43 LIITE 1a

44

45

46

47

48

49

50 LIITE 1b

51

52

53

54

LIITE 2 55

56 LIITE 3

57

58

59 LIITE 4 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE Kunta 109 Hämeenlinna Täyttämispvm 08.05.2012 Kaavan nimi Hongisto Hyväksymispvm Ehdotuspvm 14.09.2011 Hyväksyjä Kv Vireilletulosta ilm. pvm 03.07.2009 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2410 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 24,7776 Uusi asemak.pinta-ala [ha] Maanal.tilojen pinta-ala [ha] Asemak.muutoksen p-ala [ha] 24,7776 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 24,7776 100,0 26065 0,11 0,0000-15457 A yhteensä 8,4394 34,1 25565 0,30-10,8545-15957 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,2845 9,2-2,3286 R yhteensä L yhteensä 2,6186 10,6 1,7480 E yhteensä 11,0671 44,7 500 0,00 11,0671 500 S yhteensä 0,3680 1,5 0,3680 M yhteensä W yhteensä Maanal.tilat P.ala [ha] P.ala (%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. (ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,0305 0,0305 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 11 2875 11 2875 Asemakaava 11 2875 11 2875

60 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 24,7776 100,0 26065 0,11 0,0000-15457 A yhteensä 8,4394 34,1 25565 0,30-10,8545-15957 A 1,7786 21,1 6150 0,35 1,7786 6150 AK -19,0815-41022 AR 2,4409 28,9 8145 0,33 2,4409 8145 AO 3,9030 46,2 9610 0,25 3,9030 9610 AL -0,2124-500 AKR 0,3169 3,8 1660 0,52 0,3169 1660 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,2845 9,2-2,3286 VL 2,2845 100,0-2,1412 VK -0,1874 R yhteensä L yhteensä 2,6186 10,6 1,7480 Kadut 1,4632 55,9 1,0311 Pihakadut 0,0727 2,8 0,0727 Kev.liik.kadut 0,2808 10,7-0,1577 LT 0,0521 2,0 0,0521 LR 0,7138 27,3 0,7138 LP 0,0360 1,4 0,0360 E yhteensä 11,0671 44,7 500 0,00 11,0671 500 ET 0,0136 0,1 0,0136 EV 10,7098 96,8 10,7098 EN-4 0,3437 3,1 500 0,15 0,3437 500 S yhteensä 0,3680 1,5 0,3680 SL 0,3680 100,0 0,3680 M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Yhteensä 0,0305 0,0305 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] ma 0,0305 0,0305

