Esa Lammi & Pekka Routasuo SUVELAN URKUTEHTAAN ALUEEN LUONNONOLOT Esa Lammi 8.9.2016
1 JOHDANTO Suvelan entisen urkutehtaan tontille laaditaan asumista täydentävä asemakaava. Alue on pieni ja yksityisomistuksessa, eikä sen luonnonoloja ole selvitetty. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus tilasi alueen suunnittelua varten ns. luontolausunnon, jonka tarkoituksena on selvittää, onko tarkemman luontoselvityksen tekeminen perusteltua. Työhön kuului keväinen liito-oravainventointi ja kesällä tehty maastokatselmus, jossa tarkasteltiin kasvillisuutta ja luontotyyppejä. Lausunnon on laatinut biologi, FM Esa Lammi. 2 SELVITYSALUE JA MENETELMÄT Urkutehtaan tontti sijaitsee Joupinlaaksontien varrella. Tontilla on kaksi asuinkäytössä olevaa rakennusta ja entisen urkutehtaan rakennus. Ympäristössä on kerrostaloja. Ajoyhteys tontille on pohjoispuolelta Suvelantien kautta (kuva 1). Selvitysalueeseen kuului urkutehtaan tontti ja pohjoispuolinen kadunvarsi Suvelantielle asti. Alueen pinta-ala on 0,9 hehtaaria. Selvitysalueella käytiin ensimmäisen kerran 23.3.2016, jolloin liito-oravan jätöksiä etsittiin suurimpien puiden tyviltä selvitysalueelta sekä Joupinlaaksontien ympäristön metsäalueilta. Toisen kerran paikalla käytiin 9.8.2016, jolloin havainnoitiin luonnonvaraista kasvillisuutta ja luontotyyppejä. Rakennettujen pihojen istutettua kasvillisuutta ei tutkittu. Aluetta koskevat tiedot tarkistettiin lisäksi tuoreimmista Espoon uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä käsittelevistä julkaisuista (Korri 2011, Lammi & Routasuo 2013, Lampinen & Annala 2014). Niissä ei ole urkutehtaan aluetta koskevia tietoja. 3 ALUEEN LUONNONOLOT 3.1 Kasvillisuus Koko urkutehtaan tontti on pihamaata. Vanhaa puustoa on tontin laiteilla ja asuinrakennusten ympäristössä. Joupinlaaksontien itäpuolella on pysäköintialue ja pihamaita, länsipuolella on metsäinen rinne ja kerrostalojen piha. Luonnontilaisempaa ympäristöä jäljellä ainoastaan Joupinlaaksontien länsipuolen rinteessä, joka on kasvillisuudeltaan kulttuurivaikutteista sekametsää. Joupinlaaksontie (nro 1 kuvassa 2) on hiekkapintainen katu, jonka molemmilla puolilla on matalat ojat. Itäpuolisen pysäköintialueen erottaa ladusta kapea, puustoutunut piennar (kuva 3). Puustona on kymmenmetristä koivua ja raitaa ja aluskasvillisuutena rönsyleinikkiä, voikukkaa, pelto-ohdaketta, vuohenputkea, nokkosta, juolavehnää, koiranheinää ja muita tavanomaisia pientareiden lajeja. Kosteapohjaisessa ojassa kasvaa mm. korpikaislaa ja amerikanhorsmaa. 1
Luontolausunto, Suvelan urkutehtaan alue Kuva 1. Selvitysalue (punainen katkoviiva) lähiympäristöineen kantakarttapohjalla. Ilmakuva ja pohjakartta Espoon kaupunkimittausyksikkö. Kuva 2. Luonnonolojen kuvauksessa käytetty numerointi. 2
Kuva 3. Joupinlaaksontie pohjoisesta päin nähtynä. Kadun länsipuolinen piennarkasvillisuus on samanlaista kuin itäpuolella. Kadunvarresta alkaa metsäinen rinne, mutta kadun vierustaa reunustaa vajaan kymmenen metrin leveydeltä nuori puusto. Se koostuu pihlajista, vaahteroista ja niitä hieman varttuneemmista (rungon läpimitta < 25 cm) haavoista. Aluskasvillisuudessa on mm. vuohenputkea, lehtonurmikkaa ja muita puuston varjostuksessa toimeen tulevia lajeja. Kauempana rinteessä oleva vanhempi puusto on haapaa ja koivua, sekapuuna kasvaa myös kuusia ja mäntyjä. Etelämpänä Joupinlaaksontien varrella on entinen pihamaa, jonka rakennukset on purettu. Kadunvarressa pihamaan kohdalla (nro 2, kuva 2) on ränsistynyt kuusiaita, jonka katveessa kasvaa mm. tuoksuvatukkaa, karhunköynnöstä, leskenlehteä ja muita pihamaalta levinneitä kasveja. Lännestä tulevan kevyen liikenteen reitin (Joupinmäki) varrella pihamaan reunassa on kivistä tehty muuri ja pieni kallionyppylä. Niiden kasvilajistoon kuuluvat keltamo ja kaukasianmaksaruoho, nekin entisiä pihakasveja. Etelämpänä kerrostalon pihamaan reunassa (nro 3) on nurmikkoa ja kadunvarsipuustona vanhoja hopeasalavia ja vaahteroita. Niiden alla kasvaa pihapensaina käytettyjä pajuangervoja ja viitapihlaja-angervoa. Joupinmäentien itäpuolella olevan urkutehtaan tontin pohjoispuolisko (nro 4) on asuinkäytössä. Tontin itäreunassa on kaksi asuinrakennusta. Niiden välissä sekä tontin pohjois- ja itäreunassa kasvaa joitakin kookkaita kuusia, koivuja ja mäntyjä (kuva 4), nuorempia pihlajia, vaahteroita sekä pihamaan koristekasveja ja pihoilla menestyviä luonnonkasveja. Joupinmäen kevyenliikenteen reitin varrella on myös nuoria hopeasalavia, orapihlajia ja muita tontin laitaan näkösuojaksi istutettuja kasveja (kuva 5). 3
Kuva 4. Urkutehtaan tontilla pohjoisosan pihamailla kasvaa muutamia kookkaista kuusia, koivuja ja haapoja. Kuva 5. Urkutehtaan tontin pohjoisreunaa. 4
Urkutehtaan tontin eteläosaa (nro 5) reunustaa tiheä, hyväkuntoinen kuusiaita (kuva 6). Alueella on hoidettua nurmikkoa, omenapuutarha ja urkutehtaan rakennuksen piha. Puustoa on vain tontin reunoilla. Urkutehtaan eteläpuolella on kookas tammi. Rakennuksen pohjoispuolella kasvaa vanhoja hopeasalavia, joista useimmat ovat rivissä kuusiaidan vieressä. Alkuperäistä luonnonkasvillisuutta tontin eteläosassa ei ole. Kuva 6. Urkutehtaan tontin lounaiskulma. Urkutehtaan rakennus näkyy aidan takana. Rakennuksen pohjoispuolella kasvaa maisemaa hallitsevia suuria hopeasalavia. Muutoin tontin eteläosa on puuton. 3.2 Liito-orava Alueelta ei maaliskuisella tarkistuskäynnillä löytynyt liito-oravan jätöksiä. Liitooravalle sopivaa puustoa on urkutehtaan tontilla hyvin vähän. Parempaa ympäristöä on pohjoisempana Joupinlaaksontien länsipuolella sekä pysäköintialueen itäpuolella. Näistäkään metsäkuvioista ei löytynyt merkkejä liito-oravan oleskelusta, eikä myöskään liito-oravalle sopivia kolopuita. Lähin tiedossa oleva elinympäristö on Suvelan kerrostaloalueen pohjoispuolisessa rinteessä, jonne urkutehtaan tontilta on matkaa runsaat 500 meriä. Alueiden välillä ei ole hyvää metsäyhteyttä. Liito-oravat voisivat liikkua urkutehtaan alueelle Tuomarilaan suunnasta johtavaa viheryhteyttä pitkin, jossa liito-oravaa ei ole todettu (Luontotieto Keiron 2015, Espoon kaupungin ympäristökeskus 2016). Urkutehtaan eteläpuolelle viheryhteys muuttuu katkonaiseksi. Käytettävissä olevien tietojen perusteella urkutehtaan tontilla ei ole merkitystä liito-oravien kulkuyhteytenä. Viheryhteyttä heikentää Tuomarilassa junarata ja Tuomarinlantie, joten sillä tuskin on huomattavaa merkitystä muidenkaan lajien kulkuyhteytenä. 5
4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Urkutehtaan tontti on pitkään käytössä ollutta piha-aluetta. Tontilla ja selvitysalueeseen kuuluvalla kadunvarrella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain suojaamia luontotyyppejä tai Espoossa tärkeiksi priorisoituja luontotyyppejä (Lähteenmäki 2010). Kasvillisuudessa on tavanomaista rakennettujen alueiden ja joutomaiden lajeja. Alueelle tai sen lähellä ei ole havaittu liito-oravaa. Selvityksessä ei todettu muille uhanalaisille lajeille sopivia ympäristöjä. Keväällä ja kesällä 2016 tehdyt tarkistuskäynnit antoivat riittävän kuvan alueen luontoarvoista. Tarkempaa luontoselvitystä ei ole tarpeen tehdä. 5 LÄHDEVIITTEET Espoon ympäristökeskus 2016: Espoon liito-oravatietokannat (havaintopisteet, liito-oravan elinalueet). Tilanne maaliskuussa 2016. Korri, K. 2011: Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun toinen päivitys 2011. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2011. 97 s. Lammi, E. & Routasuo, P. 2013: Espoon arvokkaat luontokohteet 2012. Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 2/2013. 225 s. Lampinen, J. & Annala, K. 2014: Espoon perinneympäristöt 2014. Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 3/2014. 175 s. Luontotieto Keiron 2015: Espoon liito-oravien kokonaisselvitys. Eteläisen Espoon keski- ja länsiosa. Tutkimusraportti 14.1.2015, Luontotieto Keiron Oy ja Espoon ympäristökeskus. Lähteenmäki, T. 2010: Espoon ympäristökeskuksen luonnon monimuotoisuuden suojelutyön perusteet ja priorisointi. Julkaisematon ohjeisto, 20.4.2010. 6