HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) HALLITUS AIKA klo 08:30-10:50 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 137 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET INFO-OSUUS VUODEN 2017 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUTILANNE 140 INVESTOINTIOHJELMAN TARKISTAMINEN 141 JORVIN SAIRAALAN LYHYTHOITOISEN KIRURGIAN LEIKKAUSYKSIKÖN HANKESUUNNITELMA JA INVESTOINNIN ESITTÄMINEN VALTUUSTOLLE 142 LAUSUNNON ANTAMINEN SOTE-UUDISTUSTA JA MAAKUNTAUUDISTUSTA KOSKEVISTA LAKILUONNOKSISTA 143 ENSIHOIDON JOHTAMIS- JA HALLINTOMALLIN KEHITTÄMINEN MUUT ASIAT SALASSA PIDETTÄVÄ 53

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-10:50 puheenjohtaja Slunga-Poutsalo Riikka 08:30-10:50 varapj. Aalto Terhi 08:30-10:50 varajäsen Haahtela Tari 08:30-10:50 jäsen Heinimäki Heikki 08:30-10:30 jäsen Karma Pekka 08:30-10:50 jäsen Laine Leena 08:30-10:50 jäsen Luhtanen Leena 08:30-10:50 jäsen Långvik Berndt 08:30-10:50 jäsen Murto Pekka 08:30-10:50 varajäsen Niemi Marika 08:30-10:20 jäsen Ohisalo Maria 08:30-10:50 jäsen Oksanen Jari 08:30-10:50 jäsen Ryhänen Frank 08:30-10:50 varajäsen Tahvanainen Säde 08:30-10:50 jäsen Vuorento Reijo 08:30-10:50 varajäsen Yltävä Harry 08:30-10:50 jäsen Karhu Ulla-Mari 08:30-10:50 valtuuston pj. Äyräväinen Irene 08:30-10:50 valtuuston II vpj. Lindén Aki 08:30-10:50 toimitusjohtaja Frostell Mari 08:30-10:50 talousjohtaja Lehtonen Lasse 08:30-10:50 hallintoylilääkäri Mäkijärvi Markku 08:30-10:50 johtajaylilääkäri Saukkomaa Johanna 08:30-10:50 viestintäjohtaja Sonkeri Outi 08:30-10:50 henkilöstöjohtaja Tanner Lauri 08:30-10:50 hallintojohtaja, sihteeri Torppa Kaarina 08:30-10:50 hallintoylihoitaja POISSA Ranki Risto jäsen Taipale Ilkka jäsen Valpas Antti jäsen Könkkölä Kalle valtuuston I vpj. Renkonen Risto dekaani ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu TARKASTUS Berndt Långvik pöytäkirjantarkastaja Säde Tahvanainen pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA HUS, Keskuskirjaamo, Ruosilantie 16 B, 1. krs, Helsinki YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Berndt Långvik (varalle Heikki Heinimäki) ja Säde Tahvanainen (varalle Leena Luhtanen).

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) HALLITUS KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 15/00/02/00/01/2016 HALL Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunta Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUSLAB 63 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Kuvantaminen 64 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Apteekki 65 Toiminnan ja talouden toteuma, HUSLAB 66 Toiminnan ja talouden toteuma, HUS-Kuvantaminen 67 Toiminnan ja talouden toteuma, HUS-Apteekki 68 Ylilääkärin viran muuttaminen osastonylilääkärin viraksi HUS-Kuvantamisen Kliinisen neurofysiologian vastuualueelle, HUS-Kuvantamisen avoinna olevien apulaisylilääkärin ja osastonylilääkärin virkojen muuttaminen osastonlääkärin viroiksi Radiologian vastuualueelle, Uuden tehtävänimikkeen perustaminen HUS-Apteekkiin 71 Lausunnon antaminen HUSin hallitukselle HUS-Apteekki liikelaitoksen hallinnollisesta organisoinnista 72 Muut asiat 2. Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta Ajankohtaiskatsaus 31 Toiminnan ja talouden seurantatiedot ja osavuosikatsaus tammi-elokuu Hallituksen ja valtuuston pöytäkirjat 33 Muut mahdolliset asiat 34 Seuraava kokous 3. Toimitusjohtajan päätös Puitejärjestelyn mukaisen Meilahden päivystysalueen simuloinnin asiantuntijapalvelun hankinta 4. Tietohallinto, vs. tulosalueenjohtajan päätökset Virtuaalisairaala-hanke: Terveyskylän modulaarinen hoitopolku ja omapolku ecrf -ratkaisun hankinta (tarjouspyyntö 65679) Biopankin tiedonhallintajärjestelmä (tarjouspyyntö 65981) HUS Tietoaltaan tuotannollistamisen ja integraatioiden asiantuntijatyön hankinta

