Raportti 67070391.BJ 21.1.2008 Leivonmäen kunta Niininiemen asemakaava Luontoselvitys
1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa luonnonympäristön yleispiirteet sekä mahdolliset luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet alueella. Selvitystä varten koottiin olemassa olevat luontotiedot ja tehtiin maastokäynti 29.6.2007. Selvityksen teki FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. Selvitysalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Leivonmäen kunnassa noin 1,5 km keskustaajaman länsipuolella. Siihen kuuluu Rutajärven Kirkkoselkään rajoittuva Niininiemen alue, jonka pinta-ala on noin 25 ha. Pääosa selvitysalueesta on rakennettua aluetta tai nuorta talousmetsää. Alueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tämän luontoselvityksen perusteella alueen luontoarvoiltaan huomionarvoisimpia kohteita ovat Niininiemen pienet rakentamattomat metsäalueet. Lisäksi Haapalahdella ja Niininiemen itäpuolisella lahdella lienee vähäisessä määrin linnustollista arvoa. Kohteiden vaikutus maankäytön suunnitteluun on lievä ja niiden säilyttämistä suositellaan kaavan muut tavoitteet huomioon ottaen. Selvitysalue rajoittuu Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Haapasuo-Syysniemi- Rutajärvi-Kivijärvi -kokonaisuuteen, johon kohdistuvien vaikutusten merkittävyys tulee luonnonsuojelulain 65 :n perusteella kaavaa laadittaessa tarvittaessa arvioida. Turussa 21.1.2008 Pöyry Environment Oy Tommi Lievonen toimialapäällikkö Soile Turkulainen projektipäällikkö Yhteystiedot: Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18, 20520 Turku Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0196118-8 Puh. 010 33 310 Fax 010 33 31501
Sisältö 1 Yhteenveto 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 1 3 LÄHTÖTIEDOT 1 4 MAASTOKARTOITUKSET 2 5 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 2 6 TULOKSET ERROR! BOOKMARK NOT DEFINED. 6.1 Natura 2000 -alue 3 6.2 Muut luontokohteet 4 6.3 Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit 5 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 6 8 LÄHTEET: 6 Valokuvat Soile Turkulainen 2007. Kannen kuva: Metsää ja kivenlohkareita Niininiemen kärjessä.
1 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Leivonmäen kuntaan Niininiemen asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa luonnonympäristön yleispiirteet sekä mahdolliset luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet alueella. Selvitystä varten koottiin olemassa olevat luontotiedot ja tehtiin maastokäynti 29.6.2007. Selvityksen teki FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI Selvitysalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Leivonmäen kunnassa noin 1,5 km keskustaajaman länsipuolella. Siihen kuuluu Rutajärven Kirkkoselkään rajoittuva Niininiemen alue, jonka pinta-ala on noin 25 ha. Pääosa selvitysalueen rantavyöhykkeestä on jo rakennettua. Muilta osin selvitysalue on metsäinen. Selvitysalueen sijainti. Maanmittauslaitos 2005. Lupa nro 495/KP/04. 3 LÄHTÖTIEDOT Selvitysalueella ei ole Natura 2000-alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai eikä muita tiedossa olevia valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Selvitysalue rajoittuu Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi -kokonaisuuteen. Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmässä tai Keski-Suomen ympäristökeskuksen rekisterissä ei ole havaintotietoja uhanalaisista lajeista selvitysalueelta (tarkistettu 6.7.2007). Haapalahti-Niininiemi alueelle on tehty liito-oravaselvitys, joka kattaa selvitysalueen metsäiset osat (Huuskonen 2007).
4 MAASTOKARTOITUKSET 67070391.BJ Luontoselvitys tehtiin yleiskaavaa varten vaadittavalla tarkkuudella Suomen ympäristökeskuksen ohjetta soveltaen (Söderman 2003). Maastokäynnillä alue kierrettiin kertaalleen ja maastossa pyrittiin lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten mukaisesti huomioimaan seuraavat kohteet: luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 mukaiset luontotyypit vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a mukaiset luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 1093/1996 3 luvun 10 mukaiset tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (Rassi ym. 2000) sekä luontodirektiivin 79/409/ETY liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin 92/43/ETY liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueella todetut luontoarvoiltaan merkittävät kohteet on esitelty luvussa 6 ja niiden rajaukset on esitetty tekstin ohessa karttakuvilla. 5 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Rutajärvi on karun tyyppinen järvi, jonka ranta- ja vesikasvillisuus on melko niukkaa. Selvitysalueella rannat ovat pääosin karuja ja rantarakentaminen on muuttanut niiden luonnontilaa. Haapalahdessa ja Niininiemen itäpuolisessa lahdessa on runsaammin kelluslehtisiä ja lahtien pohjukoissa rantaluhtaa. Rutajärven pintaa on laskettu 1800-luvulla yli kolme metriä (Ympäristöministeriö 1992). Järven pohjoisosan vedenlaatu on erinomainen (Keski-Suomen ympäristökeskus 2006). Selvitysalueen metsät ovat pääosin nuoria talouskäytössä olevia tuoreen kankaan kuusikoita. Varttuneen metsän kuviota on Niininiemen kärjessä ja Haapalahden rannalla. Niininiemen itäpuolisen lahden pohjukan tuntumaan ulottuu hakkuualue. Rutajärveä reunustaa kapeana vyöhykkeenä lehtipuusto ja paikoin on rannan tuntumassa järvenlaskussa paljastuneita kivikkovyöhykkeitä ja lohkareita. Linnustoltaan ja muulta eläimistöltään selvitysalue on maastokäynnin perusteella melko tavanomainen, mutta rajoittuminen vesistöön tuo lajistoon monipuolisuutta. Rutajärven linnustoon kuuluvat mm. kuikka, selkälokki, kalasääski ja laulujoutsen (Keski-Suomen ympäristökeskus 2005). 2 Selvitysalueen metsät ovat pääosin nuoria kuusikoita. Rutajärvi on karun tyyppinen.
6 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 3 6.1 Natura 2000 -alue Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi (FI0900074) Rutajärven, Haapasuon ja Syysniemen alue on laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, joka käsittää suo-, joki- ja metsäalueita (Keski-Suomen ympäristökeskus 2005). Alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luonto- ja lintudirektiivien perusteella (SCI ja SPA-alue). Rutajärvi sisältyy osittain valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan (Ympäristöministeriö 1991) ja Rutajoen vesistöalue erityissuojelua vaativiin vesistöihin (Ympäristöministeriö 1992). Arvotus: Selvitysalue rajoittuu Rutajärveen, joka on osa kansainvälisesti arvokasta Natura 2000-verkostoon kuuluvaa kokonaisuutta. Luonnonsuojelulain 65 :n perusteella Natura-alueen ulkopuolisten hankkeiden ja suunnitelmien vaikutukset suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin tulee arvioida, jos niillä todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. RSO Natura 2000 Natura 2000-rajaus ja rantojensuojeluohjelmarajaus (RSO)Rutajärvellä. Niininiemen sijainti on merkitty nuolella. Lähde: Suomen ympäristökeskus.
6.2 Muut luontokohteet 4 1 ja 2. Haapalahti ja Niininiemen itäpuolinen lahti Haapalahden (kohde 1) pohjukassa on ruovikon reunustama pienialainen sara- ja ruoholuhta ja matalassa vedessä kelluslehtisiä. Lahdella ruokaili maastokäynnin aikaan kaksi härkälintua. Lahden itärannalla on venesatama, joten lahden merkitys linnuston ruokailualueena ei liene kovin merkittävä häirinnän vuoksi. Niininiemen itäpuolisen lahden (kohde 2) rauhallisessa pohjukassa ruokaili maastokäynnin aikaan yksi laulujoutsen. Pohjukka reunustaa kapealti saravaltainen luhta. Arvotus: Haapalahdella ja Niininiemen itäpuolisella lahdella lienee vähäisessä määrin merkitystä vesi- ja rantalintujen ruokailualueena. Pohjukoiden rantaluhdat ovat mahdollisia metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, mutta ne sijoittuvat pääosin selvitysalueen ulkopuolelle. Muiden luontoarvoiltaan huomionarvoisten kohteiden rajaukset. Rutajärvi sisältyy Natura-verkostoon (ks. 6.1.)
3 ja 4. Niininiemen metsäalueet 67070391.BJ Niininiemen kärjessä on asutukseen rajoittuva 0,5 ha:n metsäalue, joka sijoittuu järvimaisemassa näkyvälle paikalle ja jolla lienee jossain määrin arvoa paikalliselle virkistyskäytölle (kohde 3). Metsä on hoidettua harvaa sekametsää, jossa kasvaa kookkaita kuusia, mäntyjä ja koivuja. Alueella on runsaasti sammalpeitteisiä kivenlohkareita. Hieman etelämpänä niemessä on tien kahta puolta sijoittuva rakentamaton noin 1 ha:n alue, jonka itäosassa kasvaa järeäpuustoista kuusimetsää ja länsipuolella sekametsää (kohde 4). Alueella on runsaasti kookkaita haapoja, joista ainakin yhdessä on kolo. Linnuista havaittiin käpytikka sekä vanhojen havu- ja sekametsien lajeihin kuuluva puukiipijä. Puustoltaan alue on sellainen, että se soveltuisi liito-oravan elinalueeksi, mutta papanoita ei todettu. Arvotus: Niininiemen kärjen metsällä on lähinnä maisemallista ja virkistyskäyttöarvoa. Eteläisempi metsäalue on luontoarvoiltaan huomionarvoinen vanha sekametsä. Kohteiden merkitystä lisää niiden sijainti rakennetulla alueella, missä muut metsäalueet ovat nuoria. Toisaalta pieni pinta-ala vähentää kohteiden arvoa metsälajistolle. 5 Selvitysalueen huomioarvoisimmat metsäalueet ovat Niininiemen kärjessä. 6.3 Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Haapalahti-Niininiemi alueelle on tehty liito-oravaselvitys, jossa alueella ei todettu merkkejä liito-oravasta (Huuskonen 2007). Selvitykseen eivät sisältyneet selvitysalueen rakennetut osat länsirannalla ja Niininiemen kärjessä. Tämän asemakaavaa varten tehdyn luontoselvityksen perusteella Niininiemen kärjessä on pienialainen metsä, jossa on liito-oravalle sopivia metsän elementtejä, kuten ainakin yksi kolohaapa ja järeitä kuusia. Alueelta ei löytynyt kesäkuun maastokäynnillä liitooravan papanoita, joten todennäköisesti alueella ei ainakaan silloin ollut liito-oravan asuttamaa esiintymää. On mahdollista, ettei alue täytä liito-oravan elinympäristövaatimuksia, sillä yksinään noin 1 ha:n kokoinen alue on liito-oravan elinpiiriksi liian pieni ja siihen liittyvillä metsäalueilla puusto on hyvin nuorta. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n perusteella kielletty. Uhanalaistarkastelussa (Rassi ym. 2000) liito-orava on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi (VU).
6 Selvitysalueella ei todettu sellaisia elinympäristöjä, joilla voisi olla erityistä merkitystä muille uhanalaisille tai EU:n luonto- tai lintudirektiivilajeille. Toisaalta ilman yksityiskohtaisia lajistoselvityksiä ei tällaisen lajiston esiintymistä alueella voida täysin sulkea pois. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Pääosa selvitysalueesta on rakennettua aluetta tai nuorta talousmetsää. Alueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tämän luontoselvityksen perusteella alueen luontoarvoiltaan huomionarvoisimpia kohteita ovat Niininiemen pienet rakentamattomat metsäalueet. Lisäksi Haapalahdella ja Niininiemen itäpuolisella lahdella lienee vähäisessä määrin linnustollista arvoa. Kohteiden vaikutus maankäytön suunnitteluun on lievä ja niiden säilyttämistä suositellaan kaavan muut tavoitteet huomioon ottaen. Selvitysalue rajoittuu Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Haapasuo-Syysniemi- Rutajärvi-Kivijärvi -kokonaisuuteen, johon kohdistuvien vaikutusten merkittävyys tulee luonnonsuojelulain 65 :n perusteella kaavaa laadittaessa tarvittaessa arvioida. 8 LÄHTEET Geologian tutkimuskeskus 2007: Geokartta-palvelu. http://geokartta.gtk.fi/ Huuskonen, I. 2007: Liito-oravaselvitykset Leivonmäen Rutalahdessa ja Haapalahden-Niininiemen alueella. - Tutkimusraportti 72/2007. Jyväskylän yliopisto, ympäristötutkimuskeskus. Keski-Suomen ympäristökeskus 2005: Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi -Natura-alueen tiedot. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=16231&lan=fi Keski-Suomen ympäristökeskus 2006: Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus 2000-2003. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=45515&lan=fi Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. - 192 s. Metsälehti Kustannus. Helsinki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2000: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. 432 s. Ympäristöministeriö. Helsinki. Suomen ympäristökeskus 2007: Hertta-järjestelmän tiedot luontokohteista ja uhanalaisista lajeista. Ympäristöministeriö 1991: Rantojensuojeluohjelman alueet. Selvitys 97/1991. Ympäristöministeriö 1992: Erityissuojelua vaativat vesistöt. Selvitys 63/1992. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Kirje 9.11.2005. Yhteydenotot: Leivonmäen kunta Keski-Suomen ympäristökeskus, luonto ja kulttuuriympäristöt -osasto