Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat

Transkriptio

1 Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat Katri Himanen Luonnonvarakeskus Tilastotiedot: Claes Uggla / Skogsstyrelsen, Curt Almqvist / Skogsforsk, Kari Leinonen / Evira

2

3 % Miksi näin? Siemenviljelyssiemenen käytön osuus kuusen taimissa Ruotsi Suomi

4 Kuusen siemenviljelysten pinta-alat (2015) Ruotsi: 420 ha Suomi: 365 ha (87 %) Kuusen taimien tuotantomäärät ( ) Ruotsi: miljoonaa taimea / vuosi Suomi: miljoonaa taimea / vuosi Kuusen pieni sv-osuus Suomessa ei selity siemenviljelyspintaalan pienuudella. Kuusen siemenviljelyksiltä ei saada siementä Ruotsin tahtiin

5 Siemenkeräys, kg Siemenkeräykset, kg Kuusen kaikki keräykset Ruotsi kaikki Suomi kaikki Aikavälillä kuusen sv:ltä on Suomessa kerätty yhteensä 5783 kg siementä. Ruotsissa samaan aikaan kg. 14 vuodessa kerätty noin 6 vuoden siementarve. 0 Kuusen sv-keräykset Ruotsi Sv Kuusi siis kukkii ja tuottaa siementä myös Suomessa, mutta sitä ei saada (tai kerätä) viljelyksiltä! Suomi Sv

6 Kuinka paljon yksi sv-hehtaari tuottaa keskimäärin vuodessa? Mänty Ruotsi: 2,5 kg /ha Suomi: 2,3 kg /ha Kuusi Ruotsi: 4,0 kg/ha Suomi: 1,2 kg/ha Mikä nimenomaan Suomen kuusiviljelyksillä mättää?

7 ha Rekisterissä olevat kuusen siemenviljelykset Suomessa perustamisvuoden mukaan Perustamisvuosi

8 ha Rekisterissä olevat kuusen siemenviljelykset Ruotsissa perustamisvuoden mukaan Perustamisvuosi

9 ha Keski-ikäiset viljelykset puuttuvat meiltä! Rekisterissä olevat kuusen siemenviljelykset perustamisvuoden mukaan Ruotsi Suomi Perustamisvuosi

10 kpl, miljoonaa Ruotsille lahjoitetaan kilpailuetu 160 Kuinka monta kuusen taimea on tuotettu svsiemenellä Ruotsi Suomi

11 Miksi näin pääsi käymään? Viljelysten tuotantokyvystä tehtiin alun perin vakava yliarvio. Ensimmäiset viljelykset perustettiin vaikeakulkuisille metsämaille ja kloonit istutettiin riveihin. Männyllä alun kokeilujen pohjalta päästiin parempiin ratkaisuihin jo luvulla. Useissa mietinnöissä ja muistioissa todettiin hoidon tutkimuksen tarve 1980-luvulla ja ilmaistiin huoli tilanteesta, tämä johti kuitenkin varsin rajallisiin muutoksiin. Uusien viljelysten perustamista on kuitenkin toistaiseksi syytä lykätä, kunnes siementuotantoon liittyviä ongelmia on riittävästi selvitetty

12 Mitä on opittavissa ja tehtävissä? Ei kai astuta samaan ansaan uudestaan? Tilanteen avoin tarkastelu Toisaalta ongelmista on raportoitu ja ehdotettu ratkaisuja. Niihin ei ole kuitenkaan tartuttu. Miksei? Aiemmin metsänjalostuksen resurssit olivat hyvät, mutta kuuseen kiinnitettiin vähänlaisesti huomiota. Nyt rahoitusta on leikattu kaikesta. Viljelysten laadun arviointi, kuinka suuri osa rekisterissä olevista viljelyksistä on aidosti tuotantokykyisiä? Ovatko tuottokykyarviot nyt realistiset? Johtavatko pulavuodet siementuonnin kasvuun ja kotimaisen siemenen kysynnän hiipumiseen?

13 Mitä on opittavissa ja tehtävissä? Olemassa olevia viljelyksiä on hoidettava hyvin ja saatava saannot lähemmäs Ruotsin tasoa. Hyviä esimerkkejä saatavilla myös Kanadasta. Gibberelliini-kukittaminen, tuhojen torjunta, käpyjen keruuketju jne. Toiminnan rahoitus ja rakenne Metsänjalostuksen, siemenhuolto- ja metsänviljelytutkimuksen resurssien riittävyys ja varmuus? Yritykset ja metsäteollisuuden herääminen. Halutaanko Suomessa käyttää jalostettua metsänviljelymateriaalia? Tarvitaanko muita rakenteellisia muutoksia? 13 Kuva Tiina Ylioja / Luke

14 Muiden puulajien tilanne Männyn jalostetun siemenen saatavuus tilanne tällä hetkellä pääosin hyvä. Joitain puutosalueita esiintyy. Koivun tilanne tällä hetkellä huono. Koivun viljelyn suosio kasvanut ja sen viljelyyn tullut uusia menetelmiä, jalostettu siemen kuitenkin lopussa. Koivun siemenviljelykset lyhytikäisiä ja jalostus etenee nopeasti. Onko seuraavan sv-sukupolven valmistelu riittävän pitkällä?

15 15 Teppo Tutkija