Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Transkriptio

1 Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

2 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille on osa nuorisotakuuta Kohderyhmänä alle 25-vuotiaat, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat Tavoitteena: - lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta - kehittää malleja, joissa yhdistyvät oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen koulutus Toteutus ensin kehittämishankkeina, jatkossa osana toiminta- ja rahoituslainsäädäntöä

3 Nuorten työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen uudistamisen toimenpideohjelma - valtionavustukset Työnantaja/työpaikka KOROTETTU KOULUTUSKORVAUS TYÖNANTAJILLE TYÖPAIKKAOHJAAJIEN- JA KOULUTTAJIEN KOULUTUS OPPISOPIMUS- KOULUTUKSEN ENNAKKOJAKSO AMMATTI- TUTKINTO TUETUN OPPISOPIMUS- KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN Koulutuksen järjestäjä

4 Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso Ei-työsopimussuhteinen, enintään 6 kk Tavoitteena alentaa työnantajan ja opiskelijan kynnystä tehdä oppisopimus Kehitetään ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja, jotta sitä voi käyttää oppisopimuskoulutukseen valmistavana ennakkojaksona Ennakkojakso toteutetaan jatkossa osana ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta, jota koskeva lainsäädäntö on tarkoitus tulla voimaan

5 Korotettu koulutuskorvaus työnantajille Perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen (10. luokan) samana vuonna päättäneille (koulutustakuun kohderyhmä) Käyttöön lukien Työnantajalle korvaus ensimmäisenä vuonna 800 euroa/kk, toisena vuonna 500 euroa/kk, kolmantena vuonna 300 euroa/kk (aiemmin n. 100 euroa/kk) Edellyttää oppisopimuksen tekemistä samana vuonna kun on päättänyt perusopetuksen tai 10. luokan

6 Oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavien yhdistelmien kehittäminen Tavoitteena madaltaa opiskelijoiden kynnystä siirtyä koulutusmuodosta toiseen Mahdollistaa yksilölliset siirtymät ja opintopolut Eri koulutusmuotojen käyttö opiskelijoiden, työelämän sekä alueen tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti Kehittämishankkeet toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön puitteissa

7 Työpaikkaohjaajien koulutus Tavoitteena kehittää työpaikkaohjaajien ja työyhteisöjen osaamista Työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaus riittävää ja osuvaa ja tukee opiskelijan ja työyhteisön ammattiosaamisen ja identiteetin kehittämistä Varmistetaan, että työpaikalla tapahtuva opiskelu vastaa tutkinnon tavoitteita ja opiskelijan osaaminen työelämän tarpeita Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointiosaamisen kehittäminen

8 Tuetun oppisopimuskoulutuksen mallintaminen Tavoitteena vahvistaa olemassa olevaa keinovalikoimaa nuorten oppisopimuskoulutuksen tuki- ja ohjaustoimissa Mm. yksilöllinen ohjaus ja tuki koulutusalan ja työpaikan valinnassa, monialainen yhteistyö, työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukeminen Jo toteutettuja tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeita ja alueellisia verkostoja hyödyntäen tuotetaan sähköinen tuetun oppisopimuskoulutuksen hyvien käytäntöjen käsikirja Toimintamalli kaikkien koulutuksen järjestäjien hyödynnettävissä

9 Tutkinnon osien suorittaminen Oppisopimus voidaan tehdä tarvittaessa vain tutkinnon osan suorittamisen ajalle Tavoitteena madaltaa kynnystä tehdä oppisopimus Tarkoituksena on, että koulutuksen järjestäjä huolehtii nykyistä kattavammin nuoren oppisopimusopiskelijan ohjauksesta ja tuesta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muutos tuli voimaan : ammatillisen perustutkinnon osasta/osista rahoitus koulutuksen järjestäjälle oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen mukaisesti

10 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Lisätietoa löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön wwwsivuilta pisopimusuudistus/index.html

11 Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen sekä rahoitusjärjestelmän uudistaminen

12 Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt sekä työelämän osaamistarpeet Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta, ohjaus, säätely ja budjettirakenne samoin nykyisen mallin mukaisesti Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien 12

13 Alustavia linjauksia Kumotaan nykyiset luvat, määritellään järjestämislupia koskevat myöntämisedellytykset Yleiset: vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka palvelevat laajan väestöpohjan tai alueen koulutustarvetta taloudelliset edellytykset (myös yllättävissä muutostilanteissa) ammatilliset edellytykset ylläpitäjäneutraalisuus vapaa hakeutumisoikeus kuntalain yhtiöittämistä koskevat säädökset KOKONAISHARKINTA Ammatillisen koulutuksen verkon muodostavat 1) monialaiset ja 2) vahvat erikoistuneet

14 Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Alueellinen ja valtakunnallinen koulutustarve Taloudelliset edellytykset toimintaa aloitettaessa ja seuraavan viiden vuoden jaksolla Osaaminen ja oppimisympäristöt, toimivat ja laajat työelämäsuhteet Kattava toimintajärjestelmä ja laadunhallinnan menettelyt Aikuiskoulutustehtävä voidaan antaa hakijalle, jolla vahva omaehtoinen koulutus ja riittävästi muiden tahojen rahoittama koulutusta ja työelämän kehittämistoimintaa Järjestämislupa erityisin perustein hakijalle, jolla riittävästi muuta koulutustoimintaa (esim. vst)

15 Järjestämislupien myöntämisen kriteerit (alustavat) Aikuiskoulutustehtävän harkinnassa: näyttötutkintojen määrä ja henkilökohtaistaminen työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen (tvkoulutus, maksullinen palvelutoiminta, lyhyet esim. sertifikaattikoulutukset) kokemus oppisopimuskoulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksen määrä, (oppisopimuskoulutuksen toimivuutta, vaikuttavuutta ja toimintamalleja koskeva selvityshanke käynnissä)

16 Kehysriihi (RAPO), kehyspäätös 3.4. Rahoituksen määräytymisestä tod. kustannuspohjan perusteella luovutaan, kustannustason nousu indeksillä, uusia rahoitusperusteita sovelletaan Ammatillinen koulutus valtion rahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen Aikuiskoulutus tutkintoon tai tutk. osaan johtamattoman koulutuksen rahoitus loppuu 2017 tyke-tehtävän rahoitus loppuu 2015 erikoisoppilaitosten rahoitus nykymuodossaan loppuu 2017

17 Ammatillisen aikuiskoulutuksen uusi rahoitusjärjestelmä Taustalla työryhmätyö Siirrytään tulosperusteiseen järjestelmään tutkinnon osat ja tutkinnot tuottaisivat suurimman osan rahoituksesta opiskelijavuodet myöhemmin opiskelija- ja työelämäpalaute Rahoitus perustuu talousarvion määrärahaan, ei yksikköhintaa Indeksi Vaikutuksia myös mm. tutkintotoimikuntien työhön

18 Toisen asteen rakenne ja rahoitus; prosessi 08/2014 Rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat ja kriteerit 09-11/14 Käynnistystilaisuus ja aluetilaisuudet 10-11/14 HEt annetaan Lakimuutokset voimaan 1/2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta 08/2015 Järjestämislupahakemukset 1/2016 Päätökset järjestämisluvista 1/2017 Uudet järjestämisluvat voimaan 18