JALASJÄRVEN KUNTA JALASJÄRVEN KUNTA TALOUSARVIO 2015 Talousarvio 2015 1
Sisällysluettelo sivu 3 4-13 4 5 7 14-16 17 19-20 21-38 22 23-25 26-27 28 29 30 31 32 33 34 35 36-38 38 39-42 43-48 49-52 53 62 63-68 65-71 72-77 2 Talousarvio 2015 Kunnanhallitus 24.11.2014
Kunnanjohtajan katsaus Euroalueen suhdannenäkymät Euroalueen talouskriisin pahin vaihe on toivottavasti ohitettu, mutta elpymisen odotetaan olevan hidasta ja siihen liittyy paljon epävarmuutta. Alueen kokonaistuotannon kasvu on edelleen varsin verkkaista, ja kasvua on hidastanut Ukrainan kriisi. Pitkään jatkunut talouskriisi on syönyt finanssipoliittisen elvytysvaran ja samaan aikaan rahapoliittisen elvytyksen mahdollisuudet ovat ohentuneet. Julkisen talouden tasapainottamista on jatkettava koko EU-tasolla ja Suomen on oltava rintamassa mukana, vaikka hidas talouskasvu vaikeuttaakin tasapainotusta. Suomessa julkisen talouden alijäämän ennustetaan tänä vuonna kasvavan lähes 3 prosenttiin. Finanssikriisin jälkeisen elvyttävän finanssipolitiikan eväät on kriisin pitkittyessä nyt syöty. Verotulojen laskeminen ja menojen kasvu ovat lisänneet julkista velkaa. Takavuosien ylimitoitetut palkkaratkaisut ovat syöneet Suomen kilpailukykyä, kun samaan aikaan meillä on Nokia romahtanut, metsäteollisuus käynyt läpi valtavan rakennemuutoksen ja euroalueen kasvu on ollut heikkoa. Kaikki tämä on heikentänyt julkisen talouden tasapainoa. Tästä johtuen tarvitsemme sote-uudistusta, joka tulisi tehdä parlamentaarisesti yhdessä asiantuntijoiden sekä yksityisen ja julkisen sektorin kanssa siten, että mikään osapuoli ei optimoisi omaa etuaan, vaan kaikki miettisivät miten Suomi Oy tästä kriisistä selviää. Tavoitteena tulee olla mahdollisimman laaja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio. Kuntatalous Kuntien taloudellinen tilanne heikentyy edelleen. Valtio on laittanut kunnat säästötalkoiden työmiehiksi. Rajut valtionosuuksien leikkaukset ovat aiheuttaneet kuntien velkaantumista ja veroprosenttien korotuksia. Yhdessä tiukentuneen veropolitiikan kanssa kun leikkausten yhteydessä kuntien tehtäviä ja velvoitteita ei ole lupauksista huolimatta karsittu. Myös paljon odotettu rakennepaketti oli sisällöltään torso. Miljardin edestä luvattiin helpotuksia kuntien tehtäviin, mutta mitään ei ole kuulunut - päinvastoin lisäkustannuksia mitoitusten muutosten myötä. Talouden alamäen jatkuessa ei kuntien tilanteeseen ole helpotusta luvassa. Jalasjärven kunta liittyy Kurikan kaupunkiin vuoden 2016 alusta eli tuleva vuosi on viimeinen itsenäisenä kuntana. Ensi vuoden aikana tulee tulevan kaupungin organisaatio ja prosessit trimmata sellaiseen kuntoon, että liitoksesta on mahdollista saada kaikki hyöty irti. Jalasjärven luottamus- ja virkamieskoneistot ovat erittäin motivoituneita tekemään työtä koko kaupungin tulevaisuuden eteen. Kunnan vuoden 2015 talousarvio on lähtökohdiltaan selvästi alijäämäinen. Kunnan valtionosuudet ja verotulot pysyvät samalla tasolla vuoden 2014 kanssa, vaikka samaan aikaan kustannukset kohoavat. Tämä on todella haastava yhtälö. Jalasjärven kunta on kautta historian pitänyt huolta taloudestaan ja erityisesti viime vuosina joutunut sopeuttamaan palvelutarjontaansa kovalla kädellä. Tästä syystä leikkausvaraa ei juuri ole. Kunnan palvelutoimintaa tullaan ensi vuoden aikana ajanmukaistamaan. Kunta investoi reilulla 4,5M :lla. Suurin yksittäinen kohde on viedä loppuun terveyskeskuksen peruskorjaus. Remontti on odottanut investointilistalla vuosikaudet. Vuokrataloyhtiö taas toteuttaa Iloniemen vanhusten asumispalveluyksikön ARA:n rahoituksella ja korkotukilainalla. Yksikköön tulee 60 paikkaa ja rakennustyöt saadaan vauhtiin alkuvuoden 2015 aikana. Valtuusto hyväksyi Kivistönkylän asemakaavan ja kaavasta ei määräaikaan mennessä valitettu, joten alueen liikennejärjestelyt voivat ottaa askeleen eteenpäin. Kunnan on toimittava aktiivisesti ja houkutella alueelle yrityksiä. Jalasjärven sijainti valtatie 3:n ja 19:n risteyskohdassa, maakunnan eteläosassa, antaa meille hyvän kilpailuedun yritysten sijoittumispäätöksiä ajatellen. Haluan kiittää kaikkia kunnan työntekijöitä ja luottamusmiehiä kuluneesta työntäyteisestä vuodesta. Tehdään ensi vuodesta parempi kuin viime vuodesta, mutta toivottavasti se on huonompi kuin vuosi 2016. Juha Luukko kunnanjohtaja 3
YLEISPERUSTELUT Kunnan alue, väestö ja työpaikat Jalasjärven kunta sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Länsi-Suomen läänissä. Kunnan kokonaispinta-ala on 829,9 km², josta maapinta-ala on 821,5 km². Maakuntajaossa kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kunta kuuluu myös Suomenselän alueen kuntiin. Seinäjoen seutu on yhteistoiminta-alue, jonka muodostavat Seinäjoen, Kurikan ja Lapuan kaupungit sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kunnat. Seinäjoen kaupunkiseutuun eli ns. K8 kuntiin kuuluvat lisäksi Alavus, Kauhava ja Kuortane. Kunnan väkiluku 31.12.2013 oli 7987. Näistä 59,6 % oli iältään 15-64 vuotiaita. Työssä käyvän väestön määrä 31.12.2010 oli 3206. Työpaikkojen määrä kunnassa on n. 3100 ja nettopendelöinti n. -200. Elinkeinojakauma (kuvio). Jokaista työssäkäyvää 100 henkilöä kohti oli vuonna 2013 67 huollettavaa (huoltosuhde). 21 % 53 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut 26 % Yleinen taloudellinen tilanne (VM:n ennuste) Vuonna 2015 kasvu pysyy edelleen vaimeana. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi, ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Teollisuuden tuotanto kääntyy lievään kasvuun, mikä kohentaa myös sitä palvelevan palvelutuotannon näkymiä. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät, ja rakenteellinen työttömyystaso säilyy korkeana. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Vuonna 2015 valtiontalous ja kuntatalous säilyvät selvästi alijäämäisinä, vaikka valtiontalouden alijäämä pieneneekin selkeästi tästä vuodesta. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi uhkaa poiketa julkisen talouden rakenteelliselle jäämälle asetetusta keskipitkän aikavälin tavoitteesta. 4
Kuntatalous pysyy kireänä Kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä noin 9,9 miljardia euroa, josta laskennalliset valtionosuudet noin 9,0 miljardia euroa. Valtionavut vähenevät noin 5 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Kuntatalouteen kohdistuu 188 miljoonan euron valtionosuussäästö. Valtionosuuksien tasoa alentaa myös ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus, joka on kuitenkin valtio kunta-suhteessa kustannusneutraali. Kuntatalouden arvioidaan kansantalouden tilinpidon käsittein pysyvän selvästi alijäämäisenä vuonna 2015. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Palkat ja henkilöstömenot Palkkakustannusten mitoitusperusteena on käytetty 0,5 %:n korotusta vuoden 2014 palkkatasoon. Kunta-alalla on voimassa palkkaratkaisu ja sopimuskausi päättyy 31.1.2017. Sosiaaliturva- ja eläkevakuutusmaksut sekä muut henkilösivukustannukset ovat n. 26 %. Eläkemenoperusteiset maksut on varattu Kuntien eläkevakuutuksen luettelon mukaisina. Vuoden 2015 kokonaispalkkasumma on 17,5 milj. euroa ja henkilösivukulut 6,38 milj. euroa. Työllisyysvaroin palkattujen, koululaisten, kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaamiseen on varattu määräraha palvelutoimintojen tulosalueelle työllisyyden hoidon tulosyksikköön. Kuntayhtymien menot Kuntayhtymien käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat maksuosuudet: Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät saavat toimintaansa valtiolta täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen lisättynä 10 %:n investointilisällä. Tämän ns. ylläpitäjä-mallin mukaan ei enää ole erikseen määräytyvää kotikuntaosuutta. Jäsenkuntien suoritusvelvollisuudesta kuntayhtymän me- 5
noihin on sovittu perussopimuksissa. Eskoon osalta jäsenkunnat hyväksyivät 2011 perussopimuksen muuttamisen siten, että eläkemenoperusteinen maksu kerätään KEVA:n kuntakohtaisen laskelman perusteella eikä enää lisäämällä sitä nykyisen palvelutuotannon suoritemenoihin. Tämä nosti Jalasjärven osuutta kustannuksista. Avustusmäärärahat Talousarviossa osa avustusmäärärahoista on sidottu tietyille avustusten saajille, osittain avustukset ovat toimielimen päätettävissä olevina yhteissummina. Lautakunnat päättävät avustusten jaosta myönnetyn euromäärän rajoissa. Maksut Vuonna 2015 maksuja ja myyntituloja arvioidaan kertyvän 14,3 milj. euroa, 0,67 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Maksut ja taksat päätetään hallinnonaloittain asianomaisissa toimielimissä ja kootaan kunnan Internet-sivuille. Talouden tasapainotus Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaan, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ne ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Jalasjärven kunnan osalta mainitut raja-arvot ylittyvät 4 tunnusluvun osalta eli: 1. Vuosikate ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta negatiivinen. 