POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2010 JOULUKUU

KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2010 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Kaksiosainen juttusarjamme kiinteistötekniikasta, osa 1 I s. 1 Kunnossapitotarveselvityksen tekemiseen lomake Kiinteistöliitolta I s. 5 Iltakokoukset päiväkokouksiksi? II s. 2

kiinteistöviesti pohjois-karjala nro 4 / 2010 joulukuu sisältö Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Siltakatu 4 C, III krs 80100 JOENSUU Puheenjohtaja: Kaisa Salminen p. 013 162 2645 Asiamies: Pertti Hirvonen p. 013 248 2552 Palvelukeskus: Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto: Maaherrankatu 15, 70100 KUOPIO puhelin 010 6676 670 faksi 010 6676 679 sähköpostit: mirjami.kauppinen@kiinteistoliitto.fi anne.verger@kiinteistoliitto.fi Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p. 010 6676 670 Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: www.kiinteistoyhdistys.com (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: www.kiinteistoliitto.fi Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: www.taloyhtio.net (sisältää myös jäsensivut) Pohjois-Karjalan Kiinteistöviesti Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Ilmestyy vähintään neljästi vuodessa Painosmäärä: 270 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2010 Itä-suomen sivut... osio I ajankohtaista Kunnossapitotarveselvitys on kansantajuinen korjauslista...1 Uusi asunto-osakeyhtiölaki toi roppakaupalla parannuksia...5 Kunnossapitotarveselvityksen tekemiseen lomake Kiinteistöliitolta...5 Suomen laajakaistayhteydet maailman kärkeä...7 Mielenkiintoinen talvi tulossa - jatkuuko piikittely...7 Miksi Mummot ovat ongelma?...7 talous- ja veroasiat Luontoisedut 2011...8 Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus...8 Työnantajan sosiaaliturvamaksu vuonna 2011...8 markkinat ja suhdanteet Rakennuskustannukset nousivat syyskuussa 2,0 prosenttia...8 Vuokra-asunnoissa pääosin 1-2 henkilön asuntokuntia...8 Suunnittelijoilla kädet täynnä töitä...9 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat...9 Kuluttajien luottamus edelleen vahva...9 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädäntö uudistuu...10 Työttömyysvakuutusmaksut nousevat...10 Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2011 vahvistettu...10 Hallitus antoi ehdotuksen uudeksi jätelaiksi...11 Asuntojen vuokraustoiminnan verohuojennus voimaan...11 Huoneistossa tehty ja yhtiökokouksessa päätetty putkiremontti oikeutti kotitalousvähennykseen...12 Rakennusten energiatodistukset pantava esille myös viranomaisten yleisöpalvelutiloissa...12 Väestönsuojien rakentamisvelvoitteita kevennetään...13 tutkimus ja kehittäminen Korjausrakentamisen barometrikysely...13 Asiantuntijat haluavat Suomesta energiatehokkaan rakentamisen kärkimaan...14 Hallituksen työkalut Osakkaan oma valvonta remonteissa...14 Kunnossapito- ja muutostyöt - Osakkaan opas...15 Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2010...15 Taloyhtiön kokousopas...15 Suosittu Kiinteistökalenteri 2011 on ilmestynyt...15 kolumni Kun Kalle Kottarainen muutti keskikaupungille...16 Toivotamme kaikille rauhallista Joulua. pohjois-karjalan aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Kokoukset päivällä?...2 Tietoja talousarviota 2011 varten, Joensuu...4 Etukannen kuva: Anne Verger

ajankohtaista Kaksiosainen juttusarjamme kiinteistötekniikasta, osa 1: Kiinteistöviesti selvittää lukijoilleen, mitä kunnossapitotarveselvitys (kansan suussa KuPiTas) tarkoittaa ja antaa vinkkejä sen tekemiseen. Tässä numerossa käydään läpi rakennustekninen osuus, seuraavassa numerossa LVI- ja sähkötöiden osuudet, sekä kiinteistökaupan ammattilaisen näkemys korjausten merkityksestä asuntojen hintaan. Kunnossapitotarveselvitys on kansantajuinen korjauslista Kiinteistöliitto Itä-Suomi järjesti Tekniikkaillan lokakuun lopulla Kuopiossa. Tilaisuudessa käytiin läpi myös kunnossapitotarveselvitystä. Sen tekemisvaade on sisällytetty uuteen asuntoosakeyhtiölakiin pyrkimyksenä saada taloyhtiöt huolehtimaan kiinteistöistään. Tilaisuus kiinnosti taloyhtiöitä yli odotusten, paikalla oli 260 henkilöä, joista osa ei-jäseniä. Myös Savonlinnan, Mikkelin ja Joensuun vastaavat tilaisuudet keräsivät kukin kymmeniä osallistujia. Näillä paikkakunnilla kunnossapidon ydinkysymyksiä valotti Raksystems Anticimexin yksikön päällikkö Ari Honkasalo, ja Kuopiossa rakennusmestari Aira Pesonen Kuopion kaupungin asuntotoimesta. Lisäksi LVI- ja sähköasioista puhuivat toimitusjohtaja Jorma Kauppinen insinööritoimisto LVI-Planor Oy:stä ja suunnittelupäällikkö Aulis Kananoja AH-Talotekniikasta. Jäsenet pääsivät asiantuntemuksellisesti korkeatasoiseen tilaisuuteen maksutta, ei-jäsenet maksoivat osallistumismaksun. Yhden illan istumisella sai kokonaiskäsityksen siitä, miten talosta pidetään huolta. Aira Pesosen lista tärkeimmistä korjauskohteista Kunnossapitokulttuuri on Aira Pesosen mukaan oleellisesti muuttunut viime vuosina. - 80-luvun alussa riitti, kun maalattiin porraskäytävät ja korjattiin syntyneet vesivahingot - talo oli sillä korjattu. Viimeiset 15 vuotta yhtiöt ovat yhä valveutuneemmin hoitaneet kiinteistöjään. Hänellä on katetta näkemykselleen, sillä kuopiolaisten taloyhtiöiden korjaus- ja muut avustukset kulkevat hänen kauttaan. Uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiöitä tekemään kunnossapitotarveselvityksen. Siitä on kansantajuisesti selvittävä, millaisia osakkaan asumiseen ja talouteen vaikuttavia korjauksia on lähivuosina tulossa. Pesonen suosittaa käyttämään selvityksen tekijänä rakennusalan asiantuntijoita, joista on tietoa muun muassa isännöitsijöillä. Kuntoarvio voi toimia selvityksen pohjana, jos se on taloyhtiössä tehty. Ikkunoiden uusintaa ei pidä hätiköidä Pesonen nimeää tärkeimmät ja kustannuksiltaan kalleimmat kohdat, joiden ongelmat selvityksestä on ainakin ilmettävä. - Vesikatto, julkisivut ja vesi- ja lämpöjärjestelmät, tässä järjestyksessä. Vesikaton viat eivät näy heti ulospäin. Katto voi vuotaa hiljakseen rakenteisiin, aiheuttaa julkisivuvaurioita ja tehdä kalliita vahinkoja. Julkisivut voivat olla auki saumauksista, parvekkeiden raudoitukset ruostua aiheuttaen turvallisuusriskejä ja ikkunoiden puuosat lahota. Toistuvat putkivuodot ovat merkki siitä, että jotain tarttis tehrä, pelkät vuotojen tukkimiset eivät enää riitä. Kannattaa kuitenkin aina ensin tutkia huolella, kuinka laajaan korjaukseen on tarvetta. kiinteistöviesti i -

ajankohtaista Kunnossapitoa on muukin kuin tekniikka Taloyhtiön tahtotilan kunnossapitoon ja asumisviihtyvyyteen kokoaa yhteen kiinteistöstrategia, jonka erittäin valveutuneet taloyhtiöt ovat tehneet. Tosin Kuopiossa ei Pesonen niihin juuri ole törmännyt. - Meillä kiinteistöstrategiana lienevät lähinnä kuntoarviot ja niihin liittyvät PTS:t (= pitkän tähtäimen suunnitelmat), hän sanoo. Oikeaan kiinteistöstrategiaan selvitetään esimerkiksi asukaskyselyllä muutkin kuin rakennustekniset tarpeet. Se on asumisen, omistamisen ja ylläpidon suunnitelma, jossa määritellään tavoitteet ja keinot. Kuntoarvio ja sen liite, viiden vuoden korjaussuunnitelma eli PTS, voivat olla kiinteistöstrategian osana. Kiinteistöstrategia, taloyhtiön tahtotila, laaditaan hallituksen päätöksen perusteella ja yhteistyössä isännöitsijän kanssa, ja se hyväksytään yhtiökokouksessa. Kiinteistöstrategia on asukkaiden tahto koottuna - Vesikatto, julkisivut ja vesi- ja lämpöjärjestelmät aiheuttavat suurimmat korjauskustannukset, rakennusmestari Aira Pesonen tietää. Ikkunoiden vaihtoa Pesonen ei pidä järkevänä pelkästään energiansäästösyistä. Huono toimivuus ja rapistunut ulkonäkö on useimmiten ikkunoiden uusimisen syy. - Kohtuukuntoisia ikkunoita uusittaessa on kustannusten kuoletusaika energiatalouden kannalta todella pitkä. Pesonen pitää kiinteistöstrategian tekemistä kannatettavana, koska siinä yhtiö miettii rakennustekniikan lisäksi myös muut arvonsa, esimerkiksi kiinteistön taloudellisen arvon ylläpidon, yhteisöllisyyden tarpeen, ja viihtyisyyden. Esimerkiksi pihoihin halutaan nykyään satsata. - Vireä yhtiö ajattelee myös strategisesti, hän summaa, mutta lisää, että strategia on pelkkä uusi turha paperinippu, jos siihen eivät kaikki osakkaat sitoudu. Tekniikkaillassa kunnossapitotarveselvityksistä luennoinut Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen kertoo viime aikoina törmänneensä yhteen kiinteistöstrategian laatineeseen taloyhtiöön. Juttu Perustalosta arvotaloksi kiinteistöstrategian kautta on tämän vuoden ensimmäisessä Pohjois-Karjalan Kiinteistöviestissä ja toisessa Etelä-Savon ja Pohjois-Savon Kiinteistöviestissä. - alp - i - kiinteistöviesti

ajankohtaista Järjen käyttö sallittua Raksystemsin Ari Honkasaloa harmittaa, että media rummuttaa vain uuden asunto-osakeyhtiölain pakottavuutta, mutta ei sen järkevyyttä. - Saamme kunnossapitotarveselvityksestä puheluja, jotka aloitetaan sanoilla Kun laki vaatii tekemään paljonko maksaa - Kun soittajat tietäisivätkin, millaisia säästöjä tulee, kun remontit tekee ajoissa. Taloja on joka tapauksessa korjattava, mutta korjausten viivyttäminen maksaa - paljonkin, huokaa Honkasalo. Hän luennoi Kiinteistön tekniikkailtojen lisäksi myös ammatti-isännöitsijätilaisuuksissa Mikkelissä, Savonlinnassa ja Joensuussa. Putkiremonttien hinnat nousevat vuosittain Honkasalo korostaa oikein ajoitettujen korjausten merkitystä. Hän kertoo putkiremonttien hinnan nousseen tilastojen mukaan 5-7 prosenttia vuodessa. Mitä kustannus onkaan viiden vuoden päästä. - Lakiin jouduttiin turvautumaan, koska taloyhtiöt eivät kuntoarvioavustuksen turvinkaan ryhtyneet niitä riittävästi tekemään ja järjestelmällisesti kunnostamaan taloja. Avustuksen käyttö jäi vähäiseksi. Esimerkiksi toistuvat putkivuodot aiheuttavat välillisesti muita korjaustarpeita, kuten rakenteisiin tulleiden vaurioiden korjauksia. Näin kulut kasvavat. - Samoin kävi energiatodistuksen. Sen hyödyntäminen jäi sivuseikaksi, kun todistus tilataan halvimpana mahdollisena, rimaa hipoen määräykset täyttäväksi. Kääntöpuoli on, että lakisääteisyys houkuttaa apajille hyvän bisneksen haistavia, mutta huonon ammattitaidon omaavia. Buumi myös nostaa hintoja ja vääristää markkinoita. Honkasalon mukaan teettää asiantuntevalla henkilöllä, jotta vältytään oikeusprosessien riskiltä. - Jos isännöitsijäntodistuksessa ei ole täsmällistä tietoa korjaustarpeista, voi asunnonostaja kyseenalaistaa todistuksen tiedot ja katsoa tulleensa harhaanjohdetuksi, ounastelee Honkasalo. Selvitys pitää myös päivittää vuosittain. Vaikka yhtiöllä on kuntoarvio tai PTS, hallitus joutuu esittämään lain vaatiman kirjallisen kunnossapitotarveselvityksen vuosittain tilinpäätöskokouksissa. Sen saa kuitenkin helposti laadituksi kuntoarvion PTS-taulukosta. Vaikka kuntoarvion hinta 4000-5000 euroa voi tuntua paljolle, se tulee säästöinä takaisin. Tekijät on helppo kilpailuttaa, sillä mallitarjouspyyntö on KHkortilla, Rakennustieto Oy: n laatimalla kiinteistönhoitokortilla, joita saa joistakin kirjakaupoista ja Rakennustiedolta. - Tarjoukset eivät tule olemaan vertailukelpoisia, jos tarjousta ei ole osattu oikeansisältöisenä liitteineen pyytää. Siksi KH-korttia kannattaa käyttää. Kuntoarviossa yhtiö saa tarkan tiedon rakennus-, LVI- ja sähkötekniikan tilasta. Kuntoarviolla suljetaan pois ne osat, jotka eivät tarvitse tarkempaa kuntotutkimusta. Koska kuntotutkimukset maksavat 4000-6000 euroa rakennusosaa kohden, tarpeettomiin tutkimuksiin ei varmuuden vuoksi kannata tuhlata. Voi tehdä itse, jos varmasti osaa Toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen muistuttaa, että kunnossapitotarveselvityksen voi toki tehdä taloyhtiö ja isännöitsijä itsekin, jos niillä on riittävää asiantuntemusta. - On kuitenkin huomattava, että isännöitsijällä on oikeus veloittaa lisätyöstä. E s i m e r k k i l o m a ke kunnossapitotarveselvityksestä löytyy netistä osoitteesta taloyhtio.net ja yksi Kiinteistöliiton laatima malli tämän lehden sivulta 6. - alp - Viekö epätarkka selvitys oikeuteen? Kunnossapitotarveselvitys kannattaa - Ei lakia pidä ottaa vain pakkona, vaan asioiden järkevöittämisenä, painottaa Raksystems Anticimexin yksikön päällikkö Ari Honkasalo. kiinteistöviesti i -

ajankohtaista Talon kunnon selvittämisen sanasto Tiedätkö, mitä tarkoittaa kunnossapitotarveselvitys, mitä kuntotutkimus ja kuntotodistus? Entä PTS? Väärinkäsitysten välttämiseksi olisi hyvä, jos taloyhtiöiden osakkaat, hallitukset ja isännöitsijät puhuisivat samaa kieltä taloyhtiön asioita hoitaessaan. Energiatodistus Energiankulutukseen ja säästömahdollisuuksiin keskittyvä selvitys. Huoltokirja Kiinteistökohtainen asiakirjakokonaisuus, joka sisältää kiinteistön perustietojen lisäksi kiinteistön ylläpitoon liittyvät ohjeet ja tavoitteet sekä seurantatietoja. Kiinteistön ylläpito Toiminta, jonka tarkoituksena on säilyttää kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet. Kiinteistön ylläpitoon kuuluvia toimintoja ovat muun muassa kiinteistönhoito ja kunnossapito. Korjausohjelma Kunnossapitoa ohjaava tietyn aikavälin suunnitelma, jossa otetaan teknisten ja taloudellisten näkökulmien lisäksi huomioon kiinteistön käyttäjien ja omistajien toiveet. Korjausohjelma muodostaa yleensä perustan kunnossapitoon liittyvälle budjetoinnille. Kunnossapitotarveselvitys Uuden asunto-osakeyhtiölain edellyttämä kirjallinen selvitys taloyhtiön korjaustarpeista seuraavaksi viideksi vuodeksi, jonka hallitus on velvollinen vuosittain esittämään tilinpäätöskokouksessa. Kuntoarvio Kiinteistönhoitokortin (KH-kortin) nro 90-00294 mukainen kiinteistön tilojen, rakennusosien, taloteknisten järjestelmien ja ulkoalueiden kunnon aistinvarainen selvittäminen ja korjaustarpeiden yleispiirteinen arviointi sekä niiden määrämuotoinen raportointi. Kuntoarvion laadinnassa käytetään enimmäkseen ainetta rikkomattomia menetelmiä. Kuntokatselmus Korjausohjelman päivittämiseksi tehtävä kiinteistön tai sen osien kunnon selvittäminen Kuntotodistus Taloyhtiön kuntotodistus osoittaa kiinteistön kunnon havainnollisesti viisiportaisena tähtiluokituksena. Kuntotodistus kertoo tulevan korjaustarpeen, myös euroissa. Kuntotutkimus Rakennuksen, rakennelman tai kiinteistöön kuuluvien laitejärjestelmien yksityiskohtainen tutkinta elinkaaren vaiheen tai korjaustarpeiden täsmentämiseksi. Kuntotutkimuksessa käytetään apuna tarvittavassa laajuudessa näytteiden ottoa ja mittauksia. Tekninen PTS Kuntoarvion pohjalta taloyhtiölle työstetty pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) korjausten aikatauluksi, jossa esitetyt korjaustoimet esitetään kustannusarvioineen. Korjausehdotukset jaksotellaan seuraavan 10 vuoden tarpeita ajatellen ja kustannusarviot tehdään arviointiajankohdan hintatason mukaisesti. Lisäksi alan kirjallisuudessa puhutaan kunnossapitosuunnitelmasta. Sillä tarkoitetaan yhtiökokouksen hyväksymää taloyhtiön kunnossapitosuunnitelmaa, jota hallitus ja isännöitsijä voivat alkaa toteuttamaan. Suunnitelman pohjana on tekninen PTS ja rahoitussuunnitelma. Huom! Jokainen yksittäinen korjaushanke käsitellään toteutusvaiheessa vielä yhtiökokouksessa erikseen. -mk- i - kiinteistöviesti

ajankohtaista Uusi asunto-osakeyhtiölaki toi roppakaupalla parannuksia Osakkaiden tiedonsaantia kotitalonsa asioista uudessa laissa parantavat esimerkiksi hallituksen selvitys vuosittain osakkaille viiden vuoden kunnossapitotarpeista, yhtiön selvitys osakkaille vuosittain yhtiössä suoritetuista huomattavista korjauksista. Tieto toteutetuista korjauksista ja tulevista kunnossapitotarpeista mahdollistaa osakkaiden aiempaa paremman varautumisen tuleviin menoihin omassa taloudessaan. Asuntokauppatilanteissa myyjä pystyy antamaan paremmat tiedot myyntikohteesta, mikä parantaa sekä myyjän että ostajan asemaa asuntokaupassa. Osakasremonttien kirjallinen ilmoittamisvelvollisuus yhtiölle on kaikkien osakkeenomistajien etujen mukaista. Ilmoitusvelvollisuudesta johtuen osakas suunnittelee remonttinsa paremmin, yhtiön mahdollinen valvonta on naapuriosakkaiden ja muiden osakkaiden etu, virheellisiin remontteihin voidaan puuttua ajoissa ja harmaan talouden käyttöä voidaan vähentää. Osakkaiden mahdollisuuksia valmistautua yhtiökokoukseen parantaa velvoite toimittaa kokouskutsu osakkaille kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta aiemman yhden viikon sijasta, osakkaan mahdollisuus saada yhtiökokouksen asiakirjat etukäteen. Aiemmasta poiketen asiakirjojen tulee sisältää myös hallituksen päätösehdotukset käsiteltäviin asioihin. Uusi asunto-osakeyhtiölaki parantaa myös osakkaiden yhdenvertaisuutta yhtiön päätöksenteossa sekä lisää yhtiön perimien vastikkeiden ja muiden maksujen oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi hissin jälkiasennuskustannukset voidaan jyvittää aikaisempaa oikeudenmukaisemmin osakkaan saaman hyödyn perusteella. Myös kunnossapitovastuuseen liittyviä asioita on selkeytetty siten, että osakkaiden asema parantuu. Selvitykset lisäävät osakkaiden tiedonsaantia kotitalonsa kunnosta sekä edessä olevista korjaus- ja muista toimenpiteistä, joilla voi olla vaikutusta asumiskustannuksiin. Ne auttavat osakkaita suunnittelemaan myös omaa henkilökohtaista talouttaan, varautumaan tulossa oleviin menoihin ja välttymään ikäviltä yllätyksiltä. Ohjeistus osakkaan huoneiston kunnossapito- ja muutostyöilmoituksen laatimiseksi: (Jäsensivuilla. Vaatii ensimmäisellä kerralla rekisteröitymisen ja muulloin kirjautumisen jäsensivuille) http://www.taloyhtio.net/ omaetusivu/osakkaanmuutostyot/. Edellä mainitusta osoitteesta löytyy myös taulukko sekä taloyhtiölle ilmoitettavista että ei-ilmoitettavista huoneistoremonteista. ILMOITUS TARVITSEEKO - Taloyhtiönne historiikin kirjoittajaa? - Yhdistyksenne tai sukuseuranne jäsenlehteä tai tiedotteiden tekijää? - Yrityksenne asiakaslehden ja muun viestinnän toteuttajaa? Kokenut, sujuvakynäinen valokuvaava vapaa toimittaja valmiina palvelukseen. Ota yhteyttä! Tutustu myös nettisivuihini. Anna-Liisa Pekkarinen p. 050 595 2285 sp. anna-liisa.pekkarinen@dnainternet.net www.annaliisapekkarinen.net P.S. Työnäytteitä esimerkiksi tässä lehdessä. Kunnossapitotarveselvityksen tekemiseen lomake Kiinteistöliitolta Kiinteistöliitto on laatinut taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden käytettäväksi lomakkeen, jolla taloyhtiössä voidaan laatia yhtiökokoukselle esitettävä kunnossapitotarveselvitys. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että taloyhtiön hallitus esittää vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa - nimenomaan tilinpäätöskokouksessa - kirjallisen selvityksen seuraavien viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Laki ei aseta kunnossapitotarveselvitykselle määrämuotoa. Täytettävä lomake on Word-muodossa. Lisäksi netissä on kuvitteellisen taloyhtiön täytetty lomake PDF-muodossa esimerkiksi siitä, miltä lomake täytettynä voi näyttää. Lomake on tarkoitettu kaikille Taloyhtio.netin rekisteröidyille käyttäjille. Ensimmäinen kunnossapitotarveselvitys esitetään suurimmassa osassa taloyhtiöitä kevään 2011 yhtiökokouksessa. Näin on myös niin sanotuissa kahden yhtiökokouksen asunto-osakeyhtiöissä. Kunnossapitotarveselvityksen pohjalta käydään yhtiökokouksessa keskustelua seuraavan viiden vuoden kunnossapidon tarpeesta, joka vaikuttaa olennaisesti yhtiövastikkeisiin. Selvityksen perusteella ei kuitenkaan tehdä varsinaisia päätöksiä korjaushankkeiden käynnistämisestä. Lomake löytyy Kiinteistöliiton tuottamasta taloyhtiöiden tietoportaalista: www.taloyhtio.net/ajassa/kunnossapitotarveselvitys. kiinteistöviesti i -

ajankohtaista ASUNTO-OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN 1(2) KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Tämä on asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 :n tarkoittama hallituksen kunnossapitotarveselvitys, josta ilmenee seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarve. Kunnossapitotarve vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin menoihin. Yhtiökokous merkitsee hallituksen selvityksen tiedoksi. Käynnistettävien toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta ja rahoituksesta päätetään yhtiökokouksessa erikseen. Asunto-osakeyhtiö: Tarvemalli As Oy Y-tunnus: 123456-1 Hallitus käsitellyt: 10 /2/ 2011 Esitetty yhtiökokoukselle: 20 /2/ 2011 Tämän selvityksen laadinnassa on käytetty seuraavia asiakirjoja, raportteja, tiedostoja ja dokumentteja: DOKUMENTIN NIMI LAATIMISPÄIVÄ Parvekkeiden kuntotutkimus 5.10.2008 Pesutilojen kosteuskartoitus 20.4.2007 Kuntoarvio 10.3.2005 Isännöitsijäntodistus (tehdyt peruskorjaukset / -parannukset) Tilinpäätökset 2005-2009 (korjauskulut / -aktivoinnit) KH-kortti Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot (KH 90-00403) Suomen Kiinteistöliitto ry ASUNTO-OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN 2(2) KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS RAKENNUSOSAT JA JÄRJESTELMÄT KUNNOSSAPITOTARVE YHTIÖKOKOUSTA SEURAAVIEN VIIDEN VUODEN AIKANA Piha Päällysrakenteiden kunnossapitokorjauksia Perustukset ja runko Ei tarvetta Julkisivut Pintakäsittely ja kopojen korjaus Parvekkeet Betonirakenteet uusitaan Ikkunat ja ulko-ovet Ulkopuolinen huoltomaalaus Katto Ei tarvetta, takuu voimassa Huoneistojen märkätilat Ei välitöntä uusimistarvetta Uusimistarve vesi- ja viemärijärjestelmän uusimisen yhteydessä Yleiset tilat Saunan panelointi ja pesutilojen pintavaurioiden korjaaminen Pesutilojen pintarakenteiden uusiminen vesi- ja viemärijärjestelmien uusimisen yhteydessä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjakokeskuksen uusinta Vesi- ja viemärijärjestelmä Tehdään kuntotutkimus uusimis- ja pinnoitusvaihtoehtojen selvittämiseksi Järjestelmän uusiminen/pinnoittaminen sekä kylmä- ja lämminvesimittareiden asentaminen Ilmanvaihto Ei tarvetta Sähkö- ja tietojärjestelmä Tehdään kuntotutkimus missä määrin järjestelmiä uusitaan putkistokorjausten yhteydessä Hissit (Ei hissejä) Muu selvitykseen liittyvä informaatio: Hallituksen näkemyksen mukaan välittömimmät kunnossapitotarpeet ovat parvekkeiden betonirakenteiden ja lämmönjakokeskuksen uusinnat. Vesi- ja viemärijärjestelmän kuntotutkimuksen perusteella ratkaistaan putkistojen korjaustapa samoin kuin se, toteutetaanko huoneistojