Kaupunginhallitus 02.11.2015 Sivu 1 / 1 1989/02.02.00/2015 333 Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 12 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun sekä peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 3 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö, 4 oikeuttaa Espoo Tilapalvelut -liikelaitoksen ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2015 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2015 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2016 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2016, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa.
Kaupunginhallitus 02.11.2015 Sivu 2 / 2 Käsittely Puheenjohtaja Elon kannattamana teki seuraavan pöydällepanoehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 23.11.2015. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Liite Selostus 1 Raha-asia-aloitteet 2 Vuoden 2016 talousarvio sekä taloussuunnitelma Vuoden 2016 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2013 hyväksymän Espoo tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden kehitysnäkymät Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet. Venäjän talous tulee seuraavien parin vuoden aikana supistumaan ja siten sillä on omalta osaltaan negatiivinen vaikutus Suomen vientiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltain talouden ennustetaan kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin kolmen vuoden aikana ja Isossa- Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen kasvu on käynnistynyt. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Energian, erityisesti öljyn suhteellisen halpa hinta edesauttaa Suomen talouden kasvunäkymiä. Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo kolmena edellisenä vuotena supistunut. Valtion talousarvioehdotuksen pohjana olevan talousennusteen mukaan Suomen talous ei juurikaan kasva kuluvana vuonna. Talouskasvun arvioidaan myös seuraavina parina vuotena jäävän kilpailijamaitamme hitaammaksi. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkästi investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on kuitenkin hankalaa monestakin syystä ja ensi vuoden kasvuennusteeseen sisältyy riski. Työttömyysaste nousee 9,6 prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2016 työllisten lukumäärän ennustetaan kääntyvän hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän parantumisen myötä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %
Kaupunginhallitus 02.11.2015 Sivu 3 / 3 Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Kaupungin linjauksen mukaisesti tilaaja-tuottajamallia kehitetään uudeksi toimintamalliksi, jossa tekninen keskus ja Espoo Kaupunkitekniikka - liikelaitos yhdistetään uudeksi Kuntatekniikan keskukseksi ja Tilakeskusliikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos yhdistetään uudeksi Espoo Tilapalvelut - liikelaitokseksi 1.1.2016 alkaen Palveluliiketoimen toimialan jäljelle jäävät toiminnot, jotka koostuvat sisäisistä konsernipalveluista ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta, tullaan siirtämään yleishallintoon. Yleishallintoon perustettavaan Konsernipalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt: Hallinto- ja kehittämisyksikkö, Espoo Tietotekniikka, Kaupunkitieto, Henkilöstöpalvelut, Talouspalvelut, Logistiikka, Hankintakeskus ja Pelastustoimi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa liikelaitoksena nykyisin tehtävin. Näitä koskevat johtosääntötarkistukset tulevat valtuuston käsiteltäviksi joulukuussa. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Sen vuoksi taloussuunnitelman yleisperusteluihin on koottu vuodesta 2012 lähtien kaupungin konserniyhteisöjen suunnitteilla ja käynnissä olevista investoinneista ja niiden rahoituksesta sekä Espoo-konsernin taloudellisten vastuiden kehityksestä. Vuosien 2016-2018 suunnitelmaan on koottu myös konsernin käyttötaloutta kuvaavia tietoja. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian pohjalta taloussuunnitteluprosessin yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana normaalia toiminnan ja talouden seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuodelle 2016 tulos- ja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle sekä Länsimetrolle. Talousarviokirjan liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja suunnitelmaa koskevat päätökset, jotka liitetään lopulliseen taloussuunnitelmaraporttiin, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Talousarvion ja -suunnitelman talousperusteet Vuoden 2015 alkuperäinen talousarvio oli 24 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakate oli 21 milj. euroa parempi kuin elokuussa 2014, vuoden 2015 talousarvion pohjaksi tehty ennuste. Se
Kaupunginhallitus 02.11.2015 Sivu 4 / 4 antoi hyvät edellytykset parantaa vuoden 2015 katteita ja tulosta. Kun valtio luopui kiinteistöveron lisätuoton takaisinperinnästä aiemmin suunnittelemallaan tavalla, kaupungin kustannuskehitys on ollut maltillista ja tulokertymä talousarvion mukainen, nousee vuoden 2015 vuosikate elokuussa tehdyn ennusteen mukaan 137 milj. euroon eli 42 milj. euroa paremmaksi kuin joulukuussa hyväksytty alkuperäinen talousarvio. TATU-ohjelman toimeenpano on nostanut koko kaupungin toimijoiden kustannustietoisuutta ja osa talousarviota paremmasta tuloskehityksestä voidaan lukea ohjelman ansioksi. Kaupungin johtoryhmä asetti elokuussa tavoitteeksi, että kaupungin toimintakate saataisiin tänä vuonna alkuperäisen talousarvion mukaiseksi huolimatta siitä, että toimialat raportoivat eräistä menojen ylitysuhkista ja arvioiduista tulovajauksista. Syyskuun lopun kuukausiraportin ennusteiden perusteella näyttää vahvasti siltä, että johtoryhmän asettama tavoite toteutuu. Ennusteen mukaan toimintakatteen alijäämä jää pienemmäksi kuin alkuperäinen talousarvio. Vuosikatetta ja tulosta parantaa merkittävästi rahastojen budjetoitua suurempi tuotto, joka ei ole käytettävissä suoraan investointien rahoitukseen. Vuoden 2015 vuosikate on kuitenkin terveen taloudenpidon näkökulmasta 60-70 milj. euroa liian alhainen. Taloussuunnitelmakehyksen valmistelussa kaupungin rahoitustasapainon parantamiseen liittyvät TATU-tavoitteet sisällytettiin toimialojen ja liikelaitosten kehyslukuihin. Taloussuunnitelman luvut sisältävät merkittävästi tuottavuuden parantamistavoitteita. Talousarvion toimintakate on 6,2 milj. euroa heikompi kuin valtuuston syyskuussa hyväksymä kehys, mikä johtuu siitä, että kaupunginjohtajan ehdotuksessa on tehty pieniä lisävarauksia turvapaikanhakijoiden lisääntymisestä johtuviin palvelulisäyksiin sekä kasvaviin oppilasmääriin ja vaativien oppilasryhmien tukemiseen. Valtion talousarvioehdotukseen liittyen sosiaali- ja terveystoimen tuloarviota on lisätty ja vastaavasti määrärahoja on lisätty toimeentulotukeen, erikoissairaanhoitoon sekä toimialan esikuntaa vuoden aikana tarkemmin kohdistettavaksi niihin palveluihin, joissa valtion säästöt todennäköisesti lisäävät kaupungin palvelukysyntää. Espoon väestönkasvu jatkuu vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - syyskuun tilitystietojen, vuoden 2014 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,00 veroprosentin mukaan ja kiinteistöverotulojen kertymä samoilla veroprosenteilla kuin vuonna 2015. Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuus putoaa vuoden 2016 alussa 6 prosenttiyksikköä, mikä pudottaa Espoolle tilitettävää määrää noin 20 milj. euroa.
Kaupunginhallitus 02.11.2015 Sivu 5 / 5 Verotulojen kasvuksi vuodelle 2016 arvioidaan 0,8 prosenttia. Vuonna 2017 verotulojen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia ja 3,0 prosenttia vuonna 2018. Verotulojen heikko kasvu johtuu heikosta taloustilanteesta, edellä mainitusta yhteisöveron kuntaosuuden alenemisesta, sekä siitä että verotuksen työtulovähennystä kasvatetaan merkittävästi vuonna 2016. Valtio kompensoi työtulovähennyksen muutoksen vaikutuksen kuntakohtaisesti valtionosuuksien kautta sekä vuodelle 2016 päätetty valtionosuuksien pohjana olevien kustannustason tarkistus selittää valtionosuuksien merkittävää kasvua vuonna 2016. Verorahoituksen kokonaisuutena arvioidaan kasvavan 2,9 %. Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä syyskuun 2015 lopulla oli 14 109. Henkilöstömäärä on pysynyt samalla tasolla vuoden 2015 ajan, mikä vastaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitetta. Vuoden 2016 kuluessa seurataan paitsi kaupungin omien henkilötyövuosien määrää myös aiempaa tarkemmin vuokratyövoimana ostettuja henkilötyövuosia suhteessa kaupungin asukasmäärän kehitykseen sekä arvioidaan, miten kaupungin palveluostot vaikuttavat näihin henkilötyövuosimääriin. Tuottavuuden paranemista on edistetty ja edelleen edistetään mm. sillä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät. Viime vuosina kehitys on tässä suhteessa ollut hyvää. Kokonaistyöhyvinvoinnin mittarina toimii työhyvinvointimatriisi ja sen lukuarvon odotetaan paranevan vuosittain. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Espoolaisen johtamismallin kehittämisen projekti (ESJO) jatkuu vuonna 2016. Tulevien vuosien työvoiman saannin varmistamiseksi kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Työyhteisöjen monimuotoisuutta edesautetaan rekrytoimalla maahanmuuttajia kaupungin tehtäviin ja tavoitteena on, että maahanmuuttajataustaisten osuus kaupungin henkilöstöstä kasvaa. Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti osaava ja uudistumiskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoite on, että johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin toimintakatteen alijäämän kasvu vuoden 2015 elokuussa tehtyyn tilinpäätösennusteeseen on 2,4 prosenttia talousarviovuonna 2016. Kuluvana vuonna toimintakatteen alijäämän kasvu jää pienemmäksi, 2,1 prosenttiin. Huolimatta aktiivisesta tuottavuustyöstä nettomenon kasvu kiihtyy, sillä vuosina 2015-2017 valmistuu useita suuria palveluhankkeita (Opinmäki, Leppävaaran uimahalli, Espoon sairaala ja suurimpana Länsimetron 1. vaihe), jotka nostavat selvästi kaupungin kustannuksia. Tontinmyynnin ja maankäyttösopimustulojen tavoitetta nostettiin jo vuoden 2014 syksyllä koko suunnitelmakaudelle, mikä vastaavasti parantaa
