Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Transkriptio

1 Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme Liisa Pietola #hiilensitojat

2 Ilmastokeskustelu ja yksilön sekä yhteiskunnan valinnat -> mikä mittakaava ja mistä puhutaan? Globaali lokaali Kestävä ruuantuotanto (maankäyttö, viljelykäytännöt) ruokahävikki kestävä ruokavalio Yltäkylläisyys nälkä (40 % maapallon ihmisistä aliravittuja) Ruokaturva ruokaturvattomuus (köyhyys, eriarvoisuus, terveys, saniteetti) Toimeentulo elämisen edellytykset käytettävissä oleva raha ruokaan Lihansyönti kasvissyönti Tehotuotettu ruoka luomuruoka - lähiruoka Ruoka energia

3 Ruokatuotanto päästölähteenä Maataloudesta syntyy päästöjä! Vesistöpäästöt Ravinteiden kierrätyksen ja käytön tehottomuus Maan rakenne ja vesitalous Kasvihuonepäästöt Maaperän muokkaus, kotieläinten ruuansulatus, lannan käsittely, polttoaineen kulutus, hävikki

4 Maatalous ekosysteemipalveluiden tuottajana Tuotantopalvelut Biomassa (esim. ruoka), geenivarastot, energia Ylläpitopalvelut Primäärituotanto (fotosynteesipalvelut), aineiden kierto, maaperän muodostuminen Säätelypalvelut Ilmaston säätely (hiilensidonta), tulva- ja tautisäätely, pölytys, veden- ja ilmanpuhdistus Kulttuuripalvelut Maisemanhoito, virkistys, matkailu

5 Hämeenlinna on ruokakaupunki -> etenkin maito- ja lihakaupunki! 493 maatilaa, joista 71 maitotilaa-> maitoa tuotettiin v yht. 26 miljoonaa litraa, joka on hieman yli viidennes koko Hämeen ELY-keskuksen alueen maidontuotannosta Lihaa (sika, nauta, lammas) tuotettiin yhteensä 1,6 miljoonaa kiloa -> 11 % Hämeen lihantuotannosta Viljelyala hehtaaria, josta 37 % nurmituotantoa (rehunurmea, laidunta, luonnonhoitonurmea, viherlannoitusnurmea, yli 5 vuotisia nurmia) 50 % viljantuotantoa (kaura, rehuohra, kevätvehnä, mallasohra, ruis, syysvehnä) 1 % palkokasveja, 1 % kuminaa, 0,5 % puutarhakasveja Lisäksi elintarvikkeiden jalostus, mm. iso meijeri -> aluetalous

6 Hiilidioksidin sidontaa luontopohjaisilla ratkaisuilla Maa- ja metsätalouden ratkaisut ilmaston hyväksi. Mitä maa- ja metsätalous voi tehdä ja millä edellytyksillä?

7 Päästöt alas Lannan varastoinnin ja käytön tehostaminen (jakeistus, tilojen välinen yhteistyö, tilusjärjestelyt, biokaasun tuotanto) Maatilojen energiatehokkuuteen panostaminen (energiakatselmukset, omavarainen energiatuotanto, teknologian kehitys) Ruokinnan tehostaminen (elintarviketeollisuuden sivutuotteet, kierrätysvalkuainen, tutkimus) Hävikin vähentäminen (kotimaisuuden arvostus, hinta) Tutkimusta päästöistä ja niitä kompensoivasta hiilensidonnasta tarkennettava eri maalajiluokissa (eloperäiset maat kivennäismaat)

8 Sidonta ylös Monivuotiset nurmet tehokkaiksi hiilensitojiksi Maan kasvukuntoa parannetaan ja tuottokykyä lisätään. Alus- ja kerääjäkasvien käyttöä laajennetaan ja tehostetaan. Viljelykiertoihin lisätään monivuotisia syväjuurisia kasveja. Valkuaiskasvien viljelyyn kannustetaan. Eloperäisen aineksen lisääminen maaperään orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden sekä monivuotisten nurmien avulla. Ilmastovaikutuksia arvioidaan luonnonmukaisin kriteerein ottamalla huomioon kasvualustan päästöt ja sidonta: otetaan käyttöön hiilitase, jossa kasvillisuuden hiilidioksidin sidonta vähennetään kasvihuonekaasupäästöistä tuotetta tai hehtaaria kohti.

9 Uusiutuvat tilalle Muutos uusiutuvaan energian tuotantoon edellyttää energiantuotannon hajauttamista ja energiatehokkuuden parantamista. Hajautetun energiantuotannon markkinoille pääsyn esteet puretaan. Maatiloille luodaan valmiudet biokaasun tuottamiseen ja käyttöön työkoneissa sekä myymiseen liikennepolttoaineeksi. Tällöin myös lannan ravinteiden käyttöä voidaan edelleen tehostaa. Maatilojen asema turvataan energiayhteisöjä kehitettäessä.

10 Sopeutuminen perustana Sopeutumisen kärki on liiallisen märkyyden ja kuivuuden haittojen vähentämisessä, jotta kasvit kasvavat, sitovat hiiltä ja tuottavat biomassoja hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Kansallinen kasvinjalostuksen rahoitus ja geenivarannot on turvattava. Kotieläintuotantomme perustuu parhaaseen mahdolliseen eläinainekseen, joka mahdollistaa tulevaisuudessakin maailman parhaan eläinterveyden ja tuottavuuden ylläpitämisen. TUTKIMUS (Luke, Hamk), KOULUTUS (Hamk), GEENIVARAT (Luke), KASVINJALOSTUS (Boreal, Luke), KÄYTÄNNÖN VILJELYKOKEET JA NEUVONTA (ProAgria, maatilat, hankkeet)