MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

Samankaltaiset tiedostot
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

Painokerroin-, epsilon-rajoitusehtoja hybridimenetelmät

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Laskuharjoitus 4 / vko 40

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

Monte Carlo -menetelmä

Mat Lineaarinen ohjelmointi

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

Galerkin in menetelmä

VERKKOJEN MITOITUKSESTA

Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. Avainsanat:

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

11. Vektorifunktion derivaatta. Ketjusääntö

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on

LIITE 2 SUORAN SOVITTAMINEN HAVAINTOPISTEISIIN

Reaaliarvoinen funktio f : on differentioituva pisteessä x, jos f:lle on siinä voimassa kehitelmä. h h. eli. Silloin

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Esimerkkikokoelma 6

Pisteessä (1,2,0) osittaisderivaatoilla on arvot 4,1 ja 1. Täten f(1, 2, 0) = 4i + j + k. b) Mihin suuntaan pallo lähtee vierimään kohdasta

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

4. A priori menetelmät

Mat Lineaarinen ohjelmointi

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia.

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Kokonaislukuoptimointi

5. Datan käsittely lyhyt katsaus

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

1. PARAMETRIEN ESTIMOINTI

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Johdatus regressioanalyysiin. Heliövaara 1

PUTKIKELLON SUUNNITTELU 1 JOHDANTO 2 VÄRÄHTELEVÄN PALKIN TEORIAA. dm Q dx = (1) Matti A Ranta

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa

1, x < 0 tai x > 2a.

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

Vektorit, suorat ja tasot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Dierentiaaliyhtälöistä

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

Pro gradu -tutkielma. Whitneyn upotuslause. Teemu Saksala

Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu

9. Muuttuva hiukkasluku

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Avaruuden R n aliavaruus

OSSI HEINONEN VASTINPINTAMENETELMÄN SOVELTAMINEN LUJUUSLASKENNASSA

Mittaustulosten käsittely

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Vastaavasti, jos vektori kerrotaan positiivisella reaaliluvulla λ, niin

Kvanttimekaanisten joukkojen yhteys termodynamiikkaan

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

on tavanomainen yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli, jossa jäännöstermit ε i toteuttavat seuraavat oletukset:

Transkriptio:

MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt Raslan luentomonsteeseen vuodelta 2015. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 1 / 19

Lagrangen kertojat 1/3 Usen optmonttehtävssä halutaan asettaa rajotusehtoja optmotavlle muuttujlle. Tyypllnen esmerkk tällasesta tehtävästä on peltpurkn muodon optmont: Halutaan mnmoda purkn pnta-ala (el käytetty materaal) A(h, r) = 2πrh + 2πr 2 nn, että tlavuus V (r, h) = πr 2 h on vako. Duaaltehtävä: Halutaan maksmoda purkn tlavuus V (r, h) sten, että pnta-ala A(h, r) on vako. Prmaal- ja duaaltehtävllä on sama ratkasu. Tämän sanoo maalasjärkkn, mutta tse asassa ratkasuun johtavat yhtälötkn ovat (olennasest) samoja. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 2 / 19

Lagrangen kertojat 2/3 Mnmo f (x, y) ehdolla g(x, y) = 0. Havataan, että mkäl ongelmalla on ratkasu, nn ratkasupsteessä (a, b) vektoren f ja g on oltava joko yhdensuuntasa ta vastakkassuuntasa (mkäl g(a, b) 0). Mks? Koska muussa tapauksessa funktolla f ols nollasta pokkeva suunnattu dervaatta käyrän g(x, y) = 0 tangentn suuntaan psteessä (a, b), ja ss mnm e vo olla psteessä (a, b). Entä jos tehtävänä ols maksmoda f (x, y) ehdolla g(x, y) = 0? Entä jos tehtävänä ols maksmoda g(x, y) ehdolla f (x, y) = c? Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 3 / 19

Lagrangen kertojat 3/3 Mkäl optmpste on olemassa, se on Lagrangen funkton L(x, y, λ) = f (x, y) + λg(x, y) krttnen pste (el gradentn nollakohta). Menetelmä ylestyy myös useammalle muuttujalle. Esmerkks kolmen muuttujan tapauksessa Lagrangen funkto on L(x, y, z, λ, µ) = f (x, y, z) + λg(x, y, z) + µh(x, y, z), mssä f on mnmotava funkto ja rajote-ehdot ovat g(x, y, z) = 0 sekä h(x, y, z) = 0. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 4 / 19

Esmerkk 1 1/2 Mnmodaan funkto f (x, y) = x 2 + y 2 ehdolla g(x, y) = x 2 y 16 = 0. Muodostetaan Lagrangen funkto Yhtälöt krttslle pstelle ovat L(x, y, λ) = x 2 + y 2 + λ(x 2 y 16). 0 = L = 2x(1 + λy), x 0 = L y = 2y + λx2, 0 = L λ = x2 y 16, josta vmenen on ana tse rajotusehto. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 5 / 19

Esmerkk 1 2/2 Ensmmäsestä yhtälöstä saadaan x = 0 ta λy = 1, mutta x = 0 on rstrdassa kolmannen yhtälön kanssa. Sten tosesta yhtälöstä 0 = 2y 2 + λyx 2 = 2y 2 x 2. Tästä saadaan edelleen x = ± 2y, ja 2y 3 = 16 el y = 2. Äärarvoja (mahdollsa mnmejä) on ss kaks (x, y) = (±2 2, 2). Ptää selvttää mulla kenon, ovatko mnmejä va maksmeja. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 6 / 19

Esmerkk 2 Yrtetään etsä Lagrangen kertojen menetelmällä funkton f (x, y) = y mnm ehdolla g(x, y) = y 3 x 2 = 0. Selväst nähdään, että mnm f (x, y) = 0 saavutetaan psteessä (0, 0). Muodostetaan Lagrangen funkto Saadaan yhtälöt L(x, y, λ) = y + λ(y 3 x 2 ). 2λx = 0, 1 + 3λy 2 = 0, ja y 3 x 2 = 0. Nämä yhtälöt ovat keskenään rstrdassa, joten ratkasua nlle e ole. Huomaa, että g(0, 0) = 0 mnmpsteessä. Tästä nähdään, Lagrangen kertojat näkevät äärarvoja van pstessä, jossa g(0, 0) 0. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 7 / 19

Esmerkk 3 1/4 Etstään äärarvot funktolle f (x, y, z) = xy + 2z ehdolla x + y + z = 0 ja x 2 + y 2 + z 2 = 24. Koska f on jatkuva ja annettujen lekkausjoukkojen lekkaus on ympyrävva (el rajotettu ja suljettu joukko), nn äärarvot ovat olemassa. Muodostetaan Lagrangen funkto L(x, y, z, λ, µ) = xy + 2z + λ(x + y + z) + µ(x 2 + y 2 + z 2 24). Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 8 / 19

Esmerkk 3 2/4 Lagrangen funkton osttasdervaatosta saadaan yhtälöt y + λ + 2µx = 0, x + λ + 2µy = 0, 2 + λ + 2µz = 0, x + y + z = 0, ja x 2 + y 2 + z 2 24 = 0. Kahden ensmmäsen yhtälön erotus johtaa yhtälöön (x y)(1 2µ) = 0, joten joko µ = 1/2 ta x = y. Tutktaan molemmat tapaukset. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 9 / 19

Esmerkk 3 3/4 Tapaus I (µ = 1/2): Tosen ja kolmannen yhtälön perusteella x + λ + y = 0 ja 2 + λ + z = 0, ss x + y = 2 + z. Neljännestä yhtälöstä saadaan z = 1 ja x + y = 1. Vmesen yhtälön perusteella x 2 + y 2 = 24 z 2 = 23. Koska x 2 + y 2 + 2xy = (x + y) 2 = 1, saadaan 2xy = 1 23 = 22 ja xy = 11. Nyt (x y) 2 = x 2 + y 2 2xy = 23 + 22 = 45, joten x y = ±3 5. Yhdessä yhtälön x + y = 1 tästä saadaan kaks krttstä pstettä P 1 = ( (1+3 5)/2, (1 3 5)/2, 1 ) ja P 2 = ( (1 3 5)/2, (1+3 5)/2, 1 ). Kummassakn psteessä f (x, y, z) = 11 2 = 13. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 10 / 19

Esmerkk 3 4/4 Tapaus II (x = y): Neljännestä yhtälöstä nähdään, että z = 2x, ja vmesen yhtälön perusteella 6x 2 = 24 el x = ±2. Nän ollen, krttset psteet ovat Saadaan P 3 = (2, 2, 4) ja P 4 = ( 2, 2, 4). f (2, 2, 4) = 4 8 = 4 ja f ( 2, 2, 4) = 4 + 8 = 12. Sten funkton f maksm on 12 ja mnm 13. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 11 / 19

Regresso-ongelma Regressoanalyysssa pyrtään valtsemaan parametrn β arvo sten, että käyrä y = f (x; β) kulks mahdollsmman läheltä jokasta havantopstettä (x j, y j ) R 2, j = 1, 2,..., n. Tällasta optmaalsest valttua käyrää kutsutaan regressomallks y = f (x; β), jossa funkton f muoto on valttu tlanteen ja harknnan mukaan. Kunhan f valttu, nn eräs ratkasu käyränsovtusongelmaan on penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 12 / 19

Penmmän nelösumman menetelmä Penmmän nelösumman menetelmässä pyrtään mnmomaan regressomalln vrhetermen ε j ε j = y j f (x j ; β), j = 1, 2,..., n nelösummaa el funktota F (β) = n ε 2 j = j=1 n ( yj f (x j ; β) ) 2. muuttamalla parametrvektorn β = (β 0, β 1,..., β m ) arvoa. Optmaalnen β:n arvo on parametrn β penmmän nelösumman estmaatt el PNS-estmaatt. Kysymys: Mks e mnmotas lauseketta n j=1 y j f (x j ; β) nelösumman sjasta? j=1 Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 13 / 19

PNS-sovtus ε j (x j,y j) Kuvassa vhreällä parametresta β = (β 1, β 2,..., β m ) rppuva sovtettava funkto f (x; β) eräällä knteällä parametrn arvolla. Datapsteet (x j, y j ) ja vastaavat vrhetermt ε j, kun j = 1,..., n. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 14 / 19

Lneaarnen regresso 1/2 Lneaarsessa regressossa f (x; β) = β 0 β 1 x jossa β = (β 0, β 1 ) ja nelösumma on F (β 0, β 1 ) = (y β 0 β 1 x ) 2. Etstään pste (β 0, β 1 ) sten, että F (β 0, β 1 ) = 0. Lasketaan osttasdervaatta F (β 0, β 1 ) = 2 ( β 1 x + nβ 0 β 0 y ). Ratkastaan nollakohta β 0 = 1 n y β 1 n x = ȳ β 1 x mssä x on datavektorn x = (x 1, x 2,..., x n ) komponentten artmeettnen keskarvo. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 15 / 19

Lneaarnen regresso 2/2 Lasketaan seuraavaks osttasdervaatta F (β 0, β 1 ) = 2 ( β 0 x + β 1 β 1 x 2 x y ). Sjottamalla β 0 :n lauseke, saadaan n xȳ nβ 1 x 2 + β 1 x 2 x y = 0. Ratkastaan nollakohta β 1 = n xȳ x y n x 2 x2 Tarksta jälkmmänen yhtälö! = (x x)(y ȳ) (x x) 2. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 16 / 19

Esmerkk 4 Sovta PNS-suora dataan Estmo (ekstrapolo) y kun x = 5. x 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 y 2.10 1.92 1.84 1.71 1.64 Saadaan x = 2.0, ȳ = 1.842, ja β 1 = 1.13 10.0 = 0.113. Sten β 0 = 1.842 + 0.113 2.0 = 2.068. Nän ollen y = 0.113x + 2.068, ja haluttu estmaatt psteessä x = 5 on y = 0.113 5 + 2.068 = 1.503. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 17 / 19

Esmerkk 5: Tosen asteen sovtus 1/2 Tutktaan lsäaneen määrän x vakutusta kuvumsakaan y. Er lsäaneen määrllä x (grammaa) saatn kuvumsajat y (tunta), = 1,..., 9: x 0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 y 11.0 9.4 9.1 7.0 6.2 7.1 6.6 7.5 8.2 Huomataan, että kuvumsajan rppuvuus lsäaneen määrästä on epälneaarsta. Mnmkohdan estmomseks sovtetaan havantohn paraabel y = β 0 + β 1 x + β 2 x 2. Penmmän nelösumman yhtälöryhmä malllle on β k (y β 0 β 1 x β 2 x 2 ) 2 = 0, k = 0, 1, 2. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 18 / 19

Esmerkk 5: Tosen asteen sovtus 2/2 Nästä saadaan yhtälöryhmä nβ 0 + β 1 x + β 2 x 2 = y, β 0 x + β 1 x 2 + β 2 x 3 = x y β 0 x 2 + β 1 x 3 + β 2 x 4 = x 2y. Laskemalla yhtälöryhmän kertomet havannosta saadaan 9β 0 + 36β 1 + 204β 2 = 72.1 36β 0 + 204β 1 + 1296β 2 = 266.6 204β 0 + 1296β 1 + 8772β 2 = 1515.4 Ratkasuna ovat β 0 = 11.15, β 1 = 1.806 ja β 2 = 0.1803. Penmmän nelösumman melessä parhaten havantohn lttyvä paraabel on ss y = 11.15 1.806x + 0.1803x 2. Jarmo Malnen (Aalto-ylopsto) MS-A0205/MS-A0206 Kevät 2016 19 / 19