Asemakaavaluonnoksen selostus

Asemakaavaluonnoksen selostus Sodankylä Kultaoja 2, Kultaojan asemakaavan laajennus Kaavatunnus: 758AS410KA004 Kh..2014 Kaavan laatija Arkkitehtuuritsto 2RE, rakennusarkkitehti Risto Eräpohja Linnankatu 45 A 16, 20100 Turku puh. 0400-723323

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Asemakaavan valmisteluvaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Suunnittelualue... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.3 Luonnonympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne ja kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 9 3.2.1 Maakuntakaava... 9 3.2.2 Yleiskaava... 11 3.2.3 Asemakaavoitus... 12 3.2.4 Rakennusjärjestys... 13 3.2.5 Rakennuskielto... 13 3.2.6 Pohjakartta... 13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 13 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.2.1 Osalliset... 13 4.2.2 Vireilletulo... 13 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 14 4.4 Asemakaavaratkaisu... 14 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus sekä ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 5.2 Kaavan vaikutukset... 16 5.3 Liikenneyhteydet ja yleiset alueet... 17 6. ASEMAKAAVA-ALUEEN TOTEUTUS JA SEURANTA... 17 7. ASEMAKAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET... 17

3 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS, joka koskee 18. päivänä helmikuuta 2014 päivättyä asemakaavakarttaa. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: 758 SODANKYLÄ Kaavan tunnus: 758AS410KA004 Kaavan nimi: Kultaoja 2, Kultaojan asemakaavan laajennus Korttelit: 304 (laajennus) ja 310 Asemakaavatyöhön ovat osallistuneet kaavan laatijan Arkkitehtuuritsto 2RE rakennusarkkitehti Risto Eräpohjan lisäksi T:mi Piirustuspalvelu Päivi Mykrä ja Sodankylän kunnan tekninen osasto. Kaavan laadinta perustuu Sodankylän kunnanhallituksen päätökseen 19.11.2013 421. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kirjeitse 4.12.2013 ja kuulutettu paikallislehdessä 9.12.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 9.12.2013 alkaen kunnan kotisivuilla osoitteessa: www.sodankyla.fi/kaavatori. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee noin 110 km Sodankylän kirkonkylän kuntakeskuksesta pohjoiseen, Kakslauttasen lounaispuolella, n. puoli kilometriä Inari-Sodankylän kuntarajasta. Kaavaalueen pinta-ala on n. 7.6770 ha. KULTAOJA Sijaintikartta

4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kultaoja 2, Kultaojan asemakaavan laajennus. Asemakaavoituksen lähtökohtana on Kultaojan matkailukeskuksen laajentaminen. Asemakaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa majoitusrakennusten ja sitä palvelevia rakennusten rakentaminen. Tuleva rakentaminen tukeutuu ja tulee olemaan osa Kultaojan matkailukeskusta.. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 18.2.2014 2. Asemakaavakartta 18.2.2014 3. Luontoselvitys 3.10.2011, Teuvo Pääkkölä, AIRIX Ympäristö 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 9.12.2013 5. Havainnekuva 18.2.2014 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaavan valmisteluvaiheet Asemakaava on tullut vireille alueen yrittäjän Lomakylä Kakslauttanen Oy:n aloitteesta. Kaavan laatijana toimii Arkkitehtuuritsto 2RE rakennusarkkitehti Risto Eräpohja. Alueella on lainvoimainen yleiskaava, jonka Sodankylän kunnanvaltuusto on hyväksynyt 29.6.2011 (kv 67). Asemakaavan pohjakartta on laadittu 23.1.2012. Biologi Teuvo Pääkkölä on laatinut alueelle luontoselvityksen 3.10.2011. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kirjeitse osallisille 4.12.2013 (sis. viranomaisille 9.12.2013 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman) ja kuulutettu paikallislehdessä 9.12.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 9.12.2013 alkaen Sodankylän kunnan teknisellä osastolla sekä kunnan kotisivuilla osoitteessa: www.sodankyla.fi/kaavatori Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty yhtään mielipidettä.

