SIPOON KUNTA Kunnanhallitus 7.6.2016 Valmisteltu 6.6.2016 kl 19:30 PL/SLi VUODEN 2017-2019 TALOUSARVIOKEHYS 1. Yleistä Talouden kehityksen laskelma 2017-2019 on tämän esityksen erillinen liite. Liitteessä on tuloslaskelma-, investointi-, rahoitus- ja tunnuslukuosiot. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvion valmistelusta vastaa kokonaisuutena kunnanhallitus ja kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Kuntalain mukaan talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Tässä suunnitelmassa on mukana Sipoon kunta ml Sipoon vesi, liikelaitos sekä kolme keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä, Jussaksentie 14, Jussaksentie 18 ja Terveystie 1. 2. Yleinen taloudellinen tilanne Valtiontalous Maailmantalouden ja kaupan kasvunäkymät ovat vaatimattomat. Viennin kehityksen ennakoidaan jäävän edelleen maailmankaupan kehitystä vaatimattomammaksi. Energia, erityisesti öljyn hinnan alhaisuus edesauttaa energiaintensiivisen taloutemme kasvunäkymiä. Kuluttajahintojen ja nimellisansioiden ennustetaan nousevan noin prosentin luokkaa pidemmällä aikavälillä. Työllisten lukumäärä on kääntymässä kasvuun ja työttömyysasteen oletetaan laskevan 8,7 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Suomen taloustilanne tulee lähivuosina pysymään heikkona. Tämän vuoden
2 BKT-kasvuennuste on 0,9%. Kasvuksi vuosille 2017 ja 2018 ennustetaan vaimeat 1,2 %, tilanne ennen kilpailukykysopimuksen solmimista. Yksityinen kulutus ja investoinnit kannattalevat edelleen kotimaista kasvua. Myös rahoitusmarkkinoilla epävarmuus tullee jatkumaan. Eri toimenpiteiden vaikutusten arviointi on muutttunut entistä vaikeammaksi. Lähde: VM kevät 2016 Lähde: Kunnat.net 14.4.2016 3. Sipoon kunnan lähtökohdat 3.1 Väestö Väestönkasvun ennakoidaan edelleen pysyvän maan keskiarvoa korkeammalla tasolla johtuen mm lisääntyvästä valmistuvien asuntojen määrästä: 2008 19 878 +2,1 % 2009 18 035-9,3 % 2010 18 450 +2,3 % 2011 18 526 +0,4 %
3 2012 18 739 +1,1 % 2013 18 914 +0,9 % 2014 19 037 +0,7 % 2015 19 399 +2,4 % ennuste 2016 20 000 +3,3 % ennuste 2017 20 700 +3,5 % ennuste 2018 21 400 +3,4 % ennuste Huhtikuun 2016 lopussa kunnan asukasluku oli 19 558 eli kasvua vuodenvaihteeseen nähden on 0,8 %. Loppuvuoden aikana valmistuu uusia asuntoja merkittävä määrä. 3.2. Talous 3.2.1 Yleistä Sipoon kunnan tuloskehitys onnistuttiin muuttamaan positiiviseksi vuonna 2015. Aiemmista negatiivisista tuloksista huolimatta rahoitustilanne on pysynyt keveähköna ja lainakanta asukasta kohti on onnistuttu viimeisten neljän vuoden aikana pitämään alle tavoitteeksi asetetun tason 3000 /asukas. Tähän ovat vaikuttaneet niin Östersundomista kuin Bastukärrin alueesta saadut myyntituotot. ( m ) 1997 2011 2012 2013 2014 2015 Tilikauden tulos 9,1-3,4 33,0-2,3-2,6 7,5 Lainakanta 10,5 55,1 51,1 52,8 43,6 38,7 Vapaa oma pääoma 2,9 11,6 12,5 9,2 7,9 9,2 Vuoden 2015 toimintakate oli n -86 m. Viime vuonna toimintakuluja onnistuttiin pienentämään edellisvuodesta. Kuluvan vuoden tulosennuste on positiivinen. Jos kuitenkin tämän hetken kuluennuste 2016 toteutuu, muodostuu kulujen kasvuprosentiksi korkea 4%. Jatkossa Soten kustannukset kasvavat v 2017 2,7 m :lla ( = 135 /asukas ) johtuen turvapaikanhakijoiden perheryhmäkotitoiminnasta. Tämä kustannus jää pysyväksi suunnittelukaudella. Vastaavasti tuotot kuitenkin lisääntyvät eli muutoksen vaikutus toimintakatteessa on +/- nolla. Ilman tätä kulua kustannukset kasvavat 0,8% v 2017, 0,7 % v 2018 ja 0,8 % v 2018. Ulkoisia toimintakuluja onnistuttiin pienentämään asukasta kohti laskettuna, v 2015 luvun ollessa 5867 /asukas. Tämän vuoden ennuste on 5915 ja v 2017 osalta päästäisiin takaisin v 2015 tasolle. Hyvin alkanut positiivinen kehitys siis hidastuu tänä vuonna. Toimintakate pysyy suunnitelman mukaan negatiivisena välillä 96 m - 97 m, ei kovin suurta heikennystä mutta ei parannustakaan. Kaikkia investointeja ei suunnitelman mukaan pystytä rahoittamaan tulorahoituksella, siksi näkyvissä on velkaantumisen lisääntyminen, suuruusluokkaa >10 m per vuosi. Lainakanta asukasta kohti onnistutaan vielä 2017 pitämään alle tavoitetason 3000 /asukas mutta vuosina 2018 ja 2019 etupainotteiset investoinnit aiheuttavat mainitun rajan ylityksen.
4 Investointien osalta tullaan tekemään vielä tarkennukset varsinaiselle v 2017 talousarviokierrokselle. Ehdotuksen lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätös, vuoden 2016 talousarvio sekä vuoden 2016 tuore tulosennuste osastoittain, myös Operaatiot Kattilankansi ja Induktioliesi on huomioitu. Tuotto- ja kustannusarviot vuosille 2017-2019 on pyritty arvioimaan kyseisinä vuosina tapahtuvien toiminnallisten muutosten ja tavoitteiden kautta. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei ole huomioitu tässä esityksessä. Sopimuksen vaikutukset sen toteutuessa tullaan huomioimaan talousarviossa 2017. 3.2.2 Toimintatuotot ja verotulot Toiminnan tuotot: m 2013 2014 2015 2016 2016 2017 2018 2019 tot tot tot TA Ennuste Kehys Kehys Kehys Ulkoiset tuotot KJ 4,8 3,5 10,9 5,8 5,8 6,0 6,0 6,0 Keke 0,3 0,3 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Taha 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 KH yht 5,5 4,1 11,6 6,3 6,3 6,6 6,6 6,6 Sote 5,1 5,6 5,7 5,5 5,6 8,4 8,6 8,8 Sivi 4,4 4,7 5,0 4,3 4,3 4,3 4,4 4,4 Teky 2,4 2,3 1,9 1,8 2,1 1,7 2,0 2,0 Vesihuolto 2,7 3,1 3,4 3,7 3,7 4,1 4,1 4,2 Yhteensä 20,1 19,7 27,6 21,7 22,1 25,1 25,6 25,9 Maanmyynti 4,8 3,2 10,8 5,8 5,8 5,9 5,8 5,8 Tuotot ilman maanmyyntiä 15,3 16,5 16,8 15,9 16,3 19,2 19,8 20,1 Tuottokehykseen kuuluu Sotessa oleva Elyltä saatava korvaus 2,7 m perheryhmäkodeista. Vastaava lisäys on myös Soten toimintakuluissa ( tämän vaikutus toimintakatteeseen +/- nolla ). Sipoon Veden toimintatuotot kasvavat vielä 2017 toteutettavan 8% vesitaksan korotuksen johdosta. Maanmyynnistä aiheutuvat myyntivoitot on arvioitu 5,8-5,9 m :ksi. Verotulot Sipoon kunnan verotulojen ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna noin 3,3 % ja vuonna 2017 noin 2,3 %. Kokonaisuutena kunnan verotulojen arvioidaan olevan v 2016 hieman talousarviota paremmat johtuen kiinteistöveron ja yhteisöveron ennakoitua paremmasta tuotosta. Kunnallisvero
5 Vuonna 2016 kunnallisveron arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Suunnittelukaudelle 2017-2019 lähtökohtana on nykyinen kunnallisveroprosentti 19,25%, koko maan tuloverokertymän arvioitu kasvu sekä väestönkasvun vaikutus. Vuosien 2017-2018 kasvu on suuruusluokkaa 2,5% pa ja kiihtyy jonkin verran 2017-2018. Verotettavien tulojen ennakoidaan kasvavan 1-2 % vauhdilla vuosittain 2016-2019. Kunnallisvero/asukas kuitenkin laskee joillakin kymmenillä euroilla/asukas vastaavalla kaudella, muutoksen ollessa alle 1% pa. Yhteisövero Yhteisöveron osalta kehyksissä on lähdetty vuoden 2016 ennusteesta joka perustuu Kuntaliitolta saatuun arvioon. Vuonna 2017 yhteisöveron ennustetaan säilyvän v 2016 tasolla ja kääntyvän nousuun v 2018. Kiinteistövero Vuoden 2016 ennuste perustuu verohallinnolta saatuihin ennakkotietoihin. Sen jälkeen kasvu vuosittain ( n 0,6 m /v) perustuu Bastukärrin alueen rakennusten suunniteltuihin valmistumisaikatauluihin. Valtionosuudet Valtionosuuksien kehitys on seuraavanlainen: - 2011 15,9 m - 2012 18,4 m - 2013 16,7 m - 2014 15,6 m - 2015 14,6 m - 2016 15,4 m TA - 2016 15,4 m ennuste - 2017 13,2 m - 2018 11,4 m - 2019 10,0 m Valtionosuuksien osalta v 2016 ennuste perustuu VM:n päätökseen. Kehyksissä lähtökohtana ovat vuodelle 2017 kansalliset ennakkolaskelmat. Maanmyyntitulot Maanmyyntituloja arvioidaan saatavan 6,5 milj. euroa vuonna 2016, ja 6,5 6,6 milj. euroa vuosittain 2017-2019. Yhteenveto toimintatuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista:
6 2013 2014 2015 2016 2016 2017 2018 2019 m tot tot tot TA Ennuste Kehys Kehys Kehys Toimintatuotot 15,3 16,5 16,8 16,3 19,2 19,8 20,1 Verotulot 84,9 86,3 87,2 90,8 93,2 96,1 99,8 Valtionosuudet 16,7 15,5 14,6 15,4 13,2 11,4 10 Yhteensä 116,9 118,3 118,6 122,5 125,6 127,3 129,9 Kehitys % 1,2 % 0,3 % 3,3 % 2,5 % 1,4 % 2,0 % 3.2.3 Käyttötalouden toimintakulut Ulkoiset kustannukset m 2013 2014 2015 2016 2016 2017 2018 2019 tot tot tot TA Ennuste Kehys Kehys Kehys Ulkoiset kulut KJ -1,0-1,0-1,0-0,9-0,9-1,1-1,1-1,1 Keke -4,0-3,7-4,3-5,2-5,2-4,8-4,8-4,8 Taha -5,6-5,6-5,7-5,9-6,1-6,2-6,1-6,0 KH yht -10,7-10,3-11,0-12,0-12,2-12,0-12,0-12,0 Sote -51,9-52,9-53,4-54,9-55,0-58,0-58,8-59,7 Sivi -34,8-34,7-34,6-35,0-35,1-35,6-35,7-35,6 Teky -14,9-14,6-12,8-14,2-14,1-13,7-13,6-13,7 Vesihuolto -1,8-1,9-1,8-2,0-2,0-2,0-2,0-2,1 Yhteensä -114,2-114,4-113,7-118,0-118,3-121,3-122,1-123,0 Kehitys % 0,2 % -0,6 % 0,0 4,0 % 2,6 % 0,7 % 0,7 % Kokonaiskehys on esitetty toisaalta sekä koko kunnan tulos-, investointi- ja rahoituslaskelmana että ulkoisten myyntituottojen ja toimintakustannusten osalta osastoittain. Alla on myös erittely sisäisistä veloituksista. Vuosien 2013-2015 kulut pysyivät suunnilleen samalla tasolla. Vuoden 2016 kulujen ennustetaan kasvavan selkeästi vuodesta 2015 ; KH + 1,0 m, Sote + 1,5 m, Sivistys + 0,4 m ja Teky + 1,6 m. Vuoden 2017 kehyksen kuluissa on mukana Soten osalta 2,7 m kotouttamiseen liittyviä kustannuksia ( vastaava lisäys on myös toimintatuotoissa). Sopeuttamistarve jatkuu edelleen kuluvana vuonna ja suunnittelukaudella. Kattilankannen kautta on vuosille 2016-2017 asetettu tavoitteeksi 2,0 m parannus tuloslaskelman rakenteessa suhteessa vuoteen 2013. Kattilankansi jatkuu Induktiolieden nimellä kaudella 2015-2020ja sen puitteissa kaikki osastot ja yksiköt toteuttavat muutoksia, joilla edelleen parannetaan tuotto/kustannusrakennetta sekä muutetaan toimintatapoja ja otetaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja käyttöön. Kustannusten arvioinnissa on huomioitu tehostamistoimenpiteet sekä väestönkasvusta ja oppilasmäärän kasvusta johtuva kustannusten nousu, erityisesti Sivistyksen ja Soten osalta, myöskin Tekniikka & Ympäristössä väestönkasvu lisää kuluja.
