Metsäkallionkatu 32 34 ak 1069 Asemakaavan selostus Toni Lustila Vaasan kaupunki
1 / 16 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaava-alueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.5. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Asemakaava... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1. Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö... 6 3.1.2. Maisemarakenne ja luonnonympäristö... 6 3.1.3. Maanomistus... 8 3.2. Suunnittelutilanne... 8 3.2.1. Yleiskaava ja viheraluejärjestelmä 2030... 8 3.2.2. Asemakaavatilanne... 9 3.2.3. Kaava-aluetta koskevat päätökset... 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.2.1. Asemakaavaan aloitusvaihe... 10 4.2.2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 10 4.2.3. Valmisteluvaiheen kuuleminen... 10 4.2.4. Julkinen nähtävilläolo... 10 4.2.5. Viranomaisyhteistyö... 11 4.3. Asemakaavan tavoitteet... 11 4.3.1. Kaupungin asettamat tavoitteet... 11 4.3.2. Osallisten tavoitteet... 11 4.4. Asemakaavaluonnoksen kuvaus... 11 4.4.1. Vaikutusten arviointi ja vaikutusten merkittävyys... 12 4.4.2. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen... 12 4.4.3. Asemakaavaehdotuksen valinta ja perusteet... 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1. Kaavan rakenne... 15 5.1.1. Korttelialueet ja mitoitus... 15
2 / 16 5.1.2. Palvelut... 15 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 5.3. Kaavan vaikutukset... 15 5.4. Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 5.5. Nimistö... 15 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 16 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 16 6.3. Toteutuksen seuranta... 16
3 / 16 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta: 905 Vaasa Kaupunginosa: 40 Kortteli: 48 Suunnittelulaji: Asemakaavan muutos Kaavan nimi: Metsäkallionkatu 32 34 Kaavan numero: 1069 Laatija: Vaasan kaupunki, kaavoitus Kaavoitusinsinööri Toni Lustila Kirkkopuistikko 26 A, 2. kerros PL 2, 65101 VAASA etunimi.sukunimi@vaasa.fi 040 758 6794 Käsittely: Kaavoituspäätös 10.11.2015 Vireilletulo 10.11.2015 Valmisteluvaiheen kuuleminen 10.11.2015 Julkinen nähtävilläolo xx.xx.xxxx Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto xx.xx.xxxx 1.2. Kaava-alueen sijainti Kuva 1. Kaavamuutosta koskevan alueen sijainti opaskartalla.
4 / 16 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen nimi on Metsäkallionkatu 32 34 ja sen kaavanumero on ak1069. Vaasan kaupungin kiinteistötoimi on hakenut asemakaavan muutosta 40. kaupunginosan korttelin numero 48 tonteille 10 ja 11 osoitteessa Metsäkallionkatu 32 ja 34. Tontit ovat Vaasan kaupungin omistuksessa. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on edesauttaa rakentamatta jääneiden tonttien luovuttamista ja toteuttamista. Kaavatyössä tutkitaan kallioiselle rakennuspaikalle sopiva rakentamistapa ja liittymäjärjestelyt. 1.4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. Asemakaavaehdotus LIITE 2. Asemakaavamerkinnät LIITE 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Asemakaava numero 851. Kaavakartta ja selostus. Vaasan kaupunki. Vaasan yleiskaava ja viheraluejärjestelmä 2030. Kaavakartta ja selostus. Vaasan kaupunki. Vaasan kaupunki, kulttuuriympäristöselvitys 2010. Vaasan kaupunkisuunnittelu 2010.
5 / 16 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Vaasan kaupungin kiinteistötoimi on 23.10.2015 päivätyllä anomuksella hakenut asemakaavan muutosta 40. kaupungin-osan korttelin numero 48 tonteille 10 ja 11 osoitteessa Metsäkallionkatu 32 ja 34. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti asemakaavan laatimisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta 10.11.2015 ( 159). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) ja kaavaluonnos (MRL 62, MRA 30 ) pidettiin julkisesti nähtävillä 7.12. 21.12.2015. Asiasta kuulutettiin sanomalehti Pohjalaisessa ja Vasabladetissa sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla. Aineisto pidettiin myös nähtävillä kaavoituksen ilmoitustaululla ja kaavoituksen internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetettiin lisäksi kirjeitse kaava-alueen maanomistajille ja muille osallisille. Asemakaavan luonnoksesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi mielipide (13 allekirjoittanutta) ja yksi lausunto. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville xx.xx.xxxx ( xx.) Asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä xx.x. xx.x.xxxx (MRL 65, MRA 27-28 ). Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolosta kuulutettiin ja tiedotettiin kuten luonnosvaiheessa. Asemakaavaehdotuksesta jätettiin x mielipidettä ja x lausuntoa. Vaasan kaupunginvaltuusto vahvistaa asemakaavan kokouksessaan xx.xx.xxxx, jonka valitusajan jälkeen kaava kuulutetaan lainvoimaiseksi (MRL 188.5, Kuntalaki 63 ). Tätä ennen kaavan ovat hyväksyneet suunnittelujaosto xx.xx.xxxx sekä kaupunginhallitus xx.xx.xxxx. 2.2. Asemakaava Asemakaavamuutoksen tavoitteena on edesauttaa rakentamatta jääneiden tonttien luovuttamista ja toteuttamista. Kaavatyössä tutkitaan kallioiselle rakennuspaikalle sopiva rakentamistapa ja liittymäjärjestelyt. Asemakaavassa varmistetaan rakentamistavan sopivuus alueen luonnonoloihin ja rakennettuun ympäristöön. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2016 aikana jonka jälkeen kaava-alueen rakennuslupamenettely ja toteuttaminen voi alkaa. Kaupungin kiinteistötoimen alustavan suunnitelman mukaan tontit tullaan luovuttamaan tarjouskilpailun perusteella keväällä 2017.
6 / 16 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosta koskeva alue sijaitsee Metsäkalliossa 40. kaupunginosassa osoitteessa Metsäkallionkatu 32 34. Kaava alue käsittää korttelin 48 tontit 10 ja 11. Alueen lähiympäristö on rakentunut vuonna 2000 vahvistuneen asemakaavan numero 851 perusteella. Alue on pientalovaltaista asuinaluetta, jossa on monipuolisesti myös kerros-, rivitalo- ja paritaloasuntoja. Alueen etäisyys Kivihaan kauppakeskittymään on alle kilometri ja etäisyys Vaasan keskustaan on noin 3,5 kilometriä. Kuva 2. Asemakaavan muutosta koskeva alue vuoden 2015 ilmakuvassa. 3.1.2. Maisemarakenne ja luonnonympäristö Kaava-alue muodostuu Metsäkalliossa rakentamatta jääneestä tonttimaasta. Alue sijoittuu Klemetsön-Bölen selännealueelle. Alueen pintavedet johdetaan Metsäkallionkadun hulevesiverkostossa Kruunanmetsän ojaan, jota pitkin ne virtaavat Pitkälahteen ja purkautuvat sitä kautta Onkilahteen. Kaava-alueen maaperä on kalliota, jonka päällä on paikoin ainoastaan ohut humusmaakerros. Alueella kasvaa runsaasti nuoria mäntyjä ja koivuja sekä noin 15 varttuneempaa mäntyä. Kasvupaikkana alue on tyypillistä niukkaravinteista karukkokangasta.
7 / 16 Kuva 3. Kaava-alue Metsäkalliontieltä kuvattuna. Kuva 4. Kaava-alueen avokalliota ja niukkaravinteista metsänpohjaa.