5 2.2 Asemakaava Asemakaava on jatkoa Kultaojan asemakaavalle, joka sai lainvoiman kesäkuussa 2013. Nyt laadittavan Kultaojan asemakaavan laajennuksen nimeltään Kultaoja 2 tarkoituksena on mahdollistaa majoitusrakennusten ja sitä palvelevien rakennusten rakentaminen. Tuleva rakentaminen tukeutuu ja tulee olemaan osa Kultaojan matkailukeskusta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen voi alkaa kaavallisen, kiinteistöteknisen ja teknisen huollon valmiuden sallimassa aikataulussa. Kolmikantasopimuksen (asemakaavoituksen käynnistämissopimus Lomakylä Kakslauttanen Oy:n, Metsähallitus/Laatumaan ja Sodankylän kunnan kesken) mukaan alueen vuokralainen vastaa yhdyskuntarakentamisen kustannuksista. 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee noin 110 km Sodankylän kuntakeskuksesta pohjoiseen ja Kakslauttasen lomakylästä lounaaseen, noin puoli kilometriä Inarin - Sodankylän kuntarajasta. Suunnittelualue on kooltaan n. 8,2427 ha. Suunnittelualue rajautuu Kultaojan asemakaavaan. Asemakaava-alue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella ja erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Alue on myös Lapin paliskunnan alueella. Kultaoja 2 asemakaava-alue sijaitsee saamelaiskäräjälain 4 :ssä tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella ja kuuluu poronhoitolain (848/1990) 2.2 :ssä erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Asemakaava-alue sijaitsee Lapin paliskunnan alueella. Vapaa laidunnusoikeus on edellytys kannattavalle poronhoidolle. Se on tarkoitettu ja tunnustettu pysyväksi oikeudeksi. Se on turvattu lain tasoisella säädöksellä (PHL 3 ). Vapaa laidunnusoikeus on alueen käyttöoikeus. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueen korkeuserot ovat huomattavat. Suunnittelualueella se on noin 20 m. Nousu on kuitenkin melko tasaista ja siten rakentamiseen soveltuvaa. Maasto on kuivahkoa noin 40-60- vuotista kangasmetsää. Alueella risteilee polkuja ja ajouria. Suunnittelualueella sijaitsee arvokkaita elinympäristöjä kuten puronvarsia, tihkupintoja ja luhta. Maisemallisesti merkittävä avokallioalue on rajattu suunnittelualueen ulkopuolelle.

6 Kuva alueelta. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. 3.1.3 Luonnonympäristö Kultaojan alueen tyypillinen kasvusto on talousmetsäkäsittelyn jälkeistä keski-ikäistä kuivahkoa mäntyvaltaista kangasmetsää. Kuva alueelta

7 Kangasmaat ovat varsin karuja ja vähälajisia. Kangasmailla ei ole luonnontilaisia alueita. Suunnittelualueen maisemaa luonnehtii isohkot korkeuserot. Alueen metsäalueet on hakattu suurimmalta osin noin 40-60 vuotta sitten. Metsissä risteilee polkuja ja ajouria lähinnä metsäkoneiden jäljiltä. Kuva alueelta Alueelta on luontoselvityksen laatinut AIRIX Ympäristöstä biologi Teuvo Pääkkölä. Alueelta on jo aiemmin saatavilla olevan tiedon perusteella laadittu luontoselvitys Natans Oy:n toimesta talvella 2011 Luontoselvityksen liite 1; luontotyypit ja arvokkaat elinympäristöt

8 Suunnittelualueella sijaitsee arvokkaita elinympäristöjä kuten puronvarsia, tihkupintoja ja luhta. Suunnittelualueen ulkopuolelle itäreunaan rajautuu avokallioalue. Suunnittelualueella arvokkain elinympäristö löytyy Kultaojan lähiympäristöstä. Se on rajattu asemakaavakarttaan merkinnällä luo. Kuluneimmat alueet sijaitsevat Kultaojan ympäristön kangasmailla. Kulumista ovat aiheuttaneet lähinnä tiestöön, rakentamiseen, metsätalouteen sekä kullanetsintään liittyvät tekijät. Retkeilyn aiheuttamaa kulumista alueella ei juurikaan näy. Muualla maastossa on kohtalaisen paljon näkyvissä ajouria edellisten harvennushakkuiden ajalta, alueella on myös kaksi tuoretta hakkuualuetta. Kuluneet alueet on merkitty liitteeseen 2. Luontoselvityksen liite 2; lahopuun määrät ja kuluneet alueet 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on valtion omistama, Metsähallituksen hallinnoima ja pääasiassa alueen yrittäjä Lomakylä Kakslauttanen Oy:n vuokraama. Saamelaiskäräjien mukaan alueen maankäyttöä ohjaa Poronhoitolain 2 ja 3: Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Maan luovuttaminen ja vuokraaminen tällä alueella saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista.

9 Poronhoitoa saadaan harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- ja hallintaoikeudesta riippumatta. 3.2 Suunnittelutilanne ja kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 3.2.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Lapin maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on merkitty matkailupalveluiden alueeksi (RM 1423). Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Ote Pohjois-Lapin maakuntakaavasta Merkintä: RM 1423 Alueen nimi: SAARISELKÄ Sijainti ja kuvaus: Alue sijaitsee Inarin ja Sodankylän kunnan alueella. Inarin kunnan puolella on Saariselän keskus ja Sodankylän puolella sijaitsevat Kakslauttanen ja Kiilopää. Saariselällä on 8 hotellia, yli 12.000 vuodepaikkaa, mittavat kylpylä- ja liikuntatilat, parikymmentä ravintolaa, runsaasti ohjelmapalveluyrityksiä, kauppaliikkeitä sekä lukuisia muita palveluja. Alueella on rinteitä 11 sekä halfpipe/street sekä lastenrinne. Hiihtolatuja alueella on noin 240 km. Kakslauttasessa ja Kiilopäällä on reilu 1 000 vuodepaikkaa. Saariselän vahvuus perustuu luontoon ja luontopalveluihin. Alueella on mittava latu- ja polkuverkosto sekä suuri Urho Kekkosen kansallispuisto vieressä. Varausperuste: Kansainvälinen matkailualue. Kehittämisperiaate: Säilytetään tiivis rakenne, mutta otetaan huomioon luontokohteen vaatimukset. Varaudutaan henkilökunnan asuntojen ja palveluiden sijoittamiseen. Asemakaava-alue kuuluu Saariselkä Ivalon matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8402). Kaavamääräyksen mukaan aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten

10 kanssa yhteen sopivalla tavalla. Maakuntakaavassa on osoitettu moottorikelkkareitti matkailualueen läpi. Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueella (sa). Alueen maakuntakaavamerkintöjä ja määräyksiä:

11 3.2.2 Yleiskaava Saariselän Kakslauttasen Kultaojan alueen yleiskaava on kunnanvaltuuston 29.6.2011 (67 ) hyväksymä ja se on lainvoimainen. Yleiskaavassa kaava-alue on kuvattu matkailupalvelujen alueeksi RM-2 ja ohjelmapalvelutoimintaa palvelevaksi retkeily- ja ulkoilualueeksi VR-op-1. Yleiskaavassa alueen kerrosalaksi on määritelty 20000-25000 k-m2, vastaten n. tuhatta vuodepaikkaa. KULTAOJA 2 Ote yleiskaavasta asemakaava-alueen rajauksella

12 3.2.3 Asemakaavoitus Nyt laadittava Kultaoja 2 asemakaavan laajennus rajautuu ja tukeutuu kesäkuussa 2013 voimaan tulleeseen Kultaojan asemakaavaan. KULTAOJA 2 KULTAOJA Kultaoja ja Kultaoja 2 - asemakaavat

13 3.2.4 Rakennusjärjestys Sodankylän kunnan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 31.10.2013 ja se on tullut lainvoimaiseksi 19.12.2013. 3.2.5 Rakennuskielto Kaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 3.2.6 Pohjakartta Kaava-alueen numeerinen pohjakartta on laadittu 23.1.2012. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan lähtökohtana on ollut alueen yrittäjän Lomakylä Kakslauttanen Oy:n aloite alueen asemakaavoittamisesta. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa Kultaojan matkailukeskuksen laajentaminen. Suunnittelutyö on käynnistetty Sodankylän kunnanhallituksen 19.11.2013 päätöksellä. Asemakaavan laatimisesta on tehty kunnan, maanomistajan ja vuokraajan kanssa kaavoitussopimus, jonka mukaan alueen vuokraaja Lomakylä Kakslauttanen Oy maksaa asemakaavan laadinnan kustannukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliseksi voi myös ilmoittautua. Kaavan osallisiksi on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritelty seuraavat tahot: - suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat, porotalouden harjoittajat, asukkaat ja maanvuokralaiset - kunnanhallitus, kunnan hallintokunnat, Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Lapin pelastuskeskus, Museovirasto, Lapin maakuntamuseo, Saamelaiskäräjät, Saamelaismuseo Siida ja Lapin paliskunta. 4.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kirjeitse osallisille 4.12.2013 (sis. viranomaisille 9.12.2013 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman) ja kuulutettu paikallislehdessä 9.12.2013.

14 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvailtu kaavahankkeen lähtötietoja, lueteltu osallisiksi arvioidut tahot, kaavan laatimisvaiheet ja miten osallistuminen on järjestetty. Vireilletuloilmoituksen mukaan 9.12.2013 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 9.12.2013 alkaen kunnan teknisellä osastolla sekä sekä kunnan kotisivuilla osoitteessa: www.sodankyla.fi/kaavatori. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty yhtään kirjallista mielipidettä. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoituksen lähtökohtana on voimassa oleva yleiskaava. Kakslauttasen alueen yleiskaavassa suunnittelualueen rakennusoikeudeksi on määritetty yhteensä 20 000-25 000 km2, josta vähintään 20 % on osoitettava muuhun kuin asumiseen. Rakennusoikeudesta on käytetty Kultaojan kaavassa 19 000 k-m2. Käytettävissä on max. 6000 k-m2. Asemakaavoituksen tavoitteena on lisätä Kultaojan matkailukeskuksen majoituspalveluita. 4.4 Asemakaavaratkaisu Alueelle laaditaan yksi asemakaavavaihtoehto. Alue sijaitsee pääteiden näkymäalueiden ulkopuolella eikä sillä ole lähinaapureita. Liikenne alueelle ja alueelta tapahtuu pääasiassa joukkokuljetuksin. Kaava-alueen arkkitehtuurissa pyritään omaperäiseen mutta yhtenäiseen rakennustapaan. Mielipiteet ja kannanotot asemakaavaan OAS-vaiheessa ei jätetty yhtään kirjallista mielipidettä.

15 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus sekä ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kakslauttasen alueen yleiskaavassa rakennusoikeudeksi on määritetty yhteensä 20 000-25 000 km2, josta vähintään 20 % on osoitettava muuhun kuin asumiseen. Rakennusoikeudesta on käytetty Kultaojan kaavassa 19 000 k-m2. Rakennusoikeudesta jäi käytettäväksi enintään 6000 k-m2. RM-8- korttelialueet RM-8- korttelialueille saa rakentaa majoitusrakennuksia sekä niitä palvelevia huoltorakennuksia RM-8- korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 5,5658 ha. Rakennusoikeudeksi on määritetty 3200 k-m2, joka on myös koko kaava-alueen rakennusoikeus. Kaava-alueen selkäranka on alueen diagonaalisesti halkova katu. Kaava-alueen eteläpuolelle katu yhtyy metsäautotiehen. Sen kautta ohjataan henkilö- ja huoltoliikenne alueelle. Henkilöliikenne alueelle tapahtuu pääosin linja-autoilla. Niille on järjestetty pysäköinti heti kaava-alueen eteläosaan. Alue on mitoitettu kolmelle linja-autolle siinä määrin väljästi, että puustoa voidaan säästää. Asiakkaiden ja henkilökunnan autot pysäköidään huoltorakennuksen piha-alueelle sekä kadun varteen tehtyihin pysäköintitaskuihin. Henkilöautoliikenteen uskotaan olevan vähäistä. Kortteleiden sisäinen liikenne on mitoitettu jalankulkijoille. Teiden annetaan vapaasti seurata luonnon muotoja. Tällä saavutetaan alueelle kylämäisyys. Majoitusrakennukset on sijoitettu korkeuskäyrien mukaisesti siten, että rakennukset muodostavat selkeitä ryhmäkokonaisuuksia. Rakennuspaikkoja valittaessa on pyritty huomioimaan korttelien sisäisen liikenteen luonnonmukainen rakentaminen. Asemakaavassa alueen kerrosluvuksi on määritetty kaksi. Se mahdollistaa rakentamisen, jossa sauna- ja oleskelutilat ovat pohjakerroksessa. Toisessa kerroksessa ovat makuutilat, joista voi kaikkiin ilmansuuntiin seurata revontulia ja tähtitaivaan ilmiöitä. Alue on myös mahdollista rakentaa kokonaan tai osittain yksikerroksisena. Tämän tyyppiselle rakentamiselle ei ole valmista mallia. Sen tähden suunnittelua ei ohjata tiukoin määräyksin. Kuitenkin rakentamisen edellytetään muodostavan arkkitehtuuriltaan ehjiä luontoon sopivia kokonaisuuksia. Koko aluetta palveleva huoltorakennus on keskitetty itäiseen kortteliin. Tämä ei sulje mahdollisuutta rakentaa tarpeen mukaan alueen huoltoa palveleva yksikkö myös läntiseen kortteliin. VR- ja VR-1- alueet: VR- ja VR-1- retkeily- ja ulkoilualueet sijaitsevat Kultaojan laaksoalueella ja ovat luonnoltaan monimuotoisia ja reheviä. VR-alueella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä luhta-alue. Kaavakarttaan se on rajatttu merkinnällä luo.

16 Asemakaavan yleisiä määräyksiä: Rakennukset, pihatiet, autopaikat, tiet, ulkoilureitit ja teknisen huollon verkostot on rakennettava siten, että mahdollisimman vähän rikotaan maanpintaa, muutetaan sen tasoa ja kaadetaan puustoa. Puusto pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Vaurioituneet alueet on maisemoitava ympäristöön sopivaksi. Rakennus on perustettava maaston mukaisesti. Pengerryksillä tai leikkauksilla ei saa turmella maastoa eikä ympäristökuvaa. Rakennuspaikkojen rakentamattomat osat on säilytettävä luonnonmukaisina. Rakennukset tulee liittää yleiseen viemäriverkostoon. Sähkölinjat on rakennettava maakaapelein ja kaivannot on maisemoitava ympäristöön sopiviksi. Alueella ei sallita vetokoirien tarhausta. 5.2 Kaavan vaikutukset Luonnonympäristö: Alueen metsät on hakattu suurimmalta osin noin 40-60 vuotta sitten, joten alue on yleisesti ottaen luonto- ja maisema-arvoiltaan vähäinen. Alueelta on tehty arkeologinen inventointityö kesällä 2012 Siidan arkeologin toimesta. Alueelta ei löytynyt yhtään kiinteää muinaisjäännöstä eikä kulttuuriperintökohdetta. Museoviraston Kultaojan asemakaavan antaman lausunnon mukaan alueelta ei löydy rakennettuun ympäristöön liittyvää suojelutarvetta. Alueella aktiiviliikkuminen tapahtuu ohjatusti rakennetuilla reiteillä. Vapaa vaeltaminen ohjataan alueella risteileville teille ja poluille. Näin olemassa olevaa luontoa rasitetaan mahdollisimman vähän. Rakennukset, pihatiet, autopaikat, tiet, ulkoilureitit ja teknisen huollon verkostot on rakennettava siten, että mahdollisimman vähän rikotaan maanpintaa, muutetaan sen tasoa ja kaadetaan puustoa. Vaurioituneet alueet on maisemoitava ympäristöön sopivaksi. Rakennus on perustettava maaston mukaisesti. Pengerryksillä tai leikkauksilla ei saa turmella maastoa eikä ympäristökuvaa. Rakennuspaikkojen rakentamattomat osat on säilytettävä luonnonmukaisina. Alue liitetään yleiseen kunnallistekniikkaan. Sähkölinjat on rakennettava maakaapelein ja kaivannot on maisemoitava ympäristöön sopiviksi. Kaava-alue sijaitsee n. 2 km:n etäisyydellä 4-tiestä, joten alueen maisemassa tapahtuvia muutoksia ei ole 4-tieltä havaittavissa.

17 Liikenne: Alueelle ei tule erillisiä omatonttisia loma-asuntoja. Yksityisautoilu tulee siten olemaan vähäistä. Alueelle tullaan pääasiassa ohjatusti ryhmissä ja joukkokuljetuksin. Sisäinen liikenne tapahtuu kävellen, polkupyörin ja potkukelkoin. Joukkokuljetuksista johtuen liikenteen aiheuttamat häiriöt alueella ovat vähäiset. Alueen liikennöinti ei merkittävästi lisää myöskään 4-tien liikennemääriä. 5.3 Liikenneyhteydet ja yleiset alueet Alueelle kulku tapahtuu metsäautotietä pitkin, joka kaava-alueella muuttuu kaduksi. Liikenne on suunniteltu yhteiskuljetusten varaan. Linja-autoille on osoitettu pysäköinti heti alueelle tultaessa. Henkilöautoille on varattu paikkoja kadun varteen ja huoltopihalle. Kortteleiden sisäisessä liikenteessä käytetään mahdollisuuksien mukaan olevia teitä ja polkuja. Katuyhteys Kultaoja 2- alueelle tutkitaan, kun asemakaavoitusta jatketaan suunnittelualueen eteläpuolelle. 6. ASEMAKAAVA-ALUEEN TOTEUTUS JA SEURANTA Alueen toteuttaminen voi alkaa kaavallisen, kiinteistöteknisen ja teknisen huollon valmiuden sallimassa aikataulussa. Asemakaavan laatimisen aloitteen tekijä, Lomakylä Kakslauttanen Oy, vastaa alueen rakennuttamisesta, kunnallistekniikasta ja sen huollosta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. Toteutusta valvoo Sodankylä teknisen osaston rakennusvalvonta. 7. ASEMAKAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET T:mi Arkkitehtuuritoimisto 2RE: rakennusarkkitehti Risto Eräpohja T:mi Piirustuspalvelu Päivi Mykrä: yhdyskuntatekniikan insinööri (AMK) Päivi Mykrä Sodankylän kunta: tekninen johtaja Pekka Rouhiainen ja suunnitteluavustaja Seppo Moberg Turussa 18.2.2014 Arkkitehtitsto 2RE, rakennusarkkitehti Risto Eräpohja Kaavan laatija

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 758 Sodankylä Täyttämispvm 18.02.2014 Kaavan nimi Kultaoja 2, Kultaojan asemakaavan laajennus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 09.12.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 758AS410KA004 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 8,2427 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 8,2427 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 8,2427 100,0 3200 0,04 5,5658 3200 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,3327 28,3 R yhteensä 5,5658 67,5 3200 0,06 5,5658 3200 L yhteensä 0,3442 4,2 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 8,2427 100,0 3200 0,04 5,5658 3200 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 2,3327 28,3 VR 1,7847 76,5 VR-1 0,5480 23,5 R yhteensä 5,5658 67,5 3200 0,06 5,5658 3200 RM-8 5,5658 100,0 3200 0,06 5,5658 3200 L yhteensä 0,3442 4,2 Kadut 0,3442 100,0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä