Kävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta Lisää arkiliikkumista Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla hankkeen päätösseminaari 10.12.2013 Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen Liikkumattomuuden seurauksista ja kustannuksista Kävelyn ja pyöräilyn terveyshyödyt Arkiaktiivisuuden lisääminen
Suomalaisten fyysinen aktiivisuus 25-64-vuotiaat % 100 Naiset Miehet % 100 80 vapaa-ajan liikunta 80 60 työliikunta* 60 40 40 20 0 työmatkaliikunta 20 0-72 -77-82 -87-92 -97-02 -07-72 -77-82 -87-92 -97-02 -07 vuodet vuodet *niiden osuudet, joiden työ oli fyysisesti raskasta tai sisälsi paljon kävelyä tai nostelua Lähde: FINRISKI 1972 2007 (THL), Husu ym. 2011
Vain 12% aikuisista täyttää terveysliikunnan suositukset EI SÄÄNNÖLLISTÄ LIIKUNTAA 12 % 15 % VAIN VERKKAISTA JA RAUHALLISTA KESTÄVYYSLIIKUNTAA 11 % REIPASTA TAI RASITTAVAA 38 % 6 % 18 % KESTÄVYYSLIIKUNTAA JA/TAI LIHASKUNTOA, MUTTA EI RIITTÄVÄSTI AINAKIN 2PV/VKO LIHASKUNTOHARJOITTELUA, EI TARPEEKSI KESTÄVYYSLIIKUNTAA SUOSITUKSEN MUKAISESTI KESTÄVYYSLIIKUNTAA, EI TARPEEKSI LIHASKUNTOHARJOITTELUA Aikuisten terveysliikunnan toteutuminen SUOSITUKSEN MUKAISESTI KESTÄVYYSLIIKUNTAA JA LIHASKUNTOHARJOITTELUA Lähde: Helakorpi ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2011.
Nuorten terveystapatutkimus (Tay) Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten 12 14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina 1991 2009 Tommi Vasankari, UKK-instituutti % 100 80 Selvästi riittämätön % 100 80 Selvästi riittämätön 60 60 40 40 20 Riittävä 20 Riittävä 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 12-v. 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 12-v. % 100 % 100 80 Selvästi riittämätön 80 Selvästi riittämätön 60 60 40 40 20 Riittävä 20 Riittävä 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 14-v. 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 14-v.
Nuorten terveystapatutkimus (Tay) Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten 16 18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien vapaa-ajan riittävän liikunnan osuudet vuosina 1991 2009 Tommi Vasankari, UKK-instituutti % % 100 Selvästi riittämätön 100 80 80 Selvästi riittämätön 60 60 40 20 Riittävä 40 20 Riittävä 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 16-v. 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 16-v. % % 100 100 80 Selvästi riittämätön 80 Selvästi riittämätön 60 60 40 40 20 Riittävä 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Tytöt 18-v. 20 Riittävä 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pojat 18-v.
Liikaa istumista Breakfast 15 mins Work on computer 3.5 hrs Transport From work 45 mins Watch TV 4 hrs Á Awake 7 am Transport to work 45 mins Lunch 30 mins Work on computer 4 hrs Evening meal 30 mins Walk 30 min Sleep 11pm Sitting Opportunities 15.5 hrs D.Dunstan
Riittämättömän liikunnan seurauksia
Liikkumattomuuden kustannukset miljardeja vuosittain Riittämätön säännöllinen liikunta aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 300-400 miljoonan euron kustannukset yli puolet sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä lähes puolet suoria terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja
Elintapasairauksista Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Yli miljoonalla pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus Eniten työstä poissaoloja aiheuttava sairausryhmä Toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin Tyypin 2 diabetes Yli 300.000 diabeetikosta 85% sairastaa tyypin 2 diabetesta Yli 200.000 sairastaa tautia tietämättään Yksi nopeimmin lisääntyvistä kansansairauksista Ennalta ehkäisy, elintavat Fyysisellä aktiivisuudella voidaan vaikuttaa
Ehkäisee Fyysinen passiivisuus aiheuttaa sairauspoissaoloja Ross ym. 2000 Ylipaino Fyysinen aktiivisuus Jans ym. 2007 Ehkäisee TULES Fyysinen aktiivisuus Lahti ym. 2008, Jans ym. 2007 Sairauspoissaolot Ylläpitää, parantaa Fyysinen kunto Ylläpitää, parantaa Toimintakyky
Vuonna 2011 alkaneet sairauspäivärahaosuudet sairauspääryhmittäin Lähde: Kansaneläkelaitos 2011
Sairauspoissaolojen kustannuksista Sairauspoissaolot Kelan maksamat sairauspäivärahat v.2011 15699 ~ 834,2 milj. (Kela 2012) Sairauspäivä maksaa työnantajalle 240-380 (Lehtonen 2010) Kolmannes tuki- ja liikuntaelinten sairauksia (Kela 2012) Teollisuuden työntekijöillä varsinaisia sairauspoissaoloja keskimäärin 111 tuntia ~ 2vko (EK 2009) Mittavat kustannukset yrityksille ja yhteiskunnalle Fyysisellä aktiivisuudella säästöjä!
32 % työvoimasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää 68 % 32 % Ennen aikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät Viralliseen eläkeikään asti työssä Lähde: Schugk 2012
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksista Ennenaikainen eläköityminen Työkyvyttömyyseläkettä v.2011 sai 202 900 henkilöä (Findikaattori 2012) Työkyvyttömyys - eläkkeiden hinta v. 2011 2 342 milj. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 29 % (Findikaattori 2012) Mittavat kustannukset yrityksille ja yhteiskunnalle Fyysisellä aktiivisuudella säästöjä!
Lähde: Kansaneläkelaitos 2012 Työkyvyttömyyseläkkeen yleisimmät myöntämisperusteet
Fyysinen aktiivisuus ei ole terveyden kannalta riittävää Elintapasairauksien riski lisääntyy
Arkiliikunta = terveysliikunta Arjen pienillä muutoksilla kohti terveyttä ja hyvää oloa Adapted from Haskell 1995 & Vuori 1997
Fyysisen aktiivisuuden jana (Vasankari 2012) Kaksi riippumatonta riskitekijää Fyysisen aktiivisuuden jana Istuminen/ muu paikallaanolo Tulevat istumisen rajoittamisen suositukset Rauhallinen kävely ja muu kevyt liikkuminen liikuskelu Intensiivinen liikunta/ urheilu Nykyiset fyysisen aktiivisuuden suositukset Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020
Säännöllinen ja kohtuullinen liikunta Auttaa työikäisiä säilyttämään työkykynsä eläkeikään saakka lihasmassa on 50-vuotiaalla pienentynyt 10 %, 70-vuotiaalla jo 40 % (UKKinsituutti) Auttaa painonhallinnassa Auttaa kehittämään ja ylläpitämään luuston, lihasten ja nivelten toimintakykyä Auttaa ikääntyneitä säilyttämään toimintakykynsä ja selviytymään itsenäisesti Vähentää sairastumisriskiä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin Ehkäisee korkean verenpaineen kehittymistä ja voi alentaa verenpainepotilaiden verenpainetta Pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen Alentaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä Vähentää masennuksen ja ahdistuksen oireita ja parantaa mielialaa Alentaa ennenaikaisen kuoleman riskiä Saattaa vähentää eräiden syöpätyyppien riskiä Parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua Kansanterveyden parantaminen
30 minuuttia päivässä aktiivista liikkumista kuulostaa helpolta
Päivittäinen työmatkaliikunta Miehistä 11% ja naisista 18 % kävelee tai pyöräilee työmatkoillaan 30 minuuttia tai enemmän Lähde: Helakorpi ym. 2012. AVTK 2011
30-59-vuotiaat naiset Työmatkaliikunnan alueellinen jakautuminen Työmatkaliikuntaa vähintään 30 min päivittäin (%) 1972-2012 30-59-vuotiaat miehet Lähde: Finriski 2012 (Laatikainen KKI-päivillä 18.3.2013)
Pyöräilyn ja kävelyn terveyshyödyt Työmatkakävely ja pyöräily laski riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin tyypin 2 diabetekseen kohonneeseen verenpaineeseen rasvakudoksen lisääntymiseen paransi kuntoa Väestötutkimusten tuloksissa merkittävä aleneminen kokonais- ja syöpäkuolleisuudessa sekä sydän- ja verisuonisairauksien, paksusuolen ja rintasyövän sairastavuudessa Lähde: Oja P, Titze S, Bauman A, de Geus B, Krenn P, Reger-Nash B, Kohlberger T, Health benefits of cycling: a systematic review, Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2011; 21:496-509
Työmatkapyöräilyn hyvinvointivaikutukset Luca Stanca, Department of Economics, University of Milano Bicocca (VeloCity 2013) Kulkutapaosuudet Italian maakuntien pääkaupungeissa (n=103) % Tyytyväisyys elämään kulkutavan mukaan Polkupyörä 3.0 Auto 58.3 Moottoripyörä 5.9 Julkinen liikenne 19.2 Kävely 13.7
Lisää aktiivista arkiliikkumista
Kävelyn ja pyöräilyn imagon nostaminen Viestintä + markkinointi Sosiaalisen viestinnän merkitys Näkyvyys, tunnistaminen Kannustimet Markkinointikampanja on työkalu luomaan tunnetasolla halu kävelyyn ja pyöräilyyn Asenteisiin vaikuttaminen
Yksilö valitsee mieluiten liikkumismuodon, joka on HELPOIN NOPEIN SUJUVIN MUKAVIN TALOUDELLISIN Ratkaisuissa huomioitava kohderyhmä
Minnesota, U.S.A. Rakennettiin uusi parkkipaikka, josta noin 1,5 km viihtyisä kävelyreitti keskustaan Keskustassa pysäköinti maksaa 8 dollaria/ päivä, uudella parkkipaikalla yhden dollarin päivässä 7 dollarin säästö on motivoinut ihmisiä kävelemään 15 minuuttia töihin ja 15 minuuttia autolle päivittäin = 30 minuuttia lisää arkiaktiivisuutta Annual Diabetes Practice Update 1.11.2013/ Mark Fenton
Paris Pieton = Pariisi kävelijöille hanke Hélène Driancourt, Ranska (Walk21, 2013) Toimet kävelyn edistämiseksi: 1) Suljetaan katuja väliaikaisesti tapahtumia varten Pariisi hengittää joka sunnuntai Seine-joen piennar kävelijöille Julkiset paikat kaikille 2) Uusia kävely-ystävällisiä alueita Luodaan lisää alueita, joissa nopeusrajoitus 30 km/h Kävelypainotteiset alueet, niissä nopeusrajoitus 20 km/h - 2013: merkintäkokeilut kaduilla, uusi visuaalinen ilme suojateille (viisi erilaista). Tavoitteena herättää autoilijoiden huomiota tulosta kävelypainotteiselle alueelle, tietoisuuden lisääminen - Suojatiemerkinnät = pienet neliöt, tiensuuntaiset seebraraidat, jne. 3) Työpajat, joista parhaiden ideoiden toteuttaminen, esim. kännykkäpatio kirjaston ulkopuolelle istutukset, yleiset käymälät, penkit
WHO: HEAT-työkalusta maksutonta on-line koulutusta englanniksi Huom: all times are for Copenhagen time zone In English language: 4 September @ 15:00 3 October @ 19:00 30 October @ 9:00 22 November @ 15:00 17 December @ 10:30 Huom: Suomessa tunti Tanskan aikaa myöhemmin Rekisteröintilinkki koulutukseen: http://www.kki.likes.fi (Ajankohtaista) For questions please write to heat@euro.who.int
Kiitos! liisamaria.kinnunen@likes.fi