Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Osatoteuttaja Luonnonvarakeskus (Luke) Hämeen liitto osa-rahoittaa hanketta EAKR-rahoituksella Hankkeen kesto 1.1.2015 31.12.2016 Nettisivut: www.hamk.fi/valkuaisfoorumi 1
Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hanke Tavoitteena valkuaisomavaraisuuden edistäminen Rakennetaan Hämeen vahvaan luonnonvaraosaamiseen perustuva Valkuaisfoorumi, joka näkyy tiiviinä ja laaja-alaisena yhteistyönä opetuksen, tutkimuksen, neuvonnan sekä yrittäjien ja muun elinkeinoelämän välillä Valkuaisfoorumi kattaa koko ruokaketjun lähtien alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kauppaan Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä -hanke Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Osatoteuttaja Luonnonvarakeskus (Luke) Osatoteuttaja Koulutuskeskus Salpaus Toteutusaika: 11/2015-05/2018 Kuuluu Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä - teemaohjelmaan Rahoitus: Hämeen ELY- keskus 2
Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä -hanke Hankkeen tavoitteena on edistää innovaatioiden syntymistä ja ruokaketjun toiminnan kehittämistä Konkreettinen yhteistyö ja osaamisen kehittäminen Uudet toimintatavat ja kokeilut ruokaketjussa Tutkimustiedon soveltaminen ja uudet hankeaihiot Kohti kotimaista valkuaisomavaraisuutta Suomessa kotimaisen valkuaistäydennysrehun osuus on vain n. 15 % Suurin osa tuontivalkuaisesta on soijaa, rypsiä ja rapsia EU-kansalainen syö soijaa sellaisenaan tai välillisesti eläintuotteissa keskimäärin 61 kiloa vuodessa Soijaa tuodaan Suomeen noin 156 000 tonnia vuodessa. Sitra on arvioinut, että soijan tuonnin korvaisi 52 000 hehtaarin viljelyala härkäpapua Sitran mukaan riippuen miltä kasvilta pinta-alaa siirtyisi härkäpavun viljelyyn, typpilannoituksen tarve vähenisi Suomessa 2 000 5 000 tonnia vuosittain Viljatiloilla voitaisiin parantaa sekä kannattavuutta että maan rakennetta palkokasvien viljelyllä Kotieläintiloille kotimaiset palkokasvit tarjoavat monia vaihtoehtoja 3
Herneen ja härkäpavun viljely Hämeessä ja koko maassa Viljelypinta-ala, ha Herne Hämeen Härkäpapu Hämeen Vuosi Häme Koko maa osuus, % Häme Koko maa osuus, % 2015 700 12000 5,8 1300 13400 9,7 2014 500 5600 8,9 900 8700 10,3 Hehtaarisato, kg/ha Herne Härkäpapu Vuosi Häme Koko maa Häme Koko maa 2015 1920 2080 3200 2320 2014 2200 2540 2920 2460 Sato, milj. kg Herne Hämeen Härkäpapu Hämeen Vuosi Häme Koko maa osuus, % Häme Koko maa osuus, % 2015 1,4 24,9 5,6 4 31 12,9 2014 1,1 14,2 7,7 2,8 21,4 13,1 7 12.02.2016 Lähde: Tilastotietokanta, Luke: http://stat.luke.fi/maatalous Vuosi 2016 on palkoviljojen vuosi http://www.fao.org/pulses-2016 Parhaillaan vietetään YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n julistamaa kansainvälistä palkoviljojen vuotta, International Year of Pulses Keskeisenä tavoitteena lisätä tietoutta palkoviljojen ravitsemuksellisista hyödyistä osana kestävää ruuantuotantoa Vahvistetaan maailmanlaajuisesti ruokaketjuja, joissa hyödynnetään nykyistä enemmän palkoviljapohjaista valkuaista, edistetään palkoviljojen viljelyä osana viljelykiertoja ja osoitetaan palkoviljojen kaupallisia mahdollisuuksia Palkokasvit ravitsemuksessa Edistävät ruokaturvaa Viljellään ja kulutetaan paljon ja monipuolisesti varsinkin kehitysmaissa Ravintoarvo on korkea Tärkeitä terveysvaikutuksia Viljelyssä palkokasvit edistävät kestävää maataloutta Hidastavat ilmastonmuutosta Parantavat maan kasvukuntoa Vähentävät lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä 4
Herne ja härkäpapu ovat Suomen merkittävimmät palkoviljat Kuva: Verna Rinta-aho Tällä hetkellä Suomen merkittävimmät palkoviljat ovat herne ja härkäpapu Tulevaisuuden palkoviljoja saattaisi olla esim. sinilupiini ja linssi Herneen ja härkäpavun potentiaalissa vielä paljon hyödynnettävää Suomessa on erittäin hyviä ruoka- ja rehuhernelajikkeita Härkäpavun jalostus etenee, uusia lajikkeita tulossa Saatavuus on ongelmana varsinkin rehuteollisuudessa Elintarviketeollisuudessa tasainen saatavuus ja riittävän suuret erät haaste Voitaisiin käyttää paljon monipuolisemmin Voidaan mennä arvokomponenttien erottamiseen ja jalostusasteen nostamiseen Miten edistetään tulevaisuuden valkuaisomavaraisuutta? 5