SAIRAANHOITOALUEIDEN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SAIRAANHOITOALUEIDEN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA Sisältö LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE SAIRAANHOITOALUEEN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT Talouden tunnusluvut Sitovat tavoitteet TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Keskeiset budjettioletukset STRATEGISET AVAINTAVOITTEET JA MITTARIT PALVELUTAVOITTEET Jäsenkuntien maksuosuus Hoitopalvelut kaikille maksajille Ensihoito TALOUS Tuloslaskelma Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi Sitovat nettokulut ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Henkilöstösuunnitelma Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima... 11

2 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE 1 Sairaanhoitoalueen talouden keskeiset tunnusluvut 1.1 Talouden tunnusluvut Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) KOKO VUOSI TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 ENN16 TA16 - Jäsenkuntien maksuosuus 37,4 37,6 35,5 29,1-18,2 % -22,7 % - Ulkoinen myynti 45,1 44,8 43,4 36,9-14,8 % -17,6 % Toimintatuotot yhteensä 45,2 44,8 43,4 37,1-14,5 % -17,2 % - Toimintakulut 45,3 46,2 45,6 37,6-17,6 % -18,6 % - Poistot 0,4 0,4 0,4 0,4 2,6 % 3,3 % Tilikauden tulos -0,5-1,8-2,6-0,9-64,9 % -49,7 % 1.2 Sitovat tavoitteet 2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Länsi-Uusimaa (Hanko, Raasepori, Inkoo) on pinta-alaltaan suuri (runsaat km 2 ). Yli puolet alueesta on merta. Alueen väestömäärä on vain asukasta. Seuraavasta taulukosta näkyy, että alueen väestömäärä on viime vuosina vähentynyt (muun HUS:n väestömäärä lisääntyy): Hanko Inkoo Raasepori Yhteensä Kesäisin alueen väestömäärä lisääntyy rajusti. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Raaseporissa oli vuonna 2012 kaikkiaan vapaa-ajanasuntoa. Myös turistimäärä on alueella suuri. Länsi-Uudenmaan matkailustrategian mukaan alueella oli yöpymisiä toukolokakuussa 2011 kaikkiaan Vaikka Länsi-Uudenmaan kuntien sairastavuusindeksi on alle maamme keskiarvon, ovat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset asukasta kohti korkeammat kuin muissa HUS:n jäsenkunnissa ja myös korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. Syynä tähän on lähinnä se, että Länsi-Uudenmaan kunnat eroavat monella tavoin muista HUS:n kunnista. Sairastavuusindeksi on korkeampi, väestö on iäkkäämpää (HUS:n kunnissa 65 vuotta täyttäneiden osuus on 16 %, Länsi-Uudellamaalla 24 %), työttömyysaste on korkea, koulutustaso matala ja tulotaso alhainen. Puolet alueen väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia. 2

3 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Väestö ENN 2017 ENN Muutos 2016 enn/ 2017 enn Muutos -% 0-14 vuotiaat ,2 % vuotiaat ,3 % vuotiaat ,1 % vuotiaat ,1 % 75+ vuotiaat ,9 % HUS yhteensä ,4 % 2.1 Sairaanhoitoalueen oman toiminnan keskeiset muutokset Sairaanhoitoalueen toiminnassa on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Muutokset eivät ole olleet pelkästään pahasta ja nyt jäljellä oleva toiminta palvelee hyvin sekä länsiuusmaalaisia että alueen kesävieraita. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue pystyy edelleen tarjoamaan alueen väestölle perustason erikoissairaanhoitoa. Sairaalan kustannusrakenne yhdistyneenä suhteellisen alhaiseen toimintavolyymiin on kuitenkin haaste. Sairaalan tulevaa roolia leimaa epävarmuus. Epävarmuustekijöitä ovat mm. valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus, HUS:n ajateltu sisäinen työnjako ja psykiatrian tulosyksikön hallinnollinen siirtyminen HYKS:n alaisuuteen. Raaseporin kaupungin aikeet ryhtyä vastaamaan päivystys- ja seurantaosaston toiminnasta on tällä hetkellä pantu jäihin. Osaston toimintaa kuitenkin arvioidaan vuodenvaihteen jälkeen. Arviointi tehdään yhdessä kuntien kanssa. Samalla päivystys- ja seurantaosastoon liittyviä hoitoketjuja päivitetään. Päivystys- ja seurantaosaston mahdollisuutta tarjota palliatiivista hoitoa selvitetään yhdessä kuntien kanssa. HUS Raaseporin sairaalan ja alueen perusterveydenhuollon välinen työnjako on yleensäkin tarkastelun kohteena. Toinen sairaalan ja Länsi-Uudenmaan kuntien yhteinen hanke koskee ns. heiluriovipotilaiden eli kerta toisensa jälkeen sairaalan päivystyspoliklinikalle ja osastoille palaavien potilaiden seurantaa. Tavoitteena on parantaa näiden potilaiden turvallisuudentunnetta ja hyvinvointia. HUS:n hallitus on ( 110) pitämässään kokouksessa käsitellyt HUS:n sisäisiä sairaanhoidollisten toimintojen muutoksia ja hyväksynyt esitetyt muutokset. Samassa yhteydessä hallitus vahvisti HUS-sairaaloiden profiilit ja päivystysjärjestelyt. Hallituksen mukaan HUS Raaseporin sairaala on lähisairaala, jossa on yhteispäivystys, valvontayksikkö ja operatiivista toimintaa arkisin klo Hallitus ei ole ottanut kantaa muuhun HUSsairaaloiden väliseen työnjakoon. Hallituksen päätöksen mukaan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrinen toiminta liitetään hallinnollisesti HYKS:aan. HUS Raaseporin sairaala toivoo tiiviimpää yhteistyötä HYKS:n klinikoiden kanssa. Lähetteet ovat yhtäkkiä vähentyneet lähes olemattomiin potilasryhmissä, joiden jononpurussa sairaala on auttanut pääkaupunkiseutua. Tämä asettaa paineita sairaalalle ja sen edellytykset toimia itsenäisenä yksikkönä ovat käyneet kyseenalaisiksi. Kokouksessaan sairaanhoitoalueen lautakunta päätti sen vuoksi äänestyksen jälkeen pyytää HUS:n hallitusta ottamaan kantaa siihen, voisiko koko HUS Raaseporin sairaala kuulua organisatorisesti HYKS:aan. Länsi-Uudellamaalla on suuri pula silmälääkäreistä. Yhteistyö HYKS:n kanssa esim. HUS Raaseporin sairaalassa toimivan silmäpoliklinikan muodossa asetetaan etusijalle. 2.2 Keskeiset budjettioletukset 3

4 Talousarviovalmistelussa on huomioitu yleinen kustannustason nousu 1 %. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen tuottavuustavoite on 1,2 %. Talousarvioesityksessä on huomioitu seuraavat muutokset: - Psykiatrian toimintakulut (runsaat 7,1 milj. euroa) ja toimintatuotot (kuntaosuus 6,5 milj. euroa, potilas- ja muut tuotot 0,6 milj. euroa). - Psykiatrian siirtyessä hallinnollisesti HYKS:aan vähenee sairaalan vakanssimäärä noin 90 vakanssilla. Muita suuria muutoksia ei ole tässä vaiheessa huomioitu ( ). - Lastenpsykiatrisen toiminnan muutos (lautakunta ). Toimintakulut ja - tuotot noin 0,3 milj. euroa pienemmät. - Muilla säästösuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä säästetään toimintakuluissa noin 0,2 milj. euroa. - Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta on ( 44) pitämässään kokouksessa päättänyt esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Länsi- Uudenmaan kunnille myönnetään myös vuonna 2017 ns. ambulanssialennusta ja että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen tulos voidaan sen vuoksi budjetoida myös ensi vuodelle 1,8 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä vastaa vuoden 2016 budjetoitua alijäämää. Konsernijohdon virkamiestapaamisessa kävi kuitenkin ilmi, ettei sairaanhoitoalue voi odottaa budjetoidun alijäämän olevan näin suuri vuonna Kompromissina sovittiin, että kunnat maksavat ensihoidosta 60 euroa/asukas vuonna 2017, kun summa vuonna 2016 on ollut 50 euroa/asukas. Jotta alijäämä saataisiin puolitettua, tulee sekä ensihoidon että sairaalan kulut saada kauttaaltaan