Kaupunginhallitus Sivu 1 / 55. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 55 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-17:05 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Maria Guzenina Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Jyrki Kasvi valtuuston puheenjohtaja, poistui 340 käsittelyn ajaksi Marika Niemi valtuuston I varapuheenjohtaja Arja Juvonen valtuuston II varapuheenjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Carl Slätis toimitusjohtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja, poistui 340 käsittelyn ajaksi Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 55 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mia Laiho Maria Guzenina Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 55 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 338 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat 6 toimenpiteet (Kv-asia) Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 18 hyväksyminen (osittain Kv-asia) (pöydälle ) Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys ja 28 yhteistyösopimus (Kv-asia) 343 Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali 31 (Kv-asia) Palveluliiketoimen toimialan ja sen liikelaitosten 32 lakkauttaminen ja siitä aiheutuvat tarkistukset johtosääntöihin (Kv-asia) 345 Kaupunginhallituksen varaedustajan valinta sosiaali- ja 38 terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostoon 346 Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Green Net Finland ry:stä eroaminen Matinkylän Liikekiinteistö Oy:n osakkeiden myynti Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Kaupunginhallituksen kokouksen aikaistaminen 50

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 338 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 339 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mia Laiho ja Maria Guzenina.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / Vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset: 31 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Määrärahan ja tuloarvion lisäys 38 Liikunta- ja nuorisolautakunta Määrärahan siirto investointiosaan Ta-kohdalle 9538 Koneet ja kalusto 91J Palveluliiketoimen toimiala Määrärahan siirto Palveluliiketoimen aineettomista investoinneista kohdasta 91J yleishallinnon aineettomiin investointeihin kohtaan euroa euroa euroa Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportin tiedoksi, 2 hyväksyy liitteen mukaiset tulostavoitteiden toteutumistiedot, 3 hyväksyy seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset: 1 Yleishallinto (pl.112) Tuloarvion vähennys Määrärahan vähennys euroa euroa

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 55 Sosiaali- ja terveystoimi 24 Vanhusten palvelut Tuloarvion lisäys Määrärahan vähennys Määrärahan siirto investoinneista käyttötalouteen Valmistus omaan käyttöön erien poisto (määrärahan vähennys ja tuloarvion vähennys) 25 Terveyspalvelut Tuloarvion lisäys Määrärahan lisäys HUS 27 Perhe- ja sosiaalipalvelut Tuloarvion lisäys 29 Esikunta Tuloarvion vähennys Määrärahan vähennys 912 Investoinnit (aineettomat hyödykkeet) Eus ICT- määrärahan siirto vanhusten palveluihin Valmistus omaan käyttöön erän poisto euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Tekninen ja ympäristötoimi 45 Rakennuslautakunta Toimintakatteen korotus 46 Joukkoliikenne Määrärahan vähennys 49 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut Tuloarvion vähennys Tapiolan taseyksikkö Tuloarvion vähennys euroa euroa euroa euroa Palveluliiketoimi J03 Espoo tietotekniikka Toimintakatetavoitteen alentaminen J05 Kaupunkitieto Toimintakatetavoitteen korottaminen Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos Tilikauden tuloksen parannus Espoo Talouspalvelut -liikelaitos Tilikauden tuloksen parannus euroa euroa euroa euroa

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 55 Espoo Catering -liikelaitos Tilikauden tuloksen parannus Investointiosa 92 Maa- alueet Tuloarvion lisäys Määrärahan lisäys Tilakeskuksen investoinnit 4037 Tapiolan koulu Määrärahan lisäys 6002 Leppävaaran uimahalli Määrärahan lisäys Omaisuuslaji, vanhat rakennukset Määrärahan lisäys Omaisuuslaji Osakkeet ja osuudet Määrärahan lisäys Tapiolan taseyksikön investoinnit Tapiolan metroasema Määrärahan lisäys Liukuporras- ja hissirakennus Määrärahan lisäys Keilaniemen metroaseman kunnallistekniikka Määrärahan lisäys euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Rahoitusosa 88 Talousarviolainat euroa 4 merkitsee tarkastuslautakunnan lausunnon kuukausiraportista tiedoksi. Käsittely Kaupunginjohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perusturvajohtaja Juha Metso. Ari Konttas ja Jyrki Kasvi poistuivat esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 5-kohta). Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportti 2 Tulostavoitteiden toteutumistiedot Talousarvion ja tulostavoitteiden toteutumistiedot tuodaan valtuuston käsittelyyn lokakuun kuukausiraportissa, jotta ne ennätetään käsitellä tilikauden aikana eli ennen vuodenvaihdetta. Tilinpäätöksen ennakkotieto tuodaan valtuustolle tiedoksi helmikuussa 2016.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 9 / Lokakuun kuukausiraportti Tuloslaskelmaa tarkasteltaessa on kaupungin talous toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Vuosikatteen ennustetaan olevan 146,2 milj. euroa ja tilikauden tuloksen 25,3 milj. euroa. Vuosikate ja tulos ovat n. 23 milj. euroa muutettua talousarviota parempana. Arvioitavissa on, että vuosikate ja tilikauden tulos paranevat vielä hieman nykyisestä ennusteesta. Huomioitavaa on kuitenkin se, että tulosta on parantanut edellisvuosien tapaan rahoitustuottojen ennakoitua parempi kertyminen. Varsinainen toimintakate (toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa, paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) on toteutumassa 4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana. Vaikka vuosikate- ja tulostavoite tullaan saavuttamaan, ovat ne silti n. 40 milj. euroa alle talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman tavoitetason. Samanaikaisesti kaupungin investointiohjelma on suurempi kuin koskaan ja kuluvalle vuodelle esitetään investoinneille lisämäärärahaa. Tämä tarkoittaa yhä kasvavaa lainanoton tarvetta. Talousarvioon merkitty 219 milj. euron lainavaltuus tullaan käyttämään loppuun marraskuun aikana ja 40 milj. euron rahastonpurku on toteutettu. Investointien lisämäärärahaesitysten kattamiseksi tullaan esittämään 50 milj. euron lisälainaa. Palvelutuotannossa on pystytty lisäämään tuottavuutta, mikä näkyy toimintakatteen toteutumisena alkuperäistä talousarviota parempana. Silti menojen kasvu suhteessa tulojen kasvuun on liian suurta, jonka takia tuottavuuden kasvuun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon tulee panostaa edelleenkin. Ulkoiset tulot jäävät yli 7 milj. euroa talousarviosta, sillä maanmyyntituloja kertyy lähes 12 milj. euroa alle talousarvion. Vastaavasti maksutulot ja avustukset ovat ylittymässä, mutta avustuksiin kohdistuu vastaavansuuruinen meno, jolloin nettovaikutus on nolla. Länsimetron rakentamisen yhteydessä on rakennettu kaupungille kuuluvaa kunnallistekniikkaa. Metroyhtiön teetättämiä töitä ei ole laskutettu vuosittain kaupungilta, vaan koko vuoden 2015 loppuun mennessä kertynyt osuus laskutetaan tänä vuonna. Ensimmäinen laskutuserä on maksettu ja tämän johdosta voimassa olevan taseyksikön talousarvion kunnallistekniikan määrärahat on käytetty. Valtuustolle esitetään 41,2 milj. euron investointien lisämäärärahaesitystä. Ulkoiset menot ovat kaupungin omassa tuotannossa pysyneet hyvin hallinnassa. Tuloslaskelman toimintamenoja ja valmistus omaan käyttöön -erää kasvattavat edellä mainitut Länsimetro Oy:n laskuttamat työt, jotka kirjautuvat investointeihin. Näin ollen tuloslaskelmassa vaikutus on nolla. Merkittävät muutokset konsernin palveluntuottajissa:

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 55 - HUS:n ennusteen mukaan erikoissairaanhoito ylittyy 5,5 milj. eurolla, kun otetaan huomioon arvioitu 5,3 milj. euron tasauslaskutus. - HSL:n kuntaosuus toteutuu 7 milj. euroa ennakoitua pienempänä. Investointien kokonaismääräksi arvioidaan n. 375 milj. euroa. Verorahoitus Vuoden 2015 verorahoitus on arviolta 1 416,7 milj. euroa, josta verotulot ovat milj. euroa ja valtionosuudet 29,7 milj. euroa. Verorahoitus kasvaa edellisvuodesta vajaat 4 prosenttia. Verotuloja on tilitetty lokakuun loppuun mennessä yhteensä 1 226,7 milj. euroa, mikä on 39,2 milj. euroa (3,3 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveroa on lokakuun loppuun mennessä kertynyt 1 056,3 milj. euroa, mikä on 15 milj. euroa (1,4 %) enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Yhteisöveroa on tilitetty 117,7 milj. euroa, mikä on 12,6 milj. euroa (12 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveroa on tilitetty ennakoitua enemmän. Kiinteistöveroa on tilitetty yhteensä 52,6 milj. euroa, mikä on 11,4 milj. euroa (27,9 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionosuuksia saadaan jo saatujen päätösten perusteella 29,7 milj. euroa. Henkilöstö Henkilöstömäärä on kasvanut vuoden 2014 lokakuusta 71 henkilöllä. Lisääntynyt henkilöstömäärä on seurausta turvapaikanhakijoiden tilanteesta, pelastuslaitoksen uusista viroista ja toimista sekä varhaiskasvatuksen asiakasmäärien kasvusta. Alkuvuodesta 2015 henkilöstömäärä oli kuitenkin pienempi kuin 2014, joten henkilötyövuosien määrä jäänee tänä vuonna viimevuotista pienemmäksi. 2. Espoo-tarinan toteutuminen Espoo-strategiassa on vuodelle 2015 asetettu yhteensä 31 tulostavoitetta, joista 19 osalta saavutetaan asetettu tulos. 11 tulostavoitteen osalta tavoitteeseen ei täysin tulla pääsemään, vaikka tulokset niissäkin ovat olleet hyviä ja tavoitteesta on jääty vain hieman. Tulostavoitteiden tulokset näkyvät kaupungin vuosikate- ja tulostavoitteen toteutumisena sekä asiakkaiden tyytyväisyytenä palveluihin. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että Espoo-tarina on toteutunut hyvin kuluvan vuoden osalta. Tulostavoitteiden tarkemmat toteutumistiedot ovat liitteessä.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 11 / Talousarvion muutosehdotukset Talousarvion toteutumista ja poikkeamia on selostettu kuukausiraportissa ja lyhyesti seuraavassa selostustekstissä. Yleishallinnon tuloarvion ja määrärahan muutostarve liittyy pääsääntöisesti suurten kaupunkien yhteisen 6Aika -hankkeen käyntiinlähdön hitaasta aikataulusta. Tälle vuodelle suunnitelluista kehittämistehtävistä merkittävä osa siirtyy tulevalle vuodelle. Yleishallinnon aineettomiin investointeihin on vuodelle 2015 varattu 2,5 milj. euroa kaupungin ERP -järjestelmän uusimiseen. Hankintapäätös uudesta järjestelmästä on tehty ja kustannuksia vuodelle 2015 kertyy arviolta 3,7 milj. euroa. Hankkeen katteeksi voidaan siirtää 1,2 milj. euroa palveluliiketoimeen tietotekniikkapalveluihin budjetoiduista keskitetyistä ictmäärärahoista, joita arvioidaan säästyvän tänä vuonna noin 2 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen terveyspalvelujen toimintakate on vajaat 5 milj. euroa talousarviota heikompi, mikä johtuu kokonaan erikoissairaanhoidon menoarvion ylityksestä. Muiden tuloyksiköiden talous on toteutumassa yhteensä noin 7 milj. euroa paremmin kuin talousarvio, joten koko toimialan toimintakate on 2 milj. euroa parempi kuin talousarvio. Sivistystoimessa suomenkielinen perusopetus on saanut useita suurehkoja avustuksia OPH:lta ja OKM:ltä, kuten avustukset mm. POPraha, perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen, tasa-arvoraha sekä avustus toiminnan kehittämiseen. Talousarvion sitovuussäännösten perusteella silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä edellyttäen että tuloarviota korotetaan vastaavasti. Toimiala esittää, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan määrärahaa ja tuloarviota korotetaan 2,6 milj. euroa. Liikunta ja nuorisolautakunta esittää, että Leppävaaran uimahallin ensikertaista kalustamista varten siirretään investointiosaan ta-kohtaan 9538, Koneet ja kalusto, liikunta- ja nuorisopalvelut, euroa siirrettäväksi lautakunnan käyttötalousmäärärahasta Teknisen ja ympäristötoimen talousarvion toimintakate on ennusteen mukaan -58,9 milj. euroa eli 4,1 milj. euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvio. Rakennuslautakunta, joka tämän vuoden alusta on toiminut nettositovana yksikkönä esittää, että sen toimintakatetavoitetta nostetaan alkuperäisen talousarvion eurosta euroon. Tulosparannus johtuu rakennuslupapäätösten arvioitua suuremmasta määrästä. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitys on HSL-alueella ollut toistaiseksi ennakoitua suotuisampaa. Suotuisa talouskehitys vaikuttaa Espoon vuoden 2015 kuntaosuuteen siten, että määrärahaa ennustetaan käytettävän 7,5 milj. euroa talousarviota vähemmän.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 55 Muiden teknisten ja ympäristöpalvelujen ta-kohtaan kirjattavaa maanmyyntivoittotavoitetta ei todennäköisesti tulla saavuttamaan. Tuloennuste alittaa tulotavoitteen 4,3 milj. euroa. Tuloennusteeseen on laskettu jo toteutuneet ja sovitut kaupat. Tapiolan taseyksikön tulotavoite 26,6 milj. euroa ei tule toteutumaan. Maanmyyntivoittojen ennuste on 8,4 milj. euroa talousarviota pienempi. Ennusteeseen on laskettu toteutuneet ja sovitut kaupat. Vuokratuottoja ja maankäyttösopimustuottoja arvioidaan kertyvän 0,8 milj. euroa talousarviota enemmän. Palveluliiketoimen toimialan tulos on ennusteen mukaan 1,7 milj. euroa parempi kuin talousarvio. Investointiosan maanmyynnin tavoite, joka kertyy myytävien tonttien tasearvoista, ylittyy 3,3 milj. euroa. Tekninen toimiala esittää, että valtuusto korottaa ko. tuloarviota. Maanhankinnassa on päästy neuvottelutulokseen muutamien isompien raakamaakauppojen osalta Vanha-Nuuksion ja Vanhakartanon alueilla. Asemakaava-alueiden toteuttamista on saatu edistettyä tavanomaista enemmän ja useita puisto- ym. yleisten alueiden kauppoja on neuvoteltu valmiiksi. Näiden kauppojen toteuttamiseksi maanhankintamäärärahaa tarvitaan lisää kuusi miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus päätti Vanhakartanon kaupasta edellyttäen, että valtuusto hyväksyy lisämäärärahan. Edellisten lisäksi kaupunki on neuvotellut rakennetun kiinteistön ostosta Kivenlahden teollisuusalueelta. Kaupasta tehdään erillinen päätösehdotus kaupunginhallitukselle Lokakuun kuukausiraporttiin sisältyy lisämäärärahaesitys 8,375 milj. euroa kaupan mahdollistamiseksi. Kaupunki ostaa Kivenlahden teollisuusalueelta Atoy Oy:ltä noin 4,5 hehtaarin suuruisen rakennetun kiinteistön, jossa sijaitsevat yhtiön toimitilat. Kauppahinta on 9,85 milj.euroa. Kaupan yhteydessä solmitaan toimitilan vuokrasopimus, jolla kaupunki vuokraa Atoy Oy:lle tilat viideksi vuodeksi euron pääomavuokralla. Kiinteistön ylläpitovastuu jää vuokralaiselle. Kiinteistö sijaitsee tulevan Kivenlahden metroaseman läheisyydessä, mikä tarjoaa mahdollisuudet sen kaavalliseen kehittämiseen. Kaupunki ei omista alueella juurikaan maata, joten kiinteistön hankinta on perusteltua tulevan maankäytön kannalta sekä siksi, että sijoitukselle saadaan hyvä tuotto siltä ajalta, kun kiinteistön nykyinen käyttö jatkuu. Kaupasta 8,375 milj. euroa on maanarvoa, loppu 1,475 milj. euroa on rakennuksen arvoa, joka maksetaan Tilakeskuksen investoinneista. Tilakeskus -liikelaitoksen investoinnit Investointihankkeelle 4037 Tapiolan koulu ja lukio, jonka kustannusarvio on 30,5 milj. euroa, on muutetussa talousarviossa budjetoitu vuodelle milj. euroa ja ennen vuotta 2015 on käytetty 7,5 milj. euroa. Vuoden

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 13 / toteutuneet investointimenot lokakuun loppuun mennessä olivat noin 12,1 milj. euroa. Hankkeen rakentaminen etenee tavanomaista nopeammin ja vuodelle 2015 arvioitu määräraha on jäämässä liian pieneksi, joten sitä esitetään korotettavaksi 2,4 milj. euroa. Kustannusarvion perusteella vastaava summa säästyy vuodelle 2016 varatusta määrärahasta. Investointihankkeelle 6002 Leppävaaran uimahalli, jonka kustannusarvio on 40,1 milj. euroa, on muutetussa talousarviossa budjetoitu vuodelle ,3 milj. euroa ja talousarviossa arvioitu menoja kertyvän vuonna 2016 noin 2,6 milj. euroa. Hankkeen rakentaminen on edennyt hyvin ja hanke otetaan vastaan jo vuoden 2015 aikana, jolloin suurin osa vuodelle 2016 arvioiduista menoista toteutuu vuoden 2015 aikana. Vuoden 2015 määrärahaa esitetään korotettavaksi 1,25 milj. euroa. Vastaava summa säästyy vuodelle 2016 varatusta määrärahasta. Kaupunki on ostamassa Kivenlahdesta rakennetun kiinteistön. Kiinteistön kauppahinnasta 1,475 milj. euroa kohdistuu rakennukseen ja loput maaalueeseen. Kiinteistökauppa edellyttää toteutuakseen määrärahaa rakennukselle, omaisuuslajille vanhat valmiit rakennukset. EVTEK-kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot ovat päättäneet, että kuntayhtymä puretaan ja purkautuminen tapahtuu lukien. Kaupunginvaltuusto hyväksyi purkuselvityksen ja purkamissopimuksen. Hyväksytyn purkuselvityksen perusteella kaupungille siirtyvä, Espoossa sijaitsevan rakennusomaisuuden arvo on noin 7 milj. euroa. Kaupungin vastaanottama rakennus aiheuttaa noin 7 milj. euron arvoisen kirjauksen investointien omaisuuslajille vanhat valmiit rakennukset. Kirjauksella ei ole kassavaikutusta. Kaupungin sisäiset siirrot Valtuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2015 todetaan, että Tilakeskus-liikelaitos huolehtii kaupungin toimitilojen ja rakennusten hankkimisesta ja toimii kuntalain mukaisena tilaaja- ja omistajatehtäviä hoitavana liikelaitoksena. Kaupungin linjauksen mukaan kaupungin rakennusten omistus - toteutustavasta riippumatta - tulisi olla Tilakeskusliikelaitoksella. Linjaus toteutuu varsin kattavasti, mutta Suurpellon taseyksiköllä on omistuksessaan Suurpellon päiväkoti. Rakennus on tarkoituksenmukaista siirtää Tilakeskus liikelaitokselle, koska tällöin rakennusomaisuus ja sen hallinta sekä vastuu ovat keskittyneet yhdelle toimijalle. Sisäisen siirron toteuttamiseksi Suurpellon taseyksikkö sijoittaa rakennuksen liikelaitokseen kirjanpitoarvostaan Siirto edellyttää 7,9 milj. euron määrärahaa omaisuuslajille vanhat valmiit rakennukset. Kirjauksella ei ole kassavaikutusta. Peruskaupungilla on omistuksessaan Kiinteistö Oy Espoon sairaalan, Espoon Elä ja Asu Oy:n ja Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen osakkeet. Suurpellon taseyksiköllä on omistuksessaan sijoitus Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen vapaaseen omaan pääomaan ja Asunto Oy Espoon Klariksentie 2 osakkeita (päiväkoti). Rakennusten ja toimitilojen osakeomistuksen ja sijoitusten selkeyttämiseksi ja yllä edellisessä

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 55 kappaleessa mainittujen perustelujen takia on perusteltua siirtää peruskaupungin ja Suurpellon taseyksikön osakeomistukset ja sijoitukset liikelaitokselle. Peruskaupunki myy koko osakeomistuksensa Kiinteistö Oy Espoon sairaalassa, Espoon Elä ja Asu Oy:ssä ja Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksessa Tilakeskus-liikelaitokselle niiden kirjanpitoarvosta Tämä edellyttää 1,35 milj. euron määrärahaa omaisuuslajille osakkeet ja osuudet ja vastaavaa investointitulon lisäystä peruskaupungin osakkeisiin ja osuuksiin. Kirjauksella ei ole kassavaikutusta. Suurpellon taseyksikkö sijoittaa koko sijoituksensa Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksessa ja koko osakeomistuksensa Asunto Oy Espoon Klariksentie 2:ssa liikelaitokseen niiden kirjanpitoarvosta Tämä edellyttää 14,3 milj. euron määrärahaa omaisuuslajille osakkeet ja osuudet. Kirjauksella ei ole kassavaikutusta. Tapiolan taseyksikön investoinnit Tapiolan ja Keilaniemen metroasemien rakentamisen yhteydessä on ollut tarkoituksenmukaista, että Länsimetro Oy suunnittelee ja rakentaa erikseen sovittuja osia, jotka lähtökohtaisesti kuuluivat Teknisen keskuksen tehtäviin. Tämä on ollut myös aikataulullisesti välttämätöntä. Länsimetro Oy on julkisena hankintayksikkönä kilpailuttanut kaikki työt. Tapiolan metroaseman suunnitelmat ovat muuttuneet voimakkaasti keskuksen kehittymisen johdosta. Metron käyttöönotto jo elokuussa 2016 edellyttää lisärakentamista, jolla turvataan matkustajien joustava siirtyminen liityntäbusseihin. Keilaniemen työt liittyvät pääosin Keilaniementien alikulkutunneleihin sekä asemahallin suojaverkotukseen. Rakennuskustannuksia on seurattu koko ajan ja urakkalaajuutta on sovitettu suunnitelmien tarkentuessa. Ratkaisujen nyt lopullisesti täsmennyttyä on ollut mahdollista määrittää Länsimetro Oy:n maksamat kustannukset, jotka konsernin sisäisessä tarkastelussa kuuluvat taseyksikölle. Osa kustannuksista on aiheutunut jo vuosina 2013 ja Tapiolan metroaseman laajentamiseen ja monipuolistamiseen liittyvät taseyksikön kustannettavaksi kuuluvat työt ovat yhteensä 33,5 milj. euroa, josta 30,375 milj.euroa esitetään vuoden 2015 määrärahalisäykseksi. Loppuosa on otettu huomioon vuoden 2016 talousarviossa Tapiolan metroaseman suunnitelmat ovat kehittyneet Länsimetron hankesuunnitelmaan sisältyneeseen suunnitelmaan verrattuna perusteellisesti. Tämä johtuu siitä, että Tapiolan keskuksen uudistamisratkaisut ovat muuttuneet radikaalisti. Alun perin Tapiolan keskuksen uudistaminen perustui olemassa olevien rakennusten kehittämiseen. Merkittävin muutos liittyi pysäköintikellareiden muuttamiseen liiketiloiksi. Merituulentie olisi pysynyt entisellä tasollaan. Merituulentien tuntumassa olevat ja 1980-luvulla rakennetut kiinteistöt todettiin kuitenkin teknisesti, toiminnallisesti ja esteettisesti niin

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 15 / 55 huonoiksi, ettei niiden kehittäminen ollut perusteltua. Tonttitehokkuudet olivat kovin alhaisia, kun oltiin Espoon yhden tärkeimmän metroaseman vieressä. Tapiolan keskuksen viitesuunnitelma muotoutui Merituulentien tuntumassa vähitellen sellaiseksi, että pääosa rakennuksista puretaan ja tilalle rakennetaan uusia liike/asuinrakennuksia, joissa liiketilojen päälle tulee runsaasti asuntoja. Tonttitehokkuudet kasvoivat 2,5-3-kertaisiksi. Kokonaisuuden kannalta merkittävä muutos oli myös Merituulentien laskeminen kerrosta alemmaksi niin, että tasolle +7,8 muodostuu keskuksen yhdistävä uusi jalankulkutaso. Näihin uusiin ratkaisuihin perustui myös kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken kesäkuussa 2014 tehty toteutussopimus, jonka mukaiset työt ovat nyt käynnissä Tapiolassa. Tapiolan keskuksen radikaali kehittyminen aiheutti perusteellisen muutoksen Tapiolan metroaseman suunnitelmiin ja toteutukseen mm. asemahallin korottaminen ja korkeusaseman laskeminen kahdeksalla metrillä. Näillä muutoksilla oli myös merkittäviä kustannusvaikutuksia. Merituulentien töissä tärkeimpiä ovat Merituulentien länsipään kaivu- ja louhintatyöt sekä rakennustekniset työt. Muilta osin Merituulentien työt sisältyvät LähiTapiola-hankkeeseen. Metron liukuporras- ja hissirakennus: Metroliikenne käynnistyy elokuussa Merituulentien bussiterminaali valmistuu vasta vuoden 2018 lopussa. Metron liukuportaat nousevat Merituulentielle tasolle noin +1,0, josta matkustajien pitäisi päästä nousemaan Länsituulenkujalle tasolle noin +12, josta pääsee edelleen Pohjantien tilapäisille bussipysäkeille. Merituulentien viereen Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammen tontin nurkkaan rakennetaan liukuporras- ja hissirakennus, jossa metromatkustajat pääsevät nousemaan liukuportailla ja hissillä metron liukuportailta Länsituulenkujalle. Kun KOy Säästötammi aikanaan uusitaan eli nykyinen rakennus puretaan ja tilalle tehdään nykyistä huomattavasti suurempi liike/asuinrakennus, liukuporras- ja hissirakennus voidaan integroida uuteen rakennukseen. Kiinteistöä koskevassa maankäyttösopimuksessa otetaan aikanaan huomioon liukuporras- ja hissirakennus. Rakennelman kustannusarvio on 8,5 milj. euroa, josta vuoden 2015 määrärahalisäykseksi esitetään 3,94 milj. euroa. Loppuosa sisältyy vuoden 2016 talousarvioon Keilaniemen metroaseman kunnallistekniikka: Keilaniemen metroasema rakennetaan Keilaniementien länsipuolelle Keilaniementien ja Kehä I:n väliselle alueelle, johon on myös tarkoitus rakentaa neljä asuintornia ja niiden jalustaan noin 1000 autopaikan pysäköintilaitos. Keilaniemen toimitilat ovat pääosin Keilaniementien itäpuolella niin, että pääosa metron käyttäjistä joutuu Keilaniemessä asioidessaan ylittämään Keilaniementien. Keilaniementie on alueen ainoa läpimenevä katu. Sillä on ajoittain hyvin vilkas liikenne.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 55 Keilaniemen metroasemalle rakennetaan kaksi sisäänkäyntiä: pohjoinen ja eteläinen. Kummassakin sisäänkäynnissä lippuhalli tulee maanpinnan alapuolelle. Lippuhallista on mahdollisuus ohjata jalankulkijat Keilaniementien ali tien itäpuolelle. Asemakaavassa on varaukset metroasemalta Keilaniementien ali johtavalle jalankulkutunnelille sekä aseman pohjois- että eteläpäässä. Metroaseman suunnitelmissa oli varauduttu Keilaniementien alittaviin jalankulkutunneleiden toteuttamiseen tarvittaessa myöhemmin. Keilaniementie rakennetaan metroaseman kohdalla kokonaan uudestaan. Tien kohdalle tuli metroaseman rakentamisen edellyttämiä kaivantoja ja myös metroaseman tiloja ja rakenteita. Tien kunnallistekniikka (vesi, viemärit, sähkö, kaukolämpö, operaattoreiden kaapelit) oli rakennustöiden vuoksi uusittava ja linjattava osin uuteen paikkaan. Kadun kaikki muutkin rakenteet uusitaan. Keilaniementien uudistaminen on niin mittava rakennustyö ja tien alueella on niin runsaasti kunnallistekniikkaa, että jalankulkutunneleiden rakentaminen myöhemmin Keilaniementien ali olisi ollut kallista ja epätarkoituksenmukaista. Metron palvelutason ja houkuttelevuuden kannalta Keilaniementien alittavat jalankulkutunnelit ovat hyvä ratkaisu. Se, että lähes kaikki metrolla Keilaniemeen tulevat joutuisivat mennen tullen ylittämään vilkasliikenteisen pääkadun, olisi liikenneturvallisuuden kannalta huono tilanne. Keilaniemen metroaseman käyttäjämäärä tulee kasvamaan, koska Keilaniemeen rakennetaan tulevaisuudessa vielä lisää toimitiloja ja lisäksi tavoitteena on, että Keilaniemen ranta-alueelle saataisiin laajemminkin ihmisiä houkuttelevia toimintoja. Keilaniemen alueen kehittämisen ja joukkoliikenteen hyvän palvelutason kannalta jalankulkutunnelit metroasemalta Keilaniementien ali oli perusteltua rakentaa samassa yhteydessä Keilaniementien uudistamisen ja metroaseman rakentamisen kanssa niin, että jalankulkutunnelit voitaisiin ottaa käyttöön samaan aikaan metroaseman kanssa. Jalankulkutunnelit eivät sisältyneet metron hankesuunnitelmaan eivätkä hyväksyttyyn kustannusarvioon. Niiden kustannusarvio on 4,3 Milj. euroa Asemahallin suojaverkotuksella luotiin edellytykset ympäristön rakentamiselle. Suojaverkotuksella eliminoidaan mahdollisuus, että asemahallin katosta irtoaisi lohkareita ympäristön tulevien louhintatöiden johdosta. Suojaverkotus ei sisältynyt metron hankesuunnitelmaan ja sen kustannusarvio on noin 2 milj. euroa.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 340 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 55 Rahoitusosa Edellä esitettyjen sekä tänä vuonna aiemmin päätettyjen investointimäärärahojen lisäysten rahoituksen hoitamiseksi talousarviolainojen ottovaltuutta esitetään lisättäväksi 50 milj. euroa. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / /2015 Kaupunginhallitus Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan ja sen perusteella valtuustoryhmien tekemän neuvottelusopimuksen mukaisesti vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 12 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun sekä peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 3 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö, 4 oikeuttaa Espoo Tilapalvelut -liikelaitoksen ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2015 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2015 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2016 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2016, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 55 taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Päätös Liite Selostus Kaupunginjohtajan estyneenä ollessa asian esitteli perusturvajohtaja Juha Metso. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Raha-asia-aloitteet 4 Vuoden 2016 talousarvio sekä taloussuunnitelma 5 Neuvottelusopimus Neuvottelutulos euroina 7 Pöytäkirjamerkinnät Vuoden 2016 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2013 hyväksymän Espoo tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden kehitysnäkymät Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet. Venäjän talous tulee seuraavien parin vuoden aikana supistumaan ja siten sillä on omalta osaltaan negatiivinen vaikutus Suomen vientiin. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltain talouden ennustetaan kasvavan lähes kolmen prosentin vauhtia seuraavien parin kolmen vuoden aikana ja Isossa- Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen kasvu on käynnistynyt. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Energian, erityisesti öljyn suhteellisen halpa hinta edesauttaa Suomen talouden kasvunäkymiä. Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo kolmena edellisenä vuotena supistunut. Valtion talousarvioehdotuksen pohjana olevan talousennusteen mukaan Suomen talous ei juurikaan kasva kuluvana vuonna. Talouskasvun arvioidaan myös seuraavina parina vuotena jäävän kilpailijamaitamme hitaammaksi. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkästi investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on kuitenkin hankalaa monestakin syystä ja ensi vuoden kasvuennusteeseen sisältyy riski. Työttömyysaste nousee 9,6 prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2016 työllisten lukumäärän ennustetaan kääntyvän hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän parantumisen myötä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 % Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 55 Talousarvio ja -suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Kaupungin linjauksen mukaisesti tilaaja-tuottajamallia kehitetään uudeksi toimintamalliksi, jossa tekninen keskus ja Espoo Kaupunkitekniikka - liikelaitos yhdistetään uudeksi Kuntatekniikan keskukseksi ja Tilakeskusliikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos yhdistetään uudeksi Espoo Tilapalvelut - liikelaitokseksi alkaen Palveluliiketoimen toimialan jäljelle jäävät toiminnot, jotka koostuvat sisäisistä konsernipalveluista Ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta, tullaan siirtämään yleishallintoon. Yleishallintoon perustettavaan Konsernipalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt: Hallinto- ja kehittämisyksikkö, Espoo Tietotekniikka, Kaupunkitieto, Henkilöstöpalvelut, Talouspalvelut, Logistiikka, Hankintakeskus ja Pelastustoimi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa liikelaitoksena nykyisin tehtävin. Näitä koskevat johtosääntötarkistukset tulevat valtuuston käsiteltäviksi joulukuussa. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Sen vuoksi taloussuunnitelman yleisperusteluihin on koottu vuodesta 2012 lähtien kaupungin konserniyhteisöjen suunnitteilla ja käynnissä olevista investoinneista ja niiden rahoituksesta sekä Espoo-konsernin taloudellisten vastuiden kehityksestä. Vuosien suunnitelmaan on koottu myös konsernin käyttötaloutta kuvaavia tietoja. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian pohjalta taloussuunnitteluprosessin yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana normaalia toiminnan ja talouden seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuodelle 2016 tulos- ja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle sekä Länsimetrolle. Talousarviokirjan liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja suunnitelmaa koskevat päätökset, jotka liitetään lopulliseen taloussuunnitelmaraporttiin, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Talousarvion ja -suunnitelman talousperusteet Vuoden 2015 alkuperäinen talousarvio oli 24 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakate oli 21 milj. euroa parempi kuin elokuussa 2014, vuoden 2015 talousarvion pohjaksi tehty ennuste. Se antoi hyvät edellytykset parantaa vuoden 2015 katteita ja tulosta. Kun valtio luopui kiinteistöveron lisätuoton takaisinperinnästä aiemmin suunnittelemallaan tavalla, kaupungin kustannuskehitys on ollut maltillista ja tulokertymä talousarvion mukainen, nousee vuoden 2015 vuosikate

