3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen Koskenkorvalla, Asevelikylän asuntoalueella rajoittuen kantatiehen 67, Havuselantiehen, yhdystie nro 7002 sekä Vehkakujan ja Monnintien kaavatiehen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,08 ha. 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Alue on tasaista, kantatielle loivasti laskevaa. Asutulla osalla on puustoa ja maaperä muuttuu hiekasta saveksi kantatien suuntaan mentäessä. Karkea hieta Geologian tutkimuskeskus 2015 Hietasavi Lieju Pohjavesialueet Alue sijaitsee osittain Koskenkorvan luokan I vedenhankintaa varten tärkeällä pohjaveden muodostumisalueella. Alueella rakentamisesta on Ilmajoen kunta, Länsi- Suomen ympäristökeskus laatinut Tervahaminan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Koskenkorvan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman. Maa ja Vesi Oy, 3.3.2005. 1
Pohjaveden kansallista suojelua ohjaavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki(86/2000) ja asetus (169/2000) sekä vesilaki (264/1961). Suojelun merkittävänä perustana ovat pohjaveden pilaamis ja muuttamiskiellot sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Suunnittelualue Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kartta: Pohjavesialueet/ SYKE Koskenkorvan pohjavesialuemuodostuma on lounas koillinen suuntainen harjumuodostuma, jonka lounaisosa on peitteellinen ja koillisosa peitteetön. Alueen pohjoisosassa on paikoin jopa 10 metrin paksuinen savisilttikerros, joka peittää hyvin vettä johtavia kerroksia. Asiantuntija-arvioinnin perusteella riskitekijöitä pohjavedelle ovat mm. ojitus, paikoitusalueet, öljysäiliöt, jätevesiviemäröinti, tiet ja liikenne, pylväsmuuntajat sekä pilaantuneet maa alueet. Alueelle laaditussa suojelusuunnitelmassa on esitettypohjavedelle riskiä aiheuttaville toiminnoille toimenpideohjelma pohjaveden suojelemiseksi. Luonnonsuojelu Yleiskaavatyön yhteydessä alueelle on laadittu lepakkoselvitys kesällä 2010 (Luontopalvelu Kraakku). Koskenkorvan yleisin lepakkolaji on pohjanlepakko, josta tehtiin runsaimmin havaintoja Asevelikylän ja jätevedenpuhdistamon alueella. Kartoitustulosten perusteella lepakkoalueet on arvotettu paikallisesti kolmeen luokkaan, joiden kriteerit koskevat lajirunsautta, yksilömääriä sekä alueiden laatua ja käyttöä. Asevelikylän ja jätevedenpuhdistamon alueet sekä Vehkalontien ja Lipastinkujan lepakkohavaintoalueet ovat luokan II tärkeää lepakkoaluetta, jonka kolonioiden paik koja ei tunneta. Tyypillisesti lepakoille mieluisia ovat maisemat, joissa on vanhoja rakennuksia ja kolopuita päiväpiiloiksi sekä reheviä saalistusalueita, kuten vesistöjen rantoja. Kriittisiä tekijöitä lepakoiden elinympäristössä ovat lisääntymis ja talvehtimissuojat sekä saalistusalueiden riittävä yhtenäisyys. Talvehtimispaikoiksi soveltuvat esim. kellarit ja maaluolat, jotka säilyvät kosteina ja pakkasettomina yli talven. 2
3.1.3 Rakennettu ympäristö ja palvelut Liikenne Alueella on kaksi asuttua pientaloa, jotka on rakennettu vuosina 1945 ja -49, joista toinen on vakituisesti asuttu. Alue liittyy kiinteästi Asevelikylän asuntoalueeseen. Koskenkorvan ala-aste ja Altian tehdasalue ovat noin 0,5 km päässä suunnittelualueesta ja muut Koskenkorvan palvelut noin 1 km etäisyydellä. Ha - liikenteen liikennemäärät Liikennevirasto 2015 Raskaan liikenteen liikennemäärät Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueen läheisyydessä on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Muinaismuistoalueet tai kohteet sekä suojellut rakennuskohteet eivät sijaitse alueen välittömässä läheisyydessä. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Suunnittelualue 3
Tekninen huolto ja energiahuolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Kaukolämpöverkosto on noin 100 metrin päässä alueesta. Kantatien varressa on valokaapelilinja. Vesi Viemäri Kaukolämpö Sadevesiviemäri Valokaapeli Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu mittaustilanteessa v. 2004 ja liikennekasvun ennustetilanteessa v. 2025. Suunnittelualue YVA-selostus, Altia Corporation; Pöyry Environment Oy, 2006 4
3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalue on yksityisessä, yhteisessä ja valtion omistuksessa. Valtion omistamaa liikennealuetta ja yleistä tietä on kantatien ja Havuselantien risteysalueella. Suunnittelualue Lakanneet yhteiset tiet Valtio 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistunut vuonna 2005. Teollisuus- ja varastoalue Taajamatoimintojen alue Maaseudun kehittämisen kohdealue mk-2 Matkailun vetovoima-alue Pohjavesialue, Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava niin, että pohjaveden laatu ei huononnu eikä alueen antoisuus pienene. 5
Vaihemaakuntakaava II, Kauppa, liikenne, keskustatoiminnot, Maakuntavaltuusto 30.5.2016 Joukkoliikenteen laatukäytävä Merkinnän tarkempi kuvaus ja suunnitteluperiaate: Merkinnällä osoitetaan työ-, opiskelu- ja asiointimatkojen sekä matkailun kannalta tärkeimmät joukkoliikenteen laatukäytävät päätie- ja päärataverkolla. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa joukkoliikenteen tarpeet huomioon mahdollistamalla eri liikennemuotoja ja - linjoja yhdisteleviä matkaketjuja. Palvelutasoa tulee kehittää joukkoliikenteen saavutettavuutta, pysäkkitiheyttä, esteettömyyttä, infrastruktuuria ja vuorotarjontaa kehittämällä. Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava-käytävän kehittämisalue Merkinnän tarkempi kuvaus ja suunnitteluperiaate: Merkinnällä osoitetaan Kauhajoki Seinäjoki Kauhava-vyöhykkeen kasvualueet, jossa sijaitsevat merkittävimmät asutus-, työpaikka- ja palvelukeskittymät. Alueet rakentuvat yhä tiiviimmäksi tie- ja yritys- sekä asuinalueiden vyöhykkeeksi. Suunnittelumääräys: Alueiden maankäyttö- ja liikenneratkaisuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta varmistetaan lähi- ja kaukoliikenteen sekä maankäytön toimiva ja turvallinen yhteensovittaminen siten, että alueiden läpi kulkevan päätieverkon (vt 19 ja kt 67) liikennöitävyys säilyy korkeatasoisena. Suunnittelussa on huomioitava arvokkaat maisema-alueet, ympäristö ja melunsuojaus. Merkittävästi parannettava 2-ajoratainen valta- tai kantatie Merkinnän tarkempi kuvaus ja suunnitteluperiaate: Merkinnällä osoitetaan monikaistaisia moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja, erillisillä ajoradoilla varustettuja valta- tai kantateitä. 2-ajorataisina valta- tai kantatienä maakuntakaavassa osoitetaan nykyisille tielinjauksille toteutettavat valtatien 19 osuus Seinäjoki Lapua ja kantatien 67 osuus Seinäjoki Ilmajoki sekä vt:n 3 ja kt:n 67 yhteinen liikennekäytävä Kurikassa. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kehityskäytävän Kauhajoki Seinäjoki Kauhava erityispiirteet; kasvava työmatka- ja raskas liikenne, kehittyvä joukkoliikenne sekä maa- ja metsätalouden liikennetarpeet. Tieyhteyksillä tulee varautua rinnakkaistieverkoston rakentamiseen. Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Tiesuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa tulee varautua kevyen liikenteen järjestelyihin erityisesti taajamien ja kyläasutuksen kohdalla. Suunnittelussa on huomioitava arvokkaat maisema-alueet, ympäristö ja melunsuojaus. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 6
Vaihemaakuntakaava III Kaavaluonnos Maakuntahallitus 19.12.2016, valmisteluaineisto nähtävillä 11.1-10.3.2017. Turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit, puolustusvoimien alueet ja kulttuurimaisemat Suunnittelualue vihreä piste Yleiskaava Koskenkorvan vireillä oleva yleiskaava on ollut nähtävänä 20.3. - 18.4.2012. Kaava on uudelleen valmisteltavana. Yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu : Pientalovaltainen asuntoalue AP on tarkoitus rakentaa erillispientaloja, pientaloja ja rivitaloja. Pientalovaltaiset alueet toteutetaan asemakaavoituksella. Täydennysrakentamista on osoitettu nykyisen asumisen lomaan eri puolilla Koskenkorvaa. Suojaviheralue EV on varattu vähäisessä määrin kantatien 67 varrelta. Tärkeät pohjavesialueet on jaoteltu kahteen luokkaan: lähisuojavyöhyke pv/s 1, jota alue sivuaa ja kaukosuoja vyöhyke pv/s 2, johon alue osittain kuuluu. Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen Ympäristökeskuksen toimeksiannosta on laadittu v. 2004 pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Ympäristökeskuksen määrittämille Koskenkorvan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Tervahaminan pohjavesialueille. Alueella on noudatettava Tervahaminan, Salonmäen A ja B:n sekä Koskenkorvan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (2005) toimenpideohjeita. 7
Tärkeä elinympäristö s 20,merkinnällä osoitetaan lepakon, joka on EUdirektiivilaji, elinympäristön turvaamiselle tärkeä alue. Lepakon elinolosuhteita ei lain mukaan saa heikentää. Kantatie 67 on osoitettu nykyisen linjauksen mukaisiksi. Kantatie on tarkoitus parantaa nykyiselle paikalleen. Tiellä on merkittävää tarvetta parantamiseen. Alue rajautuu myös ehyet kulttuurimiljööt sk alueeseen. Asevelikylän asuinmiljöö on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Uudis- ja täydennysrakentaminen tulisi rakennustyyliltään olla ympäristöön sopeuttavaa. Asemakaava Voimassa olevan kaavan Vehkakujan alueella on Lääninhallitus vahvistanut 7.7.1965 B-1245 (n:o 1). Osalla Vehkakujaa rakennuskaavan muutos K.valt. hyväksynyt 21.6.1989 150 (n:o 24). Havuselantien nimimuutoksen kaavan on kunnanhallitus hyväksynyt 8.9.1998 183 (n:o 31). (Asemantie muutettu Havuselantieksi). Rakennusjärjestys Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2002. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka Ilmajoen kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt 29.12.2016. Suojelupäätökset Alueella ei ole suojelupäätöksiä mutta se rajoittuu kyläkuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. 8