8 / 16 3.1.3. Maanomistus Kaava-alueen molemmat tontit ovat kaupungin omistuksessa. Metsäkallion rakennetut pientalotontit ovat pääasiassa vuokrattuja. Kuva 5. Maanomistuskartta (kaupungin maanomistus = punainen, kaupungin vuokramaat = keltainen ja yksityisessä omistuksessa oleva maa = valkoinen). 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Yleiskaava ja viheraluejärjestelmä 2030 Vaasan kokonaisyleiskaava 2030 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.12.2011. Yleiskaavassa Metsäkallion asuinalueet on osoitettu pääasiassa pientalovaltaiseksi alueeksi (AP). Metsäkallionkadun varressa on myös asuinkerrostalojen alueita (AK) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Metsäkallion alueella on myös laajoja virkistysalueita (V). Osa Metsäkallion kuntoradan alueesta, joka sijaitsee vain noin 200 metrin etäisyydellä kaava-alueen pohjoispuolella, on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Kuva 6. Vaasan yleiskaavan 2030 merkintöjä Metsäkallion alueella. Kaava-alueen sijainti on merkitty mustalla ympyrällä.
9 / 16 3.2.2. Asemakaavatilanne Alueella on voimassa Metsäkallion asemakaava numero 851, joka on saanut lainvoiman 15.8.2000. Asemakaavassa kyseessä oleva alue on varattu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). AP-korttelin päärakennusten rakennusoikeus on 280 k-m². Asemakaavan yhteydessä laaditussa tonttijaossa asuinpientalojen korttelialue jaettiin kahdeksi tontiksi siten, että ajoneuvoliittymät osoitettiin Kivenhakkaajankadulta ja Liuskekivenkadulta. Metsäkallionkatu toimii alueen kokoojakatuna ja sen varrella on liittymäkielto. Korttelia koskeva erillinen tonttijako on tehty vuonna 2006, minkä johdosta tontit 9 ja 12 on rakennettu siten, että tonttien 10 ja 11 liittymämahdollisuus asemakaavan mukaisesti ei ole mahdollista. Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta. 3.2.3. Kaava-aluetta koskevat päätökset Vaasan kaupungin kiinteistötoimi on 23.10.2015 päivätyllä anomuksella hakenut asemakaavan muutosta 40. kaupungin-osan korttelin numero 48 tonteille 10 ja 11. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti asemakaavan laatimisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta 10.11.2015 ( 159). Vaasan kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.1.2016. Asemakaavoitettava alue ei ole rakennuskiellossa. Asemakaava-alue on kaupungin kiinteistörekisterinpitoaluetta. Suunnittelualueen pohjakartta on tarkistettu 22.3.2016 ja on kaavoitusmittaus-asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen.
10 / 16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vaasan kaupungin kiinteistötoimi on 23.10.2015 päivätyllä anomuksella hakenut asemakaavan muutosta 40. kaupungin-osan korttelin numero 48 tonteille 10 ja 11. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti asemakaavan laatimisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta 10.11.2015 ( 159). 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1. Asemakaavaan aloitusvaihe Kaavoitus on käynyt marraskuussa 2015 neuvotteluja kiinteistötoimen kanssa muodostaakseen yhteiset tavoitteet asemakaavan muutokselle. Neuvotteluissa linjattiin muun muassa seuraavia asioita: hyväksyttiin alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma viedään suunnittelujaoston käsittelyyn samanaikaisesti ja ne asetetaan myös nähtäville samanaikaisesti, asemakaavan lähtötiedot todettiin riittäviksi, tonttien yhteinen liittymä Metsäkallionkatuun todettiin järkevimmäksi ratkaisuksi ja päätettiin lisätä kaavaluonnokseen rakennusalaa myös talousrakennukselle. 4.2.2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.10.2015 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma määrittelee asemakaavan tavoitteet ja aikataulun yleisellä tasolla. Kaavatyön osallisiksi määriteltiin seuraavat tahot: kaava-alueen naapurit, kaupungin viranomaiset ja lautakunnat, Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus ja Pohjanmaan liitto, Vaasan Vesi, Anvia Oy ja Vaasan Sähköverkko Oy ja Posti Oy, Pohjanmaan pelastuslaitos ja Pohjanmaan poliisilaitos sekä alueen lähiympäristön asukkaat, työntekijät ja käyttäjät, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. 4.2.3. Valmisteluvaiheen kuuleminen Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmisteltu kaavoituksen ja kiinteistötoimen yhteistyönä. Valmistelun aikana kuntatekniikalla ei ole ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto teki kaavoituspäätöksen ja päätti asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta 10.11.2015 ( 159). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) ja kaavaluonnos (MRL 62, MRA 30 ) pidettiin julkisesti nähtävillä 7.12. 21.12.2015. Asiasta kuulutettiin sanomalehti Pohjalaisessa ja Vasabladetissa sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla. Aineisto pidettiin myös nähtävillä kaavoituksen ilmoitustaululla ja kaavoituksen internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetettiin lisäksi kirjeitse kaava-alueen maanomistajille ja muille osallisille. Asemakaavan luonnoksesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi mielipide (13 allekirjoittanutta) ja yksi lausunto. 4.2.4. Julkinen nähtävilläolo Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta x.x.xxxx xx. Asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä xx.x. xx.x.xxxx (MRL 65, MRA
11 / 16 27-28 ). Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolosta kuulutettiin ja tiedotettiin kuten luonnosvaiheessa. Asemakaavaehdotuksesta jätettiin x mielipidettä ja x lausuntoa. 4.2.5. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö hoidetaan asemakaavan valmisteluun liittyvällä lausuntomenettelyllä. Erillisiä viranomaiskokouksia järjestetään tarpeen mukaan. 4.3. Asemakaavan tavoitteet 4.3.1. Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavamuutoksen valmistelun keskiössä on ratkaista liittymä rakentamattomille tonteille. Koska kyseessä oleva kortteli on muilta osin jo täysin rakentunut, kaupunki on katsonut kohtuuttomaksi ratkaisut, jossa jo rakennettuja tontteja rasitettaisiin läpikulkuoikeudella, saatikka niistä erotettaisiin osia esimerkiksi katualueeksi. Näin ollen ainoaksi käytännölliseksi ratkaisuksi on katsottu liittymäkiellon poistaminen siten, että Metsäkallionkatuun sallitaan rakentamattomilta tonteilta yksi yhteinen liittymä. Kaupungin muita tavoitteita asemakaavan muutokselle ovat muun muassa: Metsäkallionkadun varren tonttien toteuttamisen edistäminen Metsäkallionkadun idän puoleisen rakennuskannan yhtenäisen ilmeen varmistaminen kaavamääräyksillä Sellaisen rakentamistavan osoittaminen, joka ottaa huomioon rakennuspaikan haastavat maaperäolot ja alueen rakentuneen lähiympäristön 4.3.2. Osallisten tavoitteet Asemakaavan valmisteluvaiheessa jätettiin yksi mielipide (13 allekirjoittanutta) ja yksi lausunto, jotka on kuvattu selostuksen kohtaan 4.4.4. 4.4. Asemakaavaluonnoksen kuvaus Asemakaava-alue, eli kiinteistöt 905-40-48-10 ja 905-40-48-11, osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Kiinteistöjen yhteiselle rajalle muodostetaan yhteinen liittymä Metsäkallionkatuun. Ajorasitteen leveys on 4 metriä. Tontin numero 10 rakennusalaa on siirretty pohjoiseen siten, että ajoyhteydelle ja ajoneuvon kääntämiselle on varattu tontilla riittävästi tilaa. Rakennukset tulee rakentaa kiinni Metsäkallionkadun puoleiseen rakennusalan rajaan, josta etäisyys tontin rajaan on yksi metri. Alkuperäisen asemakaavan määräykset on säilytetty Metsäkallionkadun rakennuskannan yhtenäisen ilmeen täydentämiseksi. Näihin lukeutuvat muun muassa määräys rakentaa päärakennukseen kaksi täyttä kerrosta ja rakennusten päätyjen suuntaaminen Metsäkallionkadulle. Rakennusoikeus on molemmilla tonteilla 280 k-m². Pintamateriaaleina tulee käyttää punatiiltä ja pystysaumattua vaalean harmaata peltikatetta. Tonttien Metsäkallionkadun puoleiselle rajalle tulee rakentaa punatiilimuuri tai -aita. Tonteille on lisätty rakennusala 1-kerroksiselle rakennukselle tai sen osalle. Tähän voidaan rakentaa erillinen autotalli / talousrakennus tai vaihtoehtoisesti autotalli voi sijaita asuinrakennuksen yhteydessä ja asuinrakennuksessa voi olla 1-kerroksinen siipi. Molemmissa vaihtoehdoissa henkilöauton kääntämiseen on varattu tilaa tonttialueella, mikä mahdollistaa turvallisen liittymisen Metsäkallionkadulle.
12 / 16 Tontit sijoittuvat kallioiselle alueelle, jossa räjäytystyöt ovat välttämättömiä. Tonttien oleskelupihat suositellaan rakennettavan luonnonmukaisesti säilyttäen mahdollisimman paljon alkuperäistä peruskalliota. Kuva 8. Ote asemakaavan ak1069 luonnoksesta. 4.4.1. Vaikutusten arviointi ja vaikutusten merkittävyys Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen luonnonympäristöön, eläimistöön tai ihmisten elinoloihin. Asemakaavan toteuttamisella on myönteinen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan. Myös vaikutukset liikenteeseen jäävät hyvin vähäisiksi. Metsäkallionkadulle osoitettu liittymä sijaitsee turvallisessa paikassa keskellä korttelialuetta, josta on hyvät näkymät kadun molempiin suuntiin. Rakentamisen ylijäämämaat voidaan sijoittaa läheiselle Metsäkallion täyttöalueelle. 4.4.2. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos pidettiin kaupunginhallituksen suunnittelujaoston 10.11.2015 tekemän päätöksen mukaisesti nähtävillä 7. 21.12.2015 ja niistä pyydettiin ennakkolausunnot viranomaisilta ja yhteistyötahoilta. Kaava-alueen naapureita tiedotettiin lisäksi kirjeitse. Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi mielipide ja yksi lausunto:
13 / 16 Mielipide, 13 allekirjoittanutta Kaava-alueen naapurit vastustavat kaavamuutosta muun muassa suunnitellun liittymän vaarallisuuteen, kaava-alueen kauniin puuston ja kallioesiintymien säilyttämiseen, rakentamisessa välttämättömien räjäytystöiden riskeihin ja muiden kaupunginosien hyvään tonttivarantoon vedoten. Mielipiteessä esitetään, että mikäli suunniteltu rakentaminen toteutuu, ei puustoon ja kasvillisuuteen tulisi kajota ennen perustustöiden aloittamista, tonttien perällä olevien mäntyjen ja kallioprofiilin tulisi säilyä koskemattomana, ja että suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota ympäröivien piha-alueiden yksityisyyden säilymiseen. Kaavoituksen vastine: Mielipiteen ja jatkosuunnittelun pohjalta asemakaavasta poistetaan rakennusalaa, vähennetään rakennusoikeutta ja merkitään kallioinen pihamaa suojeltavaksi alueeksi, jossa kallion louhinta ja maanpinnan korkeusaseman muuttaminen on kielletty. Anvia Anvia huomautta lausunnossaan, että kaava-alueen toteuttamisen yhteydessä se tarvitsee tienalituksen Metsäkallionkadulle suojaputkia ja kaapeleita varten. Kaavoituksen vastine: Merkitään lausunto tiedoksi ja toteuttamisvaiheessa huomioitavaksi. 4.4.3. Asemakaavaehdotuksen valinta ja perusteet Asemakaavaehdotusta valmisteleva kokous järjestettiin 5.2.2016 kaavoituksen ja kiinteistötoimen kesken. Kokouksessa käsiteltiin kaavasta saatua palautetta. Kokouksessa tarkasteltiin erilaisia poikkileikkausvaihtoehtoja (kuva 9) ja sovittiin asemakaavan osoittaman rakennustavan pääpiirteistä. Sovittiin, että kaavaluonnoksessa esitetty lisärakennusala poistetaan, rakennusoikeutta vähennetään ja kaavassa suojellaan pihamaan luonnolliset korkeusasemat. Lisäksi sovittiin, että tonttien rakennusoikeutta vähennetään, ja että kaavaan osoitetaan esimerkiksi ensimmäisen kerroksen lattiakorko, jolla varmistetaan muun muassa Metsäkallionkadun yhtenäinen kaupunkikuva.
14 / 16 Kuva 9. Tontille sopivaa rakentamistapaa on tutkittu muun muassa poikkileikkauksilla. Rakentaminen ohjataan asemakaavalla kuvan osoittamaan suuntaan, jolloin varmistetaan rakennuksen sopeutuminen ympäristöön ja ympäröivään rakennuskantaan.
15 / 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Korttelialueet ja mitoitus Asemakaava koskee 40. kaupunginosan korttelin 48 tontteja numero 10 ja 11. Kaava-alueen pintaala on yhteensä 1856 m², josta tontin numero 10 pinta-ala on 958 m² ja tontin numero 11 pinta-ala on 898 m². Tontit on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Asemakaavan rakennusoikeus on yhteensä 480 k-m², joka jakautuu puoliksi molemmille tonteille. 5.1.2. Palvelut Asemakaavaan ei sisälly palveluja koskevia aluevarauksia tai määräyksiä. Alueen lähimmät peruspalvelut, kuten päivähoitopaikat ja päivittäistavarakaupat sijaitsevat Metsäkalliossa ja Kivihaassa alle kilometrin etäisyydellä alueesta. Lähimmät 1 6 luokkien peruskoulut ovat Isolahden, Vikingan ja Onkilahden koulut, jotka sijaitsevat noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Alueella on toimiva julkinen liikenne, kattava pyörätieverkosto ja hyvät virkistysmahdollisuudet. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatu varmistetaan asemakaavamääräyksillä ja rakennuslupamenettelyyn liittyvällä ohjauksella. Asemakaavan tärkeimmät ympäristön laadullisia tavoitteita koskevat määräykset ovat julkisivumateriaaleja ja -värejä koskevat määräykset, määräys ensimmäisen kerroksen lattiatason korkeusasemasta ja määräys, jonka mukaan oleskeluun varatuilla tontin osilla kallion louhinta ja maanpinnan korkeusaseman muuttaminen on kielletty. 5.3. Kaavan vaikutukset Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön eikä alueen asukkaiden tai muiden käyttäjien oloihin. Vaikutuksia on kuvattu selostuksen kohdassa 4.4.3. 5.4. Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavan merkinnät ja -määräykset ovat selostuksen liitteenä (liite 2). 5.5. Nimistö Asemakaavassa ei oteta kantaa alueen nimistöön ja näin ollen alueen nimistö säilyy nykyisellään.
16 / 16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteuttamista ohjaavat asemakaavakartan ja selostuksen lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelma. Asemakaavan havainnekuva (kuva 10) osoittaa myös viitteellisesti alueelle hyvin sopivaa rakentamistapaa. 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2016 aikana, jonka jälkeen kaava-alueen rakennuslupamenettely ja toteuttaminen voi alkaa. Kaupungin kiinteistötoimen alustavan suunnitelman mukaan tontit tullaan luovuttamaan tarjouskilpailun perusteella keväällä 2017. 6.3. Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tontinluovutuksen ja rakennuslupien kautta. Kuva 10. Asemakaavan havainnekuva.