NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Transkriptio

1 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia, usein koko elämänhistorian mittaisia. Haasteet syntyvät suhteessa ympäristön vaatimuksiin ja haasteiden painopiste voi vaihdella eri ihmisillä tai saman ihmisen eri elämänalueilla ja eri elämänvaiheissa. Tästä syystä neuropsykiatrinen kuntoutus ei yleensä rakennu kokonaan jonkin yksittäisen intervention varaan, vaan tyypillisesti koostuu toisiaan täydentävistä, eri osaalueisiin painottuvista interventioista. Neuropsykiatrisella kuntoutuksella pyritään keskeisesti maladaptiivisten ajatus- ja käyttäytymismallien asteittaiseen muokkaamiseen ja uusien keinojen omaksumisen myötä pysyvään positiiviseen elämänmuutokseen. Neuropsykiatristen haasteiden eri osa-alueiden kuntouttaminen vaatii usein moniammatillista lähestymistapaa. Kuntoutus voi olla ryhmätai yksilömuotoista, tai näiden yhdistelmä. 2. KUNTOUTUJAT Neuropsykiatrista kuntoutusta tarjotaan potilasryhmille, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: Aikuisille helsinkiläisille, joilla on todettu lapsuusiässä alkanut kehityksellinen neuropsykiatrinen oireyhtymä (pääluokat F84 ja F90 sekä F98.8) ja joilla on voimassa oleva kuntoutussuunnitelma, jossa on määritelty kuntoutuksen tavoitteet ja painopisteet. ADHD:n oireita ovat toiminnanohjauksen vaikeudet, tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus sekä tunnesäätelyn vaikeudet. ADHD-oireistoon voi liittyä myös psykiatrisia ongelmia, kuten masennusoireita ja ahdistuneisuutta, päihteiden käyttöä ja epäsosiaalista käytöstä. ADHD:hen voi liittyä myös oppimisen tai kehityksen erityisvaikeuksia (esim. motoriikka, hahmotus, kieli ja kommunikaatio), tai ongelmia minäkuvassa, itsetunnossa ja sosiaalisissa vuorovaikutustaidoissa. Autisminkirjon häiriöihin liittyy vaikeuksia mm. toiminnanohjauksessa, kokonaisuuksien ja osien suhteiden hahmottamisessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikoinnissa ja muiden ajattelun ymmärtämisessä. Tyypillistä on, että kognitiivisten kykyjen ja arjen selviytymistaitojen välillä voi olla suuri ero. Autismikirjon henkilöllä voi usein olla muita samanaikaisia neuropsykiatrisia tai psykiatrisia häiriöitä. Kuntoutujalla voi olla diagnosoituna samanaikainen psykiatrinen häiriö, jonka tarpeenmukaisesta hoidosta on huolehdittu asianmukaisesti. 3. HOIDON ALOITUS JA PROSESSI

2 Neuropsykiatrisen kuntoutuksen edellytyksenä on yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, josta tulee riittävän selkeästi käydä ilmi kuntoutujalle toiminnallista haittaa aiheuttavat haasteet, kuntoutusinterventioiden tarve ja priorisointi, kuntoutuksen tavoitteet, painopisteet ja kuntoutusjakson kesto. Kuntoutussuunnitelman tarkoituksena ei ole kokonaan räätälöidä kuntoutustoimenpiteiden sisältöä, vaan kuntoutuksen suunnittelu voi jatkua kuntoutuksen aikana myös kuntoutujan, kuntouttajan ja hoitavan verkoston näkemysten mukaan. Neuropsykiatrinen kuntoutus on tarkoituksenmukaista aloittaa mahdollisimman pian diagnoosin asettamisen jälkeen, mikäli akuutti psykiatrinen oirehdinta tai päihdeongelma ei ole esteenä. Potilaan hoitosuhde tulee säilyttää kuntoutuksen ajan ja hoitavan taho vastaa kuntoutuksen seurannasta, tarvittaessa konsultoiden HYKS neuropsykiatrian poliklinikkaa. Kuntoutusjaksot voivat enimmillään olla 30 kertaa/jakso. Enimmillään kuntoutusta myönnetään yhteensä 60 kertaa. Tällöin kuntoutus voi koostua esimerkiksi kahdesta maksimipituisesta jaksosta tai useammasta lyhyemmästä jaksosta. Kuntoutujille, joilla on useampi toiminnallista haittaa aiheuttava neuropsykiatrinen diagnoosi, voidaan enimmäismäärä myöntää kutakin neuropsykiatrista diagnoosia kohden. Psykiatria- ja päihdepalvelujen järjestämän neuropsykiatrisen kuntoutuksen tavoite on toimia osana potilaan saatavilla olevaa hoidon, kuntoutuksen ja tuen kokonaisuutta, johon voi lisäksi kuulua esimerkiksi KELAn myöntämät kuntoutukset ja sosiaalitoimen myöntämä tuki ja ohjaus. Pääsääntöisesti tapaamisten kesto voi olla min, erityistapauksissa potilaan oirekuvasta johtuen tapaamiset voidaan joutua toteuttamaan kaksoiskäynteinä kestoltaan min. Myös koti- tai verkostokäyntien kesto voi olla tarvittaessa min. Pääsääntöisesti jaksojen tulisi sisältää alku- ja loppuneuvottelut hoitotahon kanssa. Kuntouttajan tulee tehdä lausunto kuntouksen etenemisestä mielellään ennen loppuneuvottelua hoitavan tahon ja kuntoutettavan kanssa. Kuntoutuja ja kuntoutuksen järjestämisestä vastaava taho valitsevat sopimuskumppanien keskuudesta kuntoutujalle hänen tarpeita vastaavan kuntoutusmuodon ja kuntouttajan. Psykiatrian ja päihdehuollon erisyispalvelujen ylilääkäri hyväksyy kuntoutuksen ja myöntää maksusitoumuksen kuntoutukseen. Maksusitoumuksessa määritellään tarkemmin kuntoutuksen aikana tapahtuvat käyntimäärät ja niiden tiheys. Sosiaali- ja terveysvirasto hankki vuonna 2014 neuropsykiatrista kuntoutusta eri asiakkaille noin yhteensä 550 hoitokertaa. Ajalla toteutuneita hoitokertoja oli noin 510 ja noin 40 eri kuntoutusta oli käynnissä samanaikaisesti. Kuntoutusmäärien ennakoidaan kasvavan jatkossa. 4. NEUROPSYKIATRISEN KUNTOUTUKSEN ERI OSA-ALUEET Neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa on kolme eri osa-aluetta (hankinnan kohdetta). Nämä osa-alueet ovat: Neurokognitiivinen kuntoutus, neuroaffektiivinen/psykososiaalinen kuntoutus ja käytännönläheinen ADL -toimintojen kuntoutus. Nämä osa-alueet on esitelty tarkemmin alla. Osa-alueiden jaottelulla pyritään keskeisimmän kuntoutuksen sisällön painotukseen, ei eri osa-alueiden sisältöjen rajaamiseen toisistaan kokonaan erillisiksi. Paino-

3 piste voi kuntoutusjakson aikana tai eri kuntoutusjaksoilla vaihdella tarpeen mukaan kuntouttajan pätevyysvaatimukset huomioiden. Eri osa-alueiden kuntoutuksia voidaan tarpeen mukaan toteuttaa peräkkäin tai limittäisesti. Kaikkiin osa-alueisiin liittyy olennaisesti psykoedukaatio, oiretiedostuksen lisääminen, käytäntöön suuntautuva taitoharjoittelu sekä motivaatiotyöskentely. Verkostotyöskentely hoitavan tahon ja kuntoutujan lähiverkostojen kanssa (perhe, työ, koulu yms.) on tärkeää kaikilla osa-alueilla. A. Neurokognitiivinen kuntoutus Painopisteenä ovat neurokognitiiviset toiminnot, kuten muisti ja oppiminen, tarkkaavuus, ja erilaiset toiminnanohjauksen osa-alueet kuten impulsiivisuus, suunnitelmien tekeminen ja toteuttaminen, priorisointi. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi opiskelu- ja työtaidot, elämän- ja arjenhallinta, sosiaalinen kognition eri osa-alueet ja sosiaaliset taidot. Neurokognitiivisesti painottunut yksilökuntoutusjakso voi olla kestoltaan enimmillään 30 x 45 min tai erityisistä hoidollisista perusteista kaksoiskäynteinä 30 x 90 min. Maksimipituisia jaksoja voi olla enimmillään kaksi. Neurokognitiivisesti painottunutta neuropsykiatrista kuntoutusta voivat tehdä vähintään kolmen vuoden neuropsykiatrisen työkokemuksen omaavat neuropsykologit. B. Neuroaffektiivinen/psykososiaalinen kuntoutus Painopisteenä on tunnesäätelyyn, tunnetaitoihin, minäkuvaan, negatiivisiin ajatuksiin ja uskomuksiin, itsetuntoon, sosiaalisen kognition eri osa-alueisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvä neuropsykiatrinen kuntoutus Neuroaffektiivisesti painottunut yksilökuntoutusjakso voi olla kestoltaan enimmillään 30 x 45 min tai erityisistä hoidollisista perusteista kaksoiskäynteinä 30 x 90 min. Maksimipituisia jaksoja voi olla enimmillään kaksi. Neuroaffektiivista/ psykososiaalispainotteista neuropsykiatrista kuntoutusta voivat tehdä vähintään kolmen vuoden neuropsykiatrisen työkokemuksen psykoterapeutit. Jos psykoterapeutilla ei ole psykologin tai neuropsykologin koulutusta, tulee hänellä olla neuropsykiatrisen valmentajan pätevyys. C. Käytännönläheinen ADL -toimintojen kuntoutus Painopisteenä on käytännönläheinen, jalkautuva, keskeisesti kuntoutujan omassa ympäristössä tapahtuva työskentely. Tavoitteina voivat olla esimerkiksi arjen ja elämänhallinnan kohentaminen, sosiaaliset taidot, opiskelu- ja työtaitojen kohentaminen

4 Käytännönläheinen kuntoutusjakso voi olla kestoltaan enimmillään 20 x 60 min tai kaksoiskäynteinä 20 x 120 min joista vähintään viisi tulee olla kotikäyntejä. Jaksoja voi olla enimmillään kaksi. Käytännönläheistä kuntoutusta voivat antaa vähintään kolmen vuoden neuropsykiatrisen työkokemuksen omaavat toimintaterapeutit ja sairaanhoitajat, joilla on myös neuropsykiatrisen valmentajan koulutus. Kaikkia edellä esiteltyjä kuntoutuksen osa-alueita (A, B ja C) on mahdollista toteuttaa yksilökohtaisen kuntoutuksen lisäksi myös ryhmämuotoisesti. Ryhmäkuntouksen kesto kaikissa osa-alueissa voi enimmillään olla 30 x 90 min. Ryhmien tulee olla suljettuja ja suositeltava ryhmäkoko on 6-8 kuntoutujaa. Ryhmiin tulee olla nimetty kaksi ohjaajaa, joista päävastuussa olevan tulee täyttää yksilökuntouksessa määritellyt pätevyysvaatimukset. 5. KUNTOUTTAJALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET Kaikissa eri neuropsykiatrian kuntoutuksen osa-alueissa kuntouttajan vähimmäisvaatimuksena on se, että kuntouttaja on terveydenhuollon ammattilainen ja hänellä on 3 vuoden työkokemus kohderyhmän neuropsykiatrisesta kuntoutuksesta ja/tai hoitotyöstä. Terveydenhuollon ammattilaisiksi hyväksytään seuraavat alla listatut ammattinimikkeet. Valmentajan koulutukseksi hyväksytään vähintään 20 op laajuinen koulutus, johon on sisältynyt työnohjaus ja kirjallinen teoriatietopaketti. Toimintaterapeutti, jolla myös neuropsykiatrisen valmentajan koulutus Neuropsykologi. Neuropsykologilla tarkoitetaan tässä yhteydessä laillistettuja psykologeja, joilla on joko neuropsykologian erikoistumiskoulutus (PsL), kliinisen neuropsykologin täydennyskoulutus tai KELAn neuropsykologisen kuntoutuksen VETtai ET-kuntouttajapätevyys. Sairaanhoitaja/psykiatrinen sairaanhoitaja, jolla neuropsykiatrisen valmentajan koulutus Psykoterapeutti, jolla neuropsykiatrisen valmentajan koulutus (mikäli ei ole psykologin ammattitutkintoa) Lisäksi kuntouttajalla tulee kuukausittainen työnohjaus kuntoutusjakson aikana. Työnohjaus ei ole pakollinen, mikäli kuntouttaja on itse VET-tason neuropsykologi tai psykoterapeutti. Palveluntuottaja voi olla: Yritys, jonka tarjouksessa on ilmoitettava ne henkilöt jotka tulevat kuntoutusta tekemään Ammatinharjoittaja

5 Psykoedukaatio, oiretiedostus, motivaatiotyöskentely, taitoharjoittelu, verkostotyö Neurokognitiivinen kuntoutus neurokognitiiviset toiminnot, opiskelu- ja työtaidot, elämänja arjenhallinta, sosiaalinen kognitio ja sosiaaliset taidot Neuroaffektiivinen/psykososiaalinen kuntoutus tunnesäätelyn ja tunnetaitojen, minäkuvan, negatiivisten ajatusten ja uskomusten, itsetunnon, sosiaalisen kognition ja sosiaalisten taitojen kohentaminen Käytännönläheinen ja jalkautuva ADL taitojen harjoittelu keskeisesti kuntoutujan omassa ympäristössä tapahtuva työskentely arjen ja elämänhallinnan, sosiaalisten taitojen, opiskelu- ja työtaitojen kohentamiseksi Psykoterapeutti hoitaja taterapeutti Sairaan- Kuntoutuksen toteuttaja / kuntoutuksen osaalueet Neuropsykologi Toimin- Esimerkki eri ammattiryhmien toteuttamista osa-alueista: 6. TILAT JA MUUT VAATIMUKSET Kuntouttajalla tulee olla asianmukaiset kuntoutustilat, jossa kuntoutus on mahdollista toteuttaa. Vastaanottotilojen tulee sijaita Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla ja niihin tulee päästä helposti julkisilla liikenne välineillä. Mikäli vastaanottotilat sijaitsevat Espoossa tai Vantaalla, tulee niiden sijainti olla raideliikenteen aseman välittömässä läheisyydessä, jotta ne ovat helposti saavutettavia. Palveluntuottajalla tulee olla tietosuojattu ajanvarausjärjestelmä (vähintään puhelin tai faksi).