2. - 3. Taseessa on kertynyttä alijäämää. 4. Tuloveroprosentti vähintään 0,5 yksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo. 5. Omavaraisuusaste alle 50% 6. - Lainakantaa ja suhteellista velkaantuneisuutta kuvaavat tunnusluvut eivät ylity. Valtiovarainministeriö on 8.8.2013 asettanut kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukaisen Jalasjärven kuntaa koskevan arviointiryhmän, jonka tehtävänä on tehdä laissa tarkoitettu selvitys kunnan mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmän toimikausi on 8.8.-15.10.2013. Arviointityöryhmä on päättänyt työnsä ja jättänyt loppuraportin. Kunnanvaltuusto on käsitellyt loppuraportin 19.12.2013. Arviointityön osana syntynyt säästöohjelma on hyväksytty valtuustossa ja sen toteutumista on seurattu jatkuvasti vuoden aikana. 6
SANALLISET SELVITYKSET SÄÄSTÖOHJELMAAN JA TARKENNUKSET TOTEUTUMISESTA 1. Elinkeinopäällikön tehtävä on ollut 2 vuoden määräaikaisella työsopimuksella täytettynä. Työsopimus päättyy lokakuun lopussa 2013. Työsuhdetta ei jatketa. Työt jaetaan muille. Toteutunut 2013. 2. Hallinto-osastolla siirtyy eläkkeelle kolmen vuoden sisällä osastosihteeri, toimistosihteeri ja hallintosihteeri. Tehtäväkokonaisuuksia tullaan yhdistämään. Säästö osin toteutuu vuonna 2015. Toteumaa pienentää arkiston päättymiseen todennäköisesti tarvittavat ostopalvelut. 3. Kuntamaisema on tilastotyökalu, jolla voidaan vertailla kunnan palvelutuotannon tehokkuutta muihin kuntiin. Kuntamaisema vaatii kuitenkin melko paljon työtä kunnassa ja siitä on ajateltu luopua. Toisaalta täyden hyödyn saaminen työkalusta tulisi vasta useamman vuoden käytön jälkeen. Irtisanottu 2014 ja säästö toteutuu 2015. 4. Asiointiliikennettä ajetaan tällä hetkellä kolmea eri reittiä: Koskue-Yli-Koskue- Mustalammi-KK, Mäntykoski-Sanaskylä-Yli-Valli-Mäkelänperä-Samppala-Ala-Valli- Hirvijärvi-KK, Taivalmaa-Sikakylä-KK kahtena päivänä viikossa TI JA PE. Asiointiliikenteen avulla näiden sivukylien asukkaat pääsevät asioimaan kirkonkylään ja heidän asumisensa kotona mahdollisesti pitkittyy. Tätä asiointiliikennettä supistetaan 2015 alkaen. Kustannusvaikutus 20 000 euroa. 2014 alkaen ajetaan myös Ilvesjoen asiointireittiä. Kaikki reitit on supistettu ajettavaksi kerran viikossa. Uusi arvioitu säästö on 15 300 euroa. 5. Talousosastolla on vuoden 2013 talousarviossa määräaikainen laskentasihteeri, jonka toimenkuva muuttui kirjanpitäjän lähtiessä kirjanpitäjän toimeksi, eikä hänen tilalleen ole otettu uutta laskentasihteeriä. Vähennys on siis jo toteutunut. 6. Liikuntalisä on ollut henkilöstöä liikuntaan kannustava määräraha. Siitä on luovuttu ja säästö siten toteutunut 2014. 7. Ruokapalvelujen järjestelyt. Kaikki nykyiset keittiöt ovat valmistuskeittiöitä. Henkilökuntaa on 27 vakinaista ja ruokapalvelupäällikkö, lisäksi 1-2 määräaikaista. Osa työntekijöistä on osa-aikaisia. Uudessa mallissa olisi neljä valmistuskeittiötä: Palveluportin, terveyskeskuksen, koulukeskuksen ja Luopajärven keittiöt. Jakelu-/palvelukeittiöitä olisivat Koskuen, Hirvijärven ja Metsolan koulujen sekä Jokipiin ja Tenavatien päiväkotien keittiöt. Palveluportista kuljetettaisiin kotipalvelun annospakatut (JIK:n toimintaa) sekä Kotorantaan, Hirvijärven koululle, Koskuen koululle ja ryhmikseen, kunnantalolle, kirkonkylän ryhmiksille sekä Tenavatien päiväkodille. Terveyskeskukselta kuljetettaisiin Koskitien pienkodille, mahdolliselle Koskitien päiväkodille ja Iloniemenkotiin sekä iltaruuat ryhmiksiin ja pienkoteihin. Koulukeskukselta kuljetettaisiin Jokipiin päiväkodille, Metsolan koululle ja Kranniin. Mallissa ei ole huomioitu mahdollisia energiansäästöjä ja talonmiespalvelujen tarpeen 7
