TAMPEREEN KAUPUNKI TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYSKOOSTE

Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvityskooste Päivämäärä 24.10.2014 TAMPEREEN KAUPUNKI TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYSKOOSTE

Tarastenjärven asemakaava-alueen luontoselvityskooste Päivämäärä 24.10.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Työnumero 1510014278 Jussi Mäkinen Kaisa Torri Tarastenjärven asemakaava-alueen luontoselvityskooste Silmälläpidettävä kelta-apila Tiikonojan eteläpuolella Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 08/2014 aineistoa. Ramboll Niemenkatu 73 15140 Lahti www.ramboll.fi

Tarastenjärven asemakaava-alueen luontoselvitys SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 4 2. Alueelta tehdyt luontoselvitykset 5 3. SUUNNITTELUALUEEN LUONNONYMPÄRISTÖ 5 3.1. Luonnonsuojelualueet 5 3.2. Luontodirektiivin IV(a) -liitteen lajit 7 3.2.1 Liito-orava 7 3.2.2 Lepakot 8 3.3. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit 9 3.3.1. Tummaverkkoperhonen 9 3.3.2. Muut uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit 10 3.4. Arvokkaat luontotyypit 10 3.5. Luontotyypit ja kasvillisuus 11 3.6. Linnusto 14 4. LISÄSELVITYSTARPEET 14 5. YHTEENVETO 15 6. LÄHTEET 17

1. JOHDANTO Tampereen kaupunki on käynnistänyt asemakaavan laatimisen Tarastenjärven alueelle Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n aloitteesta. Asemakaava-alue sijoittuu Tampereen keskustan koillispuolelle. Asemakaavaa laaditaan Ramboll Finland Oy:ssä. Osana asemakaavatyötä on laadittu tämä raportti, johon on koottu olemassa olevat tiedot alueen luontoarvoihin liittyen sekä tarkasteltu lisäselvitysten tarpeellisuutta. Luontoarvoraportin laadinnasta on vastannut FM ympäristöekologi Jussi Mäkinen. Kuva 1-1 Asemakaava-alueen sijainti. 4

2. Alueelta tehdyt luontoselvitykset Tarastenjärven alueelta on aikaisemmin laadittu useita luontoselvityksiä, joita voidaan hyödyntää asemakaavan laadinnan yhteydessä lähtöaineistoina (Taulukko 2-1). Olemassa olevien selvitysten tietoja tarkennettiin ja täydennettiin 2.9.2014 tehdyllä maastokäynnillä (FM ympäristöekologi Jussi Mäkinen). Maastokäynnillä tarkastettiin alueelta tiedossa olleiden arvokkaiden alueiden nykytila, tarkennettiin luontotyyppien ja kasvillisuuden inventointitietoja sekä arvioitiin mahdollisten lisäselvitysten tarvetta. Taulukko 2-1 Tarastenjärven asemakaava-alueelta tehtyjä luontoselvityksiä. Laatija Vuosi Selvitys Ramboll 2011 Tampereen Ruskon ja Tarastenjärven liito-oravaselvitys keväällä 2011 Destia Oy ja Tiehallinto 2009 Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi. Ympäristövaikutusten arvioinnin täydentäminen. Tampereen kaupunki 2008 Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat. Ympäristö- ja maisemaselvitys 6.6.2008 Nylund, S. & Huttunen, K. 2008 Tummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa. Jussi Iso-Tuisku / Tampereen Hyönteistutkijain seura ry 2008 Tummaverkkoperhosen esiintyminen Aitolahden Aitoniemen ja Kolunkylän osayleiskaava-alueilla sekä merkittävät siirtymäreitit Tampereen Tiikonojan ja Haapakorven välillä. Siivonen, Y. / Wermundsen 2006 Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Consulting Tampereen kaupunki 2003 Tarastenjärven osayleiskaava-alueen eliöstön ja biotooppien lisäselvitys Korte, K. 2001 Koukku- ja Tarastenjärven kaatopaikkaympäristöjen luontoselvitys 3. SUUNNITTELUALUEEN LUONNONYMPÄRISTÖ 3.1. Luonnonsuojelualueet Asemakaavan selvitysalueella sijaitsee kaksi luonnonsuojelualuetta (Kuva 3-1). Luonnonsuojelualueiden rajaukset ovat Ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietokannasta. Näätäsuon suojelualueen pinta-ala on 17,5 ha ja se on rauhoitettu 13.2.2013 erityisesti suojeltavan, erittäin uhanalaisen (EN) tummaverkkoperhosen lisääntymispaikkana. Näätäsuon luonnonsuojelualueeseen kuuluu heinäpeltoja, viljelykäytöstä poistuneita alueita ja ojia pientareineen (Kuva 3-2). Tiikonojan suojelualueen pinta-ala on 0,15 ha ja myös se on rauhoitettu 27.12.2002 tummaverkkoperhosen lisääntymispaikkana. Suojelualue sijaitsee voimajohtolinjan alla. 5

Kuva 3-1. Selvitysalueella sijaitsevat luonnonsuojelualueet. Kuva 3-2 Tummaverkkoperhosen elinaluetta Näätäsuolla. 6

3.2. Luontodirektiivin IV(a) -liitteen lajit 3.2.1 Liito-orava Tarastenjärven alueelta liito-oravia on selvitetty vuosina 2003, 2004 ja 2006. Tarastenjärven alueelta on edellä mainittujen selvitysten lisäksi tehty havaintoja liito-oravasta vuosina 2000 ja 2002 (Tampereen kaupunki 2008). Tarastenjärven alueelle suunnitellun hyötyvoimalaitoksen YVA-hankkeen yhteydessä tehtiin liito-oravakartoitus asemakaava-alueen luoteispuolella (Ramboll 2011). Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen pohjoispuolella, asemakaava-alueen välittömässä lähiympäristössä Tiikonojan varren kuusimetsässä, sijaitsee liito-oravan lisääntymispaikka (Tampereen kaupunki 2003). Kyseistä metsää ei kartoitettu tarkemmin 2.9.2014 tehdyn luontoselvityksen yhteydessä, koska se sijaitsi kaava-alueen ulkopuolella. Tiikonojan liito-orava-alueen vuoden 2003 rajaus on esitetty kuvassa 3-3. Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt alueelle huomattavasti tässä esitettyä rajausta suppeamman liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueen rajauksen. Alueelle on tulossa lähiaikoina harvennus- ja päätehakkuita, joiden vuoksi alue ei tulevaisuudessa ole enää yhtä suotuisa liito-oravan kannalta. Asemakaava-alueen kaakkoisosasta on tehty havaintoja liito-oravasta jäteaseman ja Sammalsuon välisestä metsästä vuonna 2006. Kyseinen metsä tarkastettiin maastokäynnin yhteydessä 2.9.2014. Metsä on uudistuskypsää kuusivaltaista lehtomaista kangasta, jossa seassa kasvaa yksittäisiä koivuja. Alueella ei ole haapoja eikä juuri liito-oravan ruokailuun soveltuvaa nuorta lehtipuustoa. Kolopuita tai linnunpönttöjä alueelta ei löytynyt. Liito-oravan pesäpaikoiksi soveltuvia tavallisen oravan risupesiä alueella voi olla, sillä puiden juurilta löytyi oravan ruokailujälkinä syötyjä kuusen käpyjä. Alueelta on harvennettu kuusia pois muutamia vuosia sitten kantojen ja hakkuutähteiden perusteella. Koska edellisestä liito-oravahavainnosta on jo kahdeksan vuotta eikä alueen puusto sovellu hyvin liito-oravalle, kohdetta ei nykyisellään voi pitää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Kuva 3-3. Selvitysalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat liito-orava-alueet. 7

3.2.2 Lepakot Asemakaava-alueen lepakoita on selvitetty Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoituksen yhteydessä (Siivonen 2006). Tuolloin alueella havaittiin pohjanlepakoita, korvayökköjä ja viiksi- /isoviiksisiippoja. Selvityksessä rajattiin nykyiselle asemakaava-alueelle yksi lepakoiden kannalta tärkeä alue Sorrin Sivulan alueelle, asemakaava-alueen länsireunalle. Lisäksi asemakaava-alueen luoteispuolelle Tiikonojan lampien alueelle rajattiin toinen tärkeä lepakkoalue (Kuva 3-4). Nyttemmin jo puretun Sorrin tilan ympäristö todettiin vuonna 2006 Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoituksessa tärkeäksi lepakkoalueeksi (Siivonen 2006). Sorrin alueella tavattiin runsaasti viiksi- /isoviiksisiippoja, pohjanlepakoita sekä yksittäinen korvayökkö. Raportissa ei ole eritelty lepakkolajien tarkempia havaintopaikkoja tai kartoituksessa kuljettua reittiä. Raportissa mainitaan lepakkoja tavatun satunnaisesti myös rajattujen alueiden ulkopuolella, mutta näitä havaintoja ei ole esitetty tarkemmin kartalla. Vuoden 2006 selvityksessä lepakkoalueen rajaukseen oli otettu mukaan vain metsittyvän Peräniityn pohjoispuolen metsä. 2.9.14 maastokartoituksen perusteella rajausta laajennettiin kattamaan kaikki Peräniittyä ympäröivät varttuneet metsät. Sorrin tilan purkamisen jälkeen lepakkoalueen asemakaavaalueen puoleisilla alueilla ei sijaitse enää lisääntymispaikaksi soveltuvia rakennuksia, mutta välittömästi kaava-alueen lounaispuolella sijaitsee lähin omakotitalo piharakennuksineen. Ko. rakennusten soveltuvuutta lepakoille ei arvioitu tarkemmin maastokäynnin yhteydessä. Lepakoiden esiintyminen muualla asemakaava-alueella ei ole kovin todennäköistä, sillä alueella ei ole lepakoiden lisääntymiseen soveltuvia vanhoja rakennuksia eikä juuri edes kolopuita. Lisäksi jäteaseman ympäristö on voimakkaasti valaistu, eikä sen vuoksi sovellu hyvin lepakoille. Kuva 3-4. Selvitysalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat lepakkoalueet. Sorrin alueen rajaus perustuu 2.9.14 maastokäyntiin, Tiikonojan lampien rajaus on Siivosen (2006) mukainen. 8

3.3. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit 3.3.1. Tummaverkkoperhonen Tarastenjärven asemakaava-alueen merkittävin uhanalainen laji on tummaverkkoperhonen, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi (Rassi ym. 2010). Suomessa tummaverkkoperhosen nykyinen tunnettu levinneisyys rajoittuu Etelä-Pohjanmaalle, Satakuntaan ja Pirkanmaalle rajautuen näillä kahdelle alueelle: Kristiinankaupungin ja Merikarvian ympäristöihin sekä Tampereen seudulle. Näistä Tampereen seudun populaatio on elinvoimaisempi (Mikkonen 2010). Tummaverkkoperhonen on ns. metapopulaatiolaji, jonka esiintyminen perustuu asuttujen ja asumattomien elinympäristölaikkujen verkostoon ja näiden välisiin avoimiin kulkuyhteyksiin. Tummaverkkoperhosen esiintymistä alueella on selvitetty mm. vuonna 2008 (Nylund & Huttunen 2008). Perhosen levittäytymistä asemakaava-alueen eteläpuolelle valtatie 9 ylitse on arvioitu VT9 parannushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman täydennyksessä (Destia & Tiehallinto 2009). Lajin elinympäristöistä ja soveliaista kulkuyhteyksistä on saatu tietoja myös paikalliselta hyönteisseuralta (Isotuisku & Tampereen hyönteistieteellinen seura 2008). Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on kolme tummaverkkoperhosen lisääntymisaluetta ja kaksi lajin levittäytymiseen soveltuvaa ekologista käytävää (Kuva 3-5). Tärkeimmät lisääntymisalueet ovat Näätäsuon ja Tiikonojan luonnonsuojelualueet, jotka on käsitelty kappaleessa 3.1. Näiden lisäksi Tiikonojan varrella sijaitsee kolmas perhosen ravintokasvia lehtovirmajuurta kasvava alue, jossa lajin on todettu esiintyvän. Niitty on nykyisin pensoittumassa, eikä enää kauan sovellu tummaverkkoperhosen elinalueeksi. Hoitotoimien avulla kohde olisi kuitenkin palautettavissa hyvin Tiikonojan perustettua luonnonsuojelualuetta täydentäväksi lisääntymispaikaksi. Asemakaava-alueen halki kulkeva voimajohtolinja yhdistää Tiikonojan tummaverkkoperhosalueen Näätäsuon alueeseen. Voimajohtokäytävä toimii myös potentiaalisena kulkuyhteytenä valtatien 9 eteläpuolelle, vaikkakin jäteaseman kohdalla tiet ja rakennukset katkaisevat kasvipeitteisen käytävän. Voimajohtokäytävän eteläosa ei nykyisellään toimi ekologisena yhteytenä, mutta se voisi olla kehitettävissä toimivaksi yhteydeksi suosimalla teiden ja ojien varsien kasvillisuutena alueella luontaisesti esiintyviä niittykasveja. Peräniityn halki virtaava puro on toinen tummaverkkoperhosen potentiaalinen kulkuyhteys Näätäsuon suojelualueelta valtatien 9 eteläpuolella sijaitseville lisääntymispaikoille. Puro on avoimilta osiltaan tärkeä ekologinen yhteys tummaverkkoperhoselle, toisaalta varttuneiden metsien läpi kulkevat osuudet ovat metsäluonnon kannalta arvokkaita osa-alueita. Tummaverkkoperhosen ravintokasvia, lehtovirmajuurta, kasvoi 2.9.14 ojan varsilla ja laajemminkin Peräniittyä ympäröivien ojien varsilla. Metsäisillä osuuksilla puron varren kasvillisuutena on mm. harmaaleppää, tuomea, mustaherukkaa, hiirenporrasta, mesiangervoa ja leskenlehteä. Puron varresta puuttuu luonnontilaiselle puronvarrelle tyypillinen lahopuusto. Puro ei kulje luontaisessa uomassa, vaan se on aikoinaan kaivettu tai ainakin perattu kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevan Haapakorven pellon kuivattamiseksi. Nykyisin puro muistuttaa kuitenkin Peräniityn molemmin puolin jo sangen luonnontilaista sammaleisine vesikivineen. 9

Kuva 3-5. Selvitysalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat tummaverkkoperhosen lisääntymisalueet ja lajille soveltuvat kulkuyhteydet. 3.3.2. Muut uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Tampereen kaupungin luontotietojärjestelmän (1.9.2014 tilanteen mukaisesti) ja Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven ympäristö- ja maisemaselvityksen (Tampereen kaupunki 2008) tietojen perusteella toinen Tarastenjärven asemakaava-alueella tavattu uhanalainen laji on suotaitosukeltaja -kovakuoriainen, joka on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Lajista on tehty havainto Sorrin alueelta. Silmälläpidettävää kelta-apilaa kasvaa alueen halki kulkevan voimajohtolinjan alla Tiikonojan eteläpuolella (kansikuva). 3.4. Arvokkaat luontotyypit Asemakaava-alueella sijaitsee yksi arvokas luontotyyppikohde, korpisuo Peräniityn itäpuolella (Kuva 3-6). Kohteen rajaus perustuu Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen ympäristö- ja maisemaselvitykseen (Tampereen kaupunki 2008) sekä 2.9.2014 tehtyyn maastokartoitukseen. Korpisuo on vähäpuustoinen, ojittamaton, rehevähkö ruoho- ja heinäkorpi. Suolla kasvaa mäntyä, hieskoivua harmaaleppää, kiiltolehtipajua ja virpapajua. Ravinteisuutta ilmentävänä kasvilajistona suolla on mm. raatetta, suokortetta, maariankämmekkää ja rentukkaa. Suolta on aiemmin löydetty myös mm. harvinaista juurtosaraa ja korpialvejuurta (Tampereen kaupunki 2003). Kohde täyttää metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit. 10

Kuva 3-6. Selvitysalueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat luontotyyppikohteet. 3.5. Luontotyypit ja kasvillisuus Tampereen kaupunki on teettänyt ympäristö- ja maisemaselvityksen Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavoja varten vuonna (Tampereen kaupunki 2008). Selvitys kattaa kokonaan nykyisen asemakaava-alueen. Eliöstö- ja biotooppiselvityksen kenttätyöt on tehty vuosina 2004 2006. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven ympäristö- ja maisemaselvityksessä (Tampereen kaupunki 2008) on esitetty alueen kasvupaikkatyypit yleispiirteisesti seuraavin luokin: lehdot, lehtomaiset, tuoreet ja kuivahkot kankaat, suot, laitumet ja pellot. Edellä mainituista tiedoista puuttuu kuitenkin jostain syystä jätteenkäsittelylaitoksen ja valtatien välisen Sammalsuon alueen tiedot. Alueen luontotyyppitiedot päivitettiin ja tarkennettiin 2.9.2014 tehdyn maastokartoituksen yhteydessä. Asemakaava-alueella on varttuneita metsiä lähinnä länsiosassa Sorrin alueella sekä jäteaseman eteläpuolella Sammalsuon pohjoispuolella. Tiikonojan alueen varttunut metsä on käytännössä katsoen nykyisen asemakaava-alueen ulkopuolella. Alueen metsät ovat pääosin lehtomaisia kankaita, mutta paikoin on tuoreita keskiravinteisia käenkaali-oravanmarjatyypin lehtojakin. Kaikki alueen metsät ovat metsätalouskäytössä eikä luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsiä ole alueella. Selvitysalueen pienvedet ovat erilaisia ihmisen perkaamia ojia, joiden varrella on tosin paikoin jo melko edustavaa kasvillisuutta. Selvitysalueen pohjoisrajalla oleva Tiikonoja on lähinnä luonnontilaisinta. Näätäsuon peltojen halki virtaava oja on alueen kosteustasapainon ja uhanalaisen tummaverkkoperhosen kannalta elintärkeä. Peräniityn kautta Sorrille ja edelleen luoteeseen virtaava oja on niin ikään potentiaalinen kulkuyhteys tummaverkkoperhoselle. Näätäsuon etelärajalla, aivan asemakaava-alueen reunassa, on pieni lähde, josta lähtee perattu oja Näätäsuolle. 11

Alueella on neljä suota. Jäteaseman eteläpuolen Sammalsuo ja Rämeenkorpi ovat luonnontilaltaan voimakkaasti heikentyneitä. Sammalsuo on ojitettuna jo vuoden 1953 peruskartassa ja myöhemmin suon ylitse on rakennettu Jyväskylän valtatie. Rämeenkorpi on jäänyt Tarastenjärven liittymän alle. Lisäksi alueen eteläreunassa valtatien reunassa on nimetön korpi, joka on ojitettu ja metsätalouskäytössä. Ainoa luonnontilainen kohde on nimetön korpi Peräniityn itäpuolella (kappale 3.4.). Selvitysalueen luontotyyppien kuviointi on esitetty kuvassa 3-7 ja kuviot on kuvattu tarkemmin seuraavassa. Kuva 3-7. Selvitysalueen luontotyyppien kuviointi. Näätäsuon reunassa sijaitseva lähde on osoitettu nuolella. Kuvio 1 ja 6 Rämeet. Kuvio 1 on Sammalsuon räme. Keskiosa on sararämettä ja reunoilla on isovarpurämettä ja rämemuuttumaa. Suon vedenpinnan taso on ilmeisesti laskenut joitain vuosia sitten, sillä suolla kasvaa runsaasti 5-10-vuotiaita, melko hyvävoimaisia männyntaimia. Suo ei ole luonnontilainen, sillä se on ojitettu jo vuosikymmeniä sitten ja valtatie on rakennettu sen ylitse. Kuvio 6 on tienrakentamisen voimakkaasti muuttuma Rämeenkorpi. 12

Kuviot 2, 18, 19 ja 25 Kuviot ovat lehtomaista, varttunutta - uudistuskypsää kuusimetsää. Kuviolla 19 Peräniityn itäpuolella on paikoin hieman vähäravinteisempaa, mustikkatyypin kangasmetsää. Kaikilla kuvioilla kasvaa harvakseltaan myös koivua, kuvioilla 2 ja 18 myös mäntyä. Kenttäkerroksen kasvillisuutena kasvaa mustikkaa, käenkaalia ja niukempana metsätähteä ja oravanmarjaa. Sinivuokkoa kasvaa yksittäisiä kasvustoja siellä täällä. Muutamia taikinamarjapensaita kasvaa etenkin Sorrin alueella, muuten lehtopensaita on vähän. Kuvio 3, 9, 12, 23 ja 24. Kuviot ovat kuusivaltaisia, tuoreita keskiravinteisia käenkaali-oravanmarjatyypin lehtoja. Näätäsuota reunustavilla kuvioilla 12, 23 ja 24 puusto on monipuolisempaa, ja seassa kasvaa myös runsaasti haapaa ja mäntyä. Kuviolla 12 kasvaa myös kymmenkunta tervaleppää tien rakentamisen seurauksena kuivahtaneen ojan varrella. Kenttäkerroksen runsaita kasvilajeja ovat käenkaali ja oravanmarja, paikoin on ravinteikkaampia kohtia, joissa kasvaa myös mm. sinivuokkoa ja sudenmarjaa. Lehtopensaista runsaimmin alueella kasvaa punaherukkaa. Kaikilla kuvioilla on havaittavissa metsätalouden jälkiä, eikä lahopuustoa ole kuin nimeksi. Tiikonojan varrella kuviolla 9 kasvaa melko harvinaista korpisorsimoa. Kuvio 4, 15, 26 Nuoria taimikoita tai metsän uudistusaloja. Kuvio 26 on metsitetty Peräniitty. Kuvio 5, 13 Tiealueet. Kuvio 13 on kesällä 2014 raivattu, rakenteilla oleva kaukolämpö- ja tielinja. Kuviot 7 ja 10 Rakennetut teollisuusalueet ja jäteaseman alueet. Kuvio 8 Voimajohtolinja. Voimajohtolinjan alla kasvaa silmälläpidettävää kelta-apilaa ja Pirkanmaalla harvinaista ketotyräruohoa. Kuvio 11 Tuore, varttunut mustikkatyypin kuusivaltainen kasvatusmetsä, jossa sekapuuna kasvaa koivua. Kuvio on hiljakkoin harvennettu. Kuvio 14 ja 17 Kuivahkoja puolukkatyypin nuoria kasvatusmetsiköitä. Kuvio 16, 20 ja 21 Korpikuviot. Kuvio 20 on ojittamaton, rehevähkö ruoho- ja heinäkorpi (kappale 3.4.). Kuvio 21 on luonnontilaista suota ympäröivä metsätalouskäytössä oleva kuusivaltainen korpikuvio, jonka lajistoon kuuluu mm. paatsamaa ja suo-orvokkia. Lahopuustoa alueella ei juuri ole. Korven luontoarvoja heikentää entisestään kuvion läpi raivattu kaukolämpö- ja tielinja. Kuvion 16 vesitalous on muuttunut voimakkaasti valtatien rakentamisen ja läpi virtaavan peratun ojan vuoksi. 13

Kuvio 22 Soistuva lehtomainen kangas, jossa kasvaa varttuvaa kuusivaltaista puustoa, seassa on myös nuorta haapaa ja koivua. Kuvio 27 ja 28 Luonnonsuojelulain nojalla perustetut luonnonsuojelualueet (erityisesti suojeltavan tummaverkkoperhosen lisääntymisalueet). 3.6. Linnusto Tarastenjärven alue on linnustoltaan arvokas alue, vaikkakin alueen arvo johtuu pääasiassa jätteenkäsittelylaitoksella ruokailevista lokeista ja petolinnuista. Asemakaava-alueen metsistä Näätäsuon reunametsät ja arvokkaana lepakkoalueena rajattu Sorrin alue soveltuvat parhaiten vaateliaille metsälajeille pesimäympäristöksi monipuolisen puuston ja yksittäisten lahopuiden ansiosta. Asemakaavaalueen pohjoispuolella sijaitsevassa Tiikonojan metsässä on pesinyt huomionarvoista lajistoa, kuten pohjantikka ja palokärki (Tampereen kaupunki 2008). Tarastenjärven aluetta ei ole luokiteltu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaaksi linnustoalueeksi (Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys 2014, Leivo ym. 2002). 4. LISÄSELVITYSTARPEET Alueelta tehdyt lajistoselvitykset, yleiskaavatasoiset luontoselvitykset sekä tätä asemakaavan luontoselvitystä varten tehty maastokartoitus antavat alueen luontoarvoista riittävän kattavan kuvan kaavaratkaisujen tekemiseksi. Tampereen kaupunki on laatimassa alueelle tummaverkkoperhosen hoitosuunnitelmaa, jonka avulla voidaan yksityiskohtaisesti määritellä myös luonnonsuojelualueen ulkopuolisille alueille soveltuvia hoitomenetelmiä. Alueen hulevesisuunnittelun yhteydessä alueelle joudutaan rakentamaan erilaisia laskeutusaltaita ja uusia ojia. Ojien ja laskeutusaltaiden suunnittelussa on erityisesti huomioitava Näätäsuon luonnonsuojelualueen vesitasapaino, jotta vältytään luonnonsuojelualueen ominaispiirteitä muuttavilta vaikutuksilta. Uusien ojien ja altaiden alle jäävä luonto tulee kartoittaa huolellisesti sellaisissa kohdissa, joissa on mahdollista, että tummaverkkoperhosen ravintokasvia lehtovirmajuurta kasvaa entuudestaan paikalla. Tällaisia kohtia ovat kosteat, avoimet ja puoliavoimet niityt ja nykyiset ojien pientareet. Tässä selvityksessä osoitettu lepakoiden kannalta tärkeä alue on tuoreen selvityksen puuttuessa rajattu varovaisuusperiaatteen vuoksi laajemmaksi, kuin välttämättä olisi tarpeen. Mikäli rajatulle lepakkoalueelle halutaan osoittaa luontoa voimakkaasti muuttavaa uutta maankäyttöä, esiintymän nykytila tulee selvittää kesäaikaan tehdyllä lepakkokartoituksella. Selvitysalueelta ei ole käytettävissä tuoretta pesimälinnustoselvitystä. Linnustoselvitys ei ole välttämätön, jos asemakaavassa ei osoiteta uutta maankäyttöä kappaleessa 3.6 mainituille linnuston kannalta potentiaalisimmille alueille. 14

5. YHTEENVETO Selvitysalueen luonnonsuojelualueiden, arvokkaiden lajiesiintymien ja luontotyyppikohteiden rajaukset on koottu kuvaan 5-1. Selvitysalueen merkittävin yksittäinen laji on erittäin uhanalainen tummaverkkoperhonen, jonka elinolot täytyy ottaa huomioon alueen kaavoituksessa. Erityisesti hulevesien hallintaan tulee kiinnittää huomiota, sillä laji on riippuvainen kosteista niityistä ja ojien varsista. Näätäsuon lehtopohjaiset ja kuusivaltaiset metsät, joissa kasvaa seassa paikoin runsaastikin haapaa, ovat liito-oravan kannalta tärkeä ekologinen yhteys Tiikonojan suunnalta lounaaseen. Näätäsuon reunametsä toimii myös suojavyöhykkeenä luonnonsuojelualueen ja teollisuusalueen välillä. Sorrin jo puretun tilakeskuksen ympärillä olevat varttuneet kuusimetsät ja pieni luonnontilainen korpi ovat lepakoiden kannalta hyvä saalistusalue, lisäksi alue mahdollistaa puuston rakenteen ja alueen laajuuden puolesta vaateliaampienkin metsälajien lisääntymisen alueella. Lepakoiden elinolojen turvaamiseksi metsää tulisi hoitaa vain varovaisin poimintahakkuin. Lepakoiden kannalta olisi myös hyvä, että metsän reunaalueet pysyisivät mahdollisimman pimeinä eikä esimerkiksi valaistuja katuja rakennettaisi lähelle. Kuva 5-1. Yhteenveto Tarastenjärven asemakaava-alueen arvokkaista luontokohteista. 15

Lahdessa 24. päivänä lokakuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Jussi Mäkinen FM ympäristöekologi Kaisa Torri FM biologi 16

6. LÄHTEET Destia Oy ja Tiehallinto 2009: Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi. Ympäristövaikutusten arvioinnin täydentäminen. Iso-Tuisku, J. & Tampereen Hyönteistutkijain seura ry. 2008: Tummaverkkoperhosen esiintyminen Aitolahden Aitoniemen ja Kolunkylän osayleiskaava-alueilla sekä merkittävät siirtymäreitit Tampereen Tiikonojan ja Haapakorven välillä. Korte, K. 2001: Koukku- ja Tarastenjärven kaatopaikkaympäristöjen luontoselvitys. Tampereen kaupunki, kaavoitusyksikkö. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja No 4. 142 s. Mikkonen, A. 2010: Mitä kuuluu, tummaverkkoperhonen? Suomen tummaverkkoperhosten (Melitaea diamina) tila, mihin lajia käytetään ja tulevaisuuden näkymät Suomessa. Luonnontieteen kandidaatin tutkielma. Helsingin yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. 28 s. Nylund, S. & Huttunen, K. 2008: Tummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa. Raportti 13 s. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 2014: Pirkanmaan tärkeät lintualueet Loppuraportti MAALIhankkeesta. 116 s. Ramboll 2011: Tampereen Ruskon ja Tarastenjärven liito-oravaselvitys keväällä 2011. Raportti. 11 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Siivonen, Y. 2006: Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006. Wermundsen Consulting Oy. 11 s. Tampereen kaupunki 2003: Tarastenjärven osayleiskaava-alueen eliöstön ja biotooppien lisäselvitys. Kaavoitusyksikkö. 24 s. + liitteet. Tampereen kaupunki 2008: Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat. Ympäristö- ja maisemaselvitys 6.6.2008. Suunnittelupalvelut. 17