7 Sivistyksen kehitystoimenpiteisiin suunnittelukaudella kuuluvat mm palveluverkon uudelleenmuotoilu, avoin päivähoito sekä palvelusetelin käyttöönotto. Sotessa muutoksia tuovat toimeentulotukimuutos v 2017 ( pos vaikutus kuluihin 1,0 m ; kunnan myöntämät perustoimeentulotuet poistuvat kunnan tilinpäätöksen menoista, samoin kuin niihin liittyvä valtion rahoitusosuus poistuu kuntien tuloista), erikoissairaanhoidon kustannusten arvioidaan jatkavan kasvua, suuruusluokaltaan 0,5 0,7 m /v. Myös kotouttamisen kustannukset nousevat. Palvelusetelin käyttöönotto kehitysvammaisten palvelussa lisää kustannuksia. Cook & chill toiminta muuttaa myös Ruokapalvelujen toimintaa. Tekniikka & Ympäristössä hulevesitaksoista oletetaan saatavan tuottoja v 2018. Toimintatapamuutoksilla pidetään kustannukset kurissa, samoin kiinteistökäytön tehostamisella. Toisaalta sisäilmaan liittyvät toimenpiteet tuovat lisäkustannuksia. HSL:n kuntaosuuksien odotetaan laskevan suunnittelukaudella verrattuna vuoden 2016 kustannuksiin. Sisäiset kustannukset ( alustavat luvut) Osastojen raamiin on sisällytetty sisäiset kustannukset ko. palveluiden kustannusten kattamiseksi. Sisäisten kustannusten tarkoitus on ohjata ko. osastoa käyttämään sisäisiä palveluja taloudellisesti tarpeensa mukaisesti. Suurin sisäinen kustannus syntyy osaston käyttämien kiinteistöjen pääoma- ja ylläpitokustannuksista. Ne riippuvat suurimmaksi osaksi käytössä olevan tilan suuruudesta eli tilatehokkuudesta. Tilatehokkuuteen ja sisäiseen vuokraan voi vaikuttaa eniten tilojen käyttäjä suunnittelemalla investointikustannuksia tehokkaasti. Osastoille vyörytettävien sisäisten kustannusten määrä lajeittain on seuraava, m : 2015 2016 2017 2018 2019 - Sisäiset vuokrat, ylläpito 8,4 7,8 7,5 7,5 7,5 - Sisäiset vuokrat, pääoma 8,2 8,4 8,6 8,6 8,6 - Sisäiset vuokrat, maa 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 - IT-kustannukset 2,3 2,5 2,8 2,8 2,8 - Ruokapalvelut 3,0 3,0 3,1 3,1 3,1 - Muut 0,2 0,1 0 0 0 - Yhteensä 22,3 22,0 22,2 22,2 22,2
8 Kuinka paljon kukin osasto saa sisäisiä veloituksia kuluina, m : 2015 2016 2017 2018 2019 - KJ 0 0 0 0 0 - Taha 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 - Keke 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 - KH yhteensä 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 - Sote 5,4 5,0 5,0 5,0 5,0 - Sivistys 15,2 15,3 15,4 15,4 15,4 - Teky 0,9 0,9 1,0 1,0 1,0 - Yhteensä 22,3 22,0 22,2 22,2 22,2 3.2.4 Yhteenveto tulos & rahoitus Vuonna 2016 tavoitteena ollut positiivinen tulos tullaan ennusteen mukaan saavuttamaan. Vuonna 2017 vuosikate kattaa poistot, mutta ei edelleenkään kaikkia investointeja. Tilikauden ylijäämä on suunnitelmassa 2,4 m tilinpäätössiirtojen jälkeen. Vuonna 2018 ja 2019 vuosikate ylittää edelleen poistot mutta ei riitä kattamaan investointeja. Suurimmat erät v 2017 toimintakuluissa ovat henkilöstömenot ( n 45% kokonaiskuluista) ja palvelujen ostot( noin 41 % kokonaiskuluista). 