vähentymistä. Henkilöstösäästöt 175 000 euroa, jotka on arvioitu viiden henkilötyövuoden mukaan, kertyvät useamman vuoden aikana eläköitymisten tahdissa. Kuljetus jakelukeittiöille riittää kerran päivässä, mikäli vaunuja on kaksi. Kunnanhallitus on hyväksynyt suunnitelman periaatteellisesti. Kunnanhallitus 9.12.2013: Tenavatien päiväkodin valmistuskeittiö siirtyy jakelukeittiöksi jo vuoden alusta ja muut syyslukukauden alusta 2014, lukuun ottamatta Koskuen koulun keittiötä, joka jatkaa valmistuskeittiönä toistaiseksi. Siten uudeksi säästöksi 2015 talousarviossa on arvioitu 60 000 euroa. 8. Siivouksessa työskentelee 23 siistijää, joista osa on työllistettyjä tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevia, ja työnjohdossa 1 työntekijä. Siistijät kiertävät kiinteistöltä toiselle ja myös käyvät päivän aikana useammalla kiinteistöllä. Toiminta on tehokasta asiakkaan sallimissa rajoissa, mutta työskentelyä voitaisiin vielä tehostaa esimerkiksi sallimalla päiväkotikiinteistön siivoaminen päiväsaikaan. Säästöä siivouspalvelujen osalta: Puhtaanapito- ja pesulapalvelut -7 000, Puhdistusaineet ja tarvikkeet -8 000, Kalusto -4 000. On toteutunut. 9. Kunnalla on 7 talonmiestä, joista koulukeskuksessa ja terveyskeskuksessa molemmissa kaksi, Palveluportilla ja JAKK-kiinteistöissä molemmissa yksi ja kirjastolla, kunnantalolla ja paloasemalla yhteisesti yksi. Talonmiespalveluissa on laskettu 2 henkilötyövuoden vähennys eläköitymisten myötä. Henkilöstötarpeeseen vaikuttaa valmistuskeittiöiden väheneminen ja Keskikylän koulun lakkautus. Uusien kohteiden osalta henkilöstömitoitus ratkaistaan sitten, kun kohteet valmistuvat. 10. Maaseutupalvelujen kehittämisrahasta vähennetään Jalasjärven kunnan osuus. Toteutettu. 11. Iloniemen vanhuspalveluyksikön valmistumisen myötä JIK on ilmoittanut vuosisäästön olevan vähintään 400 000 euroa vuodessa. Hoivan laitoshoidon hinta vuodelle 2014 on alustavasti 124,39 euroa/hoitopäivä ja tehostetun palveluasumisen 85,79 euroa/asumispäivä. Erotus siis 39 e/pv. Nyt hoivayksikössä on 28 hoidettavaa. Laskelman säästö 28 x 365 x 39 e/pv=398 580 e/vuosi. Iloniemenkodin rakentaminen alkaa vuonna 2015. Vuodelle 2015 hintaero tehostetulla palveluasumisella ja hoivan laitoshoidolla on kaventunut merkittävästi. Tehostetussa palveluasumisessa on lisätty asumismukavuutta yhden hengen huoneilla ja näin paikkoja on vähennetty ja samalla hoitajamitoitus on parantunut. Hinta sis tehostetulla palveluasumisella on nyt 85,61e/päivä ja ensi vuodelle 98,37. Hoivan laitoshoidossa hinta on nyt 123,45 ja ensi vuodelle 118,29. Säästö on kaventunut n.200 000 euroon. 12. Terveystoimen päivystyspalvelujen uudelleenorganisointi on tarkasteltavana. 8
Jalasjärven palvelurakenteen osalta JIK on laskenut, että ma-to illan päivystyksen supistaminen siten, että päivystys loppuu klo 16 toisi säästöä 187 200 euroa vuositasolla (6 h x 4 x 52 viikkoa x 150 e). ilta- ja viikonloppupäivystystunti maksaa noin 150 euroa. Kunnanhallitus on 25.11.2013 päättänyt ilmoittaa tilaajalautakunnalle, että Jalasjärven ma-to iltapäivystys lakkaa 31.12.2013. Aikaisemmin JIK:ltä saadun laskelman mukaan viikonloppupäivystyksen siirtäminen yhteen pisteeseen nykyisen kolmen sijasta säästäisi 90 000 euroa, josta Jalasjärven osuus olisi 24 000 euroa. Kunnanhallitus 9.12.2013:ma-to iltapäivystysaikaa supistetaan 2 tunnilla, jolloin päivystys kestää kello 20.00 saakka. Säästöä saadaan noin 60 000 euroa. Viikonloppupäivystyksen järjestäminen vain kahdessa vuorottelevassa pisteessä Kurikassa ja Ilmajoella on suunnitteilla, tämä on yksi keinoista joilla JIK ky on vuodelle 2015 pysynyt vuoden 2014 talousarvion tasossa. 13. Erikoissairaanhoidon kustannuksia on tarkasteltava kriittisesti. Uusi Sote malli toteutuessaan tuo muutoksia. Vuodelle 2015 on sairaanhoitopiiriltä edellytetty pysymistä vuoden 2014 talousarvion tasossa. 14. Sosiaalipalvelut siirtynevät vuoden 2015 alussa JIK:n tuotettaviksi. Säästöjä on luvattu toiminnallisuuden kautta. Lisäksi tähän kohtaan on laskettu KEVA palvelun kuljetusten osalta mahdollisuus uudelleen organisoida kuljetukset yhteistyössä ruokahuollon kuljetusten kanssa. Työllisyydenhoidossa pyritään myös lisäsäästöihin, vaikka toiminta on jos nyt saatu Justeeri -työpajan avulla varsin tehokkaaksi. Vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa on havaittavissa kasvava trendi ja kyse on merkittävästä kustannuksesta, esim. talousarvioon 2014 on varattu 345 000 euron määräraha. Kyseinen palvelu kuuluu subjektiivisen oikeuden piiriin ja perustuu aina yksilöpäätöksiin. Mikäli henkilö on palveluun oikeutettu, kunnan on vammaispalvelulain mukaan myönnettävä hänelle 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa Jalasjärven asiointialueelle mm. virkistys-, harrastus- ja asiointimatkoihin. Osalla matkoja jää käyttämättä, mutta osalla määrä ylittyy. Taksimatkalaskujen tarkastaminen on siten erittäin työllistävää. 