Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Transkriptio

1 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

2 Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen Julkisen talouden resurssien niukkeneminen Julkisen sektorin palvelurakenteiden uudistaminen Koulutukseen kohdistuvien odotusten ja vaatimusten muuttuminen ja kasvaminen

3 Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen Työpaikalla tapahtuvaa oppimista kehitetään ja vahvistetaan Opiskelijavalintojen ja hakupalvelujen kehittäminen Nivelvaiheen valmistavien koulutusten uudistaminen Laadunhallintaa vahvistetaan Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen jatkuu Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen

4 Ammatillisen koulutuksen tarjonta OKM:n päätökset ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääristä kokonaisopiskelijamäärää vähennetään 1941 opiskelijalla vuoteen 2016 mennessä opiskelijamääriä kohdennetaan lisäksi uudelleen siten, että Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla opiskelijamäärä nousee noin 4000 opiskelijalla vuoteen 2016 mennessä Opiskelijamäärävähennykset toteutettiin takapainotteisesti Koulutuksen järjestämislupien käyttöaste 99,8 % vuonna 2013 järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylitykset 1568 järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän alitukset 1860 Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan suuntaamisen prioriteetit nuorisotakuun/koulutustakuun kohderyhmä nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmä muut kohderyhmät opiskelijamäärien kohdentumista tullaan seuraamaan ja tarvittaessa tekemään muutoksia järjestämislupien enimmäisopiskelijanmääriin

5 Ammatillisen koulutuksen palvelukyky ja rakenteellinen kehittäminen Palvelukyvyn turvaamiseksi rakenteellisen kehittämisen tarve kasvaa Opiskelijamäärävähennykset rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä seuraavat säästötavoitteet Koulutuksen järjestämisedellytysten turvaaminen Riittävän vahvat ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiselle Työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaavat koulutuspalvelut käytettävissä olevilla resursseilla Koulutuksen järjestäjien organisaatiorakenteiden ja toimintaprosessien on varmistettava asiakkaan tarpeisiin vastaavat koulutuspalvelut ja resurssien mahdollisimman tehokas käyttö Strateginen kokonaisuus, jonka puitteissa voidaan ottaa huomioon koulutus- ja kehittämispalveluiden tuottamiseen liittyvät erityispiirteet (mm. eri toimialat, nuoret, työssäolevat aikuiset, erityistä tukea tarvitsevat, aliedustetut ryhmät) työelämälähtöisyys, joustavuus ja tehokkuus

6 Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja säätely Rahoitusjärjestelmän kehittämistyö on käynnistynyt työ kattaa koko ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän ehdotukset järjestelmän rakenteesta joulukuun loppuun mennessä ehdotukset rahoituksen määräytymisperusteista helmikuun loppuun mennessä Uusi rahoitusjärjestelmä perustuu ylläpitäjämalliin rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjille tavoitteita yhtenäisempi ja selkeämpi kokonaisuus rahoituksen määräytymisen painopiste vahvemmin tavoiteltaviin tuotoksiin ja tuloksellisuuteen joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen mahdollistaminen (mm. 2+1 malli) osaamisen tunnustamisen ja henkilökohtaistamisen tehostaminen Rahoitusjärjestelmän kehittäminen edellyttää myös säätelyjärjestelmän kehittämistä

7 Tavoitteena on Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus työssäoppimispaikkojen lisääminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja ohjauksen vahvistaminen monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta, kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja kehittää oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua koulutusta ja työtä joustavasti yhdistäviä malleja. parantaa työssäoppimisen laatua ja vaikuttavuutta ja monipuolistaa sen käyttömahdollisuuksia vahvistaa työelämäyhteistyötä. Toimenpiteet kohdennetaan alle 25-vuotiaille, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville nuorille.

8 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Vuoden 2014 valtion talousarvioesityksessä on kehittämishankkeisiin varattu 8 miljoonan euron määrärahamomentilla Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin. Millaisia kehittämishankkeita rahoitetaan - painopisteitä Työssäoppimisen yhteisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavien yhdistämismahdollisuuksien kehittäminen sekä toteutusmallien jalkauttaminen Opettajien osaamisen vahvistaminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edistämiseksi Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tukevat uudet oppimisratkaisut ja -ympäristöt

9 Joustavat koulutuspolut Ammatillisen koulutuksen käynnissä olevat kehittämistoimet (tutkinnot, rahoitus, opiskelijavalinnat, työpaikalla tapahtuva opiskelu, valmistavat) luovat puitteet nykyistä joustavammille ja asiakaslähtöisemmille koulutusratkaisuille tutkintojen ja niiden osien monipuolisemmat hyödyntämismahdollisuudet osaamistarpeisiin vastaamisessa (ammatillisen sisällä, ammatillinen-lukio, ammatillinen amk) koulutuksen eri järjestämismuotojen ja tutkinnon suorittamismuotojen joustavampi yhdistely opintopoluissa työelämän ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti koulutuksen hakeutumisväylien ja käytettävissä olevien hakupalveluiden tarjoamat uudet mahdollisuudet tehokkaaseen opiskelijarekrytointiin erilaisten oppimisympäristöjen ja pedagogisten ratkaisujen hyödyntäminen opintopoluissa (työpaikalla tapahtuva opiskelu, e-oppiminen) koulutukseen hakeutuvien ja koulutuksessa olevien ohjaaminen ja uudelleen poluttaminen (esim. ohjaamo-malli) Koulutuksen järjestäjät ratkaisevat osaltaan ja kokonaisuuden kannalta saadaanko uudistukset jalkautettua niin, että niiden tuomat hyödyt voidaan maksimoida toimintaperiaatteiden, -prosessien ja rakenteiden uudistaminen on välttämätöntä