ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sahanmäki, Lääninrajankatu

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Sahanmäki, Lääninrajankatu Hyvinkään kaupungin 9. kaupunginosan asemakaava ja asemakaavan muutos 09:062 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 14.2.2014

Lääninrajankatu Asemakaava / Asemakaavan muutos 09:062 SISÄLLYS: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 3 1.4 KUVAT JA LIITTEET... 3 1.5 MUUT KAAVAN LAADINTAAN LIITTYVÄT AINEISTOT... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 3 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 3 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 7 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 7 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 7 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 7 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1 KAAVAN RAKENNE... 8 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 8 5.3 ALUEVARAUKSET... 8 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 9 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 10 5.6 NIMISTÖ... 10 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 10 1

Asemakaavan selostus 09:062 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 14. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Sahanmäki asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava, kaava nro 09:062 Kaava-alueen määrittely: Asemakaavalla muodostuu Hyvinkään 9. kaupunginosan luonnonsuojelualuetta. Asemakaavan muutos koskee Hyvinkään 9. kaupunginosan kortteleita 844 ja 845 sekä virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat 9. kaupunginosan korttelit 844 ja 845, luonnonsuojelu-, suojaviher- ja virkistysalueet. Kaavan laatija: Yhteystiedot: Kaavasuunnittelija Lauri Kopposela Hyvinkään kaupunki Tekniikka ja ympäristö/kaavoitus PL 21 05801 Hyvinkää Vireilletulopvm.: 20.3.2013 Asemakaavaluonnokset nähtävillä: 14.2.-18.3.2014 Asemakaavaehdotus nähtävillä: 0.0.-0.0.0000 Hyväksymispvm:..201 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustasta noin 3 km pohjoiseen. Suunnittelualueen pintaala on noin 9,86 ha. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Pohjoiseen kehätiehen, lännessä 2

Lääninrajankatuun ja idässä olemassa olevan teollisuuskorttelialueen rajaan. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Asemakaavan muuttamisen tavoitteena on alueella sijaitsevien luontoarvojen turvaaminen ja yritystonttitarjonnasta huolehtiminen. Tarkoituksena on olemassa olevien teollisuuskortteleiden 844 ja 845 rajojen tarkistaminen osayleiskaavan mukaisesti turvaamaan alueella olevia luonnonarvoja. 1.4 KUVAT JA LIITTEET Kuvat: 1. luonnonpuro suunnittelualueella 2. luontoarvojen sijoittuminen alueella 3. Vesihuolto Liitteet: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Asemakaavakartta 1.5 MUUT KAAVAN LAADINTAAN LIITTYVÄT AINEISTOT 1. Hyvinkään lentokentän luoteispuoleisen suoalueen kasvillisuus- ja kasvistoselvitys, Enviro v.2008 2. Rakennettavuus- ja perustamistapaselvitys korttelit 844 ja 845, Ramboll v.2009 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen on kaavoituskatsauksen mukainen suunnittelukohde. Luonnonsuojelualueen perustaminen asemakaavamuutoksen kautta antaa ympäristön asukkaille ja muille osallisille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen mahdollisuuden osallistua asian valmisteluun. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen on tullut vireille 20.3.2013. Vireilletulosta on tiedotettu lehtikuulutuksella ja lähimmille naapureille on lähetetty kirjeitse tieto asemakaavan laatimisesta. 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ Asemakaavan muutoksella osa olemassa olevaa teollisuuskorttelia 844 on muutettu (SL) luonnonsuojelualueeksi keskustaajaman osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaavalla on laajennettu luonnonsuojelualuetta lentokentän suuntaan. Lääninrajankadun varrella on kaksi korttelialuetta, joiden välissä on Niinistönpuiston lähivirkistysalue. Korttelialueelle saa rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia. Eteläosa on suojaviheraluetta, jonne on suunniteltu alueen suurin hulevesiallas. Pohjaveden suojelemiseksi ja huomioimiseksi alueelle on asemakaavassa annettu määräyksiä. 3

2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen vaatii luonnonsuojelualueen perustamista alueelle. Alueelle rakennetaan tarvittavat hulevesien viivytysaltaat. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on asemakaavoitettu aikanaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alue on säilynyt rakentamattomana, joten alueella on säilynyt ja kehittynyt luonnontilainen arvokas pienvesiluonnon kokonaisuus. Alue on teollisuusalueen reuna-aluetta ja liittyy Sahanmäen rakennettuun ja suurelta osin toteutuneeseen teollisuusalueeseen. Pohjoinen kehätie on alueen pohjoispuolella oleva maantie 143 ja Lääninrajankatu on maantiehen liittyvä teollisuusalueen kokoojakatu. Teollisuusraide tulee teollisuusalueen tontin poikki lähelle Lääninrajankatua, josta on ollut mahdollisuus jatkaa raidetta idän suuntaan. Hyvinkää DiscGolfPark liitokiekko golfrata sijaitsee lentokentän maastossa Lääninrajankadun varressa eteläpuolella. Luonnon ympäristö Selvitysalueella todettiin luonnontilainen purouoma, jota koskee vesilain 1 luvun 17 a :n muuttamiskielto. Selvitysalueen rajan läheisyydessä on useita luonnontilaisia avolähteitä, joita koskee sama muuttamiskielto. Alueella on lisäksi useita muita pohjaveden purkautumiskohtia, kuten tihkupintoja. Luonnontilaiset pienvedet ovat eteläisimmässä Suomessa hyvin harvinaisia. Lähteiköt (ml. tihkupinnat) on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi luontotyypiksi. kuva 1, luonnonpuro suunnittelualueella Selvitysalueen itäosassa on lehtokorpea, joka jatkuu alueen rajan ulkopuolelle. Lehtokorpi on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi luontotyypiksi. Lehtokorvessa ja lähdepuron läheisyydessä esiintyy ainakin kaksi valtakunnallisesti uhanalaista, kaksi silmälläpidettävää ja alueellisesti uhanalaista sekä yksi alueellisesti uhanalainen kasvilaji. 4

Kuva 2, Luontoarvojen sijoittumien alueelle Selvitysalueen pohjoisosa muodostaa hyvin merkittävän ja Uudellamaalla poikkeuksellisen hyvin säilyneen suo- ja pienvesiluonnon kokonaisuuden, jossa tavataan huomionarvoista kasvilajistoa. Kasvillisuudeltaan arvokas alue jatkuu selvitysalueen itärajan ulkopuolelle. Kokonaisuutta voi em. perusteilla pitää vähintään maakunnallisesti arvokkaana kohteena. Maaperä Alueen topografia Alueen maanpinta laskee suhteellisen tasaisesti noin 400 metrin matkalla eteläosan tasosta +113 pohjoisosan tasoon +103. Selvitysalue sijaitsee painanteessa, alueen itäpuolella sijaitsevalla harjulla maanpinta on tasossa + 130 +135 ja alueen etelä- ja lounaispuolella maasto on tasossa 123 130. Koska alue sijaitsee ympäröivää maastoa alemmalla tasolla ja viereisestä harjusta tihkuu maanpintaan pohjavettä, on alue luonteeltaan soistuvaa. Pohjoinen kehätie ja kevyen liikenteen väylä on pengerretty niin että ne ovat noin 2m korkeammalla kuin maanpinta. Lääninrajankatu on suunnilleen samalla tasolla kuin suunnittelualueen maanpinta. Niinistönpuiston lävitse kulkee sorapintainen ulkoilureitti ja alueella on joitakin metsäpolkuja. Alueella on joitakin ojia, mutta suoaluetta ei ole ojitettu järjestelmällisesti. Maakerrosten paksuus ja laatu Alueen soistuvan luonteen johdosta pintakerros koostuu pääosin turpeesta. Turvealue jatkuu pohjoisen kehätien toiselle puolelle. Muutoin selvitysaluetta ympäröi hiekka-/soravaltainen harjumaasto. Alueella tehdyt kairaukset ovat päättyneet 4,5 14 m syvyydessä maanpinnasta. Maakerrokset ovat alueen eteläosassa paksuudeltaan 4-10 m ja pohjoisosassa 8-14 m. Alueen pintakerros koostuu ohuesta turvekerrostumasta, joka on paksuudeltaan yhden metrin molemmin puolin. Turvetta ei välttämättä esiinny koko alueella, vaan ohuen kasvukerroksen alla on paikoin hiekkaa. Pintakerroksen alla on hiekka- ja silttikerroksia, jotka ovat paksuudeltaan 3-10 m. Siltti- ja hiekkakerrosten alapuolella on moreenia 1-7m. Rakennettavuus Alueelle rakentamisessa tulee huomioida alueen itä- ja koillispuolella sijaitsevat lähteet, jotta niiden vesitasapainoon ei aiheudu muutoksia. Tämän takia laajoja kaivutoimenpiteitä tulisi välttää. Mikäli pienikaavaisia massanvaihtoja tehdään, tulisi täyttö tapahtua nopeasti kaivun jälkeen. Alueen tuleva maanpinta ei saa olla nykymaanpintaa alemmalla tasolla, sillä silloin lähteet saattavat kuivua ajan myötä. On suositeltavaa jättää lähteiden ja purouoman suuntaan vähintään 40 m leveä suojavyöhyke, jolla ei ole rakentamistoimenpiteitä. Korkealla olevan pohjavedenpinnan takia alueen korttelialueiden tuleva korkeustaso tulee olla nykyistä maanpintaa korkeammalla ja syvemmälle tehtävää kaivua tulee välttää. Alue soveltuu rakentamisalueeksi. Alueen painumat jäävät arvion mukaan suhteellisen vähäisiksi joten pohjanvahvistus toimenpiteitä tulevilla piha-alueilla ei tämän hetken tietojen mukaan tarvitse suorittaa. Alueella oleva ohut turpeesta koostuva pintakerros 5

poistetaan. Pengerrystä tehdään turpeen poiston jälkeen siten että tuleva tontin pinta on maanpinnassa tai sitä korkeammalla. Alueelle rakennetaan teollisuus- tai varastorakennuksia, jotka ehdotetaan perustettavaksi paaluilla kovan maapohjan varaan. Koska alueen painumat jäävät vähäisiksi voi olla mahdollista perustaa pienempiä ja toisarvoisia rakennuksia maanvaraisesti. Yksityiskohtainen perustaminen tulee selvittää rakennuskohtaisesti. Pohjavesi Alue sijaitsee Hyvinkään pohjavesialueella. Pohjavesialue on pinta-alaltaan varsin laaja 29 km2, suunnittelualue sijaitsee varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Maanomistus Suunnittelualue on Hyvinkään kaupungin omistuksessa. Tekninen huolto Alueen reunalla on paineellinen vuonna 1982 rakennettu vesijohto (315mm halkaisija), jonka päälle on muodostunut osittain oja/purouomaa. Oja/puro kulkee myös osittain Pohjoisen kehätien (LT) liikennealueella. Lääninrajankadun varrella on kunnallistekniikka rakennettuna. Lääninrajankadun sadevesiviemäri purkaa sadevedet suunnittelualueen vieressä ojaan, jota pitkin sadevedet valuvat Pohjoisen kehätien alitse pohjoiseen kohti Vantaanjokea. kuva 3,vesihuolto 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2012 33 keskustaajaman 27.3.2012 päivätyn osayleiskaavan 2030 maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n ja 43 :n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana lukuun ottamatta Kalevankadun ja Eteläisen kehäkadun risteyksessä sijaitsevaa tontin 106-16-1543-1 (P-merkintä) aluetta, jolta osin osayleiskaava jätettiin hyväksymättä. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä on tehty valitus. Kaupunginhallitus 2.7.2012 156 on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti, että yleiskaava tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valituksen ei voida katsoa kohdistuvan. Valitus ei koske suunnittelu aluetta. Asemakaava Ensimmäinen asemakaava alueelle on laadittu vuonna 1973. Ensimmäisessä asemakaavassa suunnittelualue on ollut yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Alueella on 15.1.1980 voimaan tullut asemakaava (09:030), jossa alueella on teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta (T) sekä viheraluetta. Korttelin 844 pinta-ala on 55061 m2 ja korttelin 845 pinta-ala on 20504 m2. Rakennusoikeutta korttelialueilla on (e=0,5) 37783 k-m2. Korttelialueiden välissä on lähivirkistysalue Niinistönpuisto. Alueilla on lentokentän lasku- ja noususektorin korkeusasema. Merkittyjen korkeustasojen mukaan määräytyvän korkeustason 6

yläpuoli on pidettävä vapaana kaikista rakenteista. Kaava-alueella horisontaalikorkeusviivan +178 ulkopuolella on noudatettava em. mukaista korkeusrajoitusta. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Aloite asemakaavan laatimiselle on lähtenyt Hyvinkään kaupungin ympäristökeskuksen aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tarpeena on alueella olevien luontoarvojen turvaaminen. Alueen kaavoittaminen on tullut tarpeelliseksi myös asemakaavoitettujen yritystonttien saatavuuden turvaamiseksi. Elinkeinopoliittisen tavoite- ja toimenpideohjelman päämääränä on luoda yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö Hyvinkäällä, tukea nykyistä ja edistää uutta yritys- ja elinkeinotoimintaa sekä houkutella uusia yrityksiä kaupunkiin. Kaupungilla tulee kaiken aikaa olla valmius tarjota yritystontteja ja järjestää toimitiloja esille tuleviin tarpeisiin. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt Hyvinkään kaupungin aloitteesta. Hyvinkään kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 10.9.2012 / 201 alueen asemakaavoittamisesta. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Suojelualueen perustaminen asemakaavamuutoksen kautta antaa asukkaille ja muille osallisille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen mahdollisuuden osallistua asian valmisteluun. Metsähallituksen kanssa on neuvoteltu luonnonsuojelualueen levittämisestä lentokentän suuntaan käsittämään varsinaisen lähteikköalueen. Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Aamupostissa 20.3.2013 sekä kirjeitse lähimmille maan omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kaupungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille asemakaavan laatimisen vireilletulosta on ilmoitettu sähköpostitse. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 20.3 22.4.2013 ja siihen voi tutustua kaavoitusyksikössä sekä kaupungin www-sivuilla koko kaavaprosessin ajan. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan muuttamisen tavoitteena on alueella sijaitsevien luontoarvojen turvaaminen ja yritystonttitarjonnasta huolehtiminen. Tarkoituksena on olemassa olevien teollisuuskortteleiden 844 ja 845 rajojen tarkistaminen osayleiskaavan mukaisesti turvaamaan alueella olevia luontoarvoja. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Vaihtoehdot asemakaavaksi ovat samankaltaisia. Asemakaavalla pyritään turvaamaan alueen erityiset luontoarvot, purot, lähteiköt ja tihkupinnat. Luontoarvojen turvaamiseksi niiden ympärille tarvitaan suojavyöhyke, jolla säilytetään usealle lajille tärkeä vesitalous ja pienilmasto. Asemakaavassa on olemassa olevaa korttelialuetta 844 pienennetty ja poistuva korttelialue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Tällä pyritään turvaamaan alueella olevat erityiset luontoarvot. 7

Korttelialueilla on rakentamistehokkuus säilytetty ennallaan e=0,50. Korttelialueen rakentamiskorkeuteen ei myöskään ole osoitettu muutoksia. Alueella olevalle lentokentän nousu- ja laskusektorille ei myöskään ole tehty muutoksia. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Lääninrajankadun varren teollisuus tontteja pienennetään ja hulevesien käsittelemiseksi osoitetaan tarvittavat alueet. Luonnonsuojelualueen ja korttelialueen väliin jää 10m leveä suojaviheralue. Kunnallistekniikka on alueella valmiina. Mitoitus Asemakaavan pinta-ala on noin 9,86 ha. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta on noin 3,25 ha ja rakennusoikeutta on 16255 k-m2. Työpaikkojen laskennallinen määrä alueella hiukan vähentyy korttelialueiden ja rakennusoikeuden pienentyessä. Luonnonsuojelualuetta on noin 4,27 ha, suojaviheraluetta noin 1,07 ha ja virkistysaluetta noin 1,27 ha. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan muutoksella turvataan alueella olevat luontoarvot, joka parantaa luonnon monimuotoisuutta ja on Hyvinkään kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista. Vertaamalla ehdotettua LS-alueen rajausta raportin muihin tuloskarttoihin huomaa, että se ei vastaa tarkalleen arvokkaiden luontotyyppien ja lajiesiintymien sijaintia. Eli LS-alueelle ehdotettu rajaus on jonkin verran laajempi. Tämä on kuitenkin perusteltua ja oikeastaan välttämätöntä, sillä luontoarvojen turvaamiseksi tarvitaan niiden ympärille suojavyöhyke, jolla säilytetään usealle lajille elintärkeä vesitalous ja pienilmasto. Asemakaavalla pyritään edistämään elinympäristön viihtyisyyttä ja hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueelle on myös kaksi korttelialuetta teollisuus- ja varastorakennuksia varten. Korttelialueilla on asemakaavamääräyksiä ympäristön huomioonottamiseksi. Asemakaavassa on annettu määräyksiä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Luonnonvarojen turvaamiseksi alueelle on annettu määräyksiä pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. Alueen painumat jäävät arvion mukaan suhteellisen vähäisiksi joten pohjanvahvistus toimenpiteitä tulevilla piha-alueilla ei tämän hetken tietojen mukaan tarvitse suorittaa. Rakennukset suositellaan perustettaviksi paaluilla. Alueella oleva ohut turpeesta koostuva pintakerros poistetaan. Pengerrystä tehdään turpeen poiston jälkeen korttelialueella. 5.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita on 2 kappaletta. Korttelialueet rajautuvat Lääninrajankatuun. Muut alueet Hulevesien käsittelyä varten asemakaavassa on osoitettu avo-ojan ja hulevesialtaan sijoittuminen alueelle. 8