Kaupunginhallitus 02.11.2015 Sivu 6 / 6 toimintakatetta. Tulo-odotuksia on mahdollista kasvattaa Länsimetron 1. vaiheen valmistumisen ja mm. Tapiolan keskustan hankkeiden etenemisen myötä. Tulojen kertymä riippuu yleisestä talouskehityksestä ja asuntosekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä sekä siitä, kuinka hyvin kaupunki onnistuu elinkeinopolitiikassaan. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talous-kehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Vuonna 2016 vuosikatetta arvioidaan kertyvän 121 milj. euroa ja 155 milj. euroa vuosina 2017 ja 2018. TATU-tavoitteiden mukaan vuosikatteen pitäisi olla 180 milj. euroa vuonna 2017 mutta tämän hetken tiedoilla siihen ei tulla pääsemään. Valtion hallitusohjelman mukaisista kuntatalouden keventämistoimenpiteistä on saatava valtion päätökset ja näiden päätösten pohjalta tehtävä kaupungin omat päätökset, joilla talouden tasapainoa voidaan parantaa. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 376 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 41 prosenttia. Loppuosa katetaan rahastojen tuotoilla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuonna 2016-2018 käytetään rahastoja 15 milj. euroa/vuosi. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä 20 milj. euroa eli lähes nelinkertaiset vuoden 2015 korkomenoihin verrattuna. Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2015 olemaan noin 12 milj. euroa ylijäämäinen. Talousarviovuoden 2016 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 13 milj. euroa alijäämäinen. Suunnitelmakauden 2016-2018 tulos on laskelmien mukaan niukasti ylijäämäinen. Vuonna 2015 emokaupunki ottaa talousarviolainaa yhteensä 269 milj. euroa ja lyhennykset ovat 54,3 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 501 milj. euroa eli 1 855 euroa/asukas. Vuonna 2016 otetaan uutta lainaa 303 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 731 milj. euroa eli 2 664 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2018 lopussa 934 milj. euroa eli 3 308 euroa/asukas. Rahoitustarvetta lisää merkittävästi yhtiömuotoisten toimitilojen sekä Länsimetron lainanlyhennysten ja korkojen aiheuttama vuokrien (rahoitusvastikkeiden) nousu vuodesta 2016 alkaen. Lainamäärän kasvu on kokonaisuutena selvästi nopeutunut viime vuosina, eli kaupungin rahoitustasapaino heikkenee toisin kuin TATU-ohjelmassa tavoitellaan. Kaupungin lainamäärän kasvu on jo tänä ja ensivuonna huomattavasti suurempi kuin vuosi sitten ennustettiin. Kaupungin maksuvalmius on viime vuosina heikentynyt ja toiminnan sekä investointien rahoittamiseksi on jouduttu ottamaan lisääntyvästi tilapäislainaa. Tapiolan taseyksikkö tulee tarvitsemaan tänä vuonna merkittävästi lisärahoitusta, joka on hoidettava lisälainalla. Myös lähivuosina taseyksikön maksuvalmius on heikko, koska investointeja on tehtävä etupainoisesti suhteessa siihen, kuinka
Kaupunginhallitus 02.11.2015 Sivu 7 / 7 tontinmyyntitulot ja maankäyttömaksut kertyvät. Em. syiden vuoksi vuoden 2016 talousarvioon on merkitty otettavaksi talousarviolainaa 50 milj. euroa enemmän kuin ko. vuoden maksuihin tarvitaan. Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Taloussuunnitelman yleisperusteluissa on käsitelty koko Espoo-konsernin investointi-ohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien taseisiin vaikka niiden rahoitus pitkällä aikavälillä hoidetaan pääosin verorahoituksella. Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella 2016-2020 jatkuu edellisvuosien tapaan mittavana. Konserni investoi vuonna 2016 noin 800 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 2,9 mrd. eurolla. Investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille 2015 2016, jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennushankkeita. Kauden 2016 2020 investoinnit ovat keskimäärin 580 milj. euroa vuodessa. Vuosien 2016-2020 investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen Kivenlahteen asti, metron asemaseutujen kehittäminen, koulujen peruskorjausohjelma, päivähoitotilojen rakentaminen, yli 65-vuotiaan väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen ja T3 -alueen kehittäminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokraasuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuu Länsimetron rakentamiseen liittyvä kaupunkirakenteen kehittäminen koko metrokäytävän varrella. Muita painopistealueita ovat aluekeskusten kehittäminen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet sekä jo rakennettujen pientaloalueiden kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen ja uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen, jonka rakentaminen käynnistyi vuoden 2014 lopulla, sekä Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen.
Kaupunginhallitus 02.11.2015 Sivu 8 / 8 Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja suunnitelmakaudella yhteensä 643 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 128 milj. euroa vuodessa. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti siten, että kasvavan väestömäärän palvelut voidaan järjestää. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen. TATU-ohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia, parantaa tilojen käyttöasteita ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen lisää tarvetta rakentaa yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemia palvelutiloja. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 02.11.2015 Sivu 9 / 9