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 55 elokuussa tehdyn ennusteen mukaan 137 milj. euroon eli 42 milj. euroa paremmaksi kuin joulukuussa hyväksytty alkuperäinen talousarvio. TATU-ohjelman toimeenpano on nostanut koko kaupungin toimijoiden kustannustietoisuutta ja osa talousarviota paremmasta tuloskehityksestä voidaan lukea ohjelman ansioksi. Kaupungin johtoryhmä asetti elokuussa tavoitteeksi, että kaupungin toimintakate saataisiin tänä vuonna alkuperäisen talousarvion mukaiseksi huolimatta siitä, että toimialat raportoivat eräistä menojen ylitysuhkista ja arvioiduista tulovajauksista. Syyskuun lopun kuukausiraportin ennusteiden perusteella näyttää vahvasti siltä, että johtoryhmän asettama tavoite toteutuu. Ennusteen mukaan toimintakatteen alijäämä jää pienemmäksi kuin alkuperäinen talousarvio. Vuosikatetta ja tulosta parantaa merkittävästi rahastojen budjetoitua suurempi tuotto, joka ei ole käytettävissä suoraan investointien rahoitukseen. Vuoden 2015 vuosikate on kuitenkin terveen taloudenpidon näkökulmasta milj. euroa liian alhainen. Taloussuunnitelmakehyksen valmistelussa kaupungin rahoitustasapainon parantamiseen liittyvät TATU-tavoitteet sisällytettiin toimialojen ja liikelaitosten kehyslukuihin. Taloussuunnitelman luvut sisältävät merkittävästi tuottavuuden parantamistavoitteita. Talousarvion toimintakate on 6,2 milj. euroa heikompi kuin valtuuston syyskuussa hyväksymä kehys, mikä johtuu siitä, että kaupunginjohtajan ehdotuksessa on tehty pieniä lisävarauksia turvapaikanhakijoiden lisääntymisestä johtuviin palvelulisäyksiin sekä kasvaviin oppilasmääriin ja vaativien oppilasryhmien tukemiseen. Valtion talousarvioehdotukseen liittyen sosiaali- ja terveystoimen tuloarviota on lisätty ja vastaavasti määrärahoja on lisätty toimeentulotukeen, erikoissairaanhoitoon sekä toimialan esikuntaa vuoden aikana tarkemmin kohdistettavaksi niihin palveluihin, joissa valtion säästöt todennäköisesti lisäävät kaupungin palvelukysyntää. Espoon väestönkasvu jatkuu vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - syyskuun tilitystietojen, vuoden 2014 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,00 veroprosentin mukaan ja kiinteistöverotulojen kertymä samoilla veroprosenteilla kuin vuonna Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuus putoaa vuoden 2016 alussa 6 prosenttiyksikköä, mikä pudottaa Espoolle tilitettävää määrää noin 20 milj. euroa. Verotulojen kasvuksi vuodelle 2016 arvioidaan 0,8 prosenttia. Vuonna 2017 verotulojen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia ja 3,0 prosenttia vuonna Verotulojen heikko kasvu johtuu heikosta taloustilanteesta,

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus Sivu 22 / 55 edellä mainitusta yhteisöveron kuntaosuuden alenemisesta, sekä siitä että verotuksen työtulovähennystä kasvatetaan merkittävästi vuonna Valtio kompensoi työtulovähennyksen muutoksen vaikutuksen kuntakohtaisesti valtionosuuksien kautta sekä vuodelle 2016 päätetty valtionosuuksien pohjana olevien kustannustason tarkistus selittää valtionosuuksien merkittävää kasvua vuonna Verorahoituksen kokonaisuutena arvioidaan kasvavan 2,9 %. Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä syyskuun 2015 lopulla oli Henkilöstömäärä on pysynyt samalla tasolla vuoden 2015 ajan, mikä vastaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitetta. Vuoden 2016 kuluessa seurataan paitsi kaupungin omien henkilötyövuosien määrää myös aiempaa tarkemmin vuokratyövoimana ostettuja henkilötyövuosia suhteessa kaupungin asukasmäärän kehitykseen sekä arvioidaan, miten kaupungin palveluostot vaikuttavat näihin henkilötyövuosimääriin. Tuottavuuden paranemista on edistetty ja edelleen edistetään mm. sillä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät. Viime vuosina kehitys on tässä suhteessa ollut hyvää. Kokonaistyöhyvinvoinnin mittarina toimii työhyvinvointimatriisi ja sen lukuarvon odotetaan paranevan vuosittain. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Espoolaisen johtamismallin kehittämisen projekti (ESJO) jatkuu vuonna Tulevien vuosien työvoiman saannin varmistamiseksi kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Työyhteisöjen monimuotoisuutta edesautetaan rekrytoimalla maahanmuuttajia kaupungin tehtäviin ja tavoitteena on, että maahanmuuttajataustaisten osuus kaupungin henkilöstöstä kasvaa. Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti osaava ja uudistumiskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoite on, että johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin toimintakatteen alijäämän kasvu vuoden 2015 elokuussa tehtyyn tilinpäätösennusteeseen on 2,4 prosenttia talousarviovuonna Kuluvana vuonna toimintakatteen alijäämän kasvu jää pienemmäksi, 2,1 prosenttiin. Huolimatta aktiivisesta tuottavuustyöstä nettomenon kasvu kiihtyy, sillä vuosina valmistuu useita suuria palveluhankkeita (Opinmäki, Leppävaaran uimahalli, Espoon sairaala ja suurimpana Länsimetron 1. vaihe), jotka nostavat selvästi kaupungin kustannuksia. Tontinmyynnin ja maankäyttösopimustulojen tavoitetta nostettiin jo vuoden 2014 syksyllä koko suunnitelmakaudelle, mikä vastaavasti parantaa toimintakatetta. Tulo-odotuksia on mahdollista kasvattaa Länsimetron 1. vaiheen valmistumisen ja mm. Tapiolan keskustan hankkeiden etenemisen myötä. Tulojen kertymä riippuu yleisestä talouskehityksestä ja asuntosekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä sekä siitä, kuinka hyvin kaupunki

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 55 onnistuu elinkeinopolitiikassaan. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talous-kehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Vuonna 2016 vuosikatetta arvioidaan kertyvän 121 milj.euroa ja 155 milj.euroa vuosina 2017 ja TATU-tavoitteiden mukaan vuosikatteen pitäisi olla 180 milj. euroa vuonna 2017 mutta tämän hetken tiedoilla siihen ei tulla pääsemään. Valtion hallitusohjelman mukaisista kuntatalouden keventämistoimenpiteistä on saatava valtion päätökset ja näiden päätösten pohjalta tehtävä kaupungin omat päätökset, joilla talouden tasapainoa voidaan parantaa. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 376 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 41 prosenttia. Loppuosa katetaan rahastojen tuotoilla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuonna käytetään rahastoja 15 milj. euroa/vuosi. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä 20 milj. euroa eli lähes nelinkertaiset vuoden 2015 korkomenoihin verrattuna. Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2015 olemaan noin 12 milj. euroa ylijäämäinen. Talousarviovuoden 2016 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 13 milj. euroa alijäämäinen. Suunnitelmakauden tulos on laskelmien mukaan niukasti ylijäämäinen. Vuonna 2015 emokaupunki ottaa talousarviolainaa yhteensä 269 milj. euroa ja lyhennykset ovat 54,3 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 501 milj. euroa eli euroa/asukas. Vuonna 2016 otetaan uutta lainaa 303 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 731 milj. euroa eli euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2018 lopussa 934 milj. euroa eli euroa/asukas. Rahoitustarvetta lisää merkittävästi yhtiömuotoisten toimitilojen sekä Länsimetron lainanlyhennysten ja korkojen aiheuttama vuokrien (rahoitusvastikkeiden) nousu vuodesta 2016 alkaen. Lainamäärän kasvu on kokonaisuutena selvästi nopeutunut viime vuosina, eli kaupungin rahoitustasapaino heikkenee toisin kuin TATU-ohjelmassa tavoitellaan. Kaupungin lainamäärän kasvu on jo tänä ja ensivuonna huomattavasti suurempi kuin vuosi sitten ennustettiin. Kaupungin maksuvalmius on viime vuosina heikentynyt ja toiminnan sekä investointien rahoittamiseksi on jouduttu ottamaan lisääntyvästi tilapäislainaa. Tapiolan taseyksikkö tulee tarvitsemaan tänä vuonna merkittävästi lisärahoitusta, joka on hoidettava lisälainalla. Myös lähivuosina taseyksikön maksuvalmius on heikko, koska investointeja on tehtävä etupainoisesti suhteessa siihen, kuinka tontinmyyntitulot ja maankäyttömaksut kertyvät. Em. syiden vuoksi vuoden 2016 talousarvioon on merkitty otettavaksi talousarviolainaa 50 milj. euroa enemmän kuin ko. vuoden maksuihin tarvitaan.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 55 Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Taloussuunnitelman yleisperusteluissa on käsitelty koko Espoo-konsernin investointi-ohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien taseisiin vaikka niiden rahoitus pitkällä aikavälillä hoidetaan pääosin verorahoituksella. Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella jatkuu edellisvuosien tapaan mittavana. Konserni investoi vuonna 2016 noin 800 milj. eurolla ja kauden aikana yhteensä noin 2,9 mrd. eurolla. Investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille , jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennushankkeita. Kauden investoinnit ovat keskimäärin 580 milj. euroa vuodessa. Vuosien investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen. Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen Kivenlahteen asti, metron asemaseutujen kehittäminen, koulujen peruskorjausohjelma, päivähoitotilojen rakentaminen, yli 65-vuotiaan väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen ja T3 -alueen kehittäminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokraasuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuu Länsimetron rakentamiseen liittyvä kaupunkirakenteen kehittäminen koko metrokäytävän varrella. Muita painopistealueita ovat aluekeskusten kehittäminen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet sekä jo rakennettujen pientaloalueiden kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen ja uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen, jonka rakentaminen käynnistyi vuoden 2014 lopulla, sekä Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja suunnitelmakaudella yhteensä 643 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 128 milj. euroa vuodessa. Toimitilainvestointeja toteutetaan

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 341 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 55 palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti siten, että kasvavan väestömäärän palvelut voidaan järjestää. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen. TATU-ohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia, parantaa tilojen käyttöasteita ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen lisää tarvetta rakentaa yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemia palvelutiloja. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle ja pyysi siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa Pöydällä olon aikana valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt kaupunginjohtajan ehdotusta talousarvioksi ja -suunnitelmaksi viidessä kokouksessa ja päätynyt liitteenä olevaan sopimukseen ja neuvottelutulokseen, jonka sopimuksen allekirjoittaneet valtuustoryhmien neuvottelijat hyväksyivät. Neuvottelutulos nostaa kaupunginjohtajan budjettiesityksen vuoden 2016 käyttötalouden loppusummaa 5,86 miljoonalla eurolla, joka katetaan lisälainan otolla. Neuvottelusopimukseen sisältyy 47 pöytäkirjamerkintää, joita neuvottelutoimikunta edellyttää seurattavan vuoden 2016 aikana. Kaupunginjohtaja esittää tehtäväksi taloussuunnitelmaehdotukseen neuvottelutuloksen mukaiset muutokset. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta on pyydetty henkilöstötoimikunnan lausunto. Henkilöstötoimikunta on käsitellyt suunnitelmaehdotusta ja merkinnyt ehdotuksen tiedokseen. Esittelyaineistoon on lisätty liitteiksi neuvottelusopimus liitteineen.