Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa?

Transkriptio

1 Erityisiä kohtaamisia - Miten auttaa lapsia tapaamisiin osallistumisessa? Elina Pohjankunnas ja Sami Keto Tampereen kaupungin Perheneuvola / Nepsy-tuki

2 Mikä on nepsy? Kuka On nepsy? Nepsy = neuropsykiatrinen - Johtuu aivojen ja muun keskushermoston synnynnäisestä erilaisuudesta - Henkilöiden vahvuudet ja haaste sekä tuen tarve ovat yksilöllisiä ja tuen luonne muuttuu iän myötä - Vahvasti perinnöllisiä - Liitännäisoireet

3 Autismikirjo (oireyhtymät ovat keskushermoston kehityshäiriöitä) Tunnusomaisia ulospäin näkyviä erityispiirteitä ovat poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio epätavalliset reaktiot aistiärsykkeisiin ja rajoittunut, stereotyyppinen käytös. Tourette yhtäaikainen äänellinen ja motorinen monimuotoinen nykimishäiriö ADHD Tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus Kielelliset vaikeudet - viivästynyt tai etenee poikkeavasti. - kielellinen oppiminen ja toimintakyky eivät kehity iän mukaisesti. - vaikeus hahmottaa kuultua puhetta. - vaikeus tuottaa puhetta

4

5 Mielenmalli Toiminnanohjaus Vuorovaikutus Kielen hahmotus Ajan hahmotus Syy- seuraussuhteet Automatisaatio Aistit Vireystilan vaihtelut Kasvojen tunnistaminen Sensomotoriikka Yksikanavaisuus

6 Puhumattomuus Heikko itsetunto Levottomuus Keskittymättömyys Sääntöjen kyseenalaistaminen Toiminnanohjaus Tapa lähestyä toista Suorapuheisuus Ei vaaran tajua Itsepäisyys Intensiivinen kiinnostuminen Kiusattuna tai kiusaajana Aloittamisen ja lopettamisen vaikeus Kehon kielen tulkintavaikeus Ei osaa pyytää apua Vireystilan vaihtelut Kasvojen tunnistaminen Mielenmalli Vuorovaikutus Kielen hahmotus Ajan hahmotus Syy- seuraussuhteet Automatisaatio Tarkkaamattomuus Ei näe itseään toisen silmin Omien voimien tunnistaminen Jumit Eristäytyminen Rumat puheet Raivarit Aistit Sensomotoriikka Yksikanavaisuus Herkkyyttä eri aistialueilla Impulsiivisuus Aggressiivisuus Itsesyytökset Puhuu kaiken aikaa Ärsyttävän tarkka Nauraa tai itkee muiden mielestä väärässä tilanteessa Ei näe eikä tunnista toisen tarpeita, tunteita tai kokemusta

7 Dialogisuus Kuunteleminen Lapsen tarpeista tietoiseksi tuleminen Lapsen hyväksyminen sellaisena kuin hän on Dialogin toteutuminen teknisesti, näennäinen keskustelu, rupattelu > toinen jää etäiseksi Kahdenkeskisessä tilanteessa helpompaa vaalia tuttuuteen ja jatkuvuuteen sekä aiempiin yhteisiin kokemuksiin perustuvaa vuorovaikutustekijää kuin ryhmätilanteissa

8 Vuorovaikutus Olennaista vuorovaikutuksessa ei ole se, mitä aistia hyödynnetään vaan se, että kontakti syntyy. Myötäelämisen kyky on yksi toimivan vuorovaikutuksen perusedellytyksiä. Miten vähennän asiakkaan stressiä, pelkoja, huolia, ahdistusta, epävarmuutta, ärsytystä, uhmakkuutta, levottomuutta?

9 Anna riittävästi aikaa prosessoida. Anna riittävästi aikaa ja tilaa tuottaa omia ajatuksia. Taukojen ja stressin purkamisen ennakointi visuaalisesti. Osittaminen, strukturointi, ennakointi, visualisoiminen vähentää mm. stressiä = selkeys parantaa toimintakykyä.

10 Onnistuneen vuorovaikutuksen edellytyksiä: Vältä stressaavia kommunikointitilanteita. Ole kielenkäytön malliesimerkkinä vuoroin tuottajana, vuoroin vastaanottajana. Käytä myös asiakkaan omia ilmaisuja. Ole herkkänä kaikkiin vuorovaikutusaloitteisiin malta pysähtyä ja odottaa niitä rauhassa, älä ennakoi vaan tarkkaile ja kuuntele. Anna asiakkaan toimia johtajana tarkkaile kehonkieltä ja käyttäytymistä, varmista elekielellä annettu viesti ja muotoile se sanoiksi tai lauseiksi esim. Ymmärsinkö oikein, että haluat

11 Vuorovaikutus vahvistuu yhdessäolosta eli vuorovaikutustaidot vahvistuvat yhteisten kokemusten kautta. Vuorovaikutuksen peruselementtejä eli kontaktia, läsnäoloa ja vuorottelua tarvitaan kaikissa kommunikointitilanteissa läpi elämän. On tärkeää, että lapsi / nuori voi ilmaista itseään niillä keinoilla, jotka toimivat jo hyvin.

12 Mitä sanotaan, miten sanotaan Millaisia positioita puheella rakennetaan itselle ja toiselle Millaiseksi lapsi lopulta määrittyy vuorovaikutuksen kokonaisuudessa Ajatuksilla on merkitystä! Sanoilla on merkitystä!

13 KOLME TAPAA VÄHENTÄÄ HÄIRITSEVÄÄ KÄYTTÄYTYMISTÄ Ympäristön muokkaaminen melu, valaistus, istumapaikka, henkilökunnan koulutus Käyttäytymisen muokkaaminen merkityksellisen ja myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen apuna mm. aineelliset ja sosiaaliset palkkiot Hermoverkon muokkaaminen aistien ja motoriikan harjoittaminen auttavat hermoverkon uudelleenmuotoutumisessa pyritään vaikuttamaan syihin eikä seurauksiin

14 Keinoja haastavissa tilanteissa Luottamuksen rakentaminen Strukturointi, ennakointi, osittaminen, visualisointi, motivointi Pysähdy-mieti-toimi Vireystilan muuttaminen Huomion kiinnittäminen toisaalle? huomiotta jättäminen? Aivojumppa Rentoutuminen, hengittäminen Myötätunnon osoittaminen Tuen ja turvan tarjoaminen tarjoaminen Sillan rakentaminen yli synkän virran Huumori harkiten Vahvuusbongaus

15 Tukea kohtaamisiin Miksi tapaaminen on järjestetty, tavoite Valokuva (paikasta ja työntekijöistä) Aika Nystyrätyyny Time timer Fläppitaulu Aistimateriaalia Kuvat Tekstiviesti, s-posti Oheistoiminta, tauko

16 Lapsen / nuoren kohtaaminen Pulmat aistijärjestelmissä yhden tai useamman aistin alueella voivat tuottaa herkästi laukeavan stressireaktion. Pakene Taistele Jäädy Varsinkin stressin vaikutuksen alaisena hankala hahmottaa kokonaisuuksia ja keskittyä olennaiseen Puheen tukena visuaalisuus esim. piirtäminen, kuvatai viittomakommunikaatio

17 Asiakkaat voivat mm. edellä mainituista syistä eksyä unohtaa / unohtua käsittää eri tavalla kuin tarkoitit käsittää kirjaimellisesti Eri tavalla kokeminen, hahmottaminen tai ajatteleminen ei ole este vaan mahdollisuus

18 Kysy, älä oleta Ota selville ja huomioi aistien ali- ja yliherkkyydet Piirrä käynnin kesto ja rakenne janalle, ympyrään jne. Puhu ja liikehdi rauhallisesti ennakoiden tekojasi Jos asiakas hätääntyy: pysähdy, puhu matalalla, rauhallisella äänellä, hidasta liikkeitäsi ja anna aikaa Ennakoi, strukturoi, osita, visualisoi, motivoi, positivisoi, selkeytä

19 ÄLÄ PAKOTA! JUURI TÄMÄ KOHTAAMINEN ON RAKENNUSPALIKKA TULEVAISUUTEEN Kukaan ei koskaan kysynyt, et mitä mä tarviin?

20 Motivaation voima muutoksessa Oma halu, oma valinta Onnistun! Toisten kanssa yhdessä > vertaistuki Tavoitteen on oltava: myönteisesti määritelty, konkreettinen, pilkottavissa osatavoitteiksi, jotakin kohti menevä, realistinen, aikataulutettu, palautteen mahdollistava

21 Sisäinen motivaatio on tutkitusti yhteydessä Sitkeyteen tehtävien hoitamisessa Suurempaan joustavuuteen ja luovuuteen Nautinnon ja tekemisen ilon kokemukseen Parempaan mielenterveyteen ja hyvinvointiin Parempaan fyysiseen terveyteen Parempiin läheisiin ihmissuhteisiin Parempaan (työ)hyvinvointiin Parempaan suoriutumiseen kaikessa ja kaikkialla niin lapsilla kuin aikuisilla

22 Motivaatiota vähentävät Rangaistuksen uhka Määräaikojen antaminen Arviointi Vertailu ja kilpailu Epäarvostava tai yksilön epäpätevyyttä esiin tuova ympäristö. Kylmä tunneympäristö Liian vaikea tai helppo tehtävä

23 Tarinan uudelleen kirjoittaminen Perhe / vanhemmuus negatiivisen seurannan kohteena Monenlaisia tarinoita Uuden, myönteisemmän tarinan vahvistaminen Vahvuusbongaus Ratkaisukeskeisyys Roolin vaihto Luovu omista tavoitteistasi?

24 Pidätkö ongelmana ihmistä itseään vaiko ongelmaa? Sijoitatko ongelmat ihmisen sisään vaiko ulkopuolelle? Kiinnitätkö huomiosi ihmisen puutteisiin vaiko mahdollisuuksiin? Puhutko paljon ongelmasta ja sen yksityiskohdista vai etsitkö vaihtoehtoisia kuvauksia ja tarinoita?

25 Positiivisen kehän vahvistaminen Vahvuuksien näkeminen, luottaminen Itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen jatkuvasti Hyväksyminen, rohkaiseminen Kiittäminen, voimavarojen hyödyntäminen Kehuminen, kannustaminen ja motivointi Taitojen vahvistaminen > ohjaaminen Positiivinen, myönteinen viestintä suoraan ja ohi Palautteen antaminen Arvostaminen, auttaminen, tukeminen, opastaminen Uteliaisuus Rentous, huumori, leikkisyys

26 Lähteet ja kirjallisuus: Tony Attwood: Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen (2012) Leena Mannström-Mäkelä: Nepsy- valmentajakoulutus (2010) Kirsi Saukkola: Nepsy- valmentajakoulutus (2014) Riitta-Liisa Göös: Arkielämän ABC (2010) Donald Szegda, Erja Hokkanen: Apua arkeen ja aistihäiriöihin Maarit Virta, Anita Salakari: ADHD-aikuisen selviytymisopas tutkittua tietoa ja käytännön vinkkejä (2012) Lähteenoksa Meri: Valmentajien tapaaminen (2013)