Mistä johtuu? 26.3.2012. Kykyprofiilin epätasaisuus ASPERGERIN OIREYHTYMÄ NEUROPSYKIATRISET ERITYISVAIKEUDET VARHAISKASVATUKSESSA



Samankaltaiset tiedostot
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Työntekijän Valtone-vihko

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

Erityislapset partiossa

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Mitä diagnoosin jälkeen?

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Esitevihko

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Teija Hirvonen ja Minna Väisänen Kevät 2010 OAMK LIITE 6

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Laiska, tyhmä, saamaton.

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet

Arjen tukemisen keinoja

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Oppilaan stressitason huomioiminen koulun arjessa

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

NEPSY-TYÖRYHMÄ Klo 9-12 Tampereen virastotalo, rh 2, 5. krs Pirkanmaan LAPE

Ketola Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Neuropsykiatriset oireet käyttäytymisen taustalla vinkkejä kohtaamiseen ja ohjaamiseen

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Varhaiskasvatussuunnitelma

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheiden arjen tukeminen. Projektityöntekijä Sami Keto Nepsy hanke

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja perheen arjen tuki. Perheet keskiöön!

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Oppimisvalmennustoiminnan näkökulmia rikostaustaisten asumiseen, koulutukseen ja työllistymiseen

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Nuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria

NEPSY- LAPSIKO? NEPSY-hanke. Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Adhd-oireisen lapsen ja nuoren arjen tuki

Psyykkinen toimintakyky

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa?

ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

TIKKAAKO SULLAKIN? OPASLEHTINEN TOURETTEN OIREYHTYMÄSTÄ VUOTIAILLE LAPSILLE

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Kertausta aivovammojen oireista

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin

Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa

RAKENNAMME HYVINVOINTIA

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

Heräteinfo henkiseen tukeen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET Nina Lehtinen

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Transkriptio:

NEUROPSYKIATRISET ERITYISVAIKEUDET VARHAISKASVATUKSESSA Marianne Kulmala l Neuropsykiatrinen valmentaja Suomen Nuortentalo Oy Aivoliitto ry ASPERGERIN OIREYHTYMÄ Vamma, häiriö vai toimintarajoite? Neurobiologinen keskushermoston häiriö, jonka syntymekanismia ei tarkalleen tiedetä Erilainen tapa olla ja ajatella Poikkeama nähdään sosiaalisen vuorovaikutuksen, puheen ja leikin kehityksessä Mistä johtuu? Perussyytä ei tiedetä Perimä Raskauden, synnytyksen tai imeväisiän aikana keskushermostoon vaikuttanut tapahtuma Kuntoutuksella voidaan vaikuttaa elämänlaatuun ja toimintakykyyn (piirteet säilyvät kuitenkin läpi elämän) Kykyprofiilin epätasaisuus Verbaalinen älykkyys ja suoritusälykkyys eivät läheskään aina samalla tasolla Kielelliset taidot hyvät, kuitenkin mahdollisesti puheenymmärtämisen vaikeutta Kyky vaihtelee suuresti päivästä, jopa hetkestä riippuen > väärintulkintoja > ympäristö saattaa vaatia liikaa tai liian vähän Erityiset mielenkiinnon kohteet Kaikennielevää Vain yksi kohde kerrallaan Voi vaihtua nopeastikin tai sitten vuosikausia kestävää ää Monesti vain fakta tärkeää, hyötykäyttö ei Käytä hyväksi opettaessasi uusia asioita lapselle Omaehtoisuus ja täydellisyyden tavoittelu As:n liittyy usein välitön ja ehdoton tarve onnistua tekemisissään Epäonnistumisesta seuraa usein ajatus: minussa onjotainvikaa Uuden toiminnan pelko > epäonnistumisen pelko Omaehtoisuus > vain yksi oikea tapa Mustavalkoisuus 1

Rutiinit Rutiinit tuovat arkeen turvallisuutta Asiat aina samalla tavalla ja tietyssä järjestyksessä Mitä iänyt, mitä iäseuraavaksi? ki? Muutoksiin runsaasti aikaa > uudella lailla ajattelu vaatii voimia Päiväjärjestys! Aistien kokeminen Aistit vievät tiedon aivoihin eri lailla kuin nt:llä Vaikeus järjestää ja yhdistellä eri aistien välittämiä viestejä > ei mielellään useampien aistien yhtäaikaista käyttöä Liioista viesteistä tietotulva tai aivot alkavat vastaanottaa tietoa normaalia vähemmällä teholla Hyper tai hypoaistimuksia jatkuu Kuulo: Erilainen voimakkuuden säätö Kun ääniä paljon samanaikaisesti, voivat kaikki äänet, taustaäänetkin, kuulua yhtä kovaa Jopa kivuliasta > pään hakkaamista, käsien korvilla pitoa, huutoa Korvatulpat, kuulosuojaimet, nappikuulokkeet Tunto: Pienikin hipaisu sattuu > riitatilanteita: Mitä sä lyöt mua? Mikään ei tunnu miltään > satuttavat itseään ja muita > veden lämpötilaa ei erota > eivät huomaa, milloin ovat satuttaneet itsensä ja tarvitsisivat apua Haju Kanssaeläjien liian voimakkaat tuoksut Ympäristön tuoksut tunne ettei saa hengitettyä > paniikki Kokeile: hajustamattomat pesuaineet, shampoot, deodorantit (koko perhe) hajunsyöjä sprayt Näkö Kun liikaa näköärsykkeitä, kaikki sulautuu yhteen > vaikea erottaa sitä, mikä pitäisi nähdä Kokeile: hanki sävytetyt aurinkolasit, joissa sangoissa näkösuojat tee lukuikkuna 2

Muita arjen haasteita Maku: Ruokaongelmat yleisiä Vaikea syödä, jos ruuat sekaisin Ruuan pureskelun vaikeus Tietyn värisiä ruokia vaikea syödä Koostumukseltaan tietynlaisia ruokia vaikea syödä Lämmintä ja kylmää ruokaa vaikea yhdistää Ruokakausia Huom! Älä pakota vaan perustele! Mielen teoria Tarve vetäytyä yksinäisyyteen Ryhmässä toiminen Kuvainnollisen kielen vaikeus Toiminnanohjauksen vaikeus Juuttuminen Ilmeet ja eleet Sosiaaliset tilanteet Sosiaaliset tilanteet vaikeita As henkilöille Niihin kasvamisen sijaan opeteltavia Kirjoittamattomat säännöt Muiden ihmisten kanssa toiminen vie energiaa > mieluummin yksin Usein vähän tai ei lainkaan kavereita Kasvosokeus Vuorovaikutustilanteessa Rehellisyys Huumori Tunteiden käsittely Motoriset maneerit MUISTA! Myönteisyys Positiivisuus Hyväksyntä Touretten oireyhtymä Ensimmäinen diagnoosi v. 1884 Oireyhtymää alettu tutkimaan järjestelmällisesti 1970 luvulla, jolloin myös ensimm. diagnoosit Suomessa Vahvasti periytyvää Neurobiologinen vamma 0,1 1 % ikäryhmistä Miehillä 75 % yleisempää kuin naisilla Diagnosointi Sekä motorisia että yksi tai useampi äänellinen tic oire Ticit esiint. useamman kerran päivässä eikä vuodessa pitempään kuin max 3 kk poissa Tic oire: ohimenevä, toistuva nykivä, äkillinen lihasliike Oireet alkavat ennen 18 v ikää Laukaiseva tekijä eril. infektiot, stressi 3

Vokaaliset tic oireet Yksinkertaiset: kurkun rykiminen Niiskutus, kurnutus Kirkuminen, huutaminen Monimuotoiset: siansaksa Änkytys Ekolalia Hyräily Koprolalia Motoriset tic oireet Yksinkertaiset: Silmien räpytys Olan kohauttelu, pään heilautus Dystoniset: t Kaulan ja pään nykinä Monimuotoiset: Haistelu, koskettelu Ekopraksia Milloin ilmenee? Usein esikouluiässä Varhaislapsuudessa ei erityistä Ensioireet: unihäiriöt, painajaiset, eril. pelot Motoriset tic oireet i yl. noin kahden vuoden kuluttua vokaaliset ticoireet Oppimisvaikeudet Puberteetissa: käytöshäiriöt, joustamattomuus Oireiden tiheys ja voimakkuus saattavat vaihdella suuresti Oireet voimistuvat ja heikkenevät säännöllisesti Oireet pystyy yl. tukahduttamaan hetkeksi > diagnosoinnin vaikeus Saattaa helpottaa n. 20 v iässä Vuorovaikutustilanteessa Hyväksy ticit Ei tarvitse salata Mikäli ticit häiritsevät tapaamistanne, kysy pystyykö hän siirtämään ää niitä myöhäisempään ää ajankohtaan Kerro vaihtoehtoisista käytösmalleista, mikäli Käytös häiritsevää ADHD Impulsiivisuus Tarkkaavuuden vaikeus Ylivilkkaus Esiintyvyys n. 5 % väestöstä Pojilla 3 x yleisempää kuin tytöillä Periytyvyys selittää 70 % tapauksista Asianmukainen hoito tärkeää 4

ADHD oireita Jo imeväisiässä univaikeuksia ja päiväaikainen levottomuus Syömisongelmia Leikki iässä ns. tulistuva lapsi, helposti ärsyyntyvä, levoton, tarkkaamaton Kouluiässä jo mukana seurannaisilmiöitä: itsetuntovaikeudet, uhmakkuushäiriön oireita, alakuloisuutta tai ahdistuneisuutta Oppimisvaikeuksia ADHD:n vaikeusasteeseen voi vaikuttaa positiivisesti: perusturvallisuus Elämän tasaisuus Kasvatuksen johdonmukaisuus Tai negatiivisesti: Traumaattiset kokemukset Jäsentymätön arki Arjen haasteita tuo Kyky vastustaa impulsseja ja pitäytyä tehtävässä huono Liikkumisen pakko Kiinnostavampi i asia vie aina voiton Motivaatio Ärsyyntymiskynnys alhainen Miksi hän sählää? Kyvyttömyyttä toimia toisin ko. tilanteessa Halu toimia oikein on Älyllä ei ole tekemistä tämän asian kanssa Kyse ei ole siitä, etteikö henkilö tietäisi mitä pitää tehdä Hiljaa olo vaikeaa Elää aina hetkessä NYT Reaktionopeus Miten autat? Pysy rauhallisena, älä provosoidu Pyri luomaan myönteinen, hyväksyvä ilmapiiri Hyväksy ylimääräiset liikehdinnät Suuret linjat Ongelman ulkoistaminen Pienenkin onnistumisen huomiointi, positiivinen palaute Käytä ratkaisu- ja voimavarapuhetta 5