2013 2014 2015 2016 2016 2017 2018 2019 tot tot tot TA Ennuste Kehys Kehys Kehys Asukasluku 18 914 19 034 19 399 20 000 20 000 20 700 21 400 22 100 Tuotot /asukas 1 065 1 037 1 424 1 084 1 105 1 212 1 198 1 174 Tuotot /asukas ilman maanmyynti 811 869 867 794 815 927 927 912 Kulut /asukas -6035-6010 -5861-5900 -5915-5861 -5708-5566 Suurimmat epävarmuustekijät kohdistuvat edelleen tulokertymään, erityisesti suhdanneherkkiin maanmyyntituloihin, toisaalta valtionosuuksienkaan määrästä ei ole tarkkoja tietoja. HTV-raportoinnin merkitys korostuu edelleen. Esimiehille tapahtuva henkilöstöraportointi paranee vuoden 2016 aikana, projekti on kuitenkin myöhässä. Hankintaprosessien kehittäminen jatkuu edelleen suunnittelukaudella. Toiminnan tehostamisessa huomioidaan kunnan omien tilojen tehokas käyttö, investointitarpeet, maksujen tarkistukset sekä toimintatapojen & prosessien & rakenteiden uudistaminen. Kunta tuottaa pääsääntöisesti vain lakien, asetusten ja normien mukaisesti mitoitettuja palveluja. Peruspalveluiden ulkopuolelle jäävien nykyisten palveluiden osalta on harkittava onko tarkoituksenmukaista säilyttää palvelu vai luopua siitä, laskea palvelun tasoa tai nostaa sitä. Samalla harkitaan palvelun tuotantotapaa, määrää ja laatua ja selvitetään sen maksullisuutta. Inflaationa on huomioitu 0,6 % vuonna 2017 ja 0% vuosina 2018-2019.
9 3.3 Investoinnit Investointien suunnittelu kaudelle 2017-2019 on vielä kesken ja valmistuu lopullisesti TA 2017 prosessin yhteydessä. Alustavien lukujen mukaan investoinnit on kuitenkin tarkoitus toteuttaa etupainoisemmin kuin edellisessä kehyssuunnitelmassa esitettiin. Investointiohjelman merkittävimmistä kohteista Nikkilän Sydämen I-vaiheen laajennuksen ( 9 m ) on arvioitu valmistuvan 2020, ei poistovaikutusta suunnittelukaudella. Nikkilän Sydämen päiväkodin ( 4,6 m ) on arvioitu valmistuvan kesällä 2019, ei poistovaikutusta tässä laskelmassa. Sipoonlahden koulukeskuksen laajennuksen arvioitu valmistumisaika on kesällä 2020. Maan ostot suunnitelman mukaan 2,5 m /v. Maaomaisuuden myynneistä oletetaan saatavan vuosittain n 6,5 m ja 0,1 m muusta käyttöomaisuudesta. Maan myyntituottojen toteutumiseen liittyy kuitenkin selkeitä riskejä suhdannetilanteesta johtuen. Mikäli maanmyyntitulot eivät toteudu suunnitellusti, jouduttaneen infrainvestointien aloitusta lykkäämään. Kunta, Sipoon Vesi mukana 1 000 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Enn. Kehys 2017 Kehys 2018 Kehys 2019 Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet -986-2 072-5 835-5 695-13 725-17 964-20 873 Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet -28-105 -250-400 Laajennusinvestoinnit, rakennukset -13-27 -876-950 Uudelleen investoinnit -4 318-9 008-8 335-8 650 Peruskorjausinvestoinnit -1 884-2 354-2 940-3 450 Yleiset investoinnit -10-19 -475-475 Vesiliikelaitoksen investoinnit -1 287-1 517-2 645-2 645-3 300-3 000-1 400 Laajennus & peruskorjausinvestoinnit -8 525-13 585-18 711-19 620-17 025-20 964-22 273 Maanosto -3 159-2 708-2 500-2 500-2 500-2 500-2 500 Irtain omaisuus, yhteensä -79-373 -705-805 -870-870 -870 Osakkeet ja osuudet, netto -31-30 -130-325 -130-130 -130 Bruttoinvestoinnit yhteensä -11 837-16 696-22 046-23 250-20 525-24 464-25 773 Maan myynti ja käyttöomaisuuden myynnit 3 346 12 625 6 500 6 500 6 600 6 500 6 500 Rahoitusosuus investointeihin 43 60 0 0 50 50 50 Investoinnit yhteensä, netto -8 448-4 011-15 546-16 750-13 875-17 914-19 223 3.4 Henkilöstö Nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 asti. Kilpailukykysopimuksen yksi neuvottelutulos on, että nykyistä sopimuskautta jatketaan vuodella, 31.1.2018 asti, ilman korotuksia palkkoihin. Kilpailukykysopimuksen mukaisia palkkaan liittyviä vaikutuksia tälle talouden suunnittelujaksolle 2017-2019 on tällä hetkellä arvioitavissa ainoastaan lomarahojen leikkaus -30% vuosille 2017-2018. Muiden kilpailukykysopimusten kirjaukset, kuten paikallisen sopimisen vahvistaminen, työajan pidentäminen, vaativat vielä tarkempia keskustason päätöksiä, jotta niiden kustannusvaikutukset pystytään arvioimaan.
10 Kunnan omassa toiminnassa syntyviä palkkaukselliset vaikutukset pyritään pitämään erittäin maltillisina. Operaatio Kattilankantta jatketaan suunnitellusti. Henkilöstösuunnitelmassa käydään tarkemmin läpi mm. eläköitymisen vaikutukset henkilöstörakenteeseen ja täyttölupamenettelyä jatketaan. Samassa yhteydessä on huomioitava täytettävien tehtävien profiilit ja osaamisvaatimukset. Kunnan kasvu näkyy myös henkilöstössä ja tarkastelujakson aikana on tarkoituksenmukaista hyväksyä orgaaninen kasvu henkilöstömäärässä niissä tehtävissä, joissa kunnan kasvun vaikutus tuntuu, vrt. opetus ja varhaiskasvatus sekä sosiaali- ja terveysosaston lasten ja nuorten palvelut. Myös lukuisat pienemmät digitalisaatioprojektit tulevat aiheuttamaan tarvetta tehtävien uudelleenjärjestelyille. Kaikki tarvittavat muutokset pyritään tekemään mahdollisimman kustannusneutraalisti. HTV-taulukko: TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016, ennuste TA 2017 TS 2018 TS 2019 KH 63,9 64,9 65,8 64,8 68,8 68,8 67,3 Johto 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Taha 41,9 44,9 45,9 44,9 50,0 50,0 49,5 Keke 21,0 19,0 18,9 18,9 17,8 17,8 16,8 Sote 326,3 328,0 321,5 321,1 339,5 342,5 351,5 Hallinto 10,1 9,9 10,0 9,7 9,0 9,0 9,0 Lnp 34,4 34,3 38,3 38,6 41,0 42,0 42,0 Työikäiset 112,4 115,6 111,1 115,6 121,0 123,0 125,0 Ikäihmiset 131,6 131,8 127,3 122,4 133,0 133,0 133,0 Ruokahuolto 37,8 36,4 34,8 34,8 35,5 35,5 42,5 Sivi 604,8 599,4 584,4 599,3 621,3 628,0 623,0 Hallinto 7,4 6,7 6,6 2,8 3,3 2,3 2,3 Varhaiskasvatus 244,2 236,2 229,9 244,0 250,0 256,0 251,0 Koulutus 302,8 307,0 303,2 309,9 318,0 322,0 322,0 Kulttuuri- ja vapaaika 50,4 49,5 44,7 42,6 50,0 50,0 50,0 Teky 