5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Asemakaavan muuttamisella tavoitellaan maiseman säilymistä (suuret puut) osittain muuttumattomana luonnonsuojelualueella. Tavoitteena on säilyttää alueen kosteustasapaino ennallaan. Asemakaavan toteuttamisen johdosta korttelialueilla maiseman kuva muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sekä virkistysalueisiin Asemakaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön koostuvat teollisuusalueen muuttumisesta luonnonsuojelualueeksi. Kaava-alueella suojeltavaksi merkittyjä osia koskevat rauhoitusmääräykset astuvat voimaan luonnonsuojelualueen perustamisen jälkeen. Pohjavesi Alueelle on osoitettu yleiskaavan mukainen pohjavesialueen rajaus, jota koskevat seuraavat määräykset: Alue on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojeluun. Alueelle ei saa sijoittaa laitoksia tai toimintoja, joissa käsitellään tai varastoidaan pohjavedelle vaarallisia aineita. Alueella on kielletty pohjaveden kannalta haitallisten kemikaalien ja jätteiden laitosmainen käsittely ja varastointi. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Rakentamisen seurauksena ei saa aiheutua haitallista pohjaveden purkautumista. Asemakaavassa tulee tutkia mahdollisuutta sade- ja sulamisvesien johtamiseen katoilta ja muilta siisteiltä alueilta selkeytys- ja imeytysalueille. Asemakaavassa on annettava pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi tarpeelliset määräykset. Suositus: Lämmitysmuodoksi suositellaan muuta kuin öljykeskuslämmitystä tai pohjavettä vaarantavaa maalämmitysjärjestelmää. Korttelialueella on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjavesien suojeluun. Alueelle on esitetty tärkeä pohjavesialueen rajaus jonka alueella on kielletty sellainen kemikaalien ja jätteiden laitosmainen käsittely ja varastointi, joka saattaa vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Asemakaavassa on annettu tarkempia määräyksiä pohjaveden laadun turvaamiseksi. Pohjavesialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojeluun. Alueelle ei saa sijoittaa laitoksia tai toiminoja, joissa käsitellään tai varastoidaan pohjavedelle vaarallisia aineita. Alueella on kielletty pohjaveden kannalta haitallisten kemikaalien ja jätteiden laitos- tai ammattimainen käsittely ja varastointi. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. Rakentamisen seurauksena ei saa aiheutua haitallista pohjaveden purkautumista. Ennen kaava-alueella tehtävien kaivutöiden aloittamista tulee selvittää pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden pinnantaso sekä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin pohjaveden suojelemiseksi. Hulevesi Korttelialueilla on pyrkimyksenä viivyttää ja hidastaa hulevesien muodostumista. Kattovesiä ja muita puhtaita vesiä voi osalla aluetta pyrkiä imeyttämään maaperään. Liikennöintiin ja lastaukseen käytetyiltä alueilta hulevedet kerätään ja johdetaan hulevesiviemärin kautta hulevesialtaaseen. Hulevesijärjestelmä pyrkii kontrolloimaan alueella muodostuvia hulevesiä niin hyvin, että alueelta purkautuvat virtaamat eivät kasva rakentamisen jälkeen nykytilaan verrattuna. Vaikutukset meluun ja tärinään Asemakaavassa on kielletty sellainen toiminta joka aiheuttaa melu- ja tärinähaittaa asumiselle. Liikennevaikutukset 9

Liikenne alueella lisääntyy sen rakentuessa teollisuusalueeksi, mutta laskennallinen liikennemäärä putoaa asemakaavoitetun teollisuusalueen pienentyessä. Kevyelle liikenteelle on olemassa väylät, joita ei ole tarkoitus muuttaa asemakaavan yhteydessä. Olemassa olevat virkistysreitit säilyvät ennallaan. Muut vaikutukset Työpaikkojen määrä lisääntyy alueella rakentamisen johdosta, mutta laskennallinen työpaikkamäärä putoaa vähäisesti asemakaavoitetun teollisuusalueen pienentyessä. Rakentamisen vaikutukset ovat oletettavasti voimakkaimmat lähialueella, mutta vaikutukset jäävät vähäisiksi. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Alueella ei ole teollisuuteen ja varastointiin vaikuttavia häiriötekijöitä. Melua alueelle aiheuttaa Pohjoinen kehätie, Lääninrajankatu ja lentokenttä. 5.6 NIMISTÖ Alueen nimistö säilyy ennallaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen on tarkoitus aloittaa asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Asemakaavan vahvistumisen jälkeen luonnonsuojelualueeksi merkitty alue tulee rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla. Muodostuvaa luonnonsuojelualuetta hoidetaan Hyvinkään kaupungin laatiman hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan toteuttaminen ei vaadi kunnallistekniikan rakentamista alueelle, mutta alueelle pitää rakentaa hulevesien käsittelyä varten hulevesien viivytysaltaita. Hyvinkäällä 14.päivänä helmikuuta 2014 Kaavoituspäällikkö Anne Jarva 10