Ammatillisen peruskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari 2.10.2013, Tampere Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi 27.6.13, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei liitetä ns. yhden putken malliin osaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta, vaan sitä uudistetaan kehittämällä nykyistä ylläpitäjäkohtaiseen rahoitusjärjestelmään perustuvaa mallia, jossa rahoitus myönnetään ja maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittämistyöryhmä asetettu ehdotukset 31.12.2013 mennessä
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittämistyöryhmän tulee 1)Tehdä ehdotus ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja kehittämistarpeista sisältäen -ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisuus ja toimintaperiaatteet -laskennallisen perusrahoituksen ja toiminnan tuloksellisuuteen perustuvan rahoituksen keskinäinen jakautuminen -rahoituksen perusteena käytettävä kustannuspohja 2) Valmistella ehdotukset ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteiksi sisältäen -rahoituksen perusteena oleva suorite ja sen laskentaperuste -suoritekohtaisen yksikköhinnan laskentaperuste myös tuloksellisuuteen perustuvien kriteerien osalta 3)Selvittää rahoitusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuvat tietotarpeet ja tietojärjestelmien kehittämistarpeet ja tehdä tarpeelliset ehdotukset rahoituksen edellyttämien tietojen saatavuuden varmistamiseksi 4) Laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista, uudistusten toteutusaikatulusta sekä järjestelmän toimeenpanosta
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen ja uudelleen suuntaaminen Tarjonnan mitoittamisen lähtökohtana työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeet/ nuorisoikäluokan kehitys/ Kriteerit, joita OKM käytti järjestämislupa päätöksissä Koulutustakuun toteutuminen osana nuorisotakuuta sekä koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaaminen Perusopetuksen päättäneiden koulutukseen pääsy Koulutustarjonnan riittävyys alueen nuorisoikäluokille ja muille kohderyhmille Lukiokoulutuksen tarjonta osana toisen asteen koulutustarjontaa Maakunnassa järjestettävän ammatillisen koulutuksen vetovoima
Kriteerit, jatkoa Nuorten hakeutuminen muuhun kuin kotimaakunnassa järjestettävään koulutukseen Maakunnassa järjestettävästä koulutuksesta työllistyminen Nuorisoikäluokkien koulutustaso Nuorisotyöttömyys Koulutuksen järjestäjien koulutusalat/ koulutukset, joille lisäpaikkoja on tarkoitus kohdentaa Koulutuskapasiteetin käytön tehokkuus ( järjestämislupien täyttöaste ja enimmäisopiskelijamäärien ylitykset/alitukset Koulutuksen järjestäjän vetovoima yhteishaussa (ensisijaiset hakijat/aloituspaikat Toiminnan tuloksellisuutta kuvaavat tilastotiedot kuten koulutuksen läpäisy/ tutkinnon suorittaneiden työllistyminen
Oppivelvollisuusikä Nyt oppivelvollisuus päättyy yhdeksänvuotisen peruskoulun suorittamiseen tai 17 vuoden ikään. Oppivelvollisuuden pidentäminen vuodella - tarkoituksena on, että peruskoulun jälkeen kaikkien nuorten tulisi osallistua jatko opintoihin ja ensimmäinen opiskeluvuosi olisi velvoittava. Opinnot voisivat olla joko ammattikoulussa, lukiossa, kymppiluokalla tai esimerkiksi työpajassa Uudistuksella yritetään varmistaa, että nuoret eivät jäisi pelkän peruskoulun varaan.
Ammatillisen peruskoulutuksen saavutettavuuden ja läpäisyn parantaminen Nuorisotakuu ( koulutustakuu ja yhteiskuntatakuu) Ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta ja nuorten aikuisten osaamisohjelma, työpajat, avoin ammattiopisto jne vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta ohjauksen laatu, tuettu oppisopimuskoulutus ml. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma va 4 milj. euroa/ vuosina 2011-2014 ( OPH ohjaa) Läpäisyaste 63 prosenttiin vuonna 2013 ja 78% 2020(n. 60 % 2010) Keskeyttämisaste 7,5 prosenttiin vuonna 2013 ( 9,1 % v.2010). Opintojen etenemisen tuki ja tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa Tällä hetkellä 24 hanketta, mukana yli 50 koulutuksen järjestäjää Onnistumiskriteerinä koulutuksen läpäisyn tehostamiseen tähtäävien toimintamallien käytön laajuus ja vakiintuminen koulutuksen järjestäjäkenttään.
Opiskelijavalintojen kehittäminen Opiskelijavalintoja kehitetään tukemaan koulutustakuuta Uusi yhteishakuasetus ja valintaperusteasetus ja niiden toimeenpano 2013-2014 - perusopetuksesta tuleville ja ilman toisen asteen tutkintoa oleville etusija Toisen asteen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä - kattaa vuodesta 2014 lukien myös yhteishaun ulkopuoliset koulutukset ja aikuiskoulutuksen Yhdenmukaiset pääsy- ja soveltuvuuskokeiden (2014 pilotointi) kielikokeiden (2014) ja oppimisvalmiuksia mittaavan kokeen ( 2015 ) mallit koulutuksen järjestäjille (VAKUVA 2) tiedote koulutuksen järjestäjille 27.9.13
TUTKE2 Tutkintojärjestelmän ja perusteiden kehittäminen Työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ja yksilöiden tarpeisiin vastaava tutkintojärjestelmä ammatillisten tutkintojen työelämävastaavuuden, osaamisperusteisuuden ja joustavuuden vahvistaminen työnjohtokoulutuskokeilut ja työnjohto-osaamista tuottavat tutkinnot valmistavien ja valmentavien koulutusten kokonaisuuden selkiyttäminen (VALMA) 2015 HE- luonnos /Tutkintojärjestelmän, tutkintojen ja perusteiden kehittämisehdotukset /kuuleminen 24.9.2013 Hallituksen esitys säädösmuutoksiksi 11/2013 Tutkintorakennemuutosesitykset ja perusteiden tarkistaminen 2013-2014 alkaen Toimeenpano 1.8.2014 alkaen
Perustutkintojen perusteiden tarkistukset / peruskoulutus Kaikkien ammatillisten perustutkintojen perusteita on tarkistettava johtuen TUTKE 2 -hankkeeseen liittyvistä säädösmuutoksista OKM/OPH- tulossopimuksessa sovituista perusteiden muutoksista ( samalla kun ensimmäiset TUTKE 2 muutokset) tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävien tavoitteiden lisääminen työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevan osaamisen vahvistaminen ( demokratiakasvatus, osallistuminen, vaikutusmahdollisuudet ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittyminen) yrittäjyysosaamisen koulutuspolkujen vahvistaminen Tutkintokohtaiset välttämättömät muutostarpeet
Perusteiden tarkistamisen aikataulu ( mikäli säädösmuutokset etenevät suunnitellussa aikataulussa) 8-10/Tutkinnon perusteiden ja muiden määräysten tarkistaminen 11-12/2013 Lausuntokierros 12/2013-2/2014 Päätösten viimeistely 3/2014 Tutkinnon perusteet ja muut määräykset annetaan heti, kun säädökset annettu 8/2014 Tutkinnon perusteet ja muut määräykset tulevat voimaan 1.8.2015 Yhteisten tutkinnon osien muutokset tulevat voimaan 1.8.2015? VALMA- koulutuksen perusteet
Mikä tutkinnon perusteissa muuttuu? Tutkinnon perusteet omiksi asiakirjoiksi ja muut OPH:n toimivaltaan kuuluvat määräykset erikseen Perustutkintojen tutkintonimikkeet päätetään perusteissa, mutta koulutusohjelmien tilalle tulevat osaamisalat päätetään tutkintorakenneasetuksessa Tutkinnon perusteiden rakenne yksinkertaistuu ( tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset ja arviointi) Osaamispisteet opintoviikkojen tilalle ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin Kokonaisuutena 2014 muutokset pieniä
Ajankohtaisia säädösmuutoksia Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehystä koskevat säädökset ( NQF) Eduskunnassa Opiskelijavalintaa koskevat säädösmuutokset asetus yhteishaun muutoksista ja asetus valintaperusteiden muutoksista voimaan 1.1.2013, Asetusmuutos opiskelijavalintarekisteristä ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen suorittaneiden hausta - lausunnolla Opintotukiasetuksen muutos - lausunnolla Oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säädökset Eduskunnassa TUTKE II säädösmuutokset syksyn aikana Eduskuntaan voimaan 1.8.2014
Valtionavustuksia ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen 2013 (OPH) Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen Joustavien opintopolkujen kehittäminen Opiskelijan / tutkinnon suorittajan hyvinvointi Laatustrategian toimeenpanon tuki Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen Alkuperäiskarjan hoidon tuki kahdelle opetusmaatilalle Joustavien ja yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen rakentamisen tuki Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Moniammatillinen ohjaus ja opiskelijahuolto Svenskspråkig yrkesutbildning Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet Tutkintojen toimeenpano Työnjohtokoulutuskokeilut Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Vientiteollisuuden tarpeita vastaavan ammatillisen koulutuksen kehittäminen Valmistavien ja valmentavien koulutusten asemointi ja kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen kehittäminen Opintopolut kulttuurialojen ja sosiaali- ja terveysalojen välille Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen (Haku lokakuussa) 5 061 000 euroa 2 896 000 euroa 4 400 000 euroa Kaikki yhteensä 12 363 000 euroa Vielä ennen vuoden vaihdetta tulossa
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisen kehittämissuunnitelman tavoitteet Nostaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisen tarkastelun pohjalta nousseet tavoitteet ja painopistealueet aiempaa vahvemmin koulutuspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon Sopia alueellisella tasolla yhteisistä keskeisistä koulutuspoliittisista tavoitteista ja kehittämistarpeista. Tukea koulutuksen järjestäjiä valtakunnallisten tavoitteiden, alueellisten kehittämistarpeiden sekä opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin tarpeiden yhteen sovittamisessa
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisen kehittämissuunnitelman tavoitteet Edistää kaikkien alueella toimivien koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja työnjakoa koulutuksen suuntaamisessa ja toteutuksessa Sopia keskeisistä kehittämiskohteista huomioiden resurssit ja eri rahoituslähteet Hakea valtionavustusrahoitusta koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelman toimeenpanoon valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet huomioiden Tuottaa seurantatietoa koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta ja toteutumisesta sekä alueellisella että koulutuksen järjestäjän tasolla
Ammatillista koulutusta koskevat koulutuspoliittiset linjaukset Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2016-2021 Maailman osaavin kansa 2020 suunnittelu > toiminta > seuranta ja arviointi> parantaminen Laadukas opiskelija- ja työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Työelämän tarpeet Läpäisyn parantaminen Syrjäytymisen ehkäisy Koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Alueen sivistys- ja elinkeinostrategiat Alueen työvoima-, koulutus - ja osaamistarpeet Alueelliset toimijat Työelämän tarpeet Läpäisyn parantaminen Syrjäytymisen ehkäisy Koulutuksen järjestäjän käytössä olevat suunnittelun, toiminnan toteuttamisen ja arvioinnin työkalut Normit (lait, asetukset, tutkintojen perusteet). Ohjeet ja suositukset (laatustrategia, laadunhallintasuositukset, toimintaohjeet). Rahoitus. Työvoima- ja osaamistarpeet. Väestöpohja.
AM-KESU - tilaisuudet Seinäjoki 30.10.13 Rovaniemi 1.11.13 Tampere 7.11.13 Kuopio 11.11.13 Helsinki 22.11.13 Muu Uusimaa 28.11.13
Kiitos!