Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset"

Aku Myllymäki
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi

2 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä Määrä / Laatu Osoittava / Selittävä Kokemus(tieto)

3 Taiteen ja kulttuurin vaikutuksia Kokemukset ja elämykset taidenautinnot Oman ja toisten luovuuden tunnistaminen Minä -kuvan, identiteetin, ihmisyyden tunnistaminen ja kehittäminen Maailmankuvan jäsentäminen Hyvän olon, terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä Ajanviete, arjesta irtautuminen, voimaannuttaja Työkyvyn ylläpitäjä ja edistäjä Osallistuminen ja vaikuttaminen Yhteisöllisyyden ylläpitäjä ja tuottaja Viihtyisämpi ympäristö Yhteiskunta- ja talouskehityksen voimavara

hyvinvoinnin edistäjä Ajanviete, arjesta irtautuminen, voimaannuttaja Työkyvyn ylläpitäjä ja edistäjä Osallistuminen

4 Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia Lapset ja nuoret/taide: - lisää taitoja ja tietoja - vahvistaa itsetuntoa - lisää kykyä ajatella monipuolisesti - lisää kiinnostuneisuutta asioihin ja lisää aktiivisuutta jne. (mm. Dice consortium 2010) -> myönteinen vaikutus oppimiseen, elämänhallintaan ja hyvinvointiin -> panostus taideopetukseen, -kasvatukseen ja lastenkulttuuriin - Kotitausta, sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma, vaikuttaa - Taide ja kulttuuri nuorisotyön osana edistää nuorisotyön tavoitteita, mm. ehkäisee syrjäytymistä

Dice consortium 2010) -> myönteinen vaikutus oppimiseen, elämänhallintaan ja hyvinvointiin -> panostus taideopetukseen,

5 Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia (jatkuu) Taide ja työelämä (mm. Schiuma 2011): - aktivoi ja innostaa kehittämistoimintaa - avaa uusia näkökulmia työn tekemiseen ja johtamiseen - lisää luovuutta ja synnyttää innovaatioita - tuottaa hyötyjä työn tekijöille parempana jaksamisena ja hyvinvointina - interventiot työelämään perustuvat ammatillisesti koeteltujen taidelähtöisten menetelmien käyttöön

ja johtamiseen - lisää luovuutta ja synnyttää innovaatioita - tuottaa hyötyjä työn tekijöille

6 Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia (jatkuu) Ikääntyvät ja työikäiset muutoin kuin työssä: Vaikuttaa eliniänodotteeseen myönteisesti (Bygren, Konlaan ) Kuolleisuusriski vähentyy (Bygren ym. 1996, Väänänen ym. 2009) Vähemmän lääkärikäyntejä, kaatumisia ja yksinäisyyttä; kohentuva mieliala (Cohen ym. 2006) Koettu terveydentila kohentuu (Johansson ym. 2001) Sairaalassaoloaika lyhenee, lääkkeiden käytön tarve vähenee, verenpaine laskee ym. (Staricoff ym. 2003) Elvyttää muistia/muistisairaat (Hannemann 2006); dementoitumisalttius vähentyy (Small ym. 2007, Wilson ym. 2007) Musiikki aktivoi aivotoimintoja; nopeuttaa toipumista (Särkämä ym. 2008) Elämänhallinnan tunne lisääntyy (Kilroy ym. 2007)

2006) Koettu terveydentila kohentuu (Johansson ym. 2001) Sairaalassaoloaika lyhenee, lääkkeiden käytön tarve vähenee, verenpaine laskee ym. (Staricoff ym.

7 Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia Johtopäätöksiä 1 Myönteisiä vaikutuksia on ei syytä liioitella eikä vähätellä Tutkimustuloksia on mutta niitä tarvitaan lisää (vrt. liikunta) Mikä syy, mikä seuraus? -> Ne, jotka osallistuvat yhdistystoimintaan, vapaaehtoistyöhön, harrastuksiin, kulttuuritoimintaan ym. aktiviteetteihin, elävät pitempään (Hyyppä 2007,2008) -> Selityksenä ei välttämättä harrastukset sinänsä vaan taustalla olevan yhteisön sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus (jotka johtavat ja kannustavat harrastuksiin)

-> Ne, jotka osallistuvat yhdistystoimintaan, vapaaehtoistyöhön, harrastuksiin, kulttuuritoimintaan ym.

8 Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia Johtopäätöksiä 2 -> Oleellista yksilötasolla oma kokemus (ei niinkään tutkimustieto) -> Yhteisötasolla kokemusten yleisyys + tutkimustieto lähtökohtana Kulttuurin hyvinvointivaikutusten soveltamisalueita: Lastensuojelu Koulun ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö Nuorisotyö Työelämä Vastaanottokeskukset Vankilat Sairaalat, hoitolaitokset Vanhustenhuolto Asuinalueet Ym., ym. ym. Vaikutuksia (kuntien ja valtion) talouteen mutta vakuuttaako ja vaikuttaako tieto päätöksentekijöitä?

Lastensuojelu Koulun ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö Nuorisotyö Työelämä Vastaanottokeskukset Vankilat Sairaalat,

9 Liikunnan vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin Ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa (- mm. tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, sokeritasapaino, ylipaino, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydänsairaudet, mielenterveysongelmat jne.) Vaikuttaa myönteisesti lasten tiedolliseen toimintaan ja kehitykseen (mm. muisti ja toiminnanohjaus) Parantaa jaksamista, keskittymiskykyä ym. työelämässä Työnantajan näkökulmasta, vähentää sairauspoissaoloja ja terveydenhoitokuluja Yhteiskunnan näkökulmasta liikunta vaikuttaa työurien pidentämiseen, työn tehokkuuteen ja tuottavuuteen, so-te-kuluihin

) Vaikuttaa myönteisesti lasten tiedolliseen toimintaan ja kehitykseen (mm. muisti ja toiminnanohjaus) Parantaa jaksamista, keskittymiskykyä ym.

10 Liikunta / Haasteita Liikkumattomuuden syiden tunnistaminen / liikkumattomien tavoittaminen Lasten liikunnan lisääminen / monipuolistaminen Työmatkaliikunnan edistäminen Työpäivän fyysisen aktiivisuuden lisääminen

liikunnan lisääminen / monipuolistaminen

Kulttuuritilaisuuksissa käyminen 1991 1999 2009 Kaikki 78 76 83 Miehet 75 72 79 Naiset 81 80 86 10-14 91 89 99 15-24 93 91 94 25-44 79 81 88 45-64 76 73 82 65-56 55 63 Suomen

11 Kulttuuritilaisuuksissa käyminen Kaikki Miehet Naiset Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5639.

12 Kulttuuritilaisuuksissa käyminen taiteenaloittain Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

13 Kulttuuriharrastukset 1999 ja 2009, 10 vuotta täyttänyt väestö, % Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

14 Ikääntyvät kulttuurin käyttäjinä Uudet 50 + sukupolvet aktiivisempia kuin edelliset Uudet 50+ sukupolvet myös monipuolisempia kuluttajia kuin edelliset vuotiaat ja vuotiaat jokseenkin yhtä aktiivisia 80+ ikävaiheessa kiinnostus kulttuuriin säilyy mutta osallistuminen vähenee Vähiten osallistuvat: - Ikääntyneet Työttömät v eläköityneet / eläkkeelle joutuneet (osa kuitenkin hyvin aktiivisia) - Maalta kaupunkiin muuttaneet ikääntyneet Pynnönen & Mitchell, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore 2012

osallistuminen vähenee Vähiten osallistuvat: - Ikääntyneet 80+ - Työttömät 50-69 v.

15 Ikääntyvät kulttuurin käyttäjinä / Selittäviä tekijöitä Aiempien ikävaiheiden aktiivisuus ennustaa aktiivisuutta ikääntymisen ikävaiheissa Kiinnostus kulttuuriin kulttuuritahto selittää aktiivisuutta Osallistuminen yhdistys- ym. toimintaan ennustaa kulttuuriosallistumista Muita selittäviä tekijöitä: ikä, koulutustaso, kunto/terveys, tarjonta, etäisyydet, hinta Puoliso/ystävä/ryhmä tms. seura ja järjestetyt kuljetukset lisäävät osallistumista Pynnönen & Mitchell, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore 2012

toimintaan ennustaa kulttuuriosallistumista Muita selittäviä tekijöitä: ikä, koulutustaso, kunto/terveys, tarjonta, etäisyydet,

16 Omakohtainen harrastaminen 50 + ikäluokissa 2/5 (40 %) ei ole koskaan harrastanut omakohtaista taiteellista ja luovaa toimintaa miehistä puolet, naisista kolmasosa Mitä omakohtaisesta harrastamisesta saa? 1. Oman käden jäljen näkeminen/itsen ilmaiseminen ja toteuttaminen (39 %) 2. Mielekäs toiminta (34 %) 3. Hoitaa mieltä (33 %) 4. Koen pystyväni johonkin/nautin osaamisestani (30 %) 5. Tuottaa iloa (28 %) (Nuorilla jokseenkin samat syyt, lisäksi tietojen ja taitojen oppiminen ja uusien kaverien saaminen - Nuorisobarometri 2009) Pynnönen & Mitchell, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore 2012

Mielekäs toiminta (34 %) 3. Hoitaa mieltä (33 %) 4. Koen pystyväni johonkin/nautin osaamisestani (30 %) 5.

17 Vapaaehtoistyötä neljän viikon aikana tehneiden osuus 1999 ja 2009, 10 vuotta täyttäneet, % Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

Ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5639.

Samankaltaiset tiedostot

Kirjasto ja kulttuuri ikääntyvien hyvinvointia lisäämässä?

Kirjasto ja kulttuuri ikääntyvien hyvinvointia lisäämässä? Katja Pynnönen, TtM, tohtorikoulutettava Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto Pitkää ikää kirjastosta, Jyväskylän kaupunginkirjaston