HALLITUS 138 09.11.2015 VUODEN 2016 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016-2018 VALMISTELUTILANNE 312/02/02/00/01/2015 HALL 138 Asia jätettiin pöydälle; hallitus 2.11.2015 129. Talousarvion 2016 aikaisemmat hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli 8.6.2015 talousarvion 2016 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman 2016-2018 linjauksia. Hallitus hyväksyi 8.6.2015 kokouksessaan talousarvion 2016 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan, sisältäen nollatulostavoitteen. Hallitus päätti kokouksessaan 12.10.2015 hyväksyä tartuntatautilääkkeitä koskevan 7 milj. euron lisäyksen jäsenkuntien maksuosuuksiin vuodelle 2016, johtuen tartuntatautilääkkeiden käytön ja kustannusten kehityksen voimakkaasta kasvusta edellisenä ja kuluvana vuonna, sekä muuttaa 8.6.2015 päätöstään ja hyväksyä vuoden 2016 talousarviossa 1,8 milj. euron alijäämäisen tulostavoitteen. Alijäämä kohdistuu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoimintaan. Vuonna 2016 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien ensihoidon laskutuksena talousarviossa käytetään tasausrajana 50 euroa / asukas. Yleistä Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2016-2018 pohjana on voimassaoleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan tuottavuutta ja hillitään kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta 2016-2019. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2016 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten tavoitteet sekä tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Edellä esitetyn johdosta valtuustossa hyväksyttävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty lisäinformaationa tulosalueista ainoastaan hyvin tiiviisti esitetyt tunnusluvut. Talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelussa on lähtökohtana ollut strategian mukaisesti tuottavuuden parantaminen vuonna 2016 1,8 %:lla ja vuosina 2017-2018 vähintään yhdellä prosentilla.
Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Hallituksen ensimmäisessä talousarviokäsittelyssä 2.11.2015 talousarviomateriaalissa vertailupohjana on vuoden 2015 ennuste ("7+5"), joka on laadittu elokuussa. Vuoden 2015 ennusteessa on kuntayhtymätasolla huomioitu 12 milj. euron sopeutustavoite yksiköiden laatimaan vuosiennusteeseen verrattuna. Lopullisessa talousarviomateriaalissa käytetään talousarvioesityksen 2016 vertailupohjana vuoden 2015 ennustetta ("9+3"), joka valmistuu lokakuun viimeisellä viikolla. ("9+3") ennusteessa huomioidaan tulosalue ja liikelaitoskohtaisesti 2015 loppuvuodelle asetetut talouden sopeuttamistavoitteet ja -toimenpiteet. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 1.5.2015 alkaen myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja Hyksin Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston vahvistettua talousarvion. Jokainen sairaanhoito- ja tulosalue sekä tukipalveluyksikkö on laatinut tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista käyttösuunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta; strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet vuonna 2015 Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2016-2018 kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston 19.10.2011 hyväksymään strategiaan vuosille 2012-2016. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Tavoiteasetannassa
ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Talousarvioesityksessä strategisina painopistealueina korostuvat tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosien 2015-16 strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky sekä 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat lupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet on edelleen määritelty strategisiksi avaintavoitteiksi, joiden toteuttamisella edetään kohti strategisia painopisteitä. Strategisten painopisteiden toteuttamiseksi vuodelle 2016 asetetaan strategiset avaintavoitteet alla mainituille kuudelle osa-alueelle; 1. Potilaan hoidon oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus 2. Hoidon laatu ja turvallisuus 3. Asiakaskokemus 4. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa 5. Parhaat osaajat, henkilöstötyytyväisyys 6. Palvelujen hinta ja talouden hallinta Strategisia avaintavoitteita on yhteensä 14 ja niiden mittareita 30. Strategiset avaintavoitteet ja niiden mittarit on kuvattu oheismateriaalissa 3. Talousarvion sitovuus Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Taloussuunnittelukauden 2016-2018 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2016 tulostavoite on 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitteluvuosien 2016-2017 vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2016 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti.
Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet 1 000 euroa Tilikauden tulos -1 810 Sitovat nettokulut 1 508 005 Tulosalueiden investointien yhteismäärä 127 000 Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä 39 762 Antolainauksen muutokset nettomääräisinä 536 Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Talousarvioesityksen 2016 tuloslaskelma (1 000 euroa) Jäsenkuntien maksuosuus pitää sisällään uusia toiminnallisia muutoksia 6,0 milj. euroa sekä vuonna 2015 toteutettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia vuodelle 2016 5,0 milj. euroa. Tietojärjestelmä- ja tietotekniset muutokset 4 milj. euroa Apotti-hanke 2 milj. euroa HYKS sairaanhoitoalue noin 5 milj. euroa Meilahden tornisairaalan käyttöönotto, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ja palovammayksikön valmistuminen (siirtyviä häntiä vuodelta 2015) Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä; Helsingin kaupungin lääkehuollon 2. vaiheen integraatio HUS-Apteekin toiminnaksi 1.1.2016 alkaen (6,7 milj. euroa). Lohjan yhteispäivystyksen kehittäminen (3,5 milj. euroa) Hyvinkään päivystys- ja akuuttitoiminnan kehittäminen (0,2 milj. euroa) Yhteispäivystystoiminta HYKS Akuutin Peijaksen sairaalassa (5,6 milj. euroa, Vantaa ja Kerava) Espoon murtumapoliklinikkatoiminnan siirto HYKS Akuutin Jorvin yhteispäivystykseen (1,0 milj. euroa) HUS:n sisäisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on HUS-Desiko liikelaitoksen välinehuollon toimintojen siirtyminen osaksi HYKS Leikkaussalit- teho- ja kivunhoidon tulosyksikköä 1.1.2016 alkaen. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma 2014 - TAE 2016 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP2014-TAE2016. Taulukossa esitetty, 2016 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("7+5") on laadittu elokuussa ja se perustuu tammi-heinäkuun toteumaan. TP 2014 ENN 2015 TAE 2016 Muutos% TAE16/ ENN15 Muutos% TAE16/ TA15 Muutos % TAE16/ TP14 Jäsenkuntien maksuosuus 1 475 306 1 481 418 1 546 066 1 506 195-2,6 % 1,7 % 2,1 % Muut palvelutulot 279 224 293 954 303 279 331 299 9,2 % 12,7 % 18,6 % Muut myyntitulot 41 077 39 226 43 042 50 708 17,8 % 29,3 % 23,4 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus 30 796 30 348 30 167 29 796-1,2 % -1,8 % -3,2 % Myyntituotot 1 826 403 1 844 946 1 922 554 1 917 998-0,2 % 4,0 % 5,0 % Maksutuotot 62 287 61 322 66 985 68 739 2,6 % 12,1 % 10,4 % Tuet ja avustukset 10 268 7 368 7 887 7 246-8,1 % -1,7 % -29,4 % Muut toimintatuotot 7 993 6 550 9 816 6 323-35,6 % -3,5 % -20,9 %
Toimintatuotot yhteensä 1 906 951 1 920 186 2 007 241 2 000 306-0,3 % 4,2 % 4,9 % Toimintakulut yhteensä 1 784 232 1 796 987 1 849 511 1 875 592 1,4 % 4,4 % 5,1 % Poistot ja arvonalentumiset 106 853 110 055 110 418 111 824 1,3 % 1,6 % 4,7 % Toimintakulut ja poistot yht. 1 891 085 1 907 042 1 959 929 1 987 416 1,4 % 4,2 % 5,1 % Toimintakate poistojen jälkeen 15 866 13 144 47 312 12 891-72,8 % -1,9 % -18,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yht. 13 171 14 644 13 644 14 701 7,7 % 0,4 % 11,6 % Tilikauden tulos 2 694-1 500 33 668-1 810-105,4 % 20,7 % -167,2 % Sitovat nettokulut 1 472 612 1 482 918 1 512 398 1 508 005-0,3 % 1,7 % 2,4 % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 75,3 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 16,7 %. Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 2,5 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,4 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti 24.11.2008 (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUS:n potilailta perittävät
asiakasmaksut ovat asiakasmaksuasetuksen enimmäismäärien mukaiset. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,4 %. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina 2009-2014 Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tuet ja avustukset sisältävät arvion vuodelle 2016 siirtyvistä keskeneräisten hankkeiden tuista ja avustuksista. Vuonna 2016 mahdollisesti myönnettävien uusien tukien ja avustusten osuutta ei ole sisällytetty talousarvioesitykseen. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,3 %. Talousarvioesitykseen sisältyvien toimintatuottojen muutokset vs. talousarvio 2015 ja ennuste 2015 on esitetty alla olevassa taulukossa. Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste 2015 1 920 186 2 007 241 Jäsenkuntien maksuosuus 24 777 1,3 % -39 871-2,0 % Peijaksen yhteispäivystys, HYKS 5 621 0,3 % 5 621 0,3 % Espoon murtumapoliklinikka Jorviin, HYKS 1 040 0,1 % 1 040 0,1 % Lohjan Yle-päivystys (yht.päivystys+p.os.) 3 503 0,2 % 3 503 0,2 % HYKS, muiden maksajien palvelutuotot 18 134 0,9 % 9 083 0,5 % Helsingin lääkehuoltopalvelut, HUS-Apteekki 6 721 0,4 % 5 550 0,3 % HUS-Logistiikan uudet kunta-asiakkaat 3 169 0,2 % 2 016 0,1 % Raviolin ulkoinen myynti 1 621 0,1 % 700 0,0 % Tietohallinnon ulkoinen laskutus mm. Apotti Oy hankeresurssit 5 379 0,3 % 4 923 0,2 % Yhtymähallinto, muut ulkoiset myyntitulot 900 0,0 % 700 0,0 % Ensihoito 1 560 0,1 % 1 560 0,1 % Maksutuotot 7 417 0,4 % 1 755 0,1 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus -552 0,0 % -371 0,0 % Muut 830 0,0 % -3 144-0,2 % Talousarvio 2016 2 000 306 4,2 % 2 000 306-0,3 % Toimintakulut Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin 0,7 %:n kustannustason nousu - TAE 2016. Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 23,41%) on budjetoitu 0,3 %:n keskimääräinen kustannustason nousu. Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) ennustettu muutoskerroin 1,26. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason nousu talousarviosta 2014 talousarvioehdotukseen 2015 on yhteensä 0,9 %. Rahoituserät ja poistot
Korkotuotot ja - kulut on budjetoitu syyskuun 2015 korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena 2016-2018 nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,2 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2016 arvioitu poistotaso 111,8 milj. euroa nousee 1,6 % vuoden 2015 talousarvioon ja 1,3 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvion liitteenä 10 esitettävää poistosuunnitelmaa. Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutus- ja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2014 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015 ja 2016 eikä niihin ole esitetty merkittäviä muutoksia vuodelle 2016. Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tavoitteena on ollut aikaisempaa joustavampi ja markkinalähtöisempi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Hoitopalveluiden tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet 2015-2016 on esitetty talousarvioasiakirjan liitteessä 2. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu 1,7 %:in tuottavuustavoite, poikkeuksena Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka tuottavuustavoitteeksi asetettiin 1,5 %. Tuottavuustavoite huomioidaan ainoastaan NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Tuottavuustavoitetta ei ole sisällytetty välisuoritehintoihin eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus siten sisällä tuottavuustavoitetta. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2016 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin. Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkunnan erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta vuoden 2015 talousarvion pohjalta huomioimalla ennustettu väestön määrän ja ikärakenteen muutos vuonna 2016. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne
sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkunnan lopullinen laskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2016 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2015 talousarvio Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2016 Huomioidaan vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 ovat hyvin rajalliset. Huomioidaan vuoden 2016 tuottavuustavoite Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2016 yhteensä noin 1,0 % (15.763 henkilöä) vuodesta 2015. Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,1 % vuodesta 2015 vuoteen 2016). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,35 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2016 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,1 milj. euroa (1,22 %).
Tartuntatautilääkkeet (1 000 ) Toteuma TP 2014 Tartuntatautilääkkeiden osuus HUS:n jäsenkuntien maksuosuuksista vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 22,3 milj. euroa. Toteutunut vuoden 2014 käyttö kasvoi 15,0 % vuoteen 2013 verrattuna ja ylitti 3 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän summan. Tartuntatautilääkkeiden kulujen kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Ennuste vuodelle 2015 ("7+5") on 29,5 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty tartuntatautilääkkeiden käytön ja jäsenkuntalaskutuksen kehitys Talousarvio Rullaava 12kk heinä 2015 Ennuste 2015 "7+5" ENN 2015 /Tot 2014 Poikkeama ENN 2015 Talousarvio TAE 2016 TAE 2016 / Yhteensä 22 286 19 706 27 796 29 514 32 % 50 % 26 740 36 % Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioiden HUS:n toiminnan vuosittainen tuottavuustavoite. Ottaen huomioon tartuntatautilääkkeiden käytön kasvun vuoden 2016 talousarvion jäsenkuntien maksuosuusraamia on nostettu ylimääräisellä 7 milj. eurolla. Tartuntatautilääkkeiden laskutuksen kehitys huomioiden jäsenkuntien maksuosuus HUS:n talousarviossa on vuonna 2016 1506,2 milj. euroa. Talousarvioesityksessä 2016 jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyy 5,0 miljoonaa euroa (0,3 %) vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia. Lisäksi jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettäviksi esitetään uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 6,0 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa Alkuperäinen TA muutos Päivitetty muutoksen vuositason vaikutus Päivitetty TA2015, vertailukelpoinen % vaikutus 1 478,6 2,8 1 481,4 0,6 1 482,0 Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015), tuotantovolyymin kasvu 18,1 18,1 1,2 % Kustannustason muutos (2016 vs. 2015) 14,8 14,8 1,0 % Tuottavuustavoite 2016-26,7-26,7-1,8 % Vuonna 2015 aloitetut toiminnalliset muutokset 5,0 5,0 0,3 % Toiminnalliset muutokset 2016 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 6,0 6,0 0,4 % - Apotti, ei aktivoitavat kulut *) 2,0 2,0 - Muut tietohallinnon hankkeet 4,0 4,0 Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2015) 1 495,9 1,2 % 1 499,2 1,2 % Tartuntatautilääkkeiden kasvu 7,0 0,5 % Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet 1 506,2 1,7 % TK-päivystysten osuus, muu jäsenkuntalaskutus (TA2015) 11,2 *) Päivitetään aktivointiperusteiden tarkennuksen jälkeen milj. euroa Muutos edv muutos sisältää: TP 2012 1 353,2 2,8 % - Hki fysiatrian siirto TP 2013 1 421,7 5,1 % TP 2014 1 475,3 3,8 % 1 478,6 0,2 % - päivitetty 1 481,4 0,4 % TAE 2016 1 506,2 1,7 % 10kk: 1,0 milj., vuosi: 1,2 milj. - Hki saattohoito siirto 10kk: 1,8 milj., vuosi: 2,1 milj.
Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Kuntayhtymätasoinen jäsenkuntien maksuosuus on kohdistettu sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotehinnoittelun valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan mm. hinta-määräeroanalyysin avulla. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus vuonna 2016 määräytyy sen asukkaille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisin maksuin. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista. Vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("7+5") on laadittu elokuussa. 1 000 TP 2014 Alkuperäinen /1 Muutettu /2 /2 TP 2014 Ennuste 2015 "7+5" Maksuosuus TAE 2016 TAE 2016 / TAE 2016 / ENN 2015 HYKS-sha kunnat 1 040 891 1 040 586 1 043 360 0,2 % 1 095 577 1 064 690 2,0 % -2,8 % Espoo 239 949 241 500 241 700 0,7 % 252 327 248 597 2,9 % -1,5 % Helsinki 517 676 519 236 521 236 0,7 % 546 265 527 708 1,2 % -3,4 % Kauniainen 8 324 7 244 7 259-12,8 % 8 450 7 975 9,9 % -5,6 % Kerava 34 967 36 849 36 922 5,6 % 37 526 35 931-2,7 % -4,3 % Kirkkonummi 35 081 33 357 33 444-4,7 % 35 595 35 009 4,7 % -1,6 % Vantaa 204 893 202 400 202 800-1,0 % 215 414 209 471 3,3 % -2,8 % Länsi-Uudenmaan sha 52 345 51 354 51 354-1,9 % 56 305 51 961 1,2 % -7,7 % Hanko 11 093 10 907 10 907-1,7 % 11 898 10 956 0,4 % -7,9 % Inkoo 5 211 6 515 6 515 25,0 % 6 561 5 909-9,3 % -10,0 % Raasepori 36 041 33 931 33 931-5,9 % 37 845 35 097 3,4 % -7,3 % Lohjan sha 98 513 101 345 101 345 2,9 % 106 070 101 270-0,1 % -4,5 % Karkkila 10 100 11 047 11 047 9,4 % 10 911 10 678-3,3 % -2,1 % Lohja 52 997 54 241 54 241 2,3 % 57 051 54 164-0,1 % -5,1 % Siuntio 6 328 6 976 6 976 10,2 % 7 124 6 791-2,7 % -4,7 % Vihti 29 088 29 081 29 081 0,0 % 30 983 29 637 1,9 % -4,3 % Hyvinkään sha 184 046 183 597 183 597-0,2 % 187 746 186 308 1,5 % -0,8 % Hyvinkää 48 629 50 801 50 801 4,5 % 49 420 50 157-1,3 % 1,5 % Järvenpää 40 243 38 490 38 490-4,4 % 42 135 39 890 3,6 % -5,3 % Mäntsälä 19 955 20 189 20 189 1,2 % 20 058 20 417 1,1 % 1,8 % Nurmijärvi 39 499 38 135 38 135-3,5 % 40 482 39 425 3,4 % -2,6 % Tuusula 35 720 35 982 35 982 0,7 % 35 651 36 419 1,2 % 2,2 % Porvoon sha 99 511 101 761 101 761 2,3 % 100 369 101 966 0,2 % 1,6 % Askola 4 772 5 651 5 651 18,4 % 5 521 5 297-6,3 % -4,1 % Lapinjärvi 2 984 2 913 2 913-2,4 % 2 934 2 961 1,6 % 0,9 % Loviisa 16 257 15 224 15 224-6,4 % 15 518 15 826 4,0 % 2,0 % Pornainen 5 013 4 567 4 567-8,9 % 4 227 4 879 6,8 % 15,4 % Porvoo 52 052 54 094 54 094 3,9 % 54 056 53 760-0,6 % -0,5 % Sipoo 18 432 19 310 19 310 4,8 % 18 112 19 242-0,4 % 6,2 % Yhteensä 1 475 306 1 478 643 1 481 418 0,4 % 1 546 066 1 506 195 1,7 % -2,6 % Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet euroa/asukas vuosina 2011-2016 (deflatoituna) on esitetty alapuolella olevassa kuviossa.
Lähde: Tilastokeskus Deflatoitu vuoden 2015 tasoon kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksillä JMHI (7.9.2015, 2015 = tammi-kesäkuun ka). Väkiluku 31.12. vuodet 2011-2014, elokuun ennakkoväkiluku 2015, väestöennusteet 2016 Jäsenkuntien deflatoidut maksuosuudet euroa/asukas vuosina 2011-TAE2016 sekä maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen ja vuoteen 2011. Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa / asukas nousee 0,7 % vuoden 2015 muutetusta talousarviosta ja laskee 3,5 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna nousua on 0,1 %. Jäsenkuntakohtainen maksuosuuden muutosprosentti 2015 talousarviosta 2016 talousarvioon vaihtelee sen johdosta, että jokaiselle kunnalle on laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva yksilöllinen väestönmuutoskerroin (väestönmuutos sekä ikärakenne). Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet laativat tuoteryhmäkohtaiset tuotantosuunnitelmat talousarviovuodelle. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä edelleen näkyy tuoteryhmäkohtaisissa tuotantosuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien ja muiden avohoitokäyntien lukumäärän kasvuna sekä hoitopäivätuotteiden lukumäärän laskuna vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2014 ENN 2015 TAE 2016 TAE 2016/ TAE 2016/ ENN 2015 Tuotteistetut hoitopäivät 189 241 190 404 183 846 169 182-11,1 % -8,0 % NordDRG-tuotteet 636 835 618 032 639 601 642 601 4,0 % 0,5 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) 144 784 144 895 146 876 156 286 7,9 % 6,4 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) 492 051 473 136 492 725 486 316 2,8 % -1,3 % Avohoitokäynnit 1 662 222 1 652 113 1 672 107 1 651 530 0,0 % -1,2 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,9 % -0,5 %
Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2014 ENN 2015 TAE 2016 TAE 2016/ TAE 2016/ ENN 2015 Oma palvelutuotanto 1 421 990 1 388 600 1 460 506 1 407 990 1,4 % -3,6 % Tuotteistetut hoitopäivät 96 010 94 264 96 477 91 185-3,3 % -5,5 % NordDRG-tuotteet 949 374 918 925 965 703 930 051 1,2 % -3,7 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) 650 837 642 367 657 059 633 828-1,3 % -3,5 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) 298 537 276 558 308 645 296 223 7,1 % -4,0 % Avohoitokäynnit 376 606 375 410 398 326 386 754 3,0 % -2,9 % Muu palvelutuotanto 86 693 92 781 110 117 98 205 5,8 % -10,8 % Ostopalvelut 42 633 41 352 43 564 39 683-4,0 % -8,9 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 18 960 14 904 18 177 14 530-2,5 % -20,1 % Palvelusetelit 2 814 2 278 4 322 3 553 56,0 % -17,8 % Tartuntatautilääkkeet 22 286 19 706 29 514 26 740 35,7 % -9,4 % Potilasvakuutus 0 14 540 14 540 13 700-5,8 % -5,8 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -33 387 37-24 558-100,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 1 475 296 1 481 418 1 546 066 1 506 195 1,7 % -2,6 % Muu myynti jäsenkunnille **) 9 929 10 421 12 983 23 836 128,7 % 83,6 % KAIKKI YHTEENSÄ 1 485 225 1 491 838 1 559 049 1 530 031 2,6 % -1,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) (Huom. taulukossa ennuste 7+5) Suunniteltu sairaanhoidollinen palvelutuotanto kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2014 ENN 2015 TAE 2016 TAE 2016/ TAE 2016/ ENN 2015 Tuotteistetut hoitopäivät 194 388 194 449 188 494 177 893-8,5 % -5,6 % NordDRG-tuotteet 664 401 642 972 667 882 675 580 5,1 % 1,2 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) 156 393 156 068 158 568 169 440 8,6 % 6,9 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) 508 008 486 905 509 314 506 140 4,0 % -0,6 % Avohoitokäynnit 1 710 712 1 698 299 1 722 486 1 707 134 0,5 % -0,9 % Siirtoviivehoitopäivät 1 346 0 559 0 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 63 057 70 673 80 749 172 616 144,2 % 113,8 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 2 325 3 905 3 870 7 020 79,8 % 81,4 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,2 % 1,9 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2014 ENN 2015 TAE 2016 TAE 2016/ TAE 2016/ ENN 2015 Oma palvelutuotanto 1 568 763 1 536 678 1 622 996 1 592 040 3,6 % -1,9 % Tuotteistetut hoitopäivät 98 793 96 340 99 093 95 753-0,6 % -3,4 % NordDRG-tuotteet 1 071 635 1 041 771 1 098 405 1 069 235 2,6 % -2,7 % Vuodeosastohoito (ns. klassiset) 760 403 753 866 774 460 755 731 0,2 % -2,4 % Avohoito (sis. päiväkirurgian) 311 232 287 905 323 945 313 504 8,9 % -3,2 % Avohoitokäynnit 387 991 387 387 411 864 401 942 3,8 % -2,4 % Siirtoviivehoitopäivät 808 0 417 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 8 185 9 329 11 377 22 051 136,4 % 93,8 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 1 351 1 851 1 839 3 059 65,2 % 66,3 % Muu palvelutuotanto 87 897 128 066 146 394 99 396-22,4 % -32,1 % Ostopalvelut 43 832 42 645 45 819 40 786-4,4 % -11,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 18 963 14 904 18 208 14 615-1,9 % -19,7 % Palvelusetelit 2 817 2 281 4 322 3 555 55,8 % -17,8 % Projektituotteet 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 22 286 19 706 29 514 26 740 35,7 % -9,4 % Potilasvakuutus 0 48 530 48 530 13 700-71,8 % -71,8 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -32 661 39-23 444-100,0 % -100,0 % YHTEENSÄ 1 623 999 1 664 783 1 745 946 1 691 436 1,6 % -3,1 % Josta: 0,0 %
Muu myynti jäsenkunnille **) 9 929 10 421 12 983 23 836 128,7 % 83,6 % Myynti muille maksajille 138 774 124 415 138 367 161 404 29,7 % 16,6 % Myynti erityisvastuualueelle 36 359 38 091 39 773 42 763 12,3 % 7,5 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) (Huom. taulukossa 2015 ennuste 7+5, lopulliseen talousarvioesitykseen muutetaan 9+3 ennuste) Sairaanhoitoalueiden tavoitteena ei ole tuottaa siirtoviivehoitopäiviä ja niitä ei suunnitella talousarviossa. Terveyskeskuspäivystystuotteiden laskutuksen on suunniteltu kasvavan merkittävästi vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Terveyskeskuspäivystystoiminta käynnistyi Lohjan sairaanhoitoalueella syyskuussa 2015 ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella siirrytään ympärivuorokautiseen yhteispäivystykseen marraskuussa 2015. HYKS sairaanhoitoalueen terveyskeskuspäivystystoiminta käynnistyy Peijaksen sairaalassa vuoden 2016 alussa. HUS tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja muille asiakkaille, kuten vakuutusyhtiöille. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon muille maksajille on suunniteltu olevan 161,3 milj. euroa. Henkilöstösuunnitelma 2015 Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on tukea HUS:n strategiasta johdettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös ennakoida ja ohjata organisaation toimintaa niin, että oikeat henkilöstöresurssit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Pääpaino on HUS:n tulosalueiden ja tukipalveluyksiköiden käytännön henkilöstöjohtamisessa. Vuoden 2016 henkilöstösuunnitelma koostuu pääasiassa käytännön henkilöstötoimenpiteistä, joiden tavoitteena on mm. tuloksellisuuden lisääminen ja laadukas toiminta. Suunnitelmissa otetaan huomioon osaamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, työn organisointi, toimintaprosessin uudistukset, toiminnalliset muutokset, investointien henkilöstövaikutukset, organisaatioiden väliset henkilöstösiirrot ja yhteisresurssit, henkilöstön kehittäminen ja virkistystoiminta, tarvittavat rekrytoinnit sekä henkilöstöpoistuma. Henkilöstösuunnitelma sisältää henkilöstöjohtamisen painopisteet, osaamisen kehittämissuunnitelman ja henkilöstörakennesuunnitelman ja liitteessä 8 esitetyn numeerinen henkilöstösuunnitelman. Vuonna 2016 avaintavoitteena on, että HUS:n palveluksessa on alan parhaat osaajat, jotka ovat tyytyväisiä työnantajaansa ja työhönsä. HUS:n tavoitteena on olla toimialansa arvostetuin työnantaja, joka onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä. Osaavaa henkilöstöä johdetaan ammattitaitoisella esimiestyöllä. Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja tähtää osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen toiminnan kannalta strategisesti tärkeillä osa-alueilla. Esimiehet edesauttavat ammattitaidon ylläpitämisessä, ammatillisessa kehittymisessä ja työssä oppimisessa. Henkilöstön oikea määrä, rakenne ja osaaminen mahdollistavat kustannustehokkaan
toiminnan. Investointisuunnitelma 2016-2019 Henkilötyöpanosluvut sisältyvät 16.11. käsiteltävään talousarvioesitykseen. Investointien painopiste on Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennushankkeen sekä Jorvin sairaalan suurten peruskorjausten käynnistämisessä. Aloitettavien uusien investointien valinta valmistellaan hallitukselle HUS:n strategisten painotusten pohjalta niin, että hankkeet edistävät hyvää asiakaskokemusta, kilpailukykyä ja yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollon kanssa. Tärkeänä pidetään myös vanhojen sairaalakiinteistöjen nykyaikaistamista, tehokkaassa käytössä pitämistä ja peruskorjausten asteittain jatkamista niin, että sairaaloiden toimintavarmuuden riskit voidaan minimoida. Traumakeskus-syöpäkeskus -projekti on riskienhallinnan kannalta erityisen aikataulukriittinen johtuen sekä Töölön sairaalan että Syöpätautien klinikan rakennusten vaikeasta tilanteesta. Investointiohjelma esitetään hallituksen vahvistetavaksi hanketasolla sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt vuoden 2016 talousarvion. Investointiohjelman 2016-2019 hankkeiden sisältöä ja tavoitteita ohjataan niin, että investointikohteet palvelevat sote-uudistuksen jälkeenkin vaativan erikoissairaanhoidon tarpeita. HUS jatkaa investointeja kaikilla sairaanhoitoalueillaan ja tarkistaa tarvittaessa hankeohjelman sisältöä sote-valmistelun edetessä. Edellisiä talousarvioita laadittaessa koko HUS:n investointiraami neljän vuoden jaksolla on ollut 500 milj. euroa. Raami on pidetty hyvin tiukkana ennakoiden Traumakeskus-Syöpäkeskus -investointia. Vuosien 2016-2019 ohjelma on laadittu niin, että muihin hankkeisiin kuin Traumakeskus-Syöpäkeskukseen, jäsenkuntayhteistyön investointeihin ja Apotti-osakeyhtiön rahoitukseen voidaan käyttää neljän vuoden aikana enintään 450 milj. euroa. Määrä sisältää uuden lastensairaalan rakentamisen rahoitusta noin 27 milj. euroa. Investointien rajaus merkitsee useiden strategisesti tärkeiden hankkeiden myöhemmäksi siirtämistä kaikilla sairaanhoitoalueilla ja investointien mittavaa sopeutusta myös tietohallinnossa ja liikelaitoksissa. Osa investoinneista on korjaus- ja korvaushankkeita, joilla varmistetaan vanhan sairaalakannan käytettävyys ja pyritään välttämään kalliita väliaikaisjärjestelyjä ja toiminnan keskeytyksiä. Hyväksytyn kiinteistöpolitiikan mukaista korjausinvestointien tasoa ei kuitenkaan kaikilta osin pystytä rahoittamaan, mikä lisää toiminnallisia riskejä. Sote-järjestelyjä ennakoiden suhtaudutaan kriittisesti kaikkiin tuotantokapasiteettia ja kustannuksia lisääviin hanketarpeisiin. Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen hankkeen alustava, hankesuunnittelun yhteydessä vuoden 2016 aikana tarkentuva kustannusarvio on 280 milj. euroa. Hanketta edeltäen Meilahdessa tulee toteutettavaksi valmistelevia investointeja, jotka liittyvät mm. purettavasta tornisairaalan laboratoriosiivestä pois siirrettäviin yksiköihin. Samalla käynnistetään lasten sairaalapalveluilta vapautuvan Lastenklinikan rakennuksen kiireelliset korjaustyöt mm. Töölön sairaalasta siirrettävää toimintaa varten. Investointiohjelma ei sisällä eikä sen tavoiteraami tässä vaiheessa mahdollista selvittelyvaiheessa olevaa Silmä-korvasairaalan investointipakettia tai mm. psykiatrian tilainvestointeja pääkaupunkiseudulla ja Porvoossa.
Vuoden 2016 talousarvioesityksessä on investointeihin koko kuntayhtymässä 140 390 000 euroa, josta tulosalueiden osuus on 127 milj. euroa. Liikelaitosten talousarvioissa investoinnit ovat yhteensä 13,4 milj. euroa. HUS:n investointien määrä on noin 25,7 milj. euroa (-15 %) alle vuoden 2015 alkuperäisen talousarvion. Neljän vuoden 2016-2019 suunnitelmassa on investointeja liikelaitokset mukaan lukien yhteensä 590 milj. euroa. Taloussuunnittelukauden investointisuunnitelma on lähes 90 milj. euroa sairaanhoitoalueiden ja muiden HUS:n yksiköiden tekemiä esityksiä pienempi. 1 000 euroina * TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 2016-2019 yht. Yhtymähallinto Osakkeet ja osuudet 300 1 590 1 820 3 480 3 360 10 250 Muut pitkävaikutteiset ** 13 300 13 300 13 400 26 700 HUS-Tilakeskus Rakennushankkeet 77 750 68 000 69 740 66 210 121 200 325 150 Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet HYKS-sairaanhoitoalue 32 870 17 540 30 990 30 450 12 700 91 680 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 380 350 360 360 360 1 430 Lohjan sairaanhoitoalue 670 400 600 420 730 2 150 Hyvinkään sairaanhoitoalue 1 300 1 350 1 400 2 300 1 400 6 450 Porvoon sairaanhoitoalue 430 400 400 400 400 1 600 HUS-Tietohallinto 20 000 24 070 24 190 15 360 13 680 77 300 Tulosalueet yhteensä 147 000 127 000 142 900 118 980 153 830 542 710 Liikelaitokset yhteensä 19 080 13 390 11 460 10 390 12 050 47 290 Kuntayhtymä yhteensä 166 080 140 390 154 360 129 370 165 880 590 000 *valtuuston 11.12.2014 hyväksymän alkuperäisen talousarvion investointiosa **lahjoitus lastensairaalaa varten Jaksolla 2016-2019 on toteutumassa muulla kuin kuntayhtymän omalla rahoituksella HUS:n pysyvään käyttöön tulevia hankkeita noin 190 milj. eurolla. Näitä ovat uuden lastensairaalan lisäksi kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen rakennuttama Hyvinkään sairaalan lisärakennus ja Raaseporin kaupungin rahoittamat psykiatrian tilat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella sekä merkittävä määrä käyttökorvaus- ja muilla menettelyillä hankittavia tutkimus- ja hoitolaitteita. Edellä todettu määrä ei sisällä Oy Apotti Ab:n rahoitusjärjestelyä. Ulkopuolisen rahoituksen projektien sopimukset ja vastuut ratkaistaan aina erillisillä päätöksillä. Valtuusto on tehnyt vuonna 2013 periaatepäätöksen Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakentamisesta. Hankesuunnittelu on jonkin verran viivästynyt ja varsinainen rahoituspäätös voidaan esitellä hankesuunnitelman perusteella tehtävän kustannusarvion valmistuttua vuonna 2016. Investointisuunnitelma sisältää tässä vaiheessa projektille 116 milj. euron aloitusvarauksen. Vuonna 2016 suunnitellaan aloitettaviksi uusina, valtuuston nähden sitovina, kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investointeina Syöpätautien klinikan yhteyteen rakennettavien maanalaisten laitetilojen hanke (14 milj. euroa) ja Töölön sairaalasta sekä mm. Kirurgisesta sairaalasta Meilahden alueelle Lastenklinikan rakennukseen siirrettävää toimintaa varten tehtävien peruskorjausten vaihe 1 (17 milj. euroa). Näiden kahden investoinnin hankekohtaiset esitykset valmistellaan valtuuston
joulukuun kokoukseen. Uuden lastensairaalan tietotekniikan noin 11 milj. euron investoinnin valtuustokäsittely suunnitellaan keväälle 2016. Rakentamisen osuus vuoden 2016 yhteensä 140 milj. euron investoinneista on 68 miljoonaa. Lisäksi suunnitelma sisältää 13,3 milj. euron lahjoituksen uutta lastensairaalaa varten, sairaanhoitoalueiden laitehankkeita 20 milj. ja tietojärjestelmiä sekä tietoteknisiä investointeja Apotti-hankkeen ns. pääomituskulut mukaan lukien 25,7 milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit vuonna 2016 ovat yhteensä 13,4 milj. euroa. Investointisuunnitelmaan sisältyy vuosittainen rakennusinvestointien määrään pohjautuva, vähintään yhden promillen varaus hankkeiden yhteydessä tehtäviin taidehankintoihin. Vuonna 2016 varaus on 150 000 euroa (2,2 ). Opetus ja tutkimus Suomalainen yhteiskunta odottaa oikeutetusti HUS:lta uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi on korkeatasoinen tutkimustyö ja opetustoiminta. HUS:n tutkimuksen ja opetuksen tavoitteet on määritelty 19.10.2011 hyväksytyssä strategiassa vuosille 2012-2016. Sen mukaan HUS toimii tutkimuksessa ja opetuksessa tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston, sen lääketieteellisen tiedekunnan ja muiden korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tutkimustoiminnan edellytyksiä vahvistetaan sekä taloudellisesti että hallinnollisesti. Laadukkaalla perus-, erikoistumis-, jatko- ja täydennyskoulutuksella turvataan korkeatasoinen osaaminen ja varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. Aikaisemmin erityisvaltionosuutena myönnetty valtion tutkimuskorvaus muuttui vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain myötä yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahaksi, joka annetaan erityisvastuualueen tutkimustoimikunnalle. Vuosina 2012-2015 Hyksin erityisvastuualueen osuus on 36,4 % kulloinkin valtion talousarvioon sisällytetystä terveyden tutkimuksen määrärahasta. Prosenttiosuutta seuraavalle nelivuotiskaudelle 2016-2019 ei vielä tiedetä. Asiaa valmistelee valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä, joka tekee asiasta ehdotuksen STM:n päätettäväksi. Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksessä terveyden tutkimuksen määräraha on 15 milj. euroa. Se on n 31 % vähemmän kuin vuoden 2015 määräraha (21,7 milj. euroa) ja yli 52 % pienempi kuin vuoden 2014 määräraha (31,3 milj. euroa). Ennuste HYKS:n ervan osuudeksi vuonna 2016 on 5,5 milj. euroa (7.9 milj. euroa vuonna 2015), josta HUS:n osuus olisi 4,9 (7,2 milj. euroa vuonna 2015). Valtion tutkimusrahoituksessa on siten tapahtumassa jälleen kolmanneksen pieneneminen yhden vuoden aikana. Alla olevassa taulukossa esitetään korvauksen kehitys HUS:n yliopistosairaalassa viimeksi kuluneelta viideltä talousarviovuodelta ja ennuste vuodelle 2016 (talousarvioennuste, TAE). Valtion tutkimus- ja opetuskorvauksen määrän kehittyminen osoittaa, että valtio siirtää opetusja tutkimustoiminnan taloudellista vastuuta kunnille. milj euroa 2011 2012 2013 2014 2015 TAE 2016 *) Valtion korvaus 20,2 20,4 20,1 20,7 18,3 18,3 koulutuksesta Valtion tutkimusmääräraha 13,6 12,1 10,4 10,4 7,2 4,9
Yhteensä 33,8 32,5 30,5 31,1 25,5 23,2 *) valtion talousarvioesitys syyskuussa 2015 HUS:n valtion koulutus- ja tutkimuskorvausten kehitys vuosina 2011-2015 ja arvio vuodesta 2016 Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin, eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta samalla tavalla kuin aikaisemman lain aikana voitiin. Jotta HUS:ssa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön kliininen tutkimus voisi jatkua häiriöttä, talousarvioon on sisällytetty 9 milj. euron suuruinen määräraha tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi. Se käytetään valtaosin sellaisiin jo olemassa oleviin ja usein sopimuksin sidottuihin kustannuksiin, joita ei uuden lain myötä voida enää kattaa valtion rahoituksesta. Yhtymähallinnon maksamien tutkimuksen infrastruktuurikustannusten jälkeen toimintayksiköille jaettavaksi jää 4,6 milj. euroa. Toimintayksiköiden osuus jaetaan HYKS-sairaanhoitoalueelle, HUSLAB:lle ja HUS-Kuvantamiselle yliopistotoimikunnassa sovittua periaatetta noudattaen. Toimintayksiköt saavat päättää tämän määrärahan kohdentamisesta esim. palkka-, tarvike-, matka- yms. kustannuksiin silloin, kun kohdennukset liittyvät tutkimustyöhön. Valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin on 98,6 milj. euroa valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 (97,0 milj. euroa vuonna 2015 ja 112,7 milj. euroa vuonna 2014). Tästä määrärahasta käytetään kuitenkin vain 66,0 milj. euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille (64,9 milj. euroa vuonna 2015 ja 74 milj. euroa vuonna 2014). HUS:n vuoden 2016 valtion tutkimusmäärärahan ja opetusmäärärahan alustava erillinen tulo- ja menoarvio (ATA) perustuu valtion talousarvioesitykseen ja arvioon määrärahan jakautumisesta yliopistosairaaloiden välillä ja yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden sisällä sekä arvioon HUS:n sairaanhoitoalueiden koulutuskuukausikorvauksesta. Alla olevassa taulukossa esitetään valtion opetus-ja tutkimuskorvauksen käyttö HUS:ssa vuosina 2014-2015 sekä arvio vuodelle 2016. Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen käyttö vuosina 2014-2016 milj. euroa TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 *) Muutos (milj.euroa) TAE 2016 -ENN 2015 Muutos % TAE 2016/ ENN 2015 HYKSsairaanhoitoalue / Yliopistosairaala Muut HUS:n sairaanhoitoalueet Valtion korvaus koulutuksesta, STM 20,7 19,1 18,3 18,3 0,0 0,0 % Valtion tutkimusmääräraha 8,4 9,4 9,1 7,9-1,2-13,2 % Valtion korvaus koulutuksesta (koulutuskuukausikorvaus) Yhteensä 29,1 28,5 27,4 26,2-1,2-4,4 % 1,7 1,9 1,6 1,5-0,1-6,3 %