117,5 112,9 110,4 117,7 117,0 117,5 117,0 Hallinto/ Kehittäminen ja tuki 4,9 5,2 8,9 9,9 11,0 11,0 10,0 Rakennusvalvonta 10,3 9,6 10,4 10,3 10,0 10,5 11,0 Ympäristö 4,5 5,5 5,0 5,5 5,0 5,0 5,0 Katu- ja viheralueet 14,6 13,3 14,8 15,0 15,0 15,0 15,0 Toimitilat 83,2 79,3 71,3 77,0 76,0 76,0 76,0 Sipoon vesi- Sibbo vatten 9,6 9,0 7,9 8,4 10,0 10,0 10,0 YHTEENSÄ 1 122,1 1 114,2 1 090,0 1 111,3 1 156,6 1 166,8 1 168,8 erotus vuosi/ed.vuosi -7,9 14,8 45,3 10,3 erotus vuosi/tp2013-7,9-10,8 34,5 44,7 Kunnan asukasluku 18914 19034 19399 20000 20700 21400 22100 HTV/1000 asukasta KH 3,4 3,4 3,4 3,2 3,3 3,2 3,0 SOTE 17,3 17,2 16,6 16,1 16,4 16,0 15,9 SIVI 32,0 31,5 30,1 30,0 30,0 29,3 28,2 TEKY 6,2 5,9 5,7 5,9 5,7 5,5 5,3 Yhteensä HTV/1000 asukasta 59,3 58,5 56,2 55,6 55,9 54,5 52,9
11 3.5 Toiminta ja tavoitteiden määrittely talousarviossa 2017 Talousarvion tekstiosa laaditaan valtuuston hyväksymän talousarviorungon mukaisesti. Sitovien tavoitteiden lähtökohtana tulee olla kunnan voimassa oleva strategia ja niiden tulee olla linjassa valiokunnan vahvistaman strategian kanssa. Lisäksi valiokunnan tulee ilmoittaa, miten sitovat tavoitteet saavutetaan. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen tulee olla kuntalain edellyttämällä tavalla yhteydessä toisiinsa. Tavoitteet tulee asettaa selkeästi ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin käytettävien mittareiden tulee mahdollistaa toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden arviointi. Tavoitteiden tulee olla kunnan palvelutoiminnan kannalta keskeisiä, laajuudeltaan ja vaativuudeltaan yhteneväisiä sekä tärkeydeltään vertailukelpoisia. Vuoden 2016 talousseurantaan on määritelty osastoittain ja yksiköittäin oleelliset tunnusluvut, joita seurataan osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Tunnuslukujen on oltava vertailukelpoisia ja läpinäkyviä. Vuosittain on mahdollista vaihtaa joitakin tunnuslukuja kulloinkin voimassa olevien painopistealueiden mukaan. 3.6 Aikataulu, tärkeimmät päivämäärät 7.6.2016 Kunnanhallituksen käsittely, Kehys TA 2017-2019 17.8.2016 Investointisuunnitelma 1. versio 2017-2019 ( ml 2016 ennuste) valmis, tekninen valiokunta käsittelee 26.8.2016 Sisäiset veloitukset 2016-2019 valmiit, jaettu osastoille/yksiköille 28.8.2016 Sitovat tavoitteet ja mittarit määritelty osastoittain 13.9.2016 Perustelutekstiehdotukset osastoittain valmiina 13.9.2015 TA 2016 v 1.0 valmis, osastoittain 19-23.9. Valiokuntakäsittelyt ( TA ja osavuosikatsaus, molemmissa käyttötalous ja investoinnit) 23.9.2016 Valiokunnilta talousarvio ja suunnitelmaehdotukset 17-18.10.16 Kunnanhallituksen TA 2017 käsittely, seminaari 7.11.2016 Valtuusto, talousarvion I käsittely, vero%, ovk/elokuu 12.12.2016 Valtuusto, talousarvion II käsittely Liite 1 Liite 2 Tuloslaskelma, investoinnit, rahoitus, tunnusluvut Toimintakatteet osastoittain ( toimitetaan erikseen tiistain 7.6.2016 aikana)