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) HALLITUS HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätös Syöpätautien klinikka Maanalaiset tukirakenteet ja poistumistieporras, rakennuttamis- ja suunnittelutehtävät 6. HUS-Tilakeskus tilahallintopäällikön päätös N. 240 m2 toimitilojen vuokraaminen Invalidiliitto ry:ltä osoitteesta Nordenskiöldinkatu 18 A, Helsinki, Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikön käyttöön alkaen Päätösesitys Hallitus päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :n tarkoittamia päätöksiä. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätietoja Lauri Tanner, p. (09)

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) HALLITUS INFO-OSUUS 566/00/02/00/01/2015 HALL 138 HUS-yhtymähallinnon laskentapäällikkö Taru Lehtonen piti Vantaan kaupungin sote-viraston ja HUS/HYKSin viranhaltijajohdon yhteisessä seminaarissa myönteistä palautetta saaneen esityksen HUSin tuotteistuksesta ja kuntalaskutuksesta. Aiheesta on usein keskusteltu myös hallituksen kokouksissa. Toimitusjohtajan näkemyksen mukaan esitys kannattaa pitää myös pidettävässä hallituksen kokouksessa, jossa muutoinkin talousarvioasiat ovat esillä. Esitys on jossain määrin tekninen ja operatiivinen, mutta se kuuluu asian luonteeseen. Esityksen pp-diat toimitetaan esityslistan oheismateriaalina 1 etukäteen. Suullisen esityksen ohjeistettu kesto on 20 minuuttia, minkä jälkeen on aikaa lyhyelle keskustelulle. Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Päätösesitys hyväksyttiin.

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) VUODEN 2017 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUTILANNE HALL 139 HUS/1965/2016 Talousarvion 2017 aikaisemmat hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli talousarvion 2017 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman linjauksia. Hallitus hyväksyi kokouksessaan talousarvion 2017 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan. Kevään keskeneräisen neuvottelutilanteen johdosta kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei oltu vielä kesäkuussa huomioitu HUS-kuntayhtymän talousarviolinjauksien ja raamin valmistelussa. Yleistä Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman pohjana on voimassa oleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita kehittämällä ja muuttamalla parannetaan HUS:n palveluiden saatavuutta ja laatua, kehitetään toiminnan kilpailukykyä ja tehostetaan tuottavuutta sekä samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Maamme hallituksen tavoitteena on valmistella sote-uudistus astumaan voimaan Tuolloin HUS:n nykyinen toiminta muodossa lakkaa ja HUS sulautuu osaksi maakunnan sote-järjestelmää ja muutos katkaisee taloussuunnittelukauden kesken, mutta toimintaa ja taloutta suunnitellaan toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan uuteen sote-malliin. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2017 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten tavoitteet sekä tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Edellä esitetyn johdosta valtuustossa hyväksyttävään talousarvioasiakirjaan sisällytetään lisäinformaationa tulosalueista ainoastaan hyvin tiiviisti esitetyt tunnusluvut.

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Jokainen sairaanhoitoalue ja tulosalue sekä tukipalveluyksikkö laativat tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista käyttösuunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. Kuntalain 110 :n mukaan Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne - talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. - kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. - myös kuntayhtymää koskee kukäntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan sisällytetään tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Kuntayhtymän talousarvioasiakirjassa liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin Kliiniset Palvelut Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta; strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuosina Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat voimassaolevaan strategiaan, jonka valtuusto on hyväksynyt Kuluva strategiakausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Hallitus käsitteli HUS:n strategian uudistamistarvetta ja käsittelyssä päätettiin, että laajakantoisempaa strategian uudistamista ei käynnistetä, vaan meneillään oleva valtuustokausi toimitaan nykyisellä strategialla. HUS:n johto on päättänyt, että strategista tahtotilaa kuitenkin päivitetään osana talousarvion 2017 valmistelua ja siitä päätetään talousarvion päätösprosessin mukaisesti. Strategista tahtotilaa päivitetään tarvittaessa vuonna 2017 vuoden 2018 osalta. Vuosien aikana valmistaudutaan aktiivisesti alkavaan sote-mallin mukaiseen toimintaympäristöön ja muokataan erikoissairaanhoidon tuotanto-organisaatio siihen soveltuvaksi.

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Valmisteluresurssia kohdistetaan sekä järjestämis- että tuottamisfunktioiden suuntaan. Järjestämistoiminnot eivät kuitenkaan vielä näy vuoden 2017 tavoitteissa, koska ao. toiminnan suunnittelu käynnistyy vasta loppuvuonna Strategisena tahtotilana on, että HUS:a kehitetään kilpailukykyiseksi erikoissairaanhoidon tuottajaksi osana maakunnan palvelulaitosta ja että järjestäjä maakunta on tehokas palvelujen integraattori. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä tulosalueiden käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille ja liikelaitoksille. Voimassa olevan strategian mukaisesti HUS:n visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUS:n visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen perusteella. Vuosien strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin on vuoteen 2016 verrattuna lisätty tutkimus ja opetus. Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon. Avaintavoitteet sekä niiden tarkemman tason alatavoitteet vuosille ovat; 1. HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta potilaan hoito on oikea-aikaista päivystysprosessi on tehokas toiminta on laadukasta ja turvallista potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana potilaat valitsevat HUS:n 2. HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina toiminta on tehokasta hinnat ovat kilpailukykyiset HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö 3. HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka johtaminen on laadukasta henkilöstö suosittelee HUS:a hoitopaikkana henkilöstö on sitoutunutta Jokaiselle edellä mainitulle strategiselle avaintavoitteelle on määritelty mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Strategisia tavoitteita on yhteensä 12 ja niiden mittareita 16. Strategiset tavoitteet ja niiden mittarit on esitetty oheismateriaalissa 2. Strategisten avaintavoitteiden lisäksi talousarvioon sisällytetään päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet, joiden toteutumisella tuetaan strategisten avaintavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi henkilöstön influenssarokotekattavuus ja käsihuuhteen kulutus tavoitteilla vaikutetaan palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, mutta ne ovat luonteeltaan päivittäistoiminnan operatiivisia tavoitteita. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategisten avaintavoitteiden mittarit ja tavoitearvot. Strategisten avaintavoitteiden toteuttamisen edellyttämät kuntayhtymätasoiset kehittämishankkeet (nk. läpimurtohankkeet) ja toimenpiteet työstetään osana talousarviovalmistelua loppuvuoden 2016 aikana. Lopputuloksena syntyy selkeästi määritellyt läpimurtohankkeet ja kuntayhtymätasoinen toimenpideohjelma vastuuhenkilöineen sekä aikatauluineen strategisten avaintavoitteiden toteuttamiseksi.

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Käynnissä olevat kehittämishankkeet (mm. lean mallin mukainen toiminnan parantaminen, virtuaalisairaala, JCI-akkreditointi, magneettisairaala) sisällytetään läpimurtohankkeisiin ja toimenpideohjelmiin. Talousarvion sitovuus Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2017 tulostavoite on kuitenkin 0,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitteluvuosien vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Vuoden 2017 alijäämä kohdistuu Länsi-Uudenmaan järjestämisalueen ensihoitotoimintaan. Talousarviovuodelle 2017 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet euroa Tilikauden tulos -910 Sitovat nettokulut Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä Antolainauksen muutokset nettomääräisinä Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä; Jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen sisältyvät työnjaolliset muutokset; Havukosken psykiatrisen osaston sulku ja toiminnan siirto Vantaan kaupungille (-0,25 milj. euroa) Helsingin kaupungin lasten foniatrian toiminnan siirto HYKS-sairaanhoitoalueelle (0,39 milj. euroa) Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien päihdepsykiatrian toiminnan siirto Hyvinkään sairaanhoitoalueelle (0,1 milj. euroa)

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Sairaanhoitoalueiden muihin palvelutuloihin sisältyvät työnjaolliset muutokset; Hammaslääketieteen kliinisen perusopetuksen käytännön harjoittelun toteuttaminen Helsingin sotevirastolta HUS:lle alkaen (5,0 milj. euroa) Porvoon sairaalan vaikeahoitoisten lasten ympärivuorokautinen kotisairaanhoito (0,6 milj. euroa) Helsingin kaupungin kiireettömän sairaankuljetuksen siirto HYKSsairaanhoitoalueelle (1,0 milj. euroa) Terveyskeskusseurantaosaston toiminnan siirto Lohjan sairaalalta Lohjan kaupungille (-1,2 milj. euroa) Tukipalveluyksiköiden toimintatuottoihin sisältyviä uusia tukipalveluita jäsenkunnille ja HYKS erva-alueelle (nettona lisäys vuodesta 2016 on yhteensä 10,0 milj. euroa) Espoon sairaalan tukipalvelut Kirkkonummen ja Mäntsälän lääkehuoltopalvelut Helsingin Haartmannin sairaalan potilasruokapalvelut (1/2017-) Kirkkonummen hankinta- ja logistiikkapalvelut (9/2016-) Carean (10/2016-) hankinta- ja logistiikkapalvelut Edellä mainittujen uusien tukipalveluasiakkuuksien lisäksi parhaillaan selvitetään Helsingin soteviraston hankinta- ja logistiikapalveluiden sekä laitoshuoltopalveluiden yhteistyön käynnistämistä vuoden 2017 aikana. Nämä eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa sisälly 2017 talousarvioesitykseen. HUS:n sisäisistä sairaaloiden välisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen aikuis- ja nuorisopsykiatrian toiminnan hallinnollinen siirto osaksi HYKS psykiatrian tulosyksikön toimintaa. Porvoon sairaalan synnytystoiminta siirtyy HYKS Naistentautien tulosyksikköön ja osittain Hyvinkään sairaalaan. Lisäksi Porvoon sairaalasta siirretään ympärivuorokautinen lasten vuodeosaston toiminta HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön. Lisäksi valmistelussa on Carean kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen siirto alkaen HUS-Kuvantamisen ja HUSLABin toiminnaksi. Tässä vaiheessa Carean kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen lukuja ei ole vielä sisällytetty myöhemmin listatekstissä esitettyihin toiminta- ja talouslukuihin. Valmistelussa on HUS:n sisäisiä organisatorisia muutoksia; HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen liikelaitosten toiminnan siirto omiksi tulosyksiköikseen HYKS sairaanhoitoalueelle vuoden 2017 alusta lukien. Parhaillaan arvioitavana on myös tukipalveluliikelaitosten (Ravioli, HUS-Desiko ja HUS-Servis) toimintojen mahdollinen yhdistäminen joko kokonaan tai osittain ja organisoida yhdistetty toiminta liikelaitos- tai tulosaluemuotoisena. Tukipalveluliikelaitosten toiminnan organisoituminen valmistellaan hallituksen päätettäväksi marraskuussa.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Taloussuunnittelukauden aikana valmisteltavia työnjaollisia muutoksia HUS:n ja jäsenkuntien välillä Helsingin kaupunginhallitus antoi elokuussa lausunnon terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen muutosesityksistä: "Helsingissä tullaan tarkastelemaan päivystyksen järjestämistä ja tuottamista esitettyjen tavoitteiden mukaisesti yhteispäivystyksenä. Se on tarkoituksenmukaisinta tehdä viimeistään osana sote- ja maakunta sekä mahdollista pääkaupunkiseudun erillisratkaisua." Tarkoituksena on vuoden 2017 aikana valmistella yhteistyössä Helsingin kaupungin soteviraston kanssa Malmin ja Haartmanin päivystystoimintojen siirto HUS:n toiminnaksi viimeistään alkaen. Tässä vaiheessa em. toimintoja ei ole sisällytetty taloussuunnittelukauden toiminta- ja talouslukuihin. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset talousarviosuunnitteluun Kunta-alalle on saavutettu neuvottelutulos kilpailukykysopimuksen mukaisista työ- ja virkaehtosopimuksista sopimuskaudelle Sopimuksen kattavuus on 100 % kunta-alan henkilöstöstä. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. KT:n valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan kilpailukykysopimuksen mukaiset työ- ja virka-ehtosopimukset kunta-alalle ajanjaksolle Työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu seuraavaa: 1) Vuosittainen työaika pitenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kunta-alalla toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain. Työajan pidennys toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Sairaalalääkäreiden, joita HUS:n lääkärit ovat, työaika säilyy ennallaan eli työajan pidennystä ei heille tule. HUS:ssa tehtiin vuonna 2015 yhteensä henkilötyövuotta. 24 tunnin lisäys vuodessa muille kuin lääkäreille merkitsee noin 200 henkilötyövuotta lisää. Tavoitteena on, että työajan pidennys vähentää muun muassa sijaishenkilöstön tarvetta. 2) Kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 %:lla nykyisestä tasosta ajanjaksolla Tämän henkilöstökustannuksia pienentävä vaikutus HUS:ssa vuonna 2017 on arviolta noin 14 milj. euroa sisältäen työnantajan sivukulut. Tämän lisäksi ko. päätös vaikuttaa kustannuksia alentavasti myös vuosien 2016, 2017 ja 2018 lomapalkkavelkaan. Arvioitu vaikutus vuodelle 2016 on noin 11,2 milj. euroa ja se on sisällytetty vuoden 2016 ennusteeseen.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Työ- ja virkaehtosopimukseen kuuluvien elementtien lisäksi ehdotus Kilpailukykysopimukseksi sisältää maan hallituksen toimia, joilla alennetaan työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutusmaksua. Tämän hetkisen tiedon ja siitä muodostetun arvion perusteella edellä mainittujen toimenpiteiden alentava vaikutus HUS:n maksamiin työnantajan sivukuluihin vuonna 2017 on noin 14 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksella aikaansaadut hyödyt kasvavat portaittain tuleville kolmelle vuodelle. Vuoden 2017 kuntayhtymätasoiset vaikutukset henkilöstökuluihin ja kuntayhtymän kustannustason kehitykseen on arvioitu seuraavasti: Keväällä linjatun HUS-kuntayhtymän talousarvioraamin valmistelussa kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei huomioitu keskeneräisen neuvottelutilanteen johdosta. Syksyn suunnittelussa kilpailukykysopimuksen vaikutukset on huomioitu sekä kuntayhtymä- että yksikkötasoisesti jäsenkuntien maksuosuuksien arvioinnissa sekä tukipalveluyksiköille valmistellussa tukipalveluiden hinnoittelu- ja sisäisen laskutuksen raamissa. Kilpailukykysopimuksella on huomattavia vaikutuksia myös HUS-kuntayhtymän tulevien vuosien suunnittelulle. Alla olevassa taulukossa on esitetty kilpailukykysopimuksen arvioitu vuosittainen vaikutus (milj. euroa) henkilöstökuluihin verrattuna lähtötasoon vuonna 2016 ennen kilpailukykysopimusta. Kikyn vaikutukset 2017 Nykytila Muutos TAE Vähennys Lomarahat (sis. sivukulut) 100 % -30 % Eläkemaksut 17,51 % -0,06 % Työttömyysvakuutusmaksu 3,90 % -0,45 % Sairasvakuutusmaksu (sotu-maksu) 2,12 % -0,94 % Muut (Varhe, tapaturmavakuutus) 1,04 % 0,16 % Vastikkeeton työajan pidennys henkilöstömenoista HTV Max -200 HTV v % Yhteensä vuonna 2017: Kilpailukykysopimuksen vaikutus on huomioitu täysimääräisesti vuosien taloussuunnitelmassa yllä esitetyn taulukon mukaisesti. Koska lomarahojen leikkauksesta kohdistuu vuodelle 2016 noin 11,2 milj. euron kustannushyöty, on kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava lisävaikutus vuodelle 2017 yhteensä 19,5 milj. euroa.

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Talousarvioesityksen 2017 tuloslaskelma Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP 2015 TAE 2017 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP 2015 TAE Taulukossa esitetty, 2016 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ( 7+5 ) on laadittu yksikkökohtaisesti syyskuussa ja se perustuu tammi-heinäkuun ja osittain elokuun toteumaan. Ennusteessa on huomioitu tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä suoritettava vuoden 2016 toiminnallisen ylijäämän palautus jäsenkunnille (59,3 milj. euroa). Muutos-% TAE 2017/ ENN 2016 Muutos-% TAE 2017/ TA 2016 Muutos-% TAE 2017/ TP 2015 Tuloslaskelma TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 Jäsenkuntien maksuosuus ,5 % 5,5 % -2,4 % Muut palvelutulot ,0 % 4,2 % 11,2 % Muut myyntitulot ,0 % 33,9 % 64,4 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus ,3 % -8,0 % -9,5 % Myyntituotot ,9 % 5,9 % 1,1 % Maksutuotot ,3 % 3,9 % 4,3 % Tuet ja avustukset ,3 % 5,9 % -14,3 % Muut toimintatuotot ,4 % 7,3 % -40,5 % Toimintatuotot yhteensä ,7 % 5,8 % 1,0 % Henkilöstökulut ,3 % 1,7 % 2,1 % Palveluiden ostot yhteensä ,0 % 5,3 % 4,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,2 % 3,2 % 4,3 % Avustukset ,5 % 17,1 % -6,2 % Muut toimintakulut yhteensä ,9 % 11,1 % 25,3 % Toimintakulut yhteensä ,7 % 3,0 % 3,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % 3,6 % 5,1 % Toimintakulut ja poistot yht ,8 % 3,0 % 3,8 % Toimintakate poistojen jälkeen ,2 % -128,5 % -82,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,4 % -12,9 % -3,1 % Tilikauden tulos ,4 % -98,4 % -101,7 % Sitovat nettokulut ,7 % 1,6 % 1,1 %

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Alla on esitetty vertailukelpoinen proformatuloslaskelma, jossa kesäkuussa 2016 toteutettu vuoden 2015 toteutuneen ylijäämän palautus 54,8 milj.euroa on poistettu sekä vuoden 2016 ennusteesta että talousarvioista ja käsitelty vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen vähennyksenä. Lisäksi vuoden 2016 ennusteessa on huomioitu jäsenkuntien maksuosuuskutusta pienentävänä eränä 2016 vuosiennusteen mukainen arvioitu ylijäämäpalautus 59,3 milj. euroa. TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENNUSTE TAE 2017 Muutos % Muutos % (1000 euroa) ylij.p. *) Muutettu 2016 *) *) 2017 TAE 2017 / TA 2016 TAE 2017 / ENN 2016 Jäsenkuntien maksuosuus ,7 % 0,8 % Muut palvelutulot ,2 % 2,0 % Muut myyntitulot ,9 % 42,0 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,0 % -4,3 % Myyntituotot ,9 % 2,0 % Maksutuotot ,9 % 0,3 % Tuet ja avustukset ,9 % 6,3 % Muut toimintatuotot ,3 % -19,4 % Toimintatuotot yhteensä ,9 % 1,9 % Henkilöstökulut ,7 % 1,3 % Palveluiden ostot yhteensä ,3 % 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yhteensä ,2 % 3,2 % Avustukset ,1 % -8,5 % Muut toimintakulut yhteensä ,1 % 7,9 % Toimintakulut yhteensä ,0 % 1,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % 4,5 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,0 % 1,8 % Toimintakate poistojen jälkeen ,7 % 8,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,9 % 0,4 % Tilikauden tulos Sitovat nettokulut ,6 % 0,7 % *) TP 2015 ylijäämäpalautus 54,8 milj. siirretty vuodelta 2016 vuodelle 2015 Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 74,4 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin).

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 16,7 %. Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 3,5 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,2 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUS:n jätti korottamatta vuoden 2016 alussa potilailta perittävien asiakasmaksujen hintoja erilliskorotuksen verran. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,5 %. Talousarvioesitys on tässä vaiheessa laadittu nykyisten asiakasmaksujen mukaisesti. 10% korotus asiakasmaksuihin tuottaisi n. 7 milj. euron tulot, joilla voitaisiin vastaavasti keventää jäsenkuntien maksuosuutta. Asia esitetään keskusteltavaksi hallituksen kokouksessa. Toimitusjohtaja pitää korotusta perusteltuna. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %.

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Toimintakulut Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien toimintakulujen vertailukelpoinen muutos vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion vertailukelpoiset toimintakulut nousevat 34,0 milj. euroa (1,8 %) vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin -0,1 %:n vuositason kustannustason lasku. Kilpailukykysopimuksen -30 %:n lomarahan leikkauksen vaikutuksesta kirjataan jo vuodelle kk osuus lomapalkkavaraukseen. Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 22,78 %) on budjetoitu -5,2 %:n keskimääräinen kustannustason lasku.

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) ennustettu muutoskerroin 0,99. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason lasku on yhteensä -1,0 %. Varhe-maksu huomioiden henkilöstökulut yhteensä vuonna 2017 kasvavat ennusteeseen 2016 verrattuna 1,3 % ja talousarvioon 2016 verrattuna 1,7 %. Palveluiden ostot Palveluiden ostoihin on budjetoitu 318,6 milj. euroa. Summa on samansuuruinen kuin ennuste 7+5 vuodelle 2016 ja 5,3 % suurempi kun talousarvio Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 377,8 milj. euroa, missä on kasvua vuoden ennusteeseen 3,2 % ja 3,2 % talousarvioon 2016 verrattuna. Muut toimintakulut Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2016 ennusteesta on yhteensä 5,5 milj. euroa (7,9 %) ja se muodostuu enimmäkseen ulkoisten vuokratilojen kuluista (merkittävin on vuokrattavat tilat hammaslääketieteen kliinisen opetuksen toiminnalle 0,7 milj. euroa). Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja kulut on budjetoitu syyskuun 2016 alun korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,0 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2017 arvioitu poistotaso 115,9 milj. euroa nousee 3,6 % vuoden 2016 talousarvioon ja 4,5 % vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvioasiakirjassa liitteenä 10 esitettävää poistosuunnitelmaa, joka pohjautuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistukseen. Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutus- ja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2015 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015 ja 2016 eikä niihin ole esitetty merkittäviä muutoksia vuosille 2017 ja 2018.

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tavoitteena on ollut aikaisempaa joustavampi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Palveluiden hinnoittelun pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna 2017 ja tavoitteena on, ettei jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palvelujen määrä kasvaa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää tuottavuuden parantamista kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Palveluiden hinnoittelussa on huomioitava myös vastaavien palveluiden yleinen hintataso ja palvelutuotannon prosesseja kehitettävä siten, että palvelut kyetään tuottamaan yleistä hintatasoa vastaavilla kustannuksilla. Vuoden 2017 hinnoittelun keskeisenä tavoitteena on eriyttää elektiivisen- ja päivystystoiminnan hinnoittelu, jolloin elektiivisten peruspalveluiden hinnat laskevat ja vastaavasti päivystyksellisten palveluiden hinnat nousevat. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty perussopimuksen mukaisesti sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu tuottavuustavoite. Tuottavuustavoite vuodelle 2017 on HYKS-sairaanhoitoalueella 1,79 %, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 1,2 %, Porvoon sairaanhoitoalueella 1,3 % sekä Hyvinkään ja Lohjan sairaanhoitoalueilla 1,7 %. Tuottavuustavoite huomioidaan täysimääräisesti NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Muiden maksajien ja ulkokuntasubvention riskin minimoimiseksi tuottavuustavoitetta ei ole aikaisemmin huomioitu välisuoritehinnoissa eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus ole siten sisältänyt tuottavuustavoitetta. Suoriteperusteisen laskutuksen osuuden ennakoidaan hieman kasvavan tulevaisuudessa myös jäsenkunnilla ja tämän vuoksi vuoden 2017 välisuoritehinnoissa ja suoriteperusteisessa laskutuksessa huomioidaan puolet sairaanhoitoaluekohtaisesta tuottavuustavoitteesta. Näin toimien minimoidaan riski ulkokuntien ja muiden maksajien subventiosta jäsenkuntien kustannuksella. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2017 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin.

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2017 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa noin 75 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten ja muiden tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2017 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätös vähennettynä ylijäämän laskennallisella palautuksella Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan. Ts. oletuksena on, että lyhyellä aikavälillä eli kahden vuoden aikana kuntakohtaisessa profiilissa ei tapahdu olennaisia muutoksia Huomioidaan vuoden 2016 ja 2017 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta 1,0 % (2016 vs. 2015) ja 0,9 % (2017 vs. 2016) siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Laskennassa huomioidaan myös kilpailukykysopimuksen vaikutukset vuoden 2017 henkilöstökuluihin ja kustannustasonkehitykseen.

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) Huomioidaan uusien vuodelle 2017 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2017 ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Huomioidaan vuoden 2017 tuottavuustavoite 1,8 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2017 yhteensä noin 1,0 % ( henkilöä) vuodesta Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,0 % vuodesta 2016 vuoteen 2017). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,39 % ja vuodesta 2016 vuoteen ,37 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2017 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,5 milj. euroa (1,23 %). Talousarvioesityksessä 2017 esitetään jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettävän 7,2 miljoonaa euroa uusiin toiminnallisiin muutoksiin, jotka kohdistetaan sairaanhoitoalueille tukemaan sairaanhoidollisen palvelutuotannon hankkeita parantamaan HUS-kuntayhtymän toiminnan laatua, saatavuutta tai vaikuttavuutta sekä uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 4,6 miljoonaa euroa vuodelle Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2017 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 531,7 miljoonaa euroa ilman uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. Vuoden 2017 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2016 ennuste ei merkittävästi ylity. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus.

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) HUS-tasolla jäsenkuntien maksuosuudessa on kasvua vuoden 2015 ylijäämän laskennallisella palautuksella oikaistuun tilinpäätökseen on 1,1 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna kasvu on 1,7 % ja TP 2015 tietoihin perustuvasta laskennallisesta ennusteesta (2016) vuosikasvu vuoteen 2017 on 0,2 %. Talousarvioesityksessä 2017 jäsenkuntien maksuosuuteen esitetään sisällytettäväksi työnjaollisia muutoksia sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien välillä seuraavasti: - Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien päihdepsykiatrian siirto Hyvinkään sairaanhoitoalueelle +95 tuhatta euroa - Havukosken psykiatrian siirto Hyksistä Vantaan kaupungille -250 tuhatta euroa - Helsingin foniatrian siirto Helsingin kaupungilta Hyksiin +390 tuhatta euroa Työnjaolliset muutokset ovat yhteensä jäsenkuntien maksuosuuksissa euroa. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 14/ (61) eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot (2014 ja 2015) sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot. Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista lasketaan keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2017 talousarvion HUS-tasoinen jäsenkuntien laskutusosuus on kohdistettu kunnille. Näin jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa huomioidaan kuntien kanssa erikseen sovitut työnjaolliset muutokset vuonna Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista TP 2014 TP 2015 *) Muutettu **) TA 2016/2 Muutos-% TA 2016/2 / TP 2015 Ennuste 2016 (7+5) ***) Maksuosuus 2017 (ilman kuntien kanssa sovittavia työnjaollisia muutoksia) Kuntien kanssa sovitut työnjaolliset muutokset Maksuosuus TAE 2017 HYKS-sha kunnat ,4 % Espoo ,1 % Helsinki ,0 % Kauniainen ,5 % Kerava ,2 % Kirkkonummi ,5 % Vantaa ,8 % Länsi-Uudenmaan sha ,5 % Hanko ,0 % Inkoo ,5 % Raasepori ,4 % Lohjan sha ,5 % Karkkila ,6 % Lohja ,2 % Siuntio ,7 % Vihti ,0 % Hyvinkään sha ,5 % Hyvinkää ,6 % Järvenpää ,2 % Mäntsälä ,0 % Nurmijärvi ,6 % Tuusula ,4 % Porvoon sha ,3 % Askola ,1 % Lapinjärvi ,3 % Loviisa ,6 % Pornainen ,7 % Porvoo ,6 % Sipoo ,7 % Yhteensä ,5 % *) TP 2015 ylijäämäpalautus huomioitu vuoden 2015 luvuissa ja vastaavasti poistettu muutetusta TA 2016 **) Valtuustossa ***) 7+5 ennuste huomioiden 2016 ennustetun ylijäämän palautuksen 59,3 milj. Jäsenkuntien yhteenlasketut vertailukelpoiset maksuosuudet euroa/asukas vuosina (deflatoitu ja ylijäämäpalautukset huomioitu) sekä asukaskohtaisen maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen.