Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Transkriptio

1 Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Pasi Rentola

2 Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 178 milj. euroa ( , osaamisohjelma) Oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 96 milj. euroa Oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 59,8 milj. euroa Muu rahoitus Koulutuksen toteuttaminen TEM/Ely rahoituksella 211 milj. e Koulutuksen ja osaamisen myynti 92 milj. euroa (30 milj. euroa myynnistä toiselle koulutuksen järjestäjälle) Muu maks. palv. toiminta ja muu yhteensä 197 milj. e

3 Lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Yksikköhinta ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan perusteella Omaehtoisessa koulutuksessa 85,6 % Henkilöstökoulutuksessa 47,23 % Porrastukset alakohtaisesti

4 Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus (jatkoa) Rahoituksen perusteena oleva suorite opiskelijatyövuosi Muodostuminen: 190 seitsemän tunnin mittaista päivää Näyttötutkinnon osan suorittaminen ilman valmistavaa koulutusta; 8 % opiskelijatyövuoden yksikköhintarahoituksesta Opiskelijatyövuoteen sisällytetään; varsinainen opiskelu henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan ml. lähi- ja etäopetusta sekä ohjattua työssä oppimista

5 Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus (jatkoa) Koulutuksen järjestäjäkohtaisen rahoituksen perusteena olevan suoritemäärän määräytyminen Edellisen vuoden kustannusten tiedonkeruun hintaryhmittäiset opiskelijatyövuodet Perustietojen tiedonkeruun hintaryhmittäiset opiskelijatyövuodet ( ) ( ) Järjestämisluvan vähimmäismäärän tarkistus Suuret kasvut, leikkuri Rahoitusvuoden budjetin raamit Ei jälkikäteistä tarkistusta Haasteena arvionvaraisuuden iso merkitys

6 Oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Yksikköhinnat määritetään valtion talousarviossa Tutkintoon johtava koulutus 3 268,7 euroa Muu lisäkoulutus 2 360,73 Ei lakisääteisiä indeksikorotuksia Suoritteena oppisopimusten määrät laskentapäivien keskimääräisen oppisopimusten määrien perusteella Erikseen ennakollinen ja lopullinen rahoitus

7 Lisäkoulutuksen tulosrahoitusjärjestelmä Molemmissa järjestämismuodoissa 3 % rahoituksesta Suoritettujen tutkintojen perusteella Rahoitus koulutuksen järjestäjälle Oppisopimuskoulutuksessa tuloksellisuuden perusteella määräytyvä rahoitus on saman määräinen koulutusalasta riippumatta. Oppilaitosmuotoisessa lisäkoulutuksessa, jossa koulutusalojen saama valtionosuus vaihtelee alakohtaisten kustannusten mukaan, tulosrahoitusta porrastetaan järjestäjäkohtaisesti sen perusteella, miten koulutus kohdentuu eri aloille. Lisäksi huomioidaan erikseen koulutuksen kohdentuminen henkilöstökoulutukseen ja omaehtoiseen koulutukseen.

8 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle

9 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitusta tulee kehittää niin, että se muodostaa nykyistä selkeämmän kokonaisuuden ja tukee elinikäiselle oppimiselle, yhteiskuntatakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista Työelämäyhteyksien parantaminen otetaan huomioon rahoitusta uudistettaessa. rahoitus uudistetaan palkitsemaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta

10 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistämässä ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevan valmistelun hallitusohjelman, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, hallituksen puoliväli-istunnon sekä rakennepoliittisen ohjelman linjausten pohjalta (mm. edistetään aiemmin opitun tunnistamista tunnustamista) Aikataulu Ehdotukset rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja muutostarpeista sekä uudistusten toimeenpanon aikataulusta tulee valmistella mennessä Ehdotukset rahoituksen määräytymisperusteiden uudistamisesta tulee valmistella mennessä.

11 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) Asetettavan työryhmän tehtävistä nimeämispyynnön yhteydessä: 1. tehdä ehdotus ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja kehittämistarpeista sisältäen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisuus ja toimintaperiaatteet laskennallisen perusrahoituksen ja toiminnan tuloksellisuuteen perustuvan rahoituksen keskinäinen jakautuminen rahoituksen perusteena käytettävä kustannuspohja 2. valmistella ehdotukset ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteiksi sisältäen rahoituksen perusteena oleva suorite ja sen laskentaperuste suoritekohtaisen yksikköhinnan laskentaperuste myös tuloksellisuuteen perustuvien kriteerien osalta

12 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) 3. selvittää rahoitusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuvat tietotarpeet ja tietojärjestelmien kehittämistarpeet ja tehdä tarpeelliset ehdotukset rahoituksen edellyttämien tietojen saatavuuden varmistamiseksi 4. laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista, uudistusten toteutusaikataulusta sekä järjestelmän toimeenpanosta

13 Kuntien valtionosuusuudistus HALKE : Selvityksen pohjalta ministerityöryhmä päätti, että toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään edelleen hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen järjestäjille.

14 Valtionosuusuudistuksen aikataulu 5-6/2013 HALKE-linjaukset 6/2013 Hallituksen esityksen kirjoittaminen aloitettu 8/2013 VATT ja THL tutkimustulokset selvitysmiehelle 9-10/2013 Halke käsittelee alustavat kuntakohtaiset laskelmat 10/2013 Kuntakohtaiset laskelmat julkisuuteen 10-11/2013 Laskelmat lausuntokierrokselle kuntiin 12/2013 Selvitysmiehen lopullinen esitys ja HE-luonnos 1/2014 HE-luonnos Kuthanekiin 1-3/2014 HE-luonnos lausuntokierrokselle 4-6/2014 Hallituksen esityksen eduskuntakäsittely Uusi valtionosuuslainsäädäntö voimaan [pvm] 14

15 Ammatillinen lisäkoulutuksen rahoitus (VTA 2014) Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Momentin loppusumma 138,1 milj. euroa Opiskelijatyövuosia (vähennystä 770) Menoleikkaus 4,1 milj. euroa Oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Määrärahat 59,8 milj. euroa Oppisopimusten enimmäismäärä Menovähennys -5,5 milj. euroa

16 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä; vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevat > Tavoitteena, että kaudella yhteensä aloittajaa Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat opiskelupaikat > vuosittain aloittajaa Oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa > vuosittain aloittajaa Oppisopimusmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa > vuosittain aloittajaa

17 Nuorten aikuisten osaamisohjelma (jatkoa) Rahoitus vuonna 2013 > 27 milj. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 22 milj. euroa (opiskelijatyövuosiin 20 me, hakeva ohjelmaan 2 me) Oppisopimuskoulutus 5 milj. euroa Rahoitus vuosina > 52 milj. euroa/vuosi Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus 40 milj. euroa Oppisopimuskoulutus 10 milj. euroa Valtionavustus ohjaus- ja neuvontapalveluihin 2 milj. euroa

18 Muuta ajankohtaista Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Valtionosuusuudistus Valtionosuusleikkaus mrd Oppivelvollisuuden pidentäminen Oppilashuoltolaki Kuraattori ja psykologipalvelut toiselle asteelle Opiskelijavalintajärjestelmien uudistus Osittain käytössä syksyn 2013 yhteishaussa Kokonaan käytössä vuonna 2014