15. Keskikylän koulun lakkauttamisesta on kunnanvaltuuston päätös. Sen mukaisesti koulu lakkaa vuoden 2014 syksyllä oppilasmäärän ollessa alle 40 oppilasta. Kunnanhallitus 9.12.2013: kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että Keskikylän koulun lakkauttamisen säästö poistetaan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. 16. Erityisopetuksen tuntikehyksestä otetaan 28 tuntia. Jalasjärvellä erityisopetuksen tuntikehys on tällä hetkellä 294 tuntia, koska erityiseen tukeen on haluttu antaa riittävä resurssi. Opetus on ollut pienluokkapainotteista. Säästöjen saamiseksi toimintaa tehostetaan lakkauttamalla yksi pienryhmä ja lisäämällä integraatiota. Toteutunut vuonna 2014. 17. Koulunkäyntiavustajien vähentäminen. Kunnassa on perusopetuksessa 10 vakinaista koulunkäyntiavustajaa (yksi henkilökohtaisen 9
avustajan nimikkeellä ja yksi yhdistetty koulunkäyntiavustaja-koulusihteeri). Lisäksi määräaikaisia avustajia palkataan lukuvuosittaisen tarpeen mukaan. Edellisenä lukuvuonna määräaikaisia avustajia oli 20. Kuluvana lukukautena määräaikaisia avustajia palkattiin säästötoimena enää 14, joista yksi on jo vakinaisen sijainen. Kokonaismäärä on näin ollen 23. Osa säästöstä on siis jo toteutunut. Avustajien määrä on kuitenkin sivistystoimessa kokonaisuus, jossa on otettava huomioon myös esiopetus ja päivähoito, joista avustajia on pyritty myös jo vähentämään. Osalle lapsista henkilökohtainen avustaja tai ryhmäavustaja on kuitenkin heidän terveydentilastaan tai erityisen tuen tarpeestaan johtuen välttämätön. Avustajat on tähänkin saakka palkattu vuosittain lasten tarpeiden mukaisesti. Työaika on pääsääntöisesti 30 t/vko, mutta avustajia on myös muussa työajassa, jos tehtävään on yhdistetty aamu- ja iltapäivätoimintaa tai osapäivähoitoa. Toteutunut vuonna 2014. 18. AP-/IP- toiminnan muuttaminen kolmannen sektorin vastuulle Kunta antaisi tukea toimijalle valtionosuuden verran ja tilittäen osallistumismaksut toimijalle, jolloin säästöä tulisi n. 100 000 euroa. Palvelu on kunnalle vapaaehtoista, mutta siihen saadaan valtionosuutta. Mikäli palvelu järjestetään, sitä tulee tarjota ensimmäisellä ja toisella luokalla oleville sekä erityisoppilaille. Kyläkouluilla iltapäivätoimintaa toteutetaan, mikäli on vähintään kuusi osallistujaa joka päivä. Palvelua käyttää noin 100 lasta. Lautakunnassa on keskusteltu palvelujen järjestämisestä kolmannen sektorin kanssa. Valtionosuus on n. 50 000 euroa ja osallistumismaksut 35 000 euroa, kun bruttomenot ovat noin 200 000 euroa. Osallistumismaksu on 0-10 päivältä kuukaudessa 40 euroa ja yli 10 päivältä kuukaudessa 80 euroa Maksu on lakisääteinen ja käytössä oleva taksa on lain mahdollistama maksimisumma. Tämän lisäksi voitaisiin hinnoitella kuljetus, jota tällä hetkellä ei ole laskutettu asiakkaalta. Työntekijät ovat osa-aikaisesti aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja muun työajan esimerkiksi perusopetuksessa tai esiopetuksessa. Työntekijöitä on Luopajärvellä, Hirvijärvellä ja Keskikylällä kussakin yksi, kirkonkylällä kaksi ja lisäksi useita avustajia. Neuvottelutilaisuus 9.12.2013 kolmannen sektorin kanssa ei tuottanut tulosta eli kukaan ei ollut kiinnostunut toiminnan järjestämisestä. 19. Koulukuljetuksia rajataan. Kuljetusoppilaita syksyllä 2013 on Metsolan koulussa 24, Hirvijärven koululla 21, Keskikylän koululla 20, Koskuen koululla 58, Luopajärven koululla 37, kirkonkylän koululla 42, joista 21 on erityisoppilaita, yläasteella 152 ja lukiolla 41. Edellä mainituissa on mukana esioppilaat lukuun ottamatta Kerttulan ja päiväkotien esioppilaita. Kuljetusoppilaita ilman lukiolaisia oli vuonna 2011 yhteensä 334, 2012 yhteensä 352 ja 2013 yhteensä 340. Lakisääteinen kuljetusraja kaikille on 5 km, Jalasjärvellä kuljetusrajat ovat tällä hetkellä 1 km taajaman ulkopuolella asuville esioppilaille, 3 km taajama-alueen esioppilaille, 3 km 1-2 luokkalaisille, 5 km 3-luokkalaisille ja vanhemmille sekä autoon nousupaikoille 1 km esioppilaille ja 3 km peruskoululaisille. Pihasta haetaan vain erityisoppilaat. On myös mahdollista maksaa huoltajalle kuljetuskorvausta esim. autoon nousupaikalle tuomisesta, 10