61

62 LIITE 6 ALUSTAVA SELVITYS HONGISTON ALUELÄMPÖJÄRJESTELMÄSTÄ Yleistä Viitepalaverissa S Alppi, E-L Dahlgren ja Irina Pohjola pyysivät Optimia Oy:tä selvittämään alustavasti Hongiston alueen aluelämmön toteutustapaan liittyviä kysymyksiä. Optimia Oy on ollut yhteydessä eri asiantuntijatahoihin (mm. Finnmammut Oy, Oilon Oy, One1 Oy) ja selvittänyt alustavasti aluelämmön tarkoituksenmukaisimpia toteutustapoja ja niihin liittyviä teknisiä ratkaisuja. Keskusteluissa ja selvityksissä on otettu huomioon vain todennäköisimmät ja tarkoituksenmukaisimmat ratkaisut. Aluelämpöverkko Maalämpö Kannattanee toteuttaa ns kevytkaukolämpöverkkona, jossa energiaa sisältävän nesteen lämpötila on alhainen (70 80 o C) ja virtaama suuri. Matalalämpöverkon siirtoverkossa voidaan käyttää putkimateriaalina muovia, joka on erittäin pitkäikäinen, helppo asentaa/ korjata ja sallii joustavammat asennusratkaisut. Maalämmön tuottamisessa syntyvä lämpö on taloudellisinta siirtää matalalämpöverkossa suppealla alueella, koska energiatalouden kannalta epäedullisempaa jälkitulistusta tarvitaan vähemmän. Siirtohäviöt ovat pienempiä matalalämpöverkossa, koska lämpötilaero on pienempi. Verkoston rakentaminen toteutettaisiin katualueille ja tonteille mm muun infrarakentamisen yhteydessä. (Lähde: One1 Oy Mika Kallio Di, MBA ) Viitteen neuvottelussa käytetyssä kaavaluonnoksessa kuvattu läntinen ET-2 alue toimisi maalämmön tuotantopaikkana. Siirtoputkisto maalämpökaivojen sijoitusalueelle on lyhyt ja huollon kulkuyhteys alueelle on hyvä ja ympäristöään häiritsemätön. Alueelle sijoitettavan rakennuksen rakenteet toteutetaan siten, että 500kW:n maalämpökompressoreiden äänenpaine 93 db (A) 1m saadaan vaimennettua ympäristöään häiritsemättömäksi ja rakennusmääräysten mukaisiksi. Laitteiston varajärjestelmäksi on kaavailtu tässä vaiheessa samaan tilaan asennettua maakaasukondenssiin perustuvaa laitteistoa, joka tuottaa ympäristöönsä jääminä vain hiilidioksidia ja vettä. Kompressorilaitteet eivät aiheuta ympäristöönsä täryä, tärinää tai muita vastaavia maaperän kautta siirtyviä vaikutuksia. Lisäksi rakennuksen päälle on tarkoitus sijoittaa aurinkokeräinlaitteisto, jonka tehtävä on lämmittää maalämmön paluuliuosta. (Lähde: OILON Oy Timo Ahvenainen ja One1 Oy Mika Kallio) Porakaivokenttä Porakaivokenttä toteutettaisiin viitteen neuvottelussa käytetyn kaavaluonnoksen mukaisella ET-1 alueella. Porakaivot ja kokoojakaivot sijoitettaisiin ET-1 alueelle ja lämpöliuoksen siirtoputkistot sijaitsisivat ET-1 ja ET-2 alueilla sekä kevyen liikenteen väylän alueella. Porakaivoja tulee olemaan noin sata kappaletta ja niiden sijoittamisen suunnittelusta sekä vastemittauksista vastaisi esim Geologian Tutkimuskeskus. Hongiston alue ei ole pohjavesialuetta. Kotimaisen uusiutuvan energian tuotanto Kotimaisen uusiutuvan energian tuotanto sijoitettaisiin viitteen neuvottelussa käytetyn kaavaluonnoksen itäisellä ET-2 alueella. Luonnoksen mukaisella ET-alueelle voidaan sijoittaa ympäristöä haittaamaton tuotantolaitos. Lämmöntuotanto aiheuttaa kesällä ja välivuodenaikoina 1-2 yhdistelmäajoneuvokuorman liikenteen viikoittain sekä talvella kovimmalla pakkaskaudella yhden yhdistelmäajoneuvokuljetuksen jokainen arkipäivä. Lämmöntuotantoa varten tulisi pystyttää noin 22-25m korkea polttokaasujen poistopiippu, joka varmistaisi polttokaasujen ympäristöä kuormittamattoman poistamisen. Nykytekniikalla toteutetun polttolaitteiston päästöt ovat erittäin alhaiset johtuen mm palokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmästä ja henkilöautojen moottoreista tuttujen

63 lambdasondien käytöstä palotapahtuman valvonnassa. Näin palotapahtumaan syötetty happi(ilma) ja polttoaine ovat palolämpötilaan nähden oikeassa suhteessa. Liitteenä esimerkkikattilan EC-normien mukaisesta koepolttotodistuksesta, josta selviää hiukkaspäästöjen määrä yksityiskohtaisesti. Esimerkkinä olevan polttolaitteiston päästöjä ei voi verrata perinteisten hakekattiloiden aiheuttamiin noki- ja savuhaittoihin. Esimerkkinä käytettyä polttolaitteistoa on sijoitettu mm saksassa yhdyskuntarakenteeseen asuntoalueille toistuvasti ja hyvin kokemuksin. Tuotantoa varten on tarkoitus hankkia kaksi toisistaan riippumatonta polttolaitteistoa, jolloin kuormituksen tarkoituksenmukainen tasaaminen on varmistettu ja toisaalta teknisten ongelmien vaikutus lämmöntuotantoon minimoitu. Polttolaitteiston ympäristöystävällisyys on parhaimmillaan nimellistehoalueella toimittaessa ja siksi yksi suuri polttolaitteisto voisi alhaisella teholla ajettaessa olla epätaloudellinen ja aiheuttaa polttokoetuloksia suurempia päästöjä. (Lähteet: Heizomat Gerätebau Energiesysteme Gmbh Saksa ja Finnmammut Oy Juhani Leipälä) Kaikki selvitetyt asiat täyttävät kaavoitukselle asetetut yleiset tavoitteet. Ratkaisut ovat turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä. Hämeenlinna 9.5.2011 Optimia Oy JK / TL

64 LIITE 7

65