TALOUSARVION 2016 TAVOITEASETANTA JA VALMISTELUN PERIAATTEET SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN LINJAUKSET

Transkriptio

1 HALLITUS TALOUSARVION 2016 TAVOITEASETANTA JA VALMISTELUN PERIAATTEET SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN LINJAUKSET 312/02/02/00/01/2015 HALL 70 Yleistä Esitys talousarvioksi 2016 ja taloussuunnitelmaksi perustuu voimassa olevaan strategiaan. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan tuottavuutta ja hillitään kustannusten kasvua. Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2016 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Taloussuunnittelukaudella vuosisuunnitteluprosessin pitkäjänteistä parantamista toiminnan sisällöllisen suunnittelun lisäämiseksi jatketaan. Ts. suunnitellaan asioita, joilla on vaikutusta lopputulokseen eikä ainoastaan euromääräistä lopputulosta. Siten suunnitteluprosessin läpinäkyvyys lisääntyy ja toiminnan syy-seuraussuhteet tulevat paremmin esille. Muutos edellyttää esimiesten osallistamista ja sitouttamista aikaisempaa enemmän toiminnan ja talouden suunnitteluun. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto alkaen myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston hyväksymään strategiaan vuosille Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne.

2 Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Voimassa oleva strategia on poikkeuksellinen laaja. Se on "kaiken kattava" toimintaohjelma usealle vuodelle. Vahvoina painopistealueina siinä on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosittain HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille ja liikelaitoksille. Hallitus käsitteli HUS:n strategian uudistamistarvetta ja toimitusjohtajan kommentteja HUS:n strategian toteuttamisesta. Käsittelyssä päätettiin, että laajakantoisempaa strategian uudistamista ei nyt käynnistetä, vaan meneillään oleva valtuustokausi toimitaan nykyisellä strategialla. Vuosittaisilla tavoitemäärittelyillä talousarvion yhteydessä voidaan painottaa sen hetken ajankohtaisimpia asioita. Taloussuunnitelmaan kirjattavat tavoitteet eritellään sekä kuntayhtymän strategiasta valittuihin pidemmän aikavälin painopisteisiin ja avaintavoitteisiin että operatiivista toimintaa kuvaaviin päivittäistoiminnan tavoitteisiin. Päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet ovat asioita, joiden tulee toteutua päivittäisessä toiminnassa vähintäänkin määritellyllä minimitasolla ja ne tukevat omalta osaltaan pidemmän aikavälin strategisten avaintavoitteiden toteuttamista. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen perusteella. Vuosien strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö Näiden lisäksi talousarvioon sisällytetään päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet seuraaville seitsemälle eri osa-alueelle; 1. Laatu 2. Potilasturvallisuus 3. Palveluiden saatavuus 4. Opetus ja tutkimus 5. Henkilöstö 6. Talous 7. Potilas/asiakastyytyväisyys Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategisten avaintavoitteiden sekä päivittäistoiminnan operatiivisten tavoitteiden mittarit ja tavoitearvot. Mittarit ja tavoitearvot käsitellään hallituksessa syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Strategisten avaintavoitteiden

3 konkretisointia ja mittareita on työstetty HUS:n noin kolmenkymmenen yksikön johtajan yhteisissä tilaisuuksissa helmi- ja maaliskuussa. Kesäkuun puolivälissä järjestetään seuraava tilaisuus samalla kokoonpanolla. Johdon säännöllistä seurantaa varten laaditaan kuntayhtymätasolla sekä yksikkötasolla selkeästi määritelty toimenpideohjelma vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen talousarvion toiminnan ja talouden tavoitteiden toteuttamiseksi. HUS-kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden kuntalain määritelmän mukaiset sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat viidestä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä, pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä). Em. tavoitteet sisältyvät päivittäistoiminnan operatiivisiin taloustavoitteisiin. Esikoissairaanhoidon palvelulaskutus jäsenkunnilta eli jäsenkuntien maksuosuudet TA 2016 Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta vuoden 2015 talousarvion pohjalta huomioimalla ennustettu väestön määrän ja ikärakenteen muutos vuonna Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa noin 77 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten ensihoito, HUS:n liikelaitosten ja muiden tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2016 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2015 talousarvio Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2016; laskennassa on lisäksi käytetty tukena peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta 1,3 % (2016 vs. 2015) siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustahon muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Huomioidaan vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten

4 vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 ovat hyvin rajalliset. Huomioidaan vuoden 2016 tuottavuustavoite Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2016 yhteensä noin 1,0 % ( henkilöä) vuodesta Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,1 % vuodesta 2015 vuoteen 2016). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,35 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2016 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,1 milj. euroa (1,22 %). Talousarvioesityksessä 2016 jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyy 5,0 miljoonaa euroa (0,3 %) vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia. Lisäksi jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettäviksi esitetään uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 6,0 miljoonaa euroa vuodelle Apotti-hankkeen kulujen käsittelyssä vuonna 2016 Apotti hanketoimiston tai Apotti Oy:n laskuttamat tuki- ja ylläpitomaksut käsitellään toimintakuluna. Hankkeeseen osoitettavan HUS:n oman henkilöstön palkkakulut veloitetaan Apotti Oy:ltä, joka aktivoi ne taseeseen. Jotta yhtiö pystyy maksamaan em. veloitukset, ottaa yhtiö osakkaiden takaamana lainaa ja/tai osakkaat lisäävät panostustaan sidottuun pääomaan. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2016 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 499,2 miljoonaa euroa talousavion maksuosuus ei vielä tässä vaiheessa sisällä mahdollisia uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. Vuoden 2016 maksuosuudessa on kuitenkin jo huomioitu keväällä 2015 tehty talousarviopäivitys, missä alkaen siirtyi työjaollisena muutoksena Helsingin fysiatrian ja vaativan erityistason saattohoidon toimintoja jäsenkunnilta osaksi HUS:n toimintaa. Muutoksen lisävaikutus vuositason jäsenkuntien maksuosuuteen vuonna 2016 on 0,56 milj. euroa. HUS-tasolla kasvua vuoden 2015 talousarvioon on 1,2 % ja vuoden 2014 tilinpäätökseen 1,6 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2015 päivitetyssä talousarviossa jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ovat 0,5 % korkeammat kuin vuoden 2014 tilinpäätös.

5 Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2016 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 913,8 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus nousee 0,9 prosenttia vuoden 2015 talousarviosta. Vuoden 2016 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2015 talousarvio ei merkittävästi ylity. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Vuoden 2016 maksuosuuden laskentaperiaatteita on käsitelty jäsenkuntien ja HUS:n yhteisen Hustra työryhmän alkuvuoden 2015 kokouksissa. Hustrassa edustettuina olevat jäsenkuntien edustajat pitivät HUS:n esittämää jäsenkuntien maksuosuuksien raamilaskentamallia hyvänä ja perusteltuna lähtökohtana. Kevään ja alkusyksyn aikana sovitaan lisäksi kuntakohtaisesti mahdollisista työnjaollisista muutoksista HUS:n ja omistajakuntien välillä. Edellä mainitut työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle Mahdolliset työnjaolliset muutokset koordinoidaan keskitetysti HUS-tasolla. Jäsenkuntien maksuosuudet määritetään ensin HUS-tasoisina, ja ne kohdennetaan sairaanhoitoalueille vasta kesän aikana talousarviovalmistelun edetessä. Jäsenkuntien maksuosuus kohdistetaan

6 sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotantosuunnitelmien valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan mm. hinta-määräeroanalyysin avulla. Koska väestönmuutoskerroin, johon vaikuttaa kunnan ennustettu väestön muutos ja ikärakenne, on laskettu yksilöllisesti jokaiselle jäsenkunnalle, vaihtelee myös muutosprosentti jäsenkunnittain. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden vuoden keskiarvo, jotta jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaisivat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta palveluiden käyttöä. Keskiarvot kunnittain on laskettu 2015 talousarviosta ja vuoden 2014 tilinpäätöksestä. Lisäksi kuntakohdennuksessa on huomioitu kuntien kanssa erikseen sovitut työnjaolliset muutokset vuonna 2015 (Helsingin fysiatria ja eritystason saattohoito). Kuntakohtaiset jäsenkuntien maksuosuudet on esitetty oheismateriaalissa 4. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistus ja hinnoittelu Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tuotteistukseen eikä kuntalaskutuskäytäntöön esitetä merkittäviä muutoksia vuodelle 2016, ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan etukäteen palveluhinnastossa määritellyin hinnoin. Palveluiden hinnoittelun pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna 2016, mutta palveluiden hinnoittelussa toteutetaan joustavampaa toimintatapaa, joka mahdollistaa nopeamman reagoinnin palveluiden kysynnässä, tarjonnassa tai hoitoketjuissa tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteisiin pyritään mm. keskittymällä tulosalue- / tulosyksikkökohtaisesti strategisesti merkittäviin tuotteisiin vähentämällä tuotehinnoiteltavien DRG-ryhmien määrää ja kiinnittämällä erityistä huomioita kustannusperusteisten outlier-rajojen asettamiseen. Elektiivisten, erityisesti jäsenkunnille tarjottavien peruspalveluiden hintoja tulisi pystyä laskemaan. Päivystystoiminnasta aiheutuvia kustannuksia ei saa vyöryttää elektiivisen toiminnan kannettavaksi ja päivystyshintoja voidaan tarvittaessa nostaa. Strategisesti merkittävien tuotteiden osalta on tärkeätä, että sairaanhoitoalueiden ja tulosyksiköiden johto osallistuu aktiivisesti niiden hinnoitteluun. Parantuva tuottavuus ja onnistunut kustannusten hallinta mahdollistavat strategian mukaisen kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Tuotehintojen nousun on siten oltava kustannustason nousua pienempi nykyisellä volyymitasolla. Tuottavuustavoitetta ei sisällytetä välisuoritehintoihin eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus siten sisällä tuottavuustavoitetta. Potilasvahinkovakuutus siirtyi jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti veloitettavaksi eräksi vuoden 2015 alusta. Tämä huomioidaan muiden kuin jäsenkuntamaksajien osalta palveluhinnoissa laskutuskertoimella samalla tavalla kuin vuonna Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotantosuunnitelma Kevään aikana laaditaan sairaanhoitoalueittain ja HYKS sairaanhoitoalueen osalta tulosyksiköittäin tuoteryhmäkohtainen alustava

7 Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet tuotantosuunnitelma vuosi- ja käyttösuunnitelmien laadinnan tueksi. Sairaanhoitoalueet ja HYKS sairaanhoitoalueen tulosyksiköt laativat talousarviovuoden mukaiset alustavat tuoteryhmäkohtaiset (NordDRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet) tuotantosuunnitelmat huomioiden jo tiedossa olevien toiminnallisten (esim. tuotantoprofiilin muutokset hoitokäytäntöjen muuttuessa avohoitopainotteisemmaksi) ja työnjaollisten muutosten vaikutukset. Lisäksi tuotteiden välisuoriteprofiileissa tapahtuvat muutokset huomioidaan niiltä osin kun ne ovat tiedossa. Tuotantosuunnitelmaan sisältyvien tuotemäärien tulee olla tuotettavissa suunnitteluvuoden aikana käytettävissä olevilla resursseilla. Tuotantosuunnitelmassa huomioidaan jäsenkuntien maksuosuuden euromääräinen raami. Valtuustossa hyväksytään kuntayhtymätasoiset sekä liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Muille kuntayhtymän yksiköille asetetaan konsernijohtoryhmän seurannassa olevat päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet kuntayhtymätasoisten strategisten avaintavoitteiden lisäksi. Kuntayhtymä Tilikauden tulos Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Tavoitteena on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Sitovat nettokulut Kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi vuodelle 2016 asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut (tilikauden tuloksen ollessa 0, sitovat nettokulut = jäsenkuntien maksuosuus). Sitovien nettokulujen laskentakaava; Toimintakulut + korkokulut + muut rahoituskulut + poistot = Toiminnan kulut - muut myyntituotot (mm. laboratoriotutkimukset, kuvantaminen) - maksutuotot (mm. poliklinikka- ja hoitopäivämaksut potilailta) - tuet ja avustukset (mm. Kela-korvaus työterveyshuollosta) - muut toimintatuotot (mm. valtion korvaus opetus- ja tutkimustoiminnasta, lääkäreiden koulutuskorvaukset) - korkotuotot - muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta = Sitovat nettokulut Jäsenkunnat netto = Sitovat nettokulut +/- tilikauden tulos Investoinnit Investointien sitovat tavoitteet ovat vuositason tavoitteita, vaikka ohjelma laaditaan nelivuotiskaudelle Investointiosan sitovana tavoitteena on

8 Sairaanhoitoalueiden HUS-Tilakeskuksen Tietohallinnon Yhtymähallinnon Ulkoisen tarkastuksen ja Työterveyshuollon investointien enimmäismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Lisäksi kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit (ml. liikelaitokset) ovat valtuustoon nähden sitovia hankekohtaisen enimmäiskustannuksen osalta. Rahoitus Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Liikelaitokset Tilikauden tulos Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Tavoitteena on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Tuottavuus Liikelaitoksille määritetään yksilöllinen tuottavuustavoite. Kokonaistasolla tukipalveluyksiköiden tuottavuustavoite on vähintään HUS-tasoinen 1,8 %. Tuottavuustavoitteessa pyritään mm. huomioimaan yksikön toiminnallinen vaihe sekä rakenteellisten ratkaisujen mahdollisuus. Tuottavuustavoitteesta johdetaan tukipalveluyksikön arvioitu kustannustaso huomioimalla palveluhintojen muutos %. Palvelujen hintatason muutos Palveluiden hintatason muutoksen laskentapohjana on yhtenäinen laskentamalli perustuen liikelaitosten ja tukipalveluyksiköiden kunkin yksikön tuoteryhmien painotettuun keskiarvoon. Pitkäaikaisen lainan lisäys Talousarvion laadinnan yhteydessä arvioidaan pitkäaikaisten lainojen tarve, jolle asetetaan enimmäisnostoraja. Peruspääoman tuotto Liikelaitosten pääoman tuottotavoite 2016 talousarviossa on 3 % kuten edellisenäkin vuonna Edellä esitettyjen talousarvion sitovien tavoitteiden lisäksi liikelaitoksille asetetaan HUS:n strategisista avaintavoitteista sekä päivittäistoiminnan operatiivisista tavoitteista johdetut tavoitteet. Yksikkökohtaisella tavoiteasetannalla pyritään kokonaisuuden optimointiin ja samalla estämään yksikön omista lähtökohdista osaoptimoimalla tapahtuva toiminnan kehittäminen.

9 Liikelaitosten johtokuntien tulee päätöksillään tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista Talousarvion 2016 yksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän tai vastaavasti pienemmillä resursseilla tuottamaan nykyinen tuotanto. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen kehittämistä). Tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia. Yhtymähallinnon talousarvioon sisällytetään keskitetysti HUS:n eri yksiköiden prosessien kehittämiseen ja optimointiin liittyvää tukea ja koulutusta tuottavuuden parantamisen tueksi mm. Lean menetelmää hyödyntäen. Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen on kiinteä osa normaalia päivittäistä toimintaa. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden rinnalla monilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Tuottavuutta mitataan somaattisessa palvelutuotannossa DRG-pohjaisilla mittareilla. Psykiatrian osalta tuottavuusmittarina käytetään toistaiseksi psykiatrian toteutuneet kokonaiskustannukset/hoidetut eri potilaat. Jokaisella liikelaitoksella ja tukipalveluyksiköllä on omat yksilölliset tuottavuusmittarit toiminnan sisällön ja luonteen erilaisuudesta johtuen. Syksyyn mennessä jokaiselle sairaanhoitoalueelle, tulosalueelle ja liikelaitokselle määritellään oma tulosaluekohtainen tuottavuustavoite. Yksikkökohtaiset tavoitteet johdetaan kuntayhtymän kokonaisraamista ja kuntayhtymätason tuottavuustavoitteesta. Tytäryhtiöt Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan Hyksin Kliiniset palvelut Oy:lle, HUS-Kiinteistöt Oy:lle, HUS-Asunnot Oy:lle sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. Tuottavuustavoite ja sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami sekä pääoman tuottotavoite HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle asetetaan vuoden 2016 talousarviovalmistelun tavoitteiksi 2,0 %:n tuottavuuden kasvutavoite sekä asetetaan tuottavuustavoitteesta johdettu suurin sallittu hintatason muutos- %. Ko. tytäryhtiöille asetetaan lisäksi, kuten myös muille tukipalveluyksiköille, sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami. Hyksin Kliiniset palvelut Oy:lle asetetaan 7 prosentin pääoman tuottotavoite (sama kuin vuonna 2015). Tilikauden tulos HUS-Kiinteistöt Oy:lle, Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle ja HUS-Asunnot Oy:lle asetetaan nollatulostavoite. Tulostavoitteella tarkoitetaan tilikauden tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Hyksin kliiniset palvelut Oy:lle asetetaan

10 positiivinen tulostavoite. Toiminnalliset tavoitteet Talousarviovalmistelun 2016 lähtökohtia Tytäryhtiöille asetetaan lisäksi yhdessä HUS:n strategisista avaintavoitteista johdettuja toiminnallisia tavoitteita. Osakeyhtiöiden hallitusten tulee päätöksillään tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista. Jäsenkuntien maksuosuus sekä muiden maksajien tavoitteeksi asetettu laskutuksen kehitys asettaa raamin kustannuskehitykselle, jotta HUS-kuntayhtymän tulos saadaan tasapainoiseksi = nollatulostavoite. Jäsenkuntien maksuosuus kattaa HUS:n toimintatuotoista 77 %. Vastaavasti kulueristä merkittävin on henkilöstökulut (n. 62 % toimintakuluista). Henkilöstökulujen (palkat ja palkkiot + henkilösivukulut) osalta kustannustason nousun vuodesta 2015 vuoteen 2016 arvioidaan olevan 0,9 %. Terveydenhuollon sopimuskorotusten perusteella palkkojen ja palkkioiden kustannustason nousun arvioidaan olevan 0,7 %. Henkilösivulukujen kustannustason muutokseksi puolestaan arvioidaan 1,5 %. Henkilösivukuluprosentiksi arvioidaan 24,38 % (TA ,18 %). Poistojen ja rahoituserien määrä muodostuu nykyisen käyttöomaisuuden ja investointiohjelman perusteella. Muiden toimintakuluerien suunnittelu perustuu tarveharkintaan sekä kilpailutusohjelmaan mm. lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden osalta. Potilasvakuutusmaksun budjetointi perustuu vakuutusyhtiöiltä saatuun ennakkotietoon. Alla olevassa taulukossa on esitetty HUS-tasoiset keskimääräiset painotetut kustannustason muutokset kuluryhmittäin. Arvioitu kustannustason muutos Painotettu kustannustason muutos Henkilöstökulut 0,9 % 0,5 % Palveluiden ostot 2,5 % 0,4 % Aineet, tarvikkeet, tavarat -0,6 % -0,1 % Muut toimintakulut 1,8 % 0,1 % Käyttötalous 0,8 % Poistot 1,9 % 0,1 % Rahoituserät 1,1 % 0,0 % Poistot ja rahoituserät 0,1 % Painotettu kustannustason muutos yht. 1,0 % Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen euromääräinen raami ja kuluryhmäkohtaiset kustannustason muutokset huomioiden kuntayhtymätasolla on laadittu tiliryhmäkohtainen alustava tuloslaskelmaskenaario tukemaan 2016 talousarvion valmistelua. Tuloslaskelmaskenaarion tietoja hyödynnetään myös tuottavuus- ja tavoiteasetannan määrityksissä ja niiden tavoitteellisessa ja tasapainoisessa kohdentamisessa tulosalueille. Kuntayhtymätasoinen tuloslaskelmaskenaario TA 2016 on esitetty oheismateriaalissa 5. Peruspääomalle maksettavaa korkoa esitetään pidettäväksi ennallaan eli

11 kolmessa prosentissa poikkeuksellisen alhaisesta yleisestä korkotasosta huolimatta. Omavaraisuusastetavoitteeksi vuodelle 2016 asetetaan vähintään 35 %. Investointiesitykset Vuosina 2015 ja 2016 valmistuu ja otetaan käyttöön suuria, pitkään työn alla olleita rakennuskohteita. Meilahden tornisairaala otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2015 aikana. HUSLAB:n uuden toimitalon käyttöönotto ajoittuu syyskauteen Vuonna 2016 valmistuu Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus ja vuoden 2016 lopulla Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus. Käyttöönotot aiheuttavat merkittäviä tietojärjestelmä-, laite- ja muita varusteluinvestointeja vuodelle Lohjan sairaalan psykiatrian uudisrakennus rakennetaan vuosina Seuraavat kuntayhtymän omat suuret investoinnit kuten uusi Traumakeskus-Syöpäkeskus, Hyvinkään sairaalan leikkausosaston lisärakennus ja Jorvin sairaalan suurten korjaushankkeiden jatkaminen ovat vuonna 2016 toteutussuunnitteluvaiheessa ja niiden rahoitustarve kasvaa vasta vuoden 2016 jälkeen. Investointisuunnitelmaan tehtävistä kustannusarvioltaan vähintään 0,5 milj. euron investointiesityksistä on annettu tulosalueille, taseyksiköille ja liikelaitoksille ohje Ehdotukset laaditaan Invest for Excel -järjestelmällä, jossa esitetään suunnitellun investoinnin toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Malli tuottaa esityksistä annettujen pohjatietojen perusteella kannattavuusanalyysit. Yksiköt toimittavat investointiesityksensä kuntayhtymän johdon priorisointiprosessia varten kesäkuun alussa. Uusia hankkeita voidaan ottaa ohjelmaan hyvin rajallisesti ja esitysten priorisointivaiheesta arvioidaan tulevan hyvin haasteellinen. Investointiesityksiä on arvioitava kriittisesti painottaen niiden tuottavuusnäkökohtia, vaihtoehtoja ja keskinäistä ajoitusta. Suurten sairaalahankkeiden ohjausta kehitetään edelleen siten, että investoinnit selkeästi vastaavat HUS:n pitkän aikavälin strategisiin, mm. kilpailukykyyn liittyviin tavoitteisiin. Meneillään olevalla neljän vuoden jaksolla investointien määrä talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa on 500 milj. euroa. Vanhojen sairaalakiinteistöjen peruskorjaustarpeet ovat suuria, laite- ja tietojärjestelmähankkeisiin on merkittäviä paineita. Lisäksi HYKS:n organisaatiouudistus on nostanut esiin mm. operatiivisen toiminnan työnjakolinjauksiin liittyviä investointitarpeita. Apotti-hanke saattaa aiheuttaa merkittävän kasvun HUS:n investointeihin. Koska sen valmisteluja käyttöönottovaiheen kustannuksista ja niiden käsittelystä ei vielä ole riittäviä tietoja, HUS:n seuraavien neljän vuoden investointitaso voidaan määritellä vasta myöhemmin. Kiinteistöjen laajoista kosteusvaurioista ja lukuisista muista hanketarpeista johtuen tavoitteena on ylläpitää vähintään edellisvuosien investointitasoa niin, että vältytään toiminnallisten riskien realisoitumiselta ja taloudellisesti raskaammilta hankevaihtoehdoilta. Kaikki investointitarpeet käsitellään saman priorisointimenettelyn mukaisesti riippumatta niiden suunnitellusta rahoitustavasta. Lopullinen rahoitustapatarkastelu tehdään vasta, kun investointi on hyväksytty investointiohjelmaan. Suuret sairaalainvestoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella. Erikseen selvitetään vertailulaskelmien avulla pitkän ajan kokonaistaloudellisuuden ja toiminnan näkökulmasta myös muita

12 rahoitusmuotoja. Taloussuunnitelman linjaukset Julkisen talouden tilanteen oletetaan jatkuvat tiukkana. Taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on nollatulostavoite. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen odotetaan kehittyvän maltillisesti, pääosin kuntien väestön ennustetun muutoksen mukaisesti. Jäsenkuntien maksuosuuksien vuosikasvuksi on arvioitu vuodelle ,2 % ja vuodelle ,5 %. Myöskään muiden maksajien kokonaislaskutukseen ei ennusteta suurempia muutoksia. Maksutuottojen ennustettuun kehitykseen vaikuttavat avohoitopainotteisuuden lisääntyminen sekä kaavaillut terveyspalveluiden asiakasmaksukorotukset. Maksutuottojen ennustetaan kasvavan vuonna ,0 % ja pysyvän ennallaan vuonna Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen käytön oletetaan pysyvän ennallaan vuosina , vaikkakin uusiin myönnettäviin määrärahoihin kohdistuu vähennyspaineita. Kokonaisuudessaan kuntayhtymän toimintatuottojen odotetaan kehittyvän edellisestä vuodesta vuonna ,1 % ja vuonna ,7 %. Toimintakulujen arvioidaan kasvavan vuonna ,0 % ja vuonna ,5 %. Henkilöstökulujen kustannustason muutoksen ennustetaan olevan 1,5 % ja muiden toimintakulujen arvioimiseen on käytetty tilastokeskuksen peruspalvelujen hintaindeksiennustetta, joka on vuodelle ,4 % ja ,8 %. Muita kulueriin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. palvelutuotannon volyymikasvu ja tuottavuustavoite. Talousarvion ja taloussuunnitelman linjauksia sekä tavoitteita täsmennetään ja täydennetään hallituksen seminaarissa syyskuussa. Talousarvioesityksen alustava hallituskäsittelyaikataulu Hallitus käsittelee vuoden 2016 talousarvion linjauksia seminaarissa syyskuussa. Hallitus käsittelee varsinaista talousarvioesitystä kokouksissaan ja mahdollisena varapäivänä Hallituksen TA 2016 esitys valtuustolle käsitellään hallituksen kokouksessa Valtuusto päättää talousarviosta Hallitus seuraa tarvittaessa talousarvion valmistelua alkusyksyn aikana. Päätösesitys Hallitus päättää merkitä tiedoksi talousarvion 2016 valmistelutilanteen hyväksyä edellä esitetyt jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2016 talousarviossa ovat 1 499,2 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien kanssa sovittavat mahdolliset työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle hyväksyä jatkovalmistelua varten esitetyt talousarvion 2016 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan hyväksyä jatkovalmistelua varten esitetyt vuosien taloussuunnittelua sekä vuosien investointien suunnittelua koskevat linjaukset

13 että hallitus jatkaa talousarvion ja taloussuunnitelman tavoiteasetannan käsittelyä seminaarissa 3.9. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Mari Frostell, p , Anne Priha, p. (09)