pienemmiksi. Länsi-Uudellamaalla ensihoidon todelliset kustannukset ovat vuonna 2017 lähes 90 euroa/asukas. Koska HUS on myöntänyt alueen kunnille vuodeksi 2016 ns. ambulanssialennusta, maksavat Hanko, Inkoo ja Raasepori ensihoidosta 50 euroa/asukas ja HUS Raaseporin sairaalan tulos on budjetoitu jäljelle jäävältä osalta alijäämäiseksi. Mikäli HUS ei myönnä kunnille ambulanssialennusta vuonna 2017, tullaan HUS Raaseporin sairaalan talousarvio joka tapauksessa laatimaan tasapainoon. Tällöin Hangon, Inkoon ja Raaseporin on maksettava ensihoidosta 1,8 milj. euroa enemmän. Kuntien kustannusten kasvu ei ole kohtuullinen. Konsernijohdon virkamiestapaamisessa sovittiin sen vuoksi, että Länsi-Uudenmaan kunnille myönnetään ns. ambulanssialennusta myös vuonna 2017, mutta ei yhtä paljon kuin vuonna Kunnat maksavat ensihoidosta 60 euroa/asukas vuonna Kuntien kustannukset ovat samalla sairaalan tuloja. HUS Raaseporin sairaala ei voi kompensoida kuntien ensihoidon kustannusten kasvua muun toiminnan kuluja karsimalla. 3 Strategiset avaintavoitteet ja mittarit Ohje: Taulukkopohja löytyy mallitaulukko-excelistä. Strategiamallista on ohjeistusta sisäisen suunnitteluohjeen liitteessä 2 ja liite 2.a on tarkoitettu lisämateriaaliksi ja yksiköiden omien tarpeiden mukaan muokattavaksi, vapaasti hyödynnettäväksi tukimateriaaliksi avaintavoitteiden suunnitteluun. R:\8940_Thall_Johdon_Raportointi\Talousarvio\TA_2017\Aikataulut ja ohjeet 4

5 4 Palvelutavoitteet Koska psykiatria siirtyy hallinnollisesti HYKS:aan eikä lastenpsykiatrialla ole vuodesta 2017 lähtien osastotoimintaa, ei HUS Raaseporin sairaalalla tule enää olemaan kuntalaskutettavia hoitopäiviä. 4.1 Jäsenkuntien maksuosuus Vuosi 2015 oli Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella poikkeuksellisen vilkas. Vuosi 2016 on ollut huomattavasti rauhallisempi, etenkin sairaanhoitoalueen jäsenkuntien osalta. Yksittäistä syytä siihen ei ole löytynyt, vaan syitä on monta. Potilaita on mm. ohjattu aikaisemmassa vaiheessa kontrollikäynnille perusterveydenhuoltoon ja kunnat ovat ryhtyneet käyttämään vanhainkodeissa ja palvelutaloissa etälääkäripalveluja. Yhteispäivystys laajeni marraskuussa 2015 ja sen seurauksena erikoisairaanhoidon päivystyskäynnit ovat vähentyneet. Terveyskeskuspäivystyskäyntejä on ollut suunniteltua enemmän vuonna Kehityssuuntauksen oletetaan jatkuvan myös vuonna 2017, joten tuotantomäärät on budjetoitu pienemmiksi kuin vuonna Epävarmuustekijöitä on kuitenkin edelleen paljon, kuten esimerkiksi kirurgian työnjako HUS:ssa. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 TA 2016 ENN 2016 Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -100,0 % NordDRG-tuotteet ,8 % 1,5 % Drg-ryhmät ,0 % -5,7 % Drg-O-ryhmät ,1 % 6,1 % Tähystykset ,5 % 5,2 % Pientoimenpiteet ,0 % 5,1 % 900-ryhmä ,2 % -0,3 % Kustannusperusteinen jakso 3 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,9 % -22,4 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -10,8 % -7,1 % 5

6 Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 TA 2016 ENN 2016 Oma palvelutuotanto ,9 % -18,3 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -100,0 % NordDRG-tuotteet ,4 % -2,3 % Drg-ryhmät ,8 % -9,1 % Drg-O-ryhmät ,8 % 15,5 % Tähystykset ,8 % 7,5 % Pientoimenpiteet ,8 % 12,9 % 900-ryhmä ,1 % 5,6 % Kustannusperusteinen jakso 3 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,3 % -18,2 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,6 % 4,4 % Ostopalvelut ,6 % 4,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 7 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 0,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,7 % -18,2 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,2 % -37,6 % KAIKKI YHTEENSÄ ,5 % -19,5 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 4.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Muiden maksajien (muut kuin jäsenkunnat) osalta ei ole suuria muutoksia tiedossa vuonna Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 TA 2016 ENN 2016 Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -100,0 % NordDRG-tuotteet ,4 % 1,9 % Drg-ryhmät ,9 % -4,1 % Drg-O-ryhmät ,8 % 6,0 % Tähystykset ,6 % 5,2 % Pientoimenpiteet ,4 % 4,6 % 900-ryhmä ,7 % 0,6 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % -41,4 % Avohoitokäynnit ,5 % -21,7 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,5 % 9,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,8 % -16,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -8,5 % -6,3 % 6

7 Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 TA 2016 ENN 2016 Oma palvelutuotanto ,9 % -17,7 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -100,0 % NordDRG-tuotteet ,3 % -1,6 % Drg-ryhmät ,3 % -8,2 % Drg-O-ryhmät ,1 % 15,8 % Tähystykset ,8 % 7,8 % Pientoimenpiteet ,7 % 13,0 % 900-ryhmä ,6 % 6,3 % Kustannusperusteinen jakso ,6 % -12,0 % Avohoitokäynnit ,5 % -17,4 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 9 1 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,5 % -25,1 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 3,2 % Muu palvelutuotanto ,8 % 5,4 % Ostopalvelut ,8 % 5,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 7 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,7 % -19,0 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,2 % -37,6 % Myynti muille maksajille ,6 % 2,6 % Myynti erityisvastuualueelle ,5 % -3,7 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 4.3 Ensihoito Ensihoito maksaa Länsi-Uudellamaalla asukasta kohti lähes 90 euroa vuonna Ensihoito tulee sairaanhoitoalueella kalliiksi, sillä alue on pinta-alaltaan suuri mutta harvaan asuttu. Pitkät välimatkat keskus- ja yliopistosairaaloihin aiheuttavat myös sen, että ambulanssi on poissa alueelta monta tuntia (vähintään neljä tuntia), kun potilas on kuljetettava pääkaupunkiseudulle. Sairaanhoitoalue noudattaa sekä HUS:n palvelutasopäätöstä että ensihoitoasetusta. Ambulanssit ovat lähtövalmiudessa eikä niitä enää käytetä muihin potilassiirtoihin. HUS:n hallitus päätti kokouksessaan ( 101), että ensihoito Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella järjestetään lukien terveydenhuoltolain 39 2 momentin ja pelastuslain 27 :n 3 momentin tarkoittamana yhteistoimintana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa (nykyinen sopimus päättyy ). Hallitus ei ottanut kantaa ensihoidon kustannusten jakautumiseen. Hallituksen valmistelutekstissä todetaan kuitenkin, ettei HUS-laajuinen asukasperusteinen veloitus voi tulla kysymykseen, koska se lisäisi merkittävästi Jorvin, Peijaksen ja Helsingin järjestämisalueiden kuntien ensihoidon kustannuksia. Konsernijohdon virkamiestapaamisessa sovittiin, että Länsi-Uudenmaan kunnille myönnetään ns. ambulanssialennusta myös vuonna 2017, mutta ei yhtä paljon kuin vuonna Kunnat maksavat ensihoidosta 60 euroa/asukas vuonna 2017, kun summa vuonna 7

8 2016 on ollut 50 euroa/asukas. Keskustelujen jälkeen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos alensi budjetoimiaan ensihoidon kustannuksia. Muutos näkyy seuraavassa taulukossa, jossa on esitetty HUS Raaseporin sairaalan ensihoidon tuotot ja kulut : TA 2016 TAE /asukas 60 /asukas Hanko , ,00 Inkoo , ,00 Raasepori , ,00 Muut tuotot 0,00 0,00 Tuotot yhteensä , ,00 Henkilöstökulut 0,00 0,00 Palvelujen ostot , ,00 -josta Lohjan sha , ,00 -josta LUP:n sopimus , ,00 Aineet ja tarvikkeet , ,00 Muut kulut , ,00 Hallinto , ,00 Kulut yhteensä , ,00 Tulos , ,00 Ensihoidon todelliset kustannukset ovat Länsi-Uudellamaalla runsaat 93 euroa/asukas vuonna 2016 ja noin 90 euroa/asukas vuonna Koska HUS on myöntänyt alueen kunnille vuodeksi 2016 ns. ambulanssialennusta, maksavat Hanko, Inkoo ja Raasepori ensihoidosta 50 euroa/asukas ja HUS Raaseporin sairaalan tulos on budjetoitu jäljelle jäävältä osalta alijäämäiseksi. Mikäli HUS ei myönnä kunnille ambulanssialennusta vuonna 2017, tullaan HUS Raaseporin sairaalan talousarvio joka tapauksessa laatimaan tasapainoon. Tällöin Hangon, Inkoon ja Raaseporin on maksettava ensihoidosta 1,8 milj. euroa enemmän. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta on katsonut, ettei tällainen kustannusten kasvu ole Länsi-Uudenmaan kunnille kohtuullinen. Konsernijohdon virkamiestapaamisessa sovittiin, että Länsi-Uudenmaan kunnat maksavat ensihoidosta 60 euroa/asukas vuonna Hanko Raasepori Inkoo Yhteensä Väkiluku % 66 % 13 % 100 % Hätäkeskuksen tehtävät lkm 0 0 % 0 % 0 % 0 % Ensihoidon kustannukset yht. / kunta Ensihoidon kulut euroa / asukas 60,0 60,0 60,0 60,0 5 Talous HUS:n talousarviovalmistelussa lähdetään siitä, että LUSA:n psykiatrian tulosyksikkö siirtyy hallinnollisesti HYKS:aan, mutta toiminta jatkuu alueella. Sitä vastoin on vielä auki, siirretäänkö lastenlääkärit HYKS:aan ja siirtyykö lastenpsykiatria kokonaisuudessaan hallinnollisesti HYKS:aan. 8

9 Mikäli HUS ei myönnä kunnille ambulanssialennusta vuonna 2017, tullaan HUS Raaseporin sairaalan talousarvio joka tapauksessa laatimaan tasapainoon. Tällöin Hangon, Inkoon ja Raaseporin on maksettava ensihoidosta 1,8 milj. euroa enemmän. Kustannusten kasvu ei ole Länsi-Uudenmaan kunnille kohtuullinen. LUSA:n lautakunnan ( 44) tekemän päätöksen johdosta on sairaanhoitoalueen talousarvioesitys tällä hetkellä ( ) 1,8 milj. euroa alijäämäinen. Muilta osin katso kohta Tuloslaskelma Kohdassa 2.2 selostettujen muutosten vuoksi sekä toimintatuotot että -kulut tulevat pienenemään. Tulopuolella pienenevät lähinnä kuntien maksuosuudet. Menopuolella pienenevät sekä henkilöstökulut että palvelujen ostot, aineet ja tarvikkeet sekä muut kulut. Koska muutos koskee lähinnä psykiatrista toimintaa, jossa henkilöstökulujen osuus kuluista on noin 75 %, pienenevät juuri henkilöstökulut kaikkein eniten. Sisäiset ostot liikelaitoksilta ja taseyksiköiltä vähenevät 7,7 % eli 1,3 milj. euroa (ilman konsernihallintoa, sillä tiedot palvelujen ostoista eivät ole tällä hetkellä lopullisia). KOKO VUOSI Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 TS 2018 TS 2019 ENN16 TA16 TP15 Toimintatuotot ,5 % -17,2 % -17,9 % joista jäsenkuntien maksuosuus ,2 % -22,7 % -22,4 % Toimintakulut ,6 % -18,6 % -16,9 % Toimintakate ,7 % -63,9 % 523,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 0,0 % -100,0 % Vuosikate ,7 % -63,9 % 525,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % 3,3 % -2,7 % Tilikauden tulos ,9 % -49,7 % 86,7 % 5.2 Toimintatuottojen ja -kulujen toiminnallisten muutosten analyysi Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Psykiatrinen ty -> HYKS psykiatria, maksuosuus ,5 % ,0 % Lastenpsykiatria, 24/5 osasto -> päiväosasto 5 pv. viikossa ,6 % ,6 % TK-hoitopäivät, hintaa alennettu ,1 % 192 0,4 % TK-käynnit, hintaa alennettu, volyymi suunniteltua isompi (uusi tominta) 165 0,4 % ,8 % Muut -60-0,1 % 248 0,6 % Talousarvio ,0 % ,4 % 9

10 Talousarvio 2016 Ennuste 2016 (7+5) Toimintakulut ja poistot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste Henkilöstökulut, psyk. ty. -> HYKS psykiatria ,2 % ,0 % Lastenpsykiatria, 24/5 osasto -> päiväosasto 5 pv. viikossa ,6 % ,6 % Muu, psyk.ty. -> HYKS psykiatria ,4 % ,4 % Säästösuunnitelma (henkilöstökulut) ,4 % -95-0,2 % Talousarvioalijäämä 2016, alhaisten volyymien vuoksi ,8 % 0 0,0 % Tietohallinto, pois lukien psyk. vaikutus ,2 % ,2 % Alhaisemmat sivukulut (kiky-sopimus) ,4 % 0 0,0 % Muut 296 0,6 % 102 0,2 % Talousarvio ,3 % ,2 % 5.3 Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut (1 000 euroa) KOKO VUOSI TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 ENN16 TA16 TP15 Toiminnan kulut ,4 % -18,5 % -16,8 % Muut myyntitulot ,4 % 2,1 % -36,9 % Maksutuotot ,3 % 3,1 % -7,9 % Tuet ja avustukset ,7 % 0,0 % -42,5 % Muut toimintatuotot + EVO ,0 % -46,9 % -17,7 % Korkotuotot ,0 % -100,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % Toiminnan nettokulut ,8 % -19,2 % -17,1 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,4 % 15,5 % 8,4 % Sitovat nettokulut ,4 % -23,9 % -21,0 % 6 Organisaatio ja henkilöstö 6.1 Henkilöstösuunnitelma Sairaalan on ollut tarkoitus luopua nykyisestä tulosyksikköjaosta ja siirtyä potilas- ja prosessikeskeiseen organisaatiomalliin. Tulevan sote-uudistuksen ja lähitulevaisuudessa edessä olevien toiminnallisten muutosten vuoksi ei organisaatiorakenteen uudistaminen ole nyt ajankohtaista. Jotta paikalliset erikoissairaanhoidon palvelut voitaisiin parhaiten turvata myös tulevaisuudessa, on HUS Raaseporin sairaalan tavoitteena liittyä kokonaan osaksi HYKS:aa. HYKS:n satelliittina sairaala voisi tarjota ruotsinkielisiä hoitopalveluja mm. pääkaupunkiseudulle ja toimia ruotsinkielisten lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelusairaalana. Laajemmassa yhteydessä sairaala voisi muodostaa eräänlaisen kaksikielisen klinikan HYKS:aan. Myös nykyinen yhteispäivystys olisi paremmin turvattu, jos sairaala olisi osa isompaa kokonaisuutta. HUS Raaseporin sairaalan psykiatrian tulosyksikön siirtyminen HYKS:n alaisuuteen tukee ajatusta sairaalaan jäljelle jäävän toiminnan liittämisestä HYKS:aan. Vuoden 2017 henkilöstösuunnitelmaan vaikuttavat useat suunnitellut tai selvittelyn alla olevat muutokset. Suurin henkilöstöresursseihin liittyvä muutos koskee psykiatrian tulosyksikön siirtymistä osaksi HYKS Psykiatriaa Tässä yhteydessä noin 90 vakanssia työntekijöineen siirtyy HYKS:aan. Selvittelyn alla on vielä pediatrian lääkärivakanssien ja lastenpsykiatrian yksikön siirtyminen osaksi HYKS Lasten ja nuorten sairaudet - 10

11 tulosyksikköä. Lastenpsykiatriaan liittyvä toiminnallinen muutos vähentää vakansseja sairaanhoitoalueella ja joitakin henkilöitä siirtyy uudelleensijoitusprosessiin. Toiminnan supistuminen sairaanhoitoalueella tuo myös sopeuttamispaineita sairaanhoitoalueen hallinnon toimintaan. Lisäksi muut epävarmuustekijät (operatiivinen toiminta, seuranta- ja päivystysosaston tuleva profiili) vaikeuttavat pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan lisäys tulee vaikuttamaan sijaistarvetta vähentävästi. Näin suuret muutokset ja sitä kautta sairaanhoitoalueen toiminnan pirstaloituminen ja henkilöstön jatkuva epävarmuuden tunne tuovat haasteita johtamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Magneettisairaalamallin mukainen toimintamalli antaa työkaluja tähän. Tärkeää on ylläpitää alueellista yhteisöllisyyttä siitä huolimatta, että työntekijät kuuluvat hallinnollisesti eri tulosalueisiin. Koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia ylläpidetään. 6.2 Henkilömäärä, henkilötyövuodet sekä vuokratyövoima Lastenpsykiatrisen toiminnan muutos tulee vähentämään kustannuksia euroa, mistä palkkakustannuksia on euroa. Psykiatrian toiminnan siirtyminen HYKS:aan ja suunniteltu toiminnallinen muutos vähentävät sairaanhoitoalueen palkkakustannuksia arviolta euroa. 11