullaan pyytämään lausunnt sekä järjestämään viranmaisneuvttelut vähintään alitusvaiheessa, lunnsvaiheessa sekä ehdtusvaiheessa. Ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmät. Kunnanhallitus valitsee hjausryhmän, jka vastaa sayleiskaavatyön valmistelusta yhdessä teknisen sastn kanssa. Ryhmässä n 6-9 jäsentä + kaavan laatimisesta vastaavat 2-4 viranhaltijat (esittelijä + asiantuntijat +sihteeri) Ohjausryhmän hjauksessa kaavaa valmistelee eri sa-alueilla asiantuntijista ja luttamusmiehistä mudstettavat tiimit. Tiimit vastaavat sa-alueidensa selvitysten ja suunnitelmien laadinnasta. Kaupunginhallitus nimeää jäsenet. Tiimin vetäjänä n viranhaltija. Jäseniä kussakin tiimissä n 3-4. Tiimien tehtävät eri työvaiheissa: 1. Osayleiskaavatyön käynnistäminen - Infrmaati sayleiskaavaprsessista - SWOT-analyysi sa-alueittain (mitä hyvää, mitä huna, uhat, mahdllisuudet) - mitä kysymyksiä kuntalaiskyselyssä tulisi esittää - selvitystarve, mitä tulisi vielä selvittää - tavitteet 2. Selvitysten laadinta ja selvitysten täydentäminen.

22 3. Osa-alueiden suunnitelmat 2. Kauhajen keskustaajaman sayleiskaava 2035, lunnsvaihe - eri vaihtehtjen vertailu - vaikutusten arviinti 3. Kauhajen keskustaajaman sayleiskaava 2035, ehdtusvaihe - vaikutusten arviinti TIIMIT SELVITYKSET OSA-ALUESUUNNITELMAT 1. Yhdyskuntarakenne, kaupungin maankäytön strategia - eheytyvä yhdyskuntarakenne - taajamarakenne - asumisen painpistealueet - tarvittavat palvelut - yhdyskuntatalus - eri rakennemallit - kk kuntaa kskeva strateginen suunnittelu kehittämisen/ asutuskeskusten painpistealueista Vastaus mm. kysymyksiin missä kulut säilyy ja mille alueille viemäröinti laajennetaan. 2. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva - sujeltavat khteet - rakennetun ympäristön arvt - kulttuuri- ja lunnnperintö - keskustaajaman vetvimaisuus - keskustaajaman kaupunkikuva - rakennetun ympäristön inventinnit - kulttuuriympäristön inventinnit KESKUSTASUUNNITELMA - elävä kaupunkikeskusta - keskustan vetvimaisuuden parantaminen - tri - keskustan pysäköinti - kaupunkikuvalliset tekijät RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ARVOTTAMINEN SUOJELUKOHTEET JA ALUEET 3. Lunt ja vesistöt sekä Virkistys ja vapaaaika - pintavedet - tulva-alueet - phjavedet - kasvillisuus - eläimistö - pienilmast - maaperä (gelgia) - maisema - lunnnvarjen käyttö - virkistyskäyttö - sujelukhteet - ulkilu ja virkistysreitit - ulkilualueet - virkistyspalvelut - luntinventinnit - gelginen selvitys MAISEMANHOITO/ VIRKISTYSALUESUUNNITELMA - retkeilyreitit - yhteydet Stkaan ja vapaaaikakeskukseen - jkivarsipuist jen virkistyskäyttö/ tark. - puistverkst ( viihtyisyyden ja leskelun kannalta merkittävät rakennettavat/rakennetut puistt, rakennettavat/rakennetut leikkipuistt, pallkentät, mnitimiviheriöt, lunnnmukaiset puistt, lunnntilaisina säilytettävät, metsitettävät puistalueet) - viheryhteystarpeet - urheilualueet - maisemat / näkymät - maisemallisesti tärkeiden alueiden hit-hjeet

23 4. Liikenne- ja yhdyskuntatekninen hult - liikenneverkt ( yhteysverkt, liikenneväylät, raideliikenne, kevyenliikenteen väylät) - vesi-, viemäri-, kauklämpö-, sähkö- ja atkverkt - jätehult - selvitykset nykyisistä verkista - vesihultsuunnitelma - selvitys melualueista - nnettmuustilastt LIIKENNESUUNNITELMA - liikenneverkt - liikennejärjestelmät - saavutettavuuden parantaminen - ajväylät - kevyenliikenteen verkt - kelkkareitit - pyöräreitit - pysäköinti - linja-autasema - jukkliikenne VESIHUOLTOSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN 5. Elinkeint - maa- ja metsätalus/ tehkarjatalus ja viljelyalueet - lunnnvarjen käyttö/ maa-ainesten tt - tellinen timinta - työpaikat ja palvelut - selvitys alueen karjatilista - selvitys työpaikista ( paikkatietna) KAUPALLINEN TARKASTELU - vähittäiskaupan liiketilaselvitys - kaupan suuryksiköt, tarpeen arviinti - kaupallisten vaikutusten arviinti 6. Asuminen - elinympäristön laatu - palvelut - lähipalvelujen tarve - ssiaalinen yhtenäisyys - eri väestöryhmien erityistarpeet - ilmastnmuutsten vaikutusten humiiminen - selvitys ikäjakaumasta paikkatietna ( kulutulkkaat, vanhusväestö) - selvitys asutuksen laajentumisesta paikkatietna - - asumisen painpistealueet - tiiviin asumisen alueet - väljän asumisen alueet - rakentamisen periaatteet eri alueilla 5.3 Osallisten kuuleminen Osayleiskaavatyön yhteydessä järjestetään vähintään alitus-, lunns- ja ehdtusvaiheessa yleisötilaisuudet, jissa esitellään suunnittelun lähtökhdat, tavitteet ja mahdlliset vaihtehdt. Tilaisuuksissa sallisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä ja arviida kaavan vaikutuksia. Yleisötilaisuuksien lisäksi yleiskaavaa kskeva aineist n nähtävillä seuraavasti: - kaavan laatimiseen ryhdyttäessä nähtävillä n Osallistumis- ja arviintisuunnitelma sekä selvitykset / sallisilla mahdllisuus esittää mielipiteensä ja sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta vi antaa palautetta. - lunnsvaiheessa eri vaihtehtiset lunnkset, vaikutusten arviinnit ja valmisteluaineist - ehdtusvaiheessa sayleiskaavaehdtus, kaavaselstus ja valmisteluaineist Niille maanmistajille, jtka eivät asu Kauhajella ja jiden site n tiedssa, lähetetään tiet kirjallisesti nähtävillälajista. Vurvaikutuksen järjestäminen n esitetty tarkemmin liitteessä 3.

24 5.4 Osallistuminen sayleiskaavan eri vaiheissa Esitetty liitteessä 3 5.5 Osayleiskaavan eri vaiheet ja taviteaikataulu Esitetty liitteessä 3 6. TIEDOTTAMINEN Eri kaavavaiheissa tullaan kuulutukset julkaisemaan Kauhajen kunnallislehdessä sekä virallisella ilmitustaululla. Kuulutuksissa julkaistaan kska ja missä sallistumis- ja arviintisuunnitelma ja eri kaavavaiheet vat nähtävillä sekä tiedt järjestettävistä yleisötilaisuuksista. 7. YHTEYSTIEDOT Palautetta kaavatyöstä vidaan antaa yhteyshenkilöille tai sitteeseen Kauhajen kaupunki, Ympäristösast, PL 500, 61801 Kauhajki. Kaavan valmistelusta saa lisätietja seuraavilta yhteyshenkilöiltä: tekninen jhtaja Harri Virtanen Puh. 2413 2180 tai sähköpsti harri.virtanen@kauhajki.fi Arkkitehti Liisa Kasi Puh. 0405 630 924 tai sähköpsti liisa.kasi@kauhajki.fi LIITTEET: Liite 1: Osayleiskaava-alueen rajaus Liite 2: 16.6.1991 hyv. Keskustaajaman sayleiskaava Liite 3: Työhjelma, vurvaikutus ja alustava aikataulu Liite 4: Kirjalliset lähteet

25 LIITE 4 : KIRJALLISET LÄHTEET ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2005. Kaavaselstus. Etelä-Phjanmaan liitt ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030, tarkistus ja uudistaminen. Etelä-Phjanmaan liitt 2009 ETELÄ-POHJANMAAN KEHITTÄMISOHJELMAT, Etelä-Phjanmaan teemahjelmat, Etelä-Phjanmaan liitt, 2000 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET. Maisema-aluetyöryhmän mietintö. Valtineuvstn päätös arvkkaista maisemaalueista 1995. ETELÄ-POHJANMAAN HISTORIA -. C.F.Meinander. Etelä-Phjanmaan histriatimikunta. Helsinki 1950 KAUHAJOEN HISTORIA, esihistriasta vuteen 1918. Ruismäki Liisa. Jyväskylä: Kauhajen kunta ja seurakunta, 1987 ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN PERINNEMAISEMAT. Hannele Keläläinen ja Lise-Ltte Mlander, Länsi- Sumen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA- JA KULTTUURIALUEET 2001, Yleisselvitys, Mtiivi OY LAKEUKSIEN LAIDALTA KATIKAN KURUILLE, Hyypänjkilaaksn maisemanhitalueen käyttö- ja hitsuunnitelma, Länsi-Sumen ympäristökeskus, Sumen ympäristö 37/2008, Marketta Nummijärvi, 2008 HÄMES-HAVUNEN, Phjalaistalsta kulttuurikyläksi, Helsingin ylipist, Maaseudun tutkimus ja kulutuskeskus, Raprtteja ja artikkeleita 62, Petri Kahila, Seinäjki 1998 MITEN RAKENNAN ARVOSTAEN LÄHIYMPÄRISTÖÄ JA MAAKUNNAN KULTTUURIPERINTÖÄ, Miljööprjekti, Etelä-Phjanmaan liitt, Seinäjki 2000 ESIHISTORIALLISET KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET, Vaasan-läänissä, Yleisselvitys, Vaasan läänin seutukaavaliitt, Vaasa 1990 ESIHISTORIALLISET KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET, Vaasan-läänissä, Musevirastn rekisteröimät khteet vusina 1985-89, Vaasan läänin seutukaavaliitt, Vaasa 1991 ESIHISTORIALLISET KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET, Etelä-Phjanmaalla, Keski-Phjanmaalla ja Phjanmaalla, Musevirast, Etelä-Phjanmaan Liitt, Keski-Phjanmaan Liitt ja Phjanmaan Liitt, Vaasa 1998 ESIHISTORIALLISET KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET, Kuntakhtainen inventinti, Kauhajki, Vaasan läänin seutukaavaliitt, Kaarl Katiskski, 1992 KAUHAJOEN LUONNONKIRJA, Kleemla Jussi et al, Lins Club Kauhajki ry, 1983 KAUHAJOEN METSIEN JA SOIDEN KIRJA, Kleemla Jussi et al, Kauhajki seura ry, 1999 http://kauhajkinyt.fi/metsiensidenkirja/ KAUHAJOEN VESIEN KIRJA, Kleemla Jussi, Marttila Sim, Taimi Heikki, Lins Club Kauhajki ry, 1991 KYRÖNJOKI, Elävä jki, Kyrönjen neuvttelukunta, Länsi-Sumen ympäristökeskus, Phjanmaan vesiensujeluyhdistys ry., Savea-Nukala, Rauti, Aaltnen, Seppälä, 2000 RETKI SUUPOHJAN LUONTOON, Reitistöt ja muut khteet, Länsi-Sumen ympäristökeskus, Ism Nusiainen, Vaasa 2004 MOREENIPEITTEISET LAJITTUNEET KERROSTUMAT KAUHAJOEN ALUEELLA JA ERI TUTKIMUSMENETELMIEN SOVELTUVUUS NIIDEN TUTKIMISEEN, Lisensiaattitutkimus, Turun ylipist, Reij Pitkäranta, 1996 KAUHAJOEN SORA- JA HIEKKAVARAT, Gelgian tutkimuskeskus, Vaasa 1994 KIVIAINESTUTKIMUKSET KAUHAJOEN N-OSASSA, Gelgian tutkimuskeskus, Hannu Mäkitie, 1992 TELMA-KAUHAJOKI-PROJEKTI, Osa I, Taimenpurjen inventinnit Kauhajen alueella 1999-2000, Ympäristöselvitys Naava ry, Kauhajki 2001 KAUHAJOKI TÄNÄÄN JA HUOMENNA-HANKE, Kauhajen kaupungin ympäristösast, Teemu Tuvinen, 2002 YHTEISELOA LIITO-ORAVAN KANSSA, Sumen ympäristö 20/2007, Tampere 2007 KAUHAJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYSOHJELMA, Ympäristöterveyshjelman timintasuunnitelma 2003-2008, Kauhajen kaupunki, 2002

26 YMPÄRISTÖN TILA LÄNSI-SUOMESSA, Länsi-Sumen ympäristökeskus, Phjanmaan liitt, Etelä-Phjanmaan liitt, Rauti-Ilvessal, Jyväskylä 1998 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOTEEN 2006, Länsi-Sumen ympäristökeskus, Vaasa 2001 KAUHAJOEN KUNNAN RADONHAITTA-ALUEIDEN KARTOITUS, KAUHAJOEN KUNTA, TERVEYSLAUTAKUNNAN VALVONTAJAOSTO, 1987 SEINÄJOEN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA, SESELI 2015, Asemien ja pysäkkien kehittäminen, 10/2003, Talentek Oy, 2003 SEINÄJOEN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA, SESELI 2015, Etelä-Phjanmaan jukkliikenteen strategia, 06/2003, SCC Viatek Oy, 2003 SEINÄJOEN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA, SESELI 2015, Etelä-Phjanmaan liikenneturvallisuustyön kehittäminen, 10/2003, Talentek Oy, 2003 SEINÄJOEN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA, SESELI 2015, Lppuraprtti, Talentek Oy, 2003 VAASAN TIEPIIRIN ALUEEN TAAJAMASELVITY, Vaasan tiepiiri, 1994 VAASAN TIEPIIRIN ALLEMPIASTEINEN TIEVERKKO, Kehittämissuunnitelma, Tiehallint, Vaasa 2003 SUUPOHJAN SEUDUN LIIKEENTURVALLISUUSSUUNNITELMA, Tiehallint, Vaasan tiepiiri, 2006 KAAVOITUKSEN LIIKENNETURVALLISUUSOHJEISTO, Suunnittelukeskus OY, 1988 TURVALLISUUSSELVITYS TASORISTEYSONNETTOMUUKSISTA, Onnettmuustutkintakeskus, S1/2005R-L, 2008 KANTATEIDEN 44 JA 67 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HONKAJOEN VATAJANKYLÄ KAUHAJOEN ARONKYLÄ, Timenpidesuunnitelma, Tiehallint, Turun ja Vaasan tiepiirit, 2007 SUUPOHJAN ALUEEN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA, Osaraprtti V yleissuunnitelman pääraprtti, Länsi- Sumen ympäristökeskus, Suuphjan kunnant, AIR-IX, 2005 KAUHAJOEN KAUPUNKI, Vesihulln kehittämissuunnitelma, AIR-IX, 2004 YRITYSREKISTERI, KAUHAJOEN KUNTA, ELINKEINOLAUTAKUNTA, 1988 HEVOSTALLITYÖRYHMÄN RAPORTTI, Ympäristöministeriö, Helsinki 2008 KOTIELÄINTUOTANTOALUEEN SIJOITTAMISEDELLYTYKSET, Saara Kskela, Ilmajki 2001 MAATALOUSMERKINNÄT JA MÄÄÄRYKSET KAAVOITUKSESSA, Kaisa Sippla, Ilmajki 2001 MAATALOUDEN JA MUUN MAANKÄYTÖN YHTEENSOVITTAMINEN, SUURTEN KOTIELÄINYKSIKÖIDEN SIJOITTAMISEDELLYTYKSET, ESISELVITYS, Maarit Vurela, 1999 SUUPOHJAN SEUTUKUNTASTRATEGIA, Vaasan ylipist, Aluetieteen laits, Kauk Mikknen, Vaasa 1999 SUUPOHJAN SEUTUKUNTASTRATEGIAN YRITYSKYSELY, Vaasan ylipist, Aluetieteen laits, Kari Yli-Hakuni, Vaasa 1999, SUUPOHJAN SEUTUKUNTASTRATEGIAN ASIANTUNTIJA HAASTATTELUT, Vaasan ylipist, Aluetieteen laits, Jarm Palm, Vaasa 1999 YDYSKUNTATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA, Sumen ympäristö 51/2006, Kimmn Kski, Lauri Slin, 2006 KUNTATALOUS JA YHDYSKUNTARAKENNE, Sumen ympäristö 42/2008, Kimmn Kski, 2008 ASUINMAASEUTU 2007-2010, Maaseutuasumisen kehittämishjelma, Maaseutuplitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2007 SELVITYS ETELÄ-POHJANMAAN KYLISTÄ, Helsingin ylipist, Maaseudun tutkimus ja kulutuskeskus, Merja Lähdesmäki, Seinäjki 2002 NUORTEN ELINOLOT, Selvitys nurten elinlista Kauhajen kunnan alueella, Tarja Lehtkangas, 2000 LIIKUNTAHARRASTUS KAUHAJOELLA, Liikuntatutkimus 1994-1995, Kauhajen kunta, Liikunta- ja vapaaaikapalvelut, KKI-työryhmä, 1995 KAUPUNKIKUVA JA RAKENTAMINEN, Kaupunkimaisten yhdyskuntien kehittämiskampanja, Julkaisu 5/1982, Helin- Turtiainen-Vesikansa