mutta tällä hetkellä ei tällaisia tapauksia ole. Yksittäisen koulun kuljetusmatkat voivat olla hyvin pitkiä, esimerkiksi Koskuelle Ilvesjoelta Karvian rajalta ja Ylivallin Taipalusperältä tai Luopajärvelle Taivalmaasta. Perusopetuksen kuljetuskustannukset olivat v. 2012, 639 085 euroa ja erityisopetuksen 124 128 euroa. Kunnille vapaaehtoista toimintaa on aamu- ja iltapäivätoiminnan kuljetukset, eikä niitä suurimmassa osassa lähikuntia olekaan. Apip -kuljetuksissa kuljetetaan pieniä lapsimääriä, jopa yksittäisiä oppilaita. Iltapäivätoimintaan kuljetetaan Metsolasta kirkonkylän koululle oppilaita ja Koskuelta Keskikylään, lisäksi aamupäivätoimintaa järjestetään vain kirkonkylällä, jonne kuljetetaan useammalta koululta oppilaita. Käytössä ei ole omavastuuta, mutta lain mukaan se olisi mahdollista ottaa käyttöön. Apip -kuljetuskustannukset olivat v. 2012, 20 180 euroa. Säästövaihtoehtoina koulutoimi näkee iltapäivien kuljetusten vähentämisen ja apipkuljetusten lopettamisen tai niissä omavastuun käyttöönoton. Iltapäivien osalta kuljettaminen esim. vain klo 13 ja klo 15 säästäisi kuljetuskustannuksia, mutta on selvitettävä odotustuntien valvonnan kustannukset. Sen sijaan 3 km kuljetusrajasta luopumisen ei nähdä tuovan säästöjä, sillä siirtyminen lakisääteiseen 5 km rajaan vähentäisi kuljetusoppilaiden määrää marginaalisesti. Taajaman ulkopuolella asuvien esioppilaiden kuljetusrajan nostaminen taajamassa asuvien kanssa samalla tasolle kolmeen kilometriin saattaisi tuoda säästöjä, ja ainakin lisäisi tasavertaisuutta. Paluukuljetuksia järkeistämällä voitaisiin saada säästöä, mutta tällöin oppilaille tulee lisää odotustunteja. Tulisi miettiä onko mahdollista muokata lukujärjestyksiä siten, että kuljetukset saadaan paremmin yhteen sovitettu. Myös asiointiliikenteen ja koululaiskuljetusten integrointia tulisi miettiä. Koulutuslautakunnan päätöksellä 15.4.2014 33 apip-kuljetukset muuttuivat maksullisiksi. Syksystä 2014 lukiolta vain torstaisin klo16 kuljetus (neljä iltapäiväkuljetusta poistuu). Alakouluilta pääsääntöisesti vain kaksi kuljetusta iltapäivisin. Nämä yhdistettynä kilpailutuksen kautta tulleisiin uusiin, edullisiin hintoihin on johtanut ksutannukset laskuun siten, että säästö vuodelle 2015 on arvioitu olevan 75 000 euroa. 20. Joustavan perusopetuksen ryhmän lakkauttaminen. Joustavan perusopetuksen ryhmässä on ollut samanaikaisesti oppilaita vaihtelevasti 4-8. Toimintaa olisi joka tapauksessa merkittävästi kehitettävä ja organisoitava uudella tavalla. Koskee 8-9 luokan oppilaita. Kunnanhallitus 9.12.2013: asiasta esitettävä vaihtoehtoinen malli. Ryhmä on lopetettu. Tämä säästää 47 600 euroa kyseiseltä kustannuspaikalta, mutta tämä ei ole kokonaissäästö. 21. Perusopetuksen tuntikehystä tarkastellaan vuosittain. Tuntikehystä on sovittu muutettavaksi maakunnallisen työn myötä ja kuntaliitoksen yhteydessä aikaisintaan lukuvuodelle 2016-2017. 11
22. Kirjaston aineistomäärärahaa pienennetään. Nykyinen 80 000 euroa, joten jää 50 000. Kunnanvaltuusto 19.12.2013: kirjaston aineistomäärärahaa karsitaan vain 10 000 euroa. Toteutunut. 23. Kirkonkylän päiväkodin perustaminen tuo säästöjä, mutta niitä ei vielä ole laskettu, koska asiassa on niin monta avointa kysymystä (aikataulu, tilat, henkilöstön koulutus jne.). Talousarviota 2015 tehtäessä kirkonkylän päiväkoti on suunnitteilla. Päivähoidossa on kuitenkin akuutti hoitopaikkapula, johon päiväkoti ei ehdi vastata. Lisääntynyt hoitolapsimäärä edellyttää vuoden 2015 alusta perustettavaksi uuden päiväkotiryhmän, mikä kasvattaa varhaiskasvatuksen menoja yksistään n.135 000 euroa. 24. Kunnan omistama Jalasjärven Uimahalli Oy tarjoaa tällä hetkellä uimahallipalvelut ja tarvitsee siihen kunnalta vuosittain tukea, jonka määräraha on tänä vuonna 125 000 euroa. Uimahallin henkilökunta on osoittanut kiinnostusta kehittää uimahallin toimintaa yritysmuotoisesti siten, että nykyinen osakeyhtiö osallistuisi vain kiinteistön ylläpitomenoihin. Uimahallin toiminnan yksityistäminen toisi säästöä 25 000 euroa vuodessa. Yksityistäminen ei ole näillä näkymin toteutumassa. 25. Kulttuurisihteeri on virkavapaalla tammikuun loppuun ja viransijainen on irtisanoutunut. Uutta viransijaista ei ole palkattu. Tehtäväjärjestelyjen osalta on alustavasti suunniteltu, että osa tehtävistä osoitetaan nuoriso- ja liikuntasihteerille. On harkittava myös, löytyykö kuntoutuslistalta henkilöä joihinkin tehtäviin. Vaihtoehtoisia tapahtumien järjestämistapoja selvitetään. 26. Liikunnanohjaajan tointa ei täytetä. Palvelut hoidetaan muin järjestelyin. Liikunnanohjaajalle on katsottu olevan ympärivuotinen tarve. Vuoden 2015 talousarviossa tämä on huomioitu määrärahalla, joka on vain kesäaikaista liikunnanohjaajan määrärahaa n.23 000 euroa suurempi. 27. Yksityistieavustuksia pienennetään. Avustuksia vuoden 2013 budjetissa oli noin 230 000 euroa ja vuoden 2014 budjettiin jäisi siis noin 170 000 euroa. Avustus % on enimmillään 80-85%. 28. Kunnan kiinteistöjen energian käyttöön kiinnitetään huomiota. Energiatehokkaita ratkaisuja otetaan käyttöön. 12
SÄÄSTÖT Valtionvarainministeriölle toimitettu lista 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 VIITE Elinkeinopäällikön toimi 60 000 1 Hallinto-osaston eläköitymiset 50 000 2 Kuntamaiseman tilaus 25 000 3 Asiointiliikenteen karsiminen 20 000 4 Talouspalvelujen henkilöstö 36 000 5 Liikuntalisän poisto 12 000 6 Ruokapalvelujen järjestelyt (-5 henk.tv.) 35 000 100 000 70 000 7 Siivouspalvelut 19 000 8 Talonmiespalvelut (-2 henk.tv.) 70 000 9 Maaseutupalvelujen kehittämisraha 5 000 10 JIK palvelut, Iloniemen koti 400 000 11 JIK palvelut, päivystys 60 000 12 JIK palvelut, erikoissairaanhoito 13 Sosiaalipalvelut kunnassa/työllisyydenhoito 50 000 14 sis. Sos.palv.kuljetukset Keskikylän koulun lakkautus 0 0 15 Erityisopetuksen tuntikehyksestä 28 tuntia 40 000 20 000 16 Koulunkäyntiavustajien vähentäminen (6) 80 000 40 000 17 Ap/Ip-toiminnan muuttaminen esim. 3 sekt. 18 Koulukuljetusten rajaus 20 000 20 000 19 JOPO -ryhmän lakkauttaminen 25 000 25 000 20 Perusopetuksen tuntikehys 21 Kirjasto (aineistomäärärahat) 10 000 22 Päiväkodin perustaminen 23 Uimahallin yksityistäminen 0 24 Kulttuurisihteerin viran järjestelyt 37 000 25 Liikunnanohjaajan toimen järjestelyt 32 000 26 Yksityistieavustuksen pienentäminen 61 000 27 Energian käytön säästöt 25 000 28 YHTEENSÄ 582 000 325 000 400 000 140 000 0 0 0 0 0 0 KUMUL. 907 000 1 307 000 1 447 000 1 447 000 1 447 000 1 447 000 1 447 000 1 447 000 1 447 000 13
Konserni KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Omistajaohjaus Omistajaohjausmekanismiä kehitetään suunnittelukaudella. Tytäryhteisöt ja kuntayhtymät Konsernitilinpäätökseen yhdistetyt (kpl) Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5 Muut yhtiöt 7 Kuntayhtymät 5 Yhteensä 17 Osakkuusyhteisöt As Oy Puskanrivi Jalasjärven Pankkitalo Yhteensä 2 kpl 14
KUNTAKONSERNI, tytäryhteisöjen tavoitteet Konserni Valtuuston talousarviossa tytäryhteisölle hyväksymät tavoitteet ja toiminnalliset laajuustiedot, jotka raportoidaan kunnanvaltuustolle osavuosikatsauksen 1-6 sekä tilinpäätöskertomuksen 31.12. yhteydesssä. Jalasjärven Lämpö Oy TP 2013 Tpe 2014 Tavoite TA 2015 Muutos/Kehitys Liikevaihto 1 940 868 1 900 000 2 247 156 347 156,00 Tilikauden tulos * 34 881 37 000 101 000 64 000,00 Sij. pääoman tuotto % 0,7 1 5 4,00 Omavaraisuusaste % 21,2 21 21 0,00 Quick Ratio 0,30 0,50 1 0,50 Myyntisaamisten kierton. 56,10 30,00 32,00 2,00 Ostovelkojen kiertonop. 131,00 60 55-5,00 Henkilömäärä 8,0 7 7 0,00 *Tpe 2013 ja tavoite 2014 ennen veroja JAKK koulutus Oy Tavoite TP 2013 Tpe 2014 Tunnusluvut TA 2015 Muutos/Kehitys Liikevaihto Liikevaihto /otp 4 272 132,00 77,53 5 062 259,00 82,15 4 963 292,00 88,08-98 967,00 5,93 Tilikauden tulos -11 604,00 134 380,00 207 080,00 72 700,00 Sij. pääoman tuotto % -5,67 10,80 15,00 4,20 Omavaraisuusaste % 32,00 43,40 47,00 3,60 Opiskelijatyöpäivät 55 100 61 620 56 350,00-5 270,00 Henkilöstö yht. 76,00 69,00 59,00-10,00 Toimipaikkojen lkm 7,00 7,00 6,00-1,00 Perustelut: Koulutuksen järjestämislupahakemukset on peruttu. Toimipaikkojen määrä vähenee 1-2:lla. Tavoitteena on, että JAKKin koulutustoiminta sulautetaan Seinäjoen koulutuskuntayhtymään 1.1.2016 alkaen. JAKK opetus Oy puretaan sulautumisen yhteydessä. Jalasjärven Vesi Oy Tunnusluvut Liikevaihto Tilikauden tulos Sij. pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % Quick Ratio Henkilöstö yht. Tpe 2014 Tavoite TA 2015 1 450 000,00 1 450 000,00-300 000,00-350 000,00-3,00-5,00 38,00 34,00 2,13 1,50 7,00 7,00 15
Konserni Jalasjärven Uimahalli Oy Jalasjärven Urheiluhalli Oy Kävijämäärä/v Tpe 2014 TA 2015 17 000 17 000 9 000 9 000 Tilikauden tulos Kunnalta saadut avustukset Tpe 2014 TA 2015 Tpe 2014 TA 2015 +/- 0 0 120 000 120 000 2 000 500 45 000 45 000 Perustelut: Yllämainittujen vapaa-aikapalvelujen avustusten lisäksi esitetään investointimäärärahoissa muissa pitkävaikutteisissa menoissa Urheiluhalli Oy:n paini- ja kuntasalin katon remontointia 15 000 eurolla sekä perintövarojen liikuntapaikkoihin tarkoitetuista varoista Jalasjärven Uimahalli Oy:lle kiukaiden vaihtoon n.6000 euroa. Ki Oy Jalaspisnes Ki Oy Liikerati Ki Oy Pentinlammi Lainamäärä Tpe 2014 TA 2015 0 0 0 100 000 83 000 72 600 Lainaa / Tpe 2014 0 0 51,41 asunto m2 TA 2015 0 120,11 44,98 Käyttöaste % Tpe 2014 TA 2015 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Perustelut: Hammashoitola muuttaa terveyskeskuskiinteistöstä Kiinteistöosakeyhtiö Liikeratiin, mikä edellyttää ilmastointiremonttia ja arvion mukaan n. 100 000 euron lainaa. Ki Oy Jalasjärven vuokratalot Oy Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy Lainamäärä Tpe 2014 TA 2015 Lainaa / Tpe 2014 4 933 521 4 557 324 490,95 6 000 000 6 000 000 1548,27 asunto m2 TA 2015 453,51 1526,60 Käyttöaste % Tpe 2014 TA 2015 93,00 93,00 100,00 100,00 Perustelut: Vuokratalot alkaa rakennuttaa vanhustenpalveluyksikkö Iloniemenkotia vuonna 2015. Vuokrataloille asetetut tavoitteet koskevat kuitenkin olemassa olevia kiinteistöjä, eivätkä sisällä Iloniemenkodin rakennuttamisesta aiheutuvaa n. 4 miljoonan euron lainatarvetta. Hankkeen kustannusarvio on 6,4 milj. euroa ja Aran avustus n. 2,4 milj. euroa. 16
TALOUSARVIOASIAKIRJAT JA TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto vahvistaa talousarvion 2015 noudatettavaksi ja taloussuunnitelman 2016-2019 ohjeellisena noudatettavaksi kuntaliitoksen jälkeistä talousarviota käsiteltäessä. Kunnanvaltuusto päättää määrärahat tulosalueittain ja toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Määrärahat myönnetään toimielimille, jotka jakavat edelleen käyttösuunnitelmien hyväksymispäätöksillä tulo- ja menomäärärahat ja toiminnalliset tavoitteet tulosalueilla ja tulosyksiköille. Talousarviossa ja -suunnitelmassa olevat *:llä merkityt määrä- ja laatutavoitteet on asetettu sitoviksi tavoitteiksi. Käyttötalouden määrärahat ovat kunnanvaltuustoon nähden sitovia tulosaluetasoisina kokonaismenoina ja kokonaistuloina tulosalueesta vastaavaan toimielimeen nähden sitovia tulosyksikön kokonaismenoina ja tuloina JAKK (Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus) sisältyy talousarviokirjaan Kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena. Kunnanvaltuusto on asettanut aikuiskoulutuskeskukselle taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, jotka on esitetty talousarviokirjan sivuilla 51-60. Investointiosan määrärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden talonrakennuksen alueella kohteittain kunnallistekniikan rakennuskohteet investointiryhmänä, paitsi 40.000 euroa ja sitä suuremmat hankinnat kohteittain irtain omaisuus talousarvion erittelytasoisena arvopaperit investointiryhmänä, paitsi yli 90.000 euron hankinnat hankkeittain. Investointiosan hankkeiden toteutuminen on valtionosuutta saavien kohteiden osalta ehdollinen niin, että toteuttamisen aloittaminen edellyttää valtionosuuspäätöksen. Sosiaali- ja terveystoimien sekä opetus- ja kulttuuritoimen (oppilaitosten, liikuntarakentamisen ja kirjaston) perustamishankkeisiin haetaan valtionosuutta. Valtionosuuden hakeminen edellyttää hankesuunnittelua ja kustannusarviota. 17
18
STRATEGIA 19
JALASJÄRVEN KUNNAN STRATEGIA 2015 1. Jalasjärven kunnan asukkaiden lakisääteiset palvelut turvataan. 2. Sopimuksista ja sitoumuksista vastataan sovitun mukaisesti. 3. Taloutta hoidetaan vastuullisesti pyrkien kokonaistaloudelliseen ja pitkäjänteiseen taloudenhoitoon, tulevan kuntaliitoksen haasteet tiedostaen. 4. Kuntarakenne Kuntaliitos Kurikkaan toteutuu 1.1.2016. Kuntaliitoksen valmistelua viedään hyvissä ajoin eteenpäin yhdessä Kurikan kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöstön kanssa. 5. Organisaatiorakenteet ja henkilöstö Valmistaudutaan kuntaliitokseen tarkastelemalla organisaatiorakenteita muutostilanteissa yhdistymissopimukseen peilaten ja vieden sen linjauksia eteenpäin yhdessä Kurikan kaupungin kanssa. Henkilöstön jaksamista tuetaan muutostilanteessa. 6. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan. Jalasjärven elinvoiman kannalta tärkeitä hankkeita viedään eteenpäin (valtatie 3 ja 19 risteysalueen kehittäminen). 7. Kaavoitus ja maanhankinta Vetovoimaa rakennetaan viemällä tärkeitä kaavahankkeita voimakkaasti eteenpäin tarvittavin maanhankinnoin. 20