Sosiaali- ja terveyslautakunta 67 16.08.2016 Sosiaali- ja terveyspalvelujen 31 24.08.2016 tilaajajaosto Sosiaali- ja terveyskeskuksen osavuosikatsaus 2/2016 7431/02.02.02/2016 STLTK 16.08.2016 67 Sosiaali- ja terveyslautakunnan toinen osavuosikatsaus laaditaan ajalta 1.1.-31.7.2016. Toisessa osavuosikatsauksessa on talouden ja toiminnan to teuman lisäksi esitetty talousarviomuutoksia kuluvalle vuodelle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulos ei ole suoraan vertailukelpoinen viime vuoteen, sillä poistot on tämän vuoden alusta kirjattu suoraan sosiaali- ja ter veys palve lui hin. Heinäkuun tilanteen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen vuosikate on n. 1,5 milj. eu roa eli vain hieman huonompi kuin vuosi sitten, jolloin vuosikate oli 1,65 milj. euroa. Yhteistoiminta-alueen nettoyksikön vuosikate on n. 2,2 milj. euroa, vuo si sitten vastaavan luvun ollessa 2,33 milj. euroa. Sosiaali- ja ter veys pal ve lu jen toimintakate ilman kun tien maksuosuuksia on n. 164,2 milj. euroa, jos ta Joensuun osuus on n. 130,1 milj euroa, Kon tio lah den osuus 19,2 milj. eu roa ja Ou tokum mun osuus 14,8 milj. euroa Heinäkuun tilanteen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ovat kasva neet 1,7% viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yh teis toi minta-alu een kunnista nettomenot ovat kasvaneet eniten Outokummussa 2,6% Joen suun menojen kasvun ollessa 2,2%. Kontiolahden nettomenojen muutos on kään ty nyt laskuun, menot ovat laskeneet 2,4% vuoden takaiseen tilanteeseen ver rat tu na. Joensuussa sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ilman erikoissairaanhoitoa ovat kasvaneet 1,2% ja erikoissairaanhoidon menot 3,7% viime vuoteen ver rattu na. Osavuosikatsauksessa esitetään lisämäärärahoja 5,5 milj. euroa, josta suurin osa 4,2 milj. euroa kohdistuu erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon bud je tis ta puuttuivat kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien osalta Siun soten ja maa kun nal lis ten ict-hankkeiden menot, joiden osuus erikoissairaanhoidon määrä ra ha li säyk ses tä Joensuussa on 1,3 milj. euroa. Puuttunut summa 1,3 milj. euroa on kuitenkin Joensuussa budjetoitu tilaajan budjettiin, joten todellinen mää rä raha li säys kaupungin kannalta on erikoissairaanhoidossa n. 2,9 milj. euroa. Oman toi min nan osalta haettava lisämääräraha n. 1,3 milj. euroa kohdistuu mm. terveys pal ve luis sa aikuispsykososiaaliseen asumiseen (0,2 milj. euroa), sillä mm. Pai ho lan purku on lisännyt asumisen ostopalvelujen tarvetta. Hoito- ja hoivapalveluissa kor ja taan sisäisiä ateriamaksuja ravintopalvelujen osalta tehostetussa pal ve lu asu mi ses sa. Laitoshoitoa on jouduttu ostamaan muilta yhteis toi min ta-alu een kunnilta enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin, minkä vuoksi lisämäärärahaa tar vi taan 0,2 milj. euroa. Yhteistoiminta-alueen sisäisellä laitoshoidon käytöllä on saatu pidettyä erikoissairaanhoidon jonot kurissa. Sosiaalipalveluihin jou du taan hakemaan myös lisämäärärahaa, vaikka
alkuvuodesta budjetissa näytettiin py sy vän. Sosiaalisen asumisen kulut ylittävät talousarvion 0,7 milj. eurolla ja vam mais pal ve lu jen 0,4 milj. eurolla. Perhepalveluissa terapioiden tarve on puo les taan huomattavasti ennakoitua suurempi ja määrärahaa joudutaan lisäämään 0,15 milj. euroa. Kontiolahden nettomenot laskevat lähes jokaisella tulosalueella. Suhteellisesti eni ten menot ovat laskeneet terveyspalveluissa, jossa menojen lasku on jopa 6,2% edelliseen vuoteen nähden. Aiemmista vuosista poiketen myös Kon tio lahden erikoissairaanhoidon menot ovat laskusuuntaiset. Lisämäärärahaa eri koissai raan hoi toon joudutaan kuitenkin hakemaan maakunnallisten ict-hankkeiden ja Siun soten kustannusten vuoksi 145.000 euroa. Erikoissairaanhoidon li säyk sistä huolimatta Kontiolahden talousarviomuutos on nettobudjettia alentava, sillä hoi to- ja hoivapalveluissa esitetään budjetin vähentämistä n. 100.000 eurolla ja so si aa li pal ve luis sa n. 250.000 eurolla. Kontiolahden sosiaali- ja ter veys pal ve lu jen nettobudjettia esitetään kokonaisuutena vähennettäväksi 0,2 milj. euroa. Outokummun nettomenojen kasvuvauhti on laantunut toukokuun 2,9 %:sta heinä kuun 2,6%:iin. Menojen kasvuvauhdin lasku kohdentuu omaan toimintaan, sillä siinä menot ovat laskeneet 2,5% viime vuoden vastaavaan ajan koh taan verrattuna. Sen sijaan erikoissairaanhoidon menojen kasvu on kiih ty nyt 2016 kevään 10,8%:n kasvun tilanteesta heinäkuun 12,4%:iin. Eri kois sai raan hoi toon tarvittava lisämääräraha on 0,2 milj. euroa. Tästä summasta maa kun nal lis ten ict-hankkeiden ja Siun soten osuus on 129.000 euroa. Omassa toi min nas sa lisämäärärahaa haetaan sosiaalipalveluihin perhepalvelujen las ten suo je lun laitoshoitoon ja sijaisperhetoimintaan n. 140.000 e. Kokonaisuutena Ou to kummun talousarvioon on kuitenkin arvioitu tarvittavan vain 0,2 milj. euroa net tomää rä ra ho jen lisäystä, sillä hoito-ja hoivapalvelujen laitoshoidon talousarvio alittuu 132.000 euroa ja kattaa osan määrärahojen lisäyksestä. Liitteenä olevassa osavuosikatsauksessa on esitetty toiminta ja mää rä ra ha muutok set ja palveluohjelmien kärkihankkeet, kehittämishankkeiden toteutuminen se kä mittaristo kun nit tain. Valmistelijat: talousjohtaja Anne Kosonen, hoi to- ja hoivapalvelujen johtaja Sei ja Ka ru kan nas, sosiaalipalvelujen johtaja Lee na Korhonen, va. johtava ylilääkäri Lee na Timonen Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. antaa tilaajajaostolle liitteen mukaisen talouden ja toiminnan osa vuo si katsauk sen ajalta 1.1.-31.7.2016. 2. esittää tilaajajaostolle liitteen mukaisten talousarviomuutosten ja kuntien mak su osuuk sien muutosten hyväksymistä. SOTETIJ 24.08.2016 31 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupungin raportointiohjeiden mukaan toiminnan ja talouden tilasta raportoidaan lauta- ja johtokunnille sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaostolle ja kaupunginhallitukselle kuukausittain. Osavuosikatsaukset
laaditaan neljännesvuosittain. Sosiaali- ja terveyslautakunta on antanut 16.8.2016 67 osavuosikatsauksen ja esittää muutoksia vuoden 2016 tilauksiin ja kuntakohtaisiin maksuosuuksiin. Kuntakohtaiset muutokset on tiivistetty yllä esitetyssä lautakunnan pykälätekstissä. Seuraavassa on esitetty tarkemmat kuntakohtaiset analyysit. Pykälän liitteenä on esitetty tilausten, kehittämishankkeiden sekä mittariston toteutuminen. Tilaajajohtaja (Joensuu): Joensuun sosiaali- ja terveyspalvelujen tilauksen toteutumaprosentti oli toukokuun lopussa 58,1 %. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 2,2 %. Kasvu sisältää Siun soten valmistelun kustannusten sekä maakunnallisten ict-hankkeiden osuuden. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ennusteen mukaan Joensuun tilaus on ylittymässä kokonaisuutena 5,5 milj. euroa. Ylitys sisältää Siun soten valmistelukustannusten ja maakunnallisten ict-hankkeiden osuuteen varatun määrärahan siirron kaupunginhallituksen toimialueelta. Varsinaisen ylityksen osuudeksi jää siten 4,2 milj. euroa. Ylityksestä erikoissairaanhoidon osuus on 2,9 milj. euroa ja muun, ns. oman toiminnan 1,3 milj. euroa. Siun soten ensi vuoden kehysvalmistelun pohjaksi on tarpeen arvioida ennusteet mahdollisimman realistiseksi kuntayhtymän toiminnan käynnistämisen turvaamiseksi. Terveyspalvelut Terveyspalveluiden tilauksen toteutumaprosentti on heinäkuun lopussa 58,1 %, kasvua edelliseen vuoteen nähden 2,9 %. Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää suun terveyden tilauksen pienentämistä n. 0,1 milj. eurolla ja aikuispsykososiaalisten tilaukseen n. 0,2 milj. euron määrärahalisäystä. Vastaanottotoiminta Vastaanottotoiminnan tilaus on tiukka ja siinä pysyminen edellyttää loppuvuonna toimenpiteitä. Painetta tilauksen toteutumiseen aiheuttaa lääkärivakanssien hyvä täyttöaste. Vastaanottopalveluiden osalta toiminnan kehittämistä on jatkettu Hyvä Potku hankkeessa. Myös hyvinvointiaseman kehittäminen on jatkunut. Puheluiden vastausprosentti on ollut asetettua 90 %:n tavoitetta matalampi, heinäkuussa 79 % (helmikuussa 76 %, maaliskuussa 73 %, huhtikuussa 76 %, toukokuussa 79 %). T3 aika (kolmas kiireetön aika) lääkärille oli heinäkuussa 36 (helmikuussa 40 päivää, maaliskuussa 37 päivää, huhtikuussa 40 päivää, toukokuussa 26 päivää). Siilaisella kokeiluna ollut monihuonemalli, jossa saman päivän aikana pääsee
kiireettömässä asiassa lääkärille, on vakiintunut käytännöksi. Samoin käytännöksi on vakiintuneet ns. ajokorttitodistuspäivät. Päivystävän fysioterapeutin suoravastaanotto on käytössä Siilaisella sekä Rantakylässä. Vaarojen terveysasemilla on otettu käyttöön etälääkärijärjestelmä. Potilaan tutkimiseen tarkoitettu laitteisto on Tuupovaaran terveysasemalla ja vastaanottava pää on Kiihtelysvaaran terveysasema. Enon ja Uimaharjun terveysasemilla hoidontarpeen arviointia on tehostettu siten, että potilaat ohjautuvat oikean ammattilaisen vastaanotolle. Terveysneuvonnassa asiakasmäärä on hieman noussut. Neuvoloihin siirtyi vuoden alusta lukien isyydentunnustaminen. Vastaanottopalveluissa on maahanmuuttajatyöhön irrotettu yksi terveydenhoitaja. Psykiatrinen osaaminen on vahvistunut edelleen psykiatristen sairaanhoitajien siirtyessä vastaanotoille. Suun terveys Suun terveyden tilaus on alittumassa. Kiireettömän hoidon jono on purettu ja hoitoon pääsee ilman jonomenettelyä, koska asiakas saa hoito- tai tutkimusajan suoraan yhteydenottohetkellä. Kiireetön tutkimusajanvaraus pystytään toteuttamaan nyt alle kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellinen hoito on järjestetty 25.1.2016 alkaen uudella toimintamallilla ja vuoden 2016 aikana ostopalveluna. Rantakylän hammashoitolassa siirryttiin helmikuussa uuteen toimintamalliin. Hoitoon tulevien määrä on pysynyt korkealla ja puheluiden määrät ovat kasvaneet selvästi. Tämä on näkynyt erityisesti päivystysvastaanoton ruuhkautumisena. Suuhygienistin seulonta on vähentänyt jonoon sijoitettavien määrää noin kolmanneksella. Aikuispsykososiaaliset palvelut Aikuispsykososiaalisten palveluiden tilaukseen on esitetty 0,2 milj. euron määrärahalisäystä asumispalveluiden ylitysennusteen johdosta. Asumispalveluiden tilauksen toteutumiseen on liittynyt koko vuoden haasteita mm. sen seurauksena, että Paiholan sairaalan siirtyessä psykiatriataloon potilaspaikat vähenivät. Kotikuntoutukseen on siirretty vuoden 2016 aikana 13 asiakasta asumispalveluista, tuetumpiin palveluihin on siirtynyt 10 asiakasta ja uusia asiakkaita on tullut 13. Uusista asiakkaista 8 on Paiholan sairaalasta pitkäaikaisesta laitoshoidosta siirtyneitä. Kotikuntoutusta vahvistettiin tilauksen mukaisesti toukokuun alusta kahden työntekijän työpanoksella. Avohoidon asiakasmäärä on ollut kasvussa, mitä selittää mm. toiminnan muutokset hoitajien vastaanotoille siirtymisen myötä. Integraatiotyötä jatketaan PKSSK:n kanssa Siun sote huomioiden. Päihdepalveluiden avopalvelujen asiakas- tai käyntimäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta lukuun ottamatta korvaushoidossa olevien määrää, joka on vähentynyt 10 henkilöllä viime vuoteen verrattuna Kuntoutus Kuntoutuksen tilaus on toteutumassa. Tilauksessa asetetut käyntimäärätavoitteet (käyntiä/työntekijä/päivä) eivät toteudu fysioterapiaa lukuun ottamatta.
Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon tilaus on ylittymässä 4,2 milj. eurolla. Tästä 1,32 milj. euroa on Siun soten ja maakunnallisten ict-hankkeiden osuutta, joiden rahoitukseen on varauduttu kaupunginhallituksen toimialueella. PKSSK:n oma erikoisalakohtainen laskutus on kasvanut 1,6 %, mutta erityistaso, ns. ohilaskutus on laskenut 7,0 % edellisvuoteen nähden. Jonotuspäiviä on kertynyt alkuvuodesta 35. Lähetemäärä ja käyntimäärät ovat edelleen edellisvuotta korkeamalla tasolla. Hoito ja hoiva Hoidon ja hoivan tilauksen toteutumaprosentti oli heinäkuun lopussa 56,1 %, muutos edelliseen vuoteen -1,4 %. Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää tilauksen muuttamisesta 0,35 milj. eurolla. Omaishoidontuki Omaishoidon tukea odottaa kaksi myöntämispeusteet täyttävää hakijaa ja kaksi hakijaa odottaa tuen korotusta. Omaishoidontuen vapaapäiväjärjestelyihin varattu palvelusetelimääräraha on sidottu. Omaishoitajia tukevia palveluita on kehitetty aktiivisesti. Kotona asumista tukevat palvelut Kotona asumista tukevien palveluiden tilaus on ylittymässä henkilöstökulujen ylittymisen sekä tulojen ennakoitua pienemmän kertymän johdosta. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä on ollut kasvussa. Välitön työaika oli helmikuussa 55,3 % ja maaliskuussa 58,1 %, huhtikuussa 58 % ja toukokuussa 59 % ja heinäkuussa 58,5 % (tavoite 60 %). Laaja henkilöstön kotikuntoutuskoulutus on pidetty ja moniammatillisen kuntoutustarpeen arviointityöryhmän toiminta käynnistyi toukokuun alussa. Kotihoidon resurssipoolin kokeilu käynnistyi. Entisissä Raitatuulian tiloissa Kotilahdessa käynnistyi kotihoidon henkilöstön työpanoksella Välietappi -toiminta, jossa hoidetaan asiakkaita, joilla ei ole sairaalahoidon tarvetta, mutta kotiutuminen ei ole vielä mahdollista. Kotisairaalan hoitopolkuja on kehitetty ja toiminnan tunnettavuutta on lisätty pitämällä infotilaisuuksia hoivakodeissa, kotihoidossa, erikoissairaanhoidossa sekä yksityisille palveluntuottajille. Kevään aikana ikäneuvolan vapaaehtoistoiminta, seurakunta ja Kotikartano järjestivät yhteisen koulutuksen uusille vapaaehtoisille. Asumispalvelut Tilaukseen varatut ravintopalveluiden ostojen määrärahat olivat alunperin liian pienet, miltä osin tilausta esitetään korjattavaksi, muilta osin tilaus toteutuu.tehostetun palveluasumisen yksikön Sireenipihan toiminta käynnistyi vuoden alussa. Heinäkuun lopussa omissa tehostetun asumispalvelun yksiköissä oli 303 paikkaa ja yksityisissä asumispalveluissa 349 asiakasta. Senioripihan hoivakodin viimeisen laitososaston purkua jatketaan syksyn aikana aikana: 32-paikkainen laitososasto muutetaan 16-paikkaiseksi tehostetuksi palveluasumiseksi. Tehostettuun asumispalveluun odotti heinäkuun lopussa 59 asiakasta, joista terveyskeskussairaaloissa 31, lyhytaikaishoitopaikoilla hoivakodeissa 14 ja omassa kodissa kotihoidon ja omaisten turvin 14.
Terveyskeskussairaalat Terveyskeskussairaaloiden tilaus ylittyy, koska joensuulaisia on hoidettu arvioitua enemmän Outokummun ja Kontiolahden yksiköissä, vastaavasti Outokummun ja Kontiolahden tilaus pienentyy tältä osin. Pitkäaikaishoidon osuus pieneni tammikuussa, kun Senioripihassa yksi osasto saatiin kokonaan tehostetun palveluasumisen käyttöön. Osuus pienenee edelleen syksyllä Senioripihan muutosten myötä. Jononhallinta on edelleen hyvällä tasolla, vaikkakin jonopäiviä on kertynyt yhteensä 35. Kesän aikana on hoitajia koulutettu ergonomiaosaamiseen. Hoito- ja hoivapalveluissa on tehtävien uudelleen järjestelyllä aloitettu hygieniahoitajakokeilu. Kokeilulla saadaan kustannussäästöä, kun hygieniaosaamista vahvistetaan, käytänteitä yhtenäistetään, ennaltaehkäistään epidemioita ja niihin voidaan puuttua tehokkaammin jo varhaisessa vaiheessa. Koko hoito- ja hoivapalvelujen tulosalueella on Lean-menetelmää käyttäen kehitetty asiakkaiden kuntoutuspolkua, huomioiden asiakkaan siirtymiset hoitoketjun eri vaiheissa. Hoito- ja hoivapalvelut on myös mukana vapaa-aikakeskuksen hallinnoimassa Tuuppari-hankkeessa, joka tukee ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämistä. Ensimmäinen ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämistä tukeva pilottiryhmä on kokoontunut kolmen kuukauden ajan. Uutta toimintamallia suunnitellaan yhteistyössä eri keskusten kanssa. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden tilauksen toteutumaprosentti oli heinäkuun lopussa 56,6 %, muutos edelliseen vuoteen2,4 %. Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää tilauksen muuttamista lähes 0,9 milj. eurolla, josta vajaat 0,3 milj. euroa kohdistuu aikuissosiaalityöhön, runsas 0,4 milj. euroa vammaispalveluihin ja vajaat 0,2 milj. euroa perhepalveluihin. Aikuissosiaalityö Aikuisossiaalityö on ylittymässä sosiaalisen asumisen ylittymisen johdosta. Sosiaalisen asumisen asiakasmäärän kasvu ei näytä taittuvan. Sosiaalisen asumisen kilpailutuksen myötä maaliskuusta alkaen uusien asiakkaiden asumispalvelupaikka on järjestynyt yksilöllisen minikilpailutuksen perusteella. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tilaus on ylittymässä 0,7 milj. euroa. Toimeentulotuen arvioidaan alittavan tilauksen 0,45 milj. eurolla, mutta käsittelyajoissa oli erityisesti alkuvuodesta jonkin verran viivettä. Tämän johdosta tilausmuutoksessa on huomioitu lisäresurssi loppuvuoden osalta lakisääteisissä määräajoissa pysymiseksi. Uusimuotoinen työttömien monialainen yhteispalvelu (TYP) aloitti toimintansa vuoden 2016 alusta. Uusittu toimintamalli otetaan käyttöön vähitellen. Kuntouttavassa työtoiminnassa asiakasmäärä on lievässä kasvussa ja kuntouttavan työtoiminnan käytössä olevien tilojen laajentumisen myötä asiakasmäärä kasvoi huhtikuussa. Aikuissosiaalityö muutti helmikuun puolivälissä uusiin tiloihin, jotka soveltuvat toimintaan aikaisempaa paremmin Vammaispalvelut Vammaispalveluiden tilaukseen kohdistuu runsaan 0,4 milj. euron ylityspaine,
josta runsas 0,2 milj. euroa vaikeavammaisten palveluihin ja vajaat 0,2 milj. euroa kehitysvammaisten palveluihin. Vaikeavammaisten palveluissa talousarvion ylittyminen kohdistuu erityisesti henkilökohtaiseen apuun. Henkilökohtaisen avun omaa toimintaa on kehitetty yhteistyössä henkilöstöyksikön kanssa ja kokeilu näyttää taloudellisesti perustellulta. Tilauksen ylityspaineet aiheutuvat asiakasmäärien muutoksista. Vaikeavammaisten 5-paikkainen asumisyksikkö valmistuu syyskuussa. Kehitysvammaisten palveluissa nettomenojen kasvu on alkuvuonna ollut nopeaa. Suunnistajantien 15-paikkainen asumisyksikkö avautui tammikuussa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ei enää ole joensuulaisia PKSSK:n palveluiden muutosten myötä. Nupa toiminta laajentui elokuun alusta lukien. Kehitysvammaisten työtoimintayksikkö Majakka siirtyy Utraan elokuussa. Uimaharjussa sijaitsevan Viherkodon osalta tehdään tarkempaa kunto- ja kustannusarviota mahdollisesta remontista. Penttilänrannan monisukupolvikorttelin suunnitelmat ovat edenneet. Rastilipuntien vaikeavammaisten asumisyksikön suunnittelu aloitettiin alusta, koska ARA ei hyväksynyt esitettyjä kustannuksia ja asumisyksikkö valmistunee keväällä 2018. Sepänkatu 38:ssa aloitti toukokuussa kahdesti viikossa kokoontuva yli 65-vuotiaiden kehitysvammaisten kerho. Kerhotoimintaan on ohjattu työ- ja päivätoiminnassa olleita ikääntyviä kehitysvammaisia henkilöitä. Perhepalveluiden tilaus on ylittymässä terapiapalveluiden ja muun lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluiden johdosta. Sosiaalihuoltolain mukainen painopisteen siirtyminen varhaiseen tukeen näkyy palveluiden suoritemäärissä: ehkäisevän lapsiperhetyön ja varhaisen tuen asiakasmäärät ovat kasvaneet samalla kun avohuollon asiakasmäärä on laskenut. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla. Nuorisoasema on siirtynyt osaksi Nuorten palvelukeskusta ja kasvatus- ja perheneuvolasta työpari on siirtynyt Rantakylän hyvinvointiasemalle. Hallinto ja talouspalvelut Hallinto ja talouspalvelut on toteutumassa tilauksen mukaisesti. Hallinnon määrärahojen muutos liittyy muiden tulosalueiden määrärahamuutoksiin, jotka muuttavat laskennallisesti myös hallinnon kunnittaisia määrärahoja. Tilaajajohtaja (Kontiolahti): Sosiaali- ja terveyslautakunnan toinen osavuosikatsaus kattaa ajan 1. 1.- 31.7.2016. Toisessa osa-vuosikatsauksessa on sekä talouden ja toiminnan toteuma sekä lisäksi esitys talousarviomuutoksista kuluvalle vuodelle. Kontiolahden sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteuma 7/2016 on laskenut 2,4 % edellisen vuoden samaan ajanjaksoon nähden. Kontiolahden nettomenot ovat laskeneet melkein kaikilla tulosalueilla, muutamaa aluetta poiketen esim. perhepalveluiden osa-alueella. Eniten laskua on terveyspalveluiden osa-alueella 6,2 % edelliseen vuoteen vastaavaan ajankohtaan nähden. Myös erikoissairaanhoidon menot ovat huomattavasti
vähentyneet. Lisämäärärahatarve johtuu sekä ict-laitteiden hankinnoista ja Siun soten aiheutuvista kustannuksista. Erikoissairaanhoidon lisäyksistä huolimatta, Kontiolahden talousarviomuutos on nettobudjettia alentava. Talousarviomuutosta esitetään vähennettävän hoito- ja hoivapalveluihin n. 100.000 euroa ja sosiaalipalveluihin n. 250.000. euroa. Kokonaisuutena sosiaalija terveyslautakunta esittää nettobudjetista vähennettävän 0,2 milj. euroa. Terveyspalvelut Vastaanotto Lääkäreiden osalta Kontiolahden terveysasemalla käyntitavoitteesta jäädään noin 30 %:a ja asiakastavoitteesta noin 6 %. Lehmossa tavoitteet täyttyvät ja joiltain osin myös ylittyvät. Käyntitavoitteen alitusta selittää se, lääkäreiden työajan käyttö hajaantuu eri työaikamuotoihin ja työsisältöihin. Puheluvastausprosentti on kokonaisuutena parantunut joka terveysasemalla. Puhelujen vastausprosentti heinäkuussa 76 %. Takaisinsoittojen vastausprosentti on koko alkuvuoden ajan ollut 100 %. T3, kolmas kiireetön aika lääkärille, 20 vuorokautta. Talousarviossa pysytään. Suun terveys Asiakas- ja käyntimäärissä viime vuoteen verrattuna on ollut vain hienoista kasvua. Lisäystä viime vuoteen on vain 123 asiakasta ja 407 käyntiä. Maltillinen kasvu selittyy alkuvuoden hammaslääkärivajeella. Kiireettömän hoidon jonossa ei ole yhtään yli kolme kuukautta jonottanutta potilasta. Asiakasprofiilin on tullut muutosta, 71 % kaikista asiakkaista on ollut 18 -vuotta täyttäneitä. Lasten ja nuorten tutkimukset ja hoidot on silti pystytty toteuttamaan asetuksen mukaisesti. Vaikka kulut ovatkin kasvaneet edellisvuoden osavuosikatsauksen lukuihin verrattuna 3 % - 21 700, on nettototeuma kuitenkin 5 % - yli 30 000 - pienempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tämä selittyy tulojen 50 %:n kasvulla viime vuoteen nähden. Bruttotulot ovat lisääntyneet yli 31 000. Talousarvion alitusta nykyisellä meno- ja tulokehityksellä on tulossa n. 40 000. Vakituisen henkilöstön kesälomien vaikutusta lukuun ottamatta ei Kontiolahdella ollut varsinaisesti hammaslääkärivajetta lainkaan kesä- ja heinäkuiden aikana. Aikuispsyksosiaalityö Avopalveluiden osalta asiakas- ja käyntimäärät ovat pysyneet samoina viime vuoteen verrattuna, samoin terapeuttisen työtoiminnan osalta. Päihdepalveluissa oma toiminta on hiukan vähentynyt, samassa suhteessa Sovatekin käyttöaste on kumulatiivisesti noussut. Nousua selittää osin vaikeahoitoiset päihdepotilaat, joiden hoitaminen ei onnistu omana toimintana. Päihdehoidossa laitoskuntoutuspäiviä on ollut enemmän kuin viime vuonna. Aikuispsykososiaaliset palvelut pysyvät talousarviossa. Kuntoutus Kontiolahdella ostetaan kaikki terapiapalvelut kun ei ole omia terapeutteja eikä yhteistoiminta-alueella pystytä huomioimaan Kontiolahden asiakkuuksia. Muutama kontiolahtelainen on käynyt Joensuun puhe- ja toimintaterapeuttien arviossa. Budjetissa pysymisessä on vaikeuksia, terapioiden ostopalveluja joudutaan ostamaan reilusti enemmän kuin mitä on budjetoitu. Budjettia
laadittaessa oli toive, että suurempi osa terapioista voisi toteutua Joensuun terapeuttien toteuttamana, mutta terapeuttien vähäisyys on hankaloittanut toiminnan aloittamista. Kuntoutusasiakkaita on kertynyt suunnitellusti ja budjetissa pysytään. Erikoissairaanhoito Verrattuna 2015 tilanteeseen on terveyskeskuksesta laitettujen lähetteiden määrä vähentynyt 114 lähetteellä. Erikoissairaanhoidon sopimuksen toteuma ilman kehitysvammahuoltoa on 56,0 %, mikä on 4,95 % vähemmän kuin vuosi sitten. Suhteellisesti eniten on vähentynyt nuorisopsykiatrian, tehohoidon ja kipupoliklinikan kustannukset, lisäystä on ollut yleissairaalapsykiatrian, lastenneurologian ja kuntoutuspoliklinikan kustannuksissa. Jonotuspäiviä erikoissairaanhoidosta ei ole kertynyt. Hoiva ja hoitopalvelut Omaishoidon tuki Omaishoidon tukea vapautuvaa määrärahaa odottaa neljä henkilöä. Kokonaisuutena tukea on kuitenkin pystytty myöntämään ja ne on myönnetty pääosin vapautuneiden tukien tilalle. Asumispalvelut Talousarvissa pysymiseen tuo haastetta Rinnetien muuton aiheuttamat lisäkustannukset. Rinnetien hoivakoti muutti Kontioniemeen 1.4.2016, jolloin asiakaspaikat lisääntyivät kolmella, joista lyhytaikaishoivan paikkoja on kaksi. Paikkalisäyksen vuoksi tehtiin myös hoitopäivälisäykset sekä määrärahasiirrot sairaalapalveluista. Rinnetien asiakaspaikkojen lisääntymisen vuoksi on hoitohenkilöstön mitoitusta tarkistettu siten, että mitoitusta tasattiin eri hoivakotien välillä. Tehostetun asumispalvelun paikkaa odotti heinäkuun lopussa muutama asiakas. Terveyskeskussairaala Talousarvio alittaa tämän hetkisen arvion mukaan tilauksen, koska joensuulaisia on hoidettu enemmän kuin, mitä on arvioitu. Tämän vuoksi Kontiolahden kustannukset alenevat ja akuuttihoitopäiviä jouduttiin lisäämään. Kontiolahden sairaalassa on hoidettu joensuulaisia potilaita 1330 hoitopäivää. Maksutuotot ennustetaan jäävän alle talousarvioennusteen. Osaston paikkamäärä väheni 1.4.16 alkaen 38 potilaspaikkaan, koska Rinnetien hoivakodin toiminta siirrettiin uusiin tiloihin Kontiolinnaan. Vähennys koskee pitkäaikaislaitoshoidonpaikkoja. Tämän vuoksi pitkäaikaisiin hoitopäiviin tehtiin korjaukset sekä toimintatuottoja ja -kuluja siirrettiin asumispalveluihin. Erikoissairaanhoidon jonopäiviä ei ole muodostunut. Toimintaa on kehitetty tavoitteiden mukaisesti. Kotiuttamista on kehitetty systemaattisesti. Kotona asumista tukevat palvelut Talousarvioissa ylittymisen uhka on, koska ostopalveluihin on tullut lisää asiakkaita, joiden kustannuksiin ei pystytty varautumaan talousarvion valmisteluvaiheessa. Lisäksi päiväkuntoutuksen kuljetuspalvelut ylittyvät. Kotihoidon toimintaa on kehitetty laadittujen tavoitteiden mukaisesti. Pilotoinnin avulla välitön asiakastyöaika on saatu nousemaan 60,5 %:n.
Heinäkuussa välitön asiakastyöaika oli 61,3 %. Sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityö Perustoimeentulotuen asiakasmäärä on laskenut hieman, mutta menot ovat pysyneet ennallaan tai jopa vähän nousseet. Toimeentulotukihakemusten lakisääteisessä käsittelyajassa on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pysytty. Sosiaalisessa asumisessa asiakasmäärä on pysynyt ennallaan eikä ylityspaineita talousarviossa ole. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista suurin osa on sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä on hyvällä tasolla. Talousarviossa pysymisessä on ylityspaineita, aiheutuen toimeentulotuesta. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat pysyneet 7 arkipäivän sisällä. Asiakasmäärä on noussut, mutta positiivista on, että myönnetty tuki asiakasta kohti ei ole noussut. Välitystiliasiakkaiden määrä on kasvanut muutamalla vuoden takaisesta ja paine uusiin välitystiliasiakuuksiin on olemassa. Vammaispalvelut Määrärahasidonnaisten palvelujen osalta asiakasmäärä on laskenut. Vammaispalveluasiakasmäärä on kasvanut 5 %:a yli talousarvion. Vaikeavammaisten asiakkaiden osalta kustannukset ovat vuodessa laskeneet 30 %:a. Merkittävin kustannusten vähentyminen on tapahtunut henkilökohtaisen avun osalta kustannusten laskettua - 24.2 % vuoden aikana. Suurin vaikuttavin muutos on henkilökohtaisen avun järjestämistavassa tehdyt muutokset. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä on kasvanut maltillisesti alku vuonna. Vaikeavammaisten palveluasumisen asiakasmäärä on säilynyt ennallaan, mutta kustannukset ovat vähentyneet vuodessa - 20.2 %. Kehitysvammaisten avohuoltoasiakkaiden asiakasmäärä, tulot ja kulut toteutuvat talousarvion mukaisesti. Kehitysvammaisten asiakkaiden määrä on ennallaan, mutta kustannusten kasvua on pystynyt ennallaan kehittämällä omaa palvelutuotantoa (esim. Työtanhuan remontti vuonna 2015 mahdollisti uusien päivätoiminta-asiakkaiden palvelujen järjestämisen kunnassa omana toimintana). Vammaispalveluissa ja erityishuollon avohoidossa tulokertymää on yli talousarvion, mikä osaltaan näkyy talousarvion alittumisessa. Tuloja on kertynyt vakuutusyhtiöiden korvauksista ja asiakasmaksutuloista. Perhepalvelut Perhepalvelujen talousarvio ylittyy. Ennaltaehkäisevissä palveluissa palvelujen kysyntä on kasvanut. Perhetyön tarvetta on kuitenkin paljon iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin omaa henkilöstöä ei ole töissä ja palvelua joudutaan hieman ostamaan. Avohuollon asiakasmäärä on laskenut osan asiakkaista siirryttyä lakimuutoksen myötä varhaisen tuen palveluihin. Perhehoitolakiin on tullut muutos 1.7.2016 alkaen niin, että perhehoidon alin hoitopalkkio nousee 691 eurosta 775 /kk. Kustannusvaikutus on noin 2500. Avohuollon sijoituksia on jouduttu tekemään jonkin verran ja osa on ollut aiempaa pidempiä. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja on vuoden takaista enemmän. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä. Sijaishuollossa kustannuksia nostaa sijaishuoltopaikkojen muutokset.
Jälkihuollossa oleville nuorille on jouduttu ostamaan asumisen tukipalvelua sekä sosiaaliohjausta, että heidän yhteiskuntaan integroitumisensa sujuisi paremmin, mikä vuoksi jälkihuollon ostopalvelujen tarvitaan lisämäärärahaa. Kasvatus- ja perheneuvolassa ostopalveluja on tarvittu huomattavasti budjetoitua enemmän ja lisämäärärahan tarve on olemassa. Nuorten terapiapalvelujen tarve on kasvanut ja Nuorisoaseman ostopalveluihin tarvitaan lisämääräraha Hallinto Hallinto- ja talouspalvelut pysyvät budjetissa. Tilaajajohtaja (Outokumpu): Outokummun tilauksen toteuma heinäkuun lopussa oli 57 %. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kustannukset ovat kasvaneet 2,6 %. Ilman erikoissairaanhoitoa kustannukset ovat pienentyneet -2,5 %. Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää tilaukseen 208 000 euron lisäystä. Terveyspalvelut Terveyspalvelujen kustannukset ovat kokonaisuudessaan laskeneet 2,4 % edellisen vuoden vastaavan ajankohtaan nähden. Vastaanottotoiminta Vastaanottotoiminta pysyy tilauksessa. Ajanvarauksen puhelinliikenne on rauhoittunut, kun alkuvuodesta lääkäreiden ajanvarauskirjat avattiin 2 kuukauden mittaisiksi, jolloin asiakkaille voitiin antaa aika lääkärin vastaanotolle yhdellä puhelinsoitolla. Ajokorttitodistusten myöntämisessä otettiin käyttöön uudet käytänteet. Konsulttilääkäritoiminta käynnistettiin myös tammikuun alusta ja on osoittautunut tarpeelliseksi. Nämä edellä mainitut toimet ovat osa Hyvä Potku kehittämistyötä. Hyvä Potku hanke päättyi toukokuun lopussa, mutta toimintaa kehitetään jatkossakin. Toukokuussa on hankittu uusi potilasmonitori rikkoutuneen tilalle. Uudet tutkimuspöydät (6kpl) on hankittu toukokuussa kaikkien lääkäreiden vastaanottohuoneisiin. Puhelujen vastausprosentti 78 %. T3, kolmas kiireetön aika lääkärille, 12. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto pysyy tilauksessa. Kesä- ja heinäkuuksi on palkattu kaksi hammaslääketieteen opiskelijaa kesätöihin kesälomakaudeksi. Toinen heistä oli neloskurssin opiskelija, joka teki hammaslääkärin työtä, toinen oli kolmoskurssilainen hammashoitajan työssä. Yhden hammaslääkärin osa-aikaeläkeratkaisusta johtuen alkuvuonna on ollut kesä- ja heinäkuuta lukuun ottamatta 0,5 hammaslääkärin vaje (16,66 %). Väestö on pystytty hoitamaan siten, että kiireettömään hoitoon pääsee edelleen ilman jonomenettelyjä 1-3 kuukauden sisällä hoitoon hakeutumisesta. Lasten ja nuorten tutkimukset ja hoidot on pystytty toteuttamaan asetuksen mukaisesti. Aikuispsykososiaaliset
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhtenäistämistä ja henkilöstön hyvinvointia muutosten keskellä tuetaan lähiesimiestoiminnan uudelleen järjestelyillä. Tällä järjestelyllä pyritään parantamaan myös tiedonkulkua. Järjestelyn tarkoituksena on myös yhtenäistää tilastointia niin, että resurssien tarpeen arviointi on luotettavampaa. Lähiesimiesjärjestelyt on sovittu vuoden loppuun ja tavoitteena on kartoittaa toiminnan nykytila ja suunnitella työryhmien toimintaa Siun soten linjausten mukaisesti. Asumispalveluissa uusia ostoja on 2 tehostettuun palveluasumiseen. Asiakkaat ovat Paiholasta siirtyneitä pitkäaikaisia potilaita. Asiakkaiden määrä asumispalveluissa: tehostettu 6, palveluasuminen 1 ja tuettu 3. Yksi asiakas on siirretty kevyempään asumispalveluun. Päihdepalveluissa Sovatekin avopalveluissa on ollut ajalla 1-7/2016 jonkin verran vähemmän asiakkaita kuin viime vuonna samaan aikaan. Korvaushoitoa ei ole Sovatekin kautta ostettu. Laitoskuntoutusta on ostettu vähemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Päihdehoito on hoidettu pääosin omana toimintana. Aikuispsykososiaaliset palvelut pysyvät talousarviossa. Kuntoutus Outokummussa ostetaan edelleen kaikki terapiapalvelut, kun ei ole omia terapeutteja. Pientä ylitystä tilaukseen on tulossa. ESH Erikoissairaanhoidon sopimuksen toteuma ilman kehitysvammahuoltoa on 59,06 %, mikä on 7,33 % enemmän kuin vuonna 2015. Suhteellisesti eniten on vähentynyt nuorisopsykiatrian, suu- ja leukasairauksien ja syöpäsairauksien kustannukset. Lisäystä on ollut kipupoliklinikan, lastenneurologian ja korva-nenä-kurkkusairauksien kustannuksissa. Jonotuspäiviä erikoissairaanhoidosta ei ole kertynyt. Erikoissairaanhoidon menoja sote-lautakunta esittää lisättäväksi talousarviomuutoksessa 217.000 euroa. Budjetissa ei ollut varauduttu maakunnallisiin ict-hankkeisiin, eikä Siun soten kustannuksiin, joiden osuus Outokummussa on 256.000 euroa. Hoito- ja hoivapalvelut Hoito- ja hoivapalvelujen kustannukset ovat laskeneet 8,2 % edelliseen vuoteen nähden. Omaishoidontuki Omaishoidontuen vapautuvaa määrärahaa odottaa kaksi myöntämisperusteet täyttävää hakijaa. Kotona asumista tukevat palvelut Tilaus uhkaa ylittyä. Ylittymistä selittää suurimmalta osin erilliskorvausten kustannukset, joihin ei ollut riittävästi varauduttu talousarviossa. Talouden tasapainottamiseksi on kotihoitoalueelle annettu ohjeet määräaikaisten sijaisten käytön rajoittamisesta. Kotihoidon asiakasmäärää lisättiin, koska se on jo yli, mitä talousarviossa arvioitiin. Päiväkuntoutuksen käynnit jäävät alle suunnitellun ja tämän vuoksi tehtiin muutos talousarvioon. Kotihoidon toimintaa on kehitetty tavoitteiden mukaisesti. Asiakkaat on pystytty ottamaan palvelujen piiriin
viivytyksettä. Välitön asiakastyöaika oli heinäkuussa 55,8 %. Välittömän asiakastyöajan tavoitteen toteutumista heikentää yötyö, koska yöaikaan välitöntä asiakastyötä kertyy vähemmän. Tukipalveluissa turvapuhelinasiakkaita oli heinäkuussa 118 ja ateriapalveluasiakkaita 27. Henkilöstön kotikuntoutuskoulutukset on pidetty ja kuntoutustarpeen arviointia toteutetaan ja tehdään kuntoutumissuunnitelmat asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Asumispalvelut Talousarvion ylittymisen uhkaa on, koska heinäkuun loppuun mennessä ei ole pystytty vähentämään yksityisen asumispalvelun paikkoja talousarviosuunnitelman mukaisesti 17:sta paikkaan. Hopeakuusen hoivakodin tehostetun asumispalvelun paikat lisääntyivät 1.6.2016 kolmella (27+3) toteutetun remontin jälkeen. Talousarvioon tehtiin hoitopäivämuutokset, lisäämällä hoitopäiviä Hopeakuuseen ja yksityisiin asumispalveluihin. Iltaruskon hoivaosastolta siirrettiin 2 hoitajaa Hopeakuuseen paikkamuutosten vuoksi. Lisäksi tehtiin määrärahasiirrot sairaalapalveluista. Omissa tehostetun asumispalvelun hoivakodeissa on asukaspaikkoja 50 ja yksityisissä asumispalveluissa 20 asiakasta, joista 3 on kotikuntalain mukaan muuttanut toiselle paikkakunnalle. Tehostetun asumispalvelun paikkaa odotti heinäkuun lopussa 7 asiakasta, joista 3 sairaalassa ja 4 kotona omaisten ja kotihoidon tuen turvin. Terveyskeskussairaala Talousarvio alittaa tämän hetkisen arvion mukaan tilauksen, koska joensuulaisia on hoidettu Outokummussa suunniteltua enemmän. Iltaruskon paikkojen vähenemisen (6) vuoksi toimintatuottoja ja -kuluja siirrettiin asumispalveluihin ja lisäksi vähennettiin pitkäaikaishoitopäiviä. Outokummun sairaalassa oli heinäkuun loppuun mennessä hoidettu 552 potilasta (v. 2014 649 potilasta ja v. 2015 704 potilasta). Joensuulaisia hoidettiin Outokummussa alkuvuodesta 836 hoitopäivää. Outokumpulaisia on hoidettu Joensuussa 24 hoitopäivää. Erikoissairaanhoidon jonopäiviä ei ole muodostunut. Terveyskeskussairaalan paikkamäärä vähennettiin alkukesästä 28 potilaspaikkaan ja syksyn aikana edelleen 26 potilaspaikkaan, jolloin pitkäaikaisten laitospaikkojen vähentäminen toteutuu tavoitteen mukaisesti. Toimintaa on kehitetty tavoitteiden mukaisesti muun muassa kuntouttavan hoitotyön vahvistamisella. Iltaruskosta osallistui kesän aikana yksi hoitaja vaativaan ergonomiakorttikoulutukseen. Nyt molemmissa yksiköissä on ergonomiakorttikoulutettuja hoitajia 1-2 hoitajaa. Ravintopalvelut lopettivat toimintansa terveyskeskuksessa uuden ravintokeskuksen valmistuttua, jonka vuoksi potilasruokailun järjestäminen jää osaston henkilökunnan hoidettavaksi. Tämä aiheuttaa erityisesti laitoshuoltajien työmäärän lisääntymistä. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen kustannukset ovat nousseet 5,7 % edelliseen vuoteen nähden. Aikuissosiaalityö Talousarvio aikuissosiaalityön osalta ylittyy hieman. Perustoimeentulotuen asiakasmäärä on pysynyt lähes ennallaan, mutta euromääräisesti tukea on tarvinnut maksaa arvioitua vähemmän. Esityksessä muutetuksi talousarvioksi
toimeentulotuesta siirretään 15 000 euroa kattamaan sosiaalisen asumisen kasvaneita menoja. Toimeentulotukihakemusten lakisääteisessä käsittelyajassa pysymisessä on ollut aika ajoin haasteita. Perustoimeentulotuen käsittely siirtyy Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät jatkossakin kuntien vastuulle. Pakolaisten kuntaan muuttoon näkyy palvelutarpeen kasvuna. Osa-aikainen määräaikainen pakolaisohjaaja on palkattu. Pakolaistoiminnan kustannukset saadaan tulona neljän vuoden ajalta ELY-keskuksesta. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista suurin osa on sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä on jo pitkään ollut valtakunnallisestikin erittäin korkealla tasolla. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen talousarvio alittuu. Erityishuollon osalta erityishuollon ostot PKSSK/Honkalampi ovat vähentyneet puolen vuoden aikana kaikissa palveluissa: asumispalvelut, kuntoutusosastot, päivätoiminta ja perhehoito. Määrärahasidonnaisten palvelujen osalta sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu alittaa talousarvionsa asiakasmäärän vähentymisen johdosta. Henkilökohtaisessa avussa asiakasmäärä on pysynyt ennallaan, mutta kustannukset ovat vuodessa vähentyneet - 16,6 %. Henkilökohtaisen avun osalta on tehty talousarvioon muutos: työterveyshuollon lakisääteinen järjestämisvelvollisuus ostopalveluna ja henkilökohtaisen avun järjestäminen ostopalveluna työnantajamallin rinnalle. Ostopalvelu on osalle asiakkaista soveltuvin järjestämistapa. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelussa asiakasmäärä on noussut puolen vuoden aikana. Vaikeavammaisten palveluasumisessa määräraha alittuu hieman. Asuntoon kuuluvat laitteet ja välineet ylittävät talousarvion. Sosiaalityön ja palveluohjauksen talousarviossa arvioitu asiakasmäärä ylittyy. Kehitysvammaisten avohoitoasiakkaiden määrä on kasvanut 6 % ja asiakaskohtainen kustannus on toteuman mukaan 69 %, toisaalta tulokertymän toteuma on reilut 73 %. Asiakaskohtainen kustannus TA 2016 mukaan on arvioitu 4 536 e/asiakas ja toteuman mukaan asiakaskohtainen kustannus on 5 420 euroa. Kustannusten kasvun taustalla on asiakaskohtaiset palvelutarpeiden muutokset eli kevyemmästä palvelusta on palvelutarpeen kasvaessa siirtynyt asiakkaita kalliimpiin palveluihin, lähinnä asumispalveluihin. Palveluasumisen hoitopäivät ovat vuodessa kasvaneet 11 %:lla. Pysyvä ja tilapäinen laitoshoito PKSSK/Honkalampi on vähentynyt entisestään - 67 %. Kehitysvammahuollon kulut/asiakas on 9 141 euroa, kasvua on 425 e/asiakas. Kokonaiskustannusten kasvun taustalla on asiakasmäärän kasvu ja erityishuollon palveluiden asiakaskohtaiset palvelutarpeen muutokset mm. hoidollisuus. Perhepalvelut Perhepalvelujen talousarvio ylittyy. Ennaltaehkäisevissä palveluissa palvelujen kysyntä on kasvanut ja tarpeeseen on pystytty melko hyvin vastaamaan. Erityisesti on perhetyön tarvetta. Sosiaalihuoltolain mukanaan tuomaa muutosta kuvaa se, että ennen suurin osa perhetyön asiakkaista oli lastensuojelun asiakkaita, kun nyt iso osa asiakkaista on
varhaisessa tuessa. Avohuollon asiakasmäärä on laskenut osan asiakkaista siirryttyä lakimuutoksen myötä varhaisen tuen palveluihin. Myös lastensuojelussa perheille on tarjottu sijoitusta korvaavia palveluita ja perheet ovat palvelua myös ottaneet vastaan. Tulokset näkyvät viiveellä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että jo yksi perhe voi muuttaa tilannetta huomattavasti. Sijaishuollossa kustannuksia nostaa sijaishuoltopaikkojen muutokset. Kasvatusja perheneuvolassa työntekijöiden vaihtuvuus on pienentänyt asiakasmääriä. Hallintopalvelut Hallinto- ja talouspalvelut pysyvät budjetoidussa. Hallinnon määrärahojen muutos liittyy muiden tulosalueiden määrärahamuutoksiin, jotka muuttavat laskennallisesti myös hallinnon kunnittaisia määrärahoja. Tilaajajohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto päättää käsitellä tilauksen toteutumisen ajalta 1.1.-31.7.2016 ja hyväksyä tilausten ja maksuosuuksien muutokset liitteen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tilaajajohtaja Satu Huikuri jääväsi itsensä aikuispsykososiaalisten palvelujen tilauksen käsittelyn ajaksi, koska hän on päihdepalveluja tuottavan Sovatek-säätiön hallituksen jäsen. Koska Huikurilla ei ole sijaista, käsiteltiin ko. palvelujen tilaus puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Anssi Törmälä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana.