OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS ETELÄTIE 7 50190 MIKKELI LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA PETÄIKÖNKATU 29 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli v. 1978 rakennettu omakotitalo. Autotalli on rakennettu v. 1981. Kohde on rakennettu rinnetontille. Kohde on ollut nykyisellä omistajalla 7/2009 alkaen. Kohteessa on tehty seuraavia perusparannuksia: Keskuslämmityskattila ja öljypoltin ovat uusittu, avokuisti on rakennettu, ikkunat ja ulko-ovet ovat uusittu edellisen omistajan aikana, takka on asennettu v. 2010 2011, terassin lattia- ja kattolaudat ovat uusittu ja alakerran wc on remontoitu. Sokkeli on kevytsoraharkkorakenteinen ja alakerrassa on alapohjarakenteena maanvarainen betonilaatta. Yläkerran ulkoseinät ovat puurakenteiset ja alakerran ulkoseinät ovat kivirakenteiset. Ulkoverhouksena on tiiliverhous ja autotallissa on lautaverhous. Uusitut ikkunat ovat 3-lasiset puu-alumiini-ulkopuitteella. Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena on poimupeltikate. Vesikate on uusittu. Lämmitysmuotona on vesikeskuslämmitys ja lämmöntuottona on öljykattila. patterit. Lämmönjakona ovat Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen. Huoltotoimenpiteitä ovat: Puiden ja pensaiden poistaminen rakennuksen vierustalta, sokkelin maalaus, vesikaton läpivientien tiivistys, öljysäiliö tulisi puhdistuttaa ja tarkastuttaa. Savuhormit ja tulisijat tulisivat nuohota. Lisätutkimustarpeita ovat: salaojajärjestelmän olemassa olon selvitys ja sen toiminnan tarkastus, alakerran eteistilan puulattian kunnon tarkastus, yläkerran ulkoseinän kunnon tarkastus alareunasta, lämmitysjärjestelmän ja käyttövesiputkiston kunnon tarkistuttaminen lvi-alan asiantuntijalla. Korjaustarpeita ovat: Alakerran tilojen remontointi, vesikaton kaltevuutta tulee lisätä, jos asennetaan uusi peltikate, vesikatteen läpivientien tiivistys, märkätilojen remontointi. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon Lisätutkimustarve Korjaus/ Riskirakenne tarve uusiminen 4.1 Rakennuksen vierustalla on puita ja pensaskasveja. x 4.1 Salaojajärjestelmän olemassa oloa ei voitu todeta x eikä sen toimintaa tarkastaa. 4.1 Sokkelissa on saunan ja pesuhuoneen kohdalla x maalivaurioita. 4.1 Alakerran eteisessä olevassa puukorokelattiassa x x havaittiin kohonnutta kosteutta. 4.2 Lautaverhouksessa on maalivaurioita. x 4.2 Tiiliverhouksen alareunassa ei ole tuuletusrakoja. x x 4.2 Alakerrassa on maanvastaisia seinissä verhottu x x puurakenteilla. Niiden alareunoissa on kosteus- /mikrobivaurioita ja kohonnutta kosteutta. 4.3 Väliseinien alareunoissa on kosteus- x /mikrobivaurioita ja kohonnutta kosteutta. 4.6 Vesikaton kaltevuus on liian loiva peltikatteelle. x 4.6 Vesikaton läpivienneissä on rakoja. x 4.7 Saunan ja pesuhuoneen lattioissa on laattoja irti x alustasta ja lattioissa sekä seinien alaosissa on kohonnutta kosteutta. 4.8 Alakerran lattioissa on kohonnutta kosteutta ja x seinissä kosteus-/mikrobivaurioita. 4.9 Lämmitysjärjestelmä ei ole käytössä. x 4.9 Öljysäiliön puhdistuksesta ja tarkastuksesta ei ole x tietoa. 4.10 Käyttövedenpaine ei ollut päällä ja työhuoneessa on x x keittiön vesijohdot irrotettu liitoksista irti. 4.12 Savuhormit ovat nuohottu viimeksi v. 2009. x 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 19.8.2015 Rakennustyyppi Kohteen osoite Omakotitalo Etelätie 7, 50190 Mikkeli Omistaja - Omistusaika Kohde on ollut nykyisellä omistajalla 7/2009 alkaen. Rakennusvuosi 1978 ja autotalli on rakennettu v. 1981 Pinta-alat Huoneistoala 73 m 2. Kerrosala n. 151,4 m2 + autotalli/varasto n. 70 m 2 Tilavuus - Kerrosten lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmukset Tarkastushetken olosuhteet Haastattelut 2- krs Asuinrakennus Kiinteistökauppa Etelä-Savon Ulosottovirasto/Mikkelin toimipaikka Omistaja ja Hilpi Kontinen/Kihlakunnanulosottomies Asuntokaupan kuntotarkastus Pääpiirustukset Ei ole tiedossa Ulkoilma: Aurinkoinen poutasää Sisäilma RH 52,1 % / 17,3 C/ 7,7 g/m 3 Kohteen tietoja antoi omistaja. Tarkastuksessa käytetyt Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja Ts 300 apuvälineet pintakosteusanturi. Vaisala HMI näyttölaite ja mitta-anturi HMP42. Merkkisavu. Rajaukset ja epävarmuustekijät Muuta Maan alla olevia järjestelmien toimintaa eikä rakenteiden kuntoa ei voida luotettavasti tarkastaa maan päältä. Kiinteistö on ollut kylmillään kevättalvesta 2014 alkaen. 5

3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Perustamistapa Alapohjarakenteet Kosteuseristys Routasuojaus Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Yläpohja Välipohja Vesikate Kattomuoto Märkätilojen runkorakenne ja vedeneristys Kevytsoraharkkorakenteinen Betoniantura Maanvarainen betonilaatta Piirustusten mukaan perusmuurissa on kosteuseristys. Piirustusten mukaan routasuojaus on asennettu. Puurankarakenteiset seinät ja kellarikerroksessa kevytsoraharkkorakenteiset Tiili-/lautaverhous Väliseinät ovat puu-/levyrakenteisia ja palomuurit sekä kellarin väliseinät ovat kivirakenteiset Ikkunat ovat 3-lasiset(MSEA) ja alakerran pienet ikkunat ovat alkuperäiset. Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Kattoristikot Betoniholvi, jonka päällä on eriste ja pintalaatta. Profiilipeltikate Harjakatto Seinät ovat kivirakenteiset ja lattiat ovat betonirakenteiset. Märkätilojen vedeneristyksestä ei ole tietoa. 6

Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmöntuotto Lämmönjako Öljysäiliö Kunnallistekniikka Vesi- ja viemäri laitteet Ilmanvaihtojärjestelmä Sähköjärjestelmä Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Erityistilat(esim. kylmiöt) Vesikeskuslämmitys Öljykattila Patterit Teräksinen öljysäiliö on betonibunkkerissa autotallin edessä. Kiinteistö on liitetty kunnallistekniikkaan. Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat kupariputkia ja viemärit muovia. Painovoimainen ilmanvaihto Pääsulakkeet 3x25A. Sähkötaulu on tuulikaapissa. Ei ole Varaava takka Ei ole Tehdyt korjaus- ja muutostyöt Keskuslämmityskattila ja öljypoltin ovat uusittu v. 2002. Avokuisti on rakennettu v. 2010. Ikkunat ja ulko-ovet ovat uusittu edellisen omistajan aikana. Varaavatakka on tehty v. 2010 2011. Terassin kattolaudat ja lattialaudat ovat uusittu. Alakerran wc on remontoitu. Suunnitellut korjaukset Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Salaojien uusiminen. Vesikatteen uusiminen. Kellarissa on ollut vesivahinko. Tuhoeläimet ja -hyönteiset - Poikkeavat hajuhavainnot ja - niiden esiintymisajankohta Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Kellarissa on ollut putkivuoto, jonka aiheuttamat vauriot ovat korjaamatta. 7

4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu rinnetontille. Maanpinta viettää rakennuksen läheisyydessä rakennuksesta poispäin. Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Talon läheisyydessä on puita ja pensaskasveja. Rakennuksen vierustalla ei tulisi olla puita eikä pensaista koska niiden juuret voivat tukkia salaojaputket. Oikeassa päädyssä olevat ulkoportaat ovat lahovaurioituneet. Ne tulisi uusia. Kuva 1, yleiskuva takapihan puolelta Kuva 2, yleiskuva etupihan puolelta Piirustusten mukaan kohteessa on salaojat. Salaojajärjestelmän olemassa oloa ja sen toimintaa ei voitu tarkastaa, koska siinä ei ole tarkastuskaivoja. Salaojajärjestelmän olemassa olo tulisi varmistaa ja toiminta tarkastaa. 8

Salaojajärjestelmä on alkuperäinen. Kh- kortin 90-00403 mukaan salaojajärjestelmän tekninen käyttöikä on 30 50 vuotta. Kuivatusvesien poistopaikasta ei ole tietoa. Kuivatusvedet tulisi ohjata pois rakennuksen läheisyydestä. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Rakenteisiin voi kuitenkin nousta kosteutta maaperästä kapillaarisesti salaojajärjestelmästä ja ulkopuolisesta kosteudeneristyksestä huolimatta. Sisäpuolisia rakenteita ja pinnoitteita valittaessa on huomioitava maasta mahdollisesti rakenteisiin nouseva kosteus. Liiallinen kosteus maanvaraisessa alapohjassa ja maanvastaisissa seinissä saattaa haitata pinnoitteiden kiinni pysymistä ja puuverhotut maanvastaiset seinärakenteet voivat vaurioitua. Rakennuksessa on metalliset räystäskourut ja syöksytorvet. Avokuistilla ei ole sadevesijärjestelmää. Katon pinta-ala on niin pieni, että se ei aiheuta toimenpiteitä. Kattovedet on johdettu pois rakennuksen vierustalta rännikaivoilla ja poistoputkistolla. Autotallin syöksytorven alla on vedenkeräysastia, jossa ei ole ylivuotoputkea. Vedenkeräysastian yläreunaan tulisi asentaa ylivuotoputki. Kattovedet tulisi ohjata vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Räystäskourut ja syöksytorvet ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan räystäskourujen ja syöksytorvien tekninen käyttöikä on 25 40 vuotta. Räystäskouruissa on roskaa. Räystäskourut tulisi puhdistaa. Sokkeli on maalattu. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 200 2500 mm:ä. Sokkelissa on pesuhuoneen ja saunan kohdalla maalivaurioita (kuva 3). Maalivauriot voivat johtua tiloista tulleesta kosteudesta tai maasta tulleesta kosteudesta. Tilojen remontoinnin yhteydessä tulisi tarkastaa lattian eristetilan kosteus. Sokkelissa ei havaittu merkkejä sen haitallisesta painumisesta tai liikkumisesta. Kuva 3 9

Kellarissa on alapohjarakenteena maanvarainen teräsbetonilaatta. Lattioissa ei havaittu merkkejä painumista. 4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Autotallin lautaverhous on alkuperäinen. Kh-kortin 90-00403 mukaan lautaverhouksen tekninen käyttöikä on 30 70 vuotta. Lautaverhouksessa havaittiin maalivaurioita (kuva 4). Lautaverhous tulisi huoltomaalata. Ulkoseinissä ei havaittu painumia eikä suoruuspoikkeamia silmämääräisesti tarkastettuna. Kellarikerroksen maanvastaisia ulkoseiniä on verhottu puukoolatuilla seinillä. Kh-kortin 90-00394 mukaan ulkoseinärakenteissa tyypillisiä riskirakenteita ovat sisäpuolelta koolatut maanvastaiset puurakenteiset seinät. Maanvastaisten seinien alareunoissa oli kohonnutta kosteutta ja kosteus- /mikrobivaurioita (kuva 5). Seinälevyt ja puurakenteet tulisi poistaa ja korvata ne kivirakenteilla. Tiiliverhouksen alareunassa ei ole tuuletusrakoja ja vasemmassa päädyssä on tiiliseinää saumaamatta pienellä alalla (kuva 6). Tiiliverhouksen alareunassa tulisi olla noin joka neljäs pystysauma auki, jotta verhouksen tausta tuulettuisi. Tiiliseinä tulisi saumata puuttuvilta osin. Kh-kortin 90-00394 mukaan ulkoseinärakenteissa tyypillisiä riskirakenteita ovat puurunkoiset tiiliverhotut seinät niiltä osin kun tuuletusrako on laastin täyttämä. Ulkoseinän kunto tulisi tarkastaa alareunasta. Ulkoseinien puurakenteet ovat riittävällä korkeudella maasta. Kuva 4 Kuva 5 10

Kuva 6 4.3 Väliseinät ja välipohjat Kellarinkerroksen väliseinien alareunoissa on kosteus-/mikrobivaurioita (kuva 7). Vauriot voivat johtua vesivahingosta ja/tai kapillaarisesta kosteudesta. Vaurioituneet materiaalit tulisi poistaa ja korvata uusilla. 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Kuva 7 Rakennuksen uusitut ikkunat ovat 3- lasiset puu-alumiini ulkopuitteella (MSEA-tyyppiset) ja kellarikerroksen pienet ikkunat ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan puuikkunoiden tekninen käyttöikä on 30 70 vuotta. Ikkunoiden ulkopuitteissa ei havaittu maalivaurioita. Ikkunoiden vesipeltien liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita. Vesipeltien kallistus on pieni. Vesipeltien kallistus tulisi olla vähintään 30. Tuuletusikkunoiden toiminta tarkastettiin pistokoemaisesti. Tarkastettujen ikkunoiden toiminnassa ei havaittu puutteita. 11

Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia ja autotallissa on pariovet. Asuintilojen ulko-ovet ovat uusittu, muut ulko-ovet ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan ulko-ovien tekninen käyttöikä on 30 50 vuotta. Ulko-ovien toiminnassa ei havaittu puutteita. 4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Sisäänkäyntikatoksen ja parvekkeen ja terassin näkyvillä olevissa rakenteissa ei ollut merkkejä kosteusvaurioista. Autotallin edessä olevan katoksen pilarin alareunassa oli pintalahoa. Pilarin uusimisen yhteydessä tulisi pilarin alareuna olla vähintään 200 mm:n korkeudella maasta. 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiluukku on autotallin puoleisessa päädyssä. Yläpohjan kuntoa tarkasteltiin käyntiluukusta käsin, koska käyntiaukko on ahdas. Käyntiluukku tulisi olla suurempi. Näkyvillä olevana lämmöneristeenä on mineraalivilla. Näkyvillä olevissa rakenteissa ei havaittu merkkejä yläpohjan puutteellisesta tuuletuksesta tai vesikattovuodoista. Ilmanvaihtokanava on eristetty yläpohjassa. Kuva 8, yleiskuva yläpohjasta Vesikatteena on profiilipeltikate ja avokuistilla huopakate. Vesikate on ilmeisesti asennettu myöhemmin, koska rakennuslupapiirustuksessa on vesikatteena huopakate. Kh-kortin 90-00403 mukaan vesikatteen tekninen käyttöikä on 30 50 vuotta. 12

Vesikatto on hyvin loiva (n. 1:11). Poimulevykatteella on vesikaton minimi kaltevuus 1:4-1:6. Kattokulma on liian loiva poimupeltikatteelle. Vesikatteen uusimisen yhteydessä tulisi kattokulmaa jyrkentää. Vesikatteessa on savupiipun vierellä ruostevesijälkiä ja yksi kiinnitysnaula on koholla (kuva 9 ja 10). Pellissä oleva pintaruoste johtuu ilmeisesti öljykattilan hormista vesikatteelle tippuvasta vedestä. Kiinnitysnaulan tilalle olisi hyvä vaihtaa kateruuvi. Vesikatteen läpivientien tiivistysmassassa on halkeamia (kuva 11). Läpivientien tiivistykset tulisi uusia. Kuistin huopakatteessa on halkeamia (kuva 12). Siihen tulisi asentaa uusi pintahuopa. Aluskatteen olemassa olosta ei ole tietoa. Kattovedet ovat johdettu rännikaivoilla ja poistoputkistoilla pois sokkelin viereltä. Kattovedet tulisivat ohjat vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Kuva 9 Kuva 10 Kuva 11 Kuva 12 13

4.7 Märkätilat Kellarikerros Sauna Saunan seinissä ja sisäkatossa on paneelit ja lattia on laatoitettu. Palomuuri on tiilipinnalla. Saunan lattiassa oli kohonnutta kosteutta koko lattian alalla ja jalkalistalaatoissa. Kosteus on ilmeisesti vesivahingosta aiheutunutta. Jalkalistalaatat tulisi irrottaa ja tarkastaa niiden takana olevan puurakenteen kunto. Lattialaattoja on paikoitellen irti alustasta ja jalkalistalaattoja on irti alustasta. Tila olisi hyvä remontoida ja tarkastaa puurakenteiden kunto. Lattiassa on pieni kallistus pesuhuoneeseen päin. Tilan remontoinnin yhteydessä tulisi lattian kallistusta lisätä. Alimman seinäpaneelin ja jalkalistalaatan liittymässä ei ole tuuletusrakoa. Liittymässä tulisi olla tuuletusrako, jotta paneelien tausta tuulettuisi. Palomuurissa oli suolahärmää ja kohonnutta kosteutta ja seinäpaneelien alapäissä oli kosteusjälkiä (kuva 13). Kosteus johtuu ilmeisesti vuotovahingosta. Palomuuri tulee kuivata tilan remontoinnin yhteydessä. Suolahärmää ja kohonnutta kosteutta. Kuva 13 Kuva 14, yleiskuva tilasta Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa ja seinissä on laatat. Tilan lattiassa oli kohonnutta kosteutta kuvaan 15 merkityllä alueella ja seinissä alimmaisessa laattarivissä. Kosteus voi olla peräisin tilassa käytetyistä vesistä. Tilan remontoinnin yhteydessä tulee lattia kuivata. Lattiakaivo oli ruostunut ja siinä ei ollut vettä (kuva 16). Lattiakaivo tulisi uusia tilan remontoinnin yhteydessä. Lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattialaatoista noin puolet ovat irti alustasta. Tila tulisi remontoida. Ikkunan alla on sauma-aineessa halkeama. Sen haitta on lähinnä kosmeettinen. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 14

Kuva 15 Kuva 16 4.8 Muut sisätilat Pukuhuone Tilan lattiassa on klinkkerit ja seinissä on paneelit. Lattiassa on kohonnutta kosteutta koko alalla. Pesuhuoneen oven edessä on lattialaattoja irti alustasta. Seinien verhouspaneelien alapäissä on kosteusjälkiä (kuva 17). Tila tulisi remontoida ja tarkastaa puurakenteiden kunto. Kosteus on ilmeisesti vuotovahingosta aiheutunutta. Lattia tulee kuivata tilan remontoinnin yhteydessä. Kuva 17 Wc Tilan lattiassa on klinkkerit ja seinät ovat maalattu. Lattiassa on kohonnutta kosteutta koko alalla ja seinien alaosissa. Kipsilevyseinien alareunoissa on kohonnutta kosteutta ja mikrobikasvustoja (kuva 18). Vaurioituneet rakenteet tulisi poistaa. Alustasta irronneita laattoja ei havaittu. 15

Kuva 18 Kuva 19, yleiskuva tilasta. Kattilahuone Tilassa on betonilattia ja kiviseinät ja katto. Tilan lattiassa ja seinien alaosissa havaittiin hieman kohonnutta kosteutta. Kivirakenteisessa lattiassa ja seinien alaosissa havaittu kosteus ei aiheuta toimenpiteitä. Havaittu kosteus on todennäköisesti vuotovahingosta aiheutunutta. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on lattiakaivon läheisyydessä aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattiakaivon toiminnasta ei ole tietoa. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Muut tilat Tilojen lattioissa ja seinien alaosissa havaittiin kohonnutta kosteutta ja seinien alareunoissa mikrobivaurioita ja työhuoneen/makuuhuoneen väliseinä on vääntyillyt kosteudesta johtuen (kuva 20). Havaittu kosteus on todennäköisesti vuotovahingosta aiheutunutta. Maanvastaisissa seinissä havaittu kosteus voi olla myös ulkoapäin tullutta kosteutta. Vaurioituneet rakenteet ja pinnoitteet tulisivat poistaa ja rakenteet joita ei voi poistaa tulisi kuivata. Mikrobikasvustoja Kuva 20 16

Varasto Tilassa on puurakenteinen lattia. Tilan lattiassa oli kohonnutta kosteutta koko lattian alalla ja patterin alapuolella oli seinävanereissa kosteusjälkiä (kuva 21). Lattia ja seinä tulisi avata ja tarkastaa rakenteiden kunto. Kosteuden alkuperästä ei ole varmuutta. Tilassa olevasta pakastimesta on voinut valua sulamisvesiä lattialle. Kosteusjälkiä Kuva 21 4.8 Muut sisätilat Wc 1-Kerros Tilan lattiassa on klinkkerit ja seinät ovat maalattu. Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Lattialaatat ovat kiinni alustassa. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 22, yleiskuva tilasta Keittiö Keittiön lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Kalusteiden välitilalaatat olivat kiinni alustassa. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 17

Muut tilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella, eikä rakenteiden pinnoilla näkyvillä olevia merkkejä kosteusvaurioista. Savupiipussa oli vuotojälkiä (kuva 23). Ne johtuvat ilmeisesti joskus savupiipun liittymästä vuotaneesta vedestä. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 23 Autotalli Tilassa on betonilattia ja lautaseinät. Tila tarkastettiin aistinvaraisesti. Oikealla takakulmalla oli vesikatossa tummentumia (kuva 24). Ne johtuvat ilmeisesti vesikatteen vuotamisesta. Vesikatteen uusimisen yhteydessä tulisi vaurioituneet rakenteet uusia. Kuva 24 4.9 Lämmitys Kohteessa on vesikeskuslämmitys ja lämmöntuottona on öljykattila. Lämmityskattila ja öljypoltin ovat uusittu v. 2002 ja automatiikka. Kh-kortin 90-00403 mukaan kattilan normaali tekninen käyttöikä on 30 40 vuotta ja öljypolttimen 15 vuotta. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. 18

Lämmityspatterit ja -putket ovat alkuperäiset. Pattereiden ja teräksisen lämmitysputkiston käyttöikä on järjestelmän tai rakennuksen ikä, kun niihin ei pääse kohdistumaan ulkopuolista kosteusrasitusta. Alakerran lämmitysputket ovat lattiarakenteessa, joten niissä on ulkopuolisen kosteusrasituksen mahdollisuus. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu. Lämmitysjärjestelmä ei ole ollut käytössä keväästä 2014 lähtien. Lämmitysjärjestelmän kunto tulisi tarkastuttaa lvi-alan asiantuntijalla ja putkisto tulisi koepaineistaa. Lämmitysjärjestelmän paine oli 0 bar. Teräksinen öljysäiliö on autotallin edessä bunkkerissa. Omistajalla ei ollut tietoa sen puhdistuksesta tai tarkastuksesta. Öljysäiliö tulisi tarkastuttaa 10 vuoden välein, ellei tarkastusväliä tihennetä. 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet Näkyvillä oleva käyttövesiputkisto on kupariputkia ja viemärit ovat muovia. Khkortin 90-006403 mukaan kupariputkien tekninen käyttöikä on 40 50 vuotta ja muoviviemärin tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Vesi- ja viemärikalusteita on uusittu remonttien yhteydessä. Sekoittajien vedenvirtaamia ei voitu tarkastaa koska vedenpaine ei ollut päällä. Käyttövesijohdot tulisivat koeponnistaa ennen veden laittamista putkistoon. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei voitu mitata, koska lämmöt eivät olleet päällä. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. Vesi- ja viemärilaitteiden toimintaa ei voitu tarkastaa. Työhuoneen nurkassa ovat keittiöön menevät vesijohdot irrotettu liitoksista (kuva 25). Putket tulisi kiinnittää. Kuva 25 19

4.11 Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen poistoilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää märkätilojen ilmanvaihtoon. Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat saunassa, pesu-ja pukuhuoneessa, kattilahuoneessa, työhuoneessa ja yläkerran wc:ssä. Alakerran wc:n tulisi rakentaa ilmanvaihto. Tuloilmaventtiileitä ei ole. Tuloilmaventtiileitä tulisi olla olohuoneessa ja makuuhuoneissa, jotta korvausilma tulisi hallitusti, eikä rakenteista vuotoilman mukana. Korvausilmaventtiili on saunassa. Poistoilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli oikeansuuntainen merkkisavulla testattuna. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot(n.20 25 mm), jotka mahdollistavat ilman vaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, koska venttiilien likaantuminen heikentää ilmanvaihdon toimintaa. Ilmanvaihtohormien nuohouksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. 4.12 Tulisijat ja hormit Olohuoneessa on varaavatakka ja saunassa puulämmitteinen kiuas ja kattilahuoneessa keskuslämmityskattila. Savupiippu on muurattu tiilestä. Savupiipun päällä on sadesuoja. Lämmityskattilan hormissa on sisäpiippu. Tulisijojen toimintaa ei tarkastettu, mutta omistajalta saadun tiedon mukaan tulisijojen toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Hormit on nuohottu viimeksi v. 2009. Hormit ja tulisijat tulisi nuohota ennen käyttöönottoa. Hormit tulisi nuohota kerran vuodessa. Lauteet ovat liian lähellä kiuasta (kuva 26). Kiukaan valmistajan mukaan suojaetäisyys palavaan materiaaliin on 500 mm:ä. 20

360 mm Kuva 26 4.13 Sähköistys Omistajalta saadun tiedon mukaan sähköjärjestelmän toiminnassa ei ole havaittu puutteita eikä järjestelmässä havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Kiinteistöstä oli katkaistu sähköt. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 24.8.2015 Ilkka Suhonen Rakennusmestari Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys (AKK) Puh:040-704 3557 21

5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 22

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 23

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. 24

6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 25

Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 26

- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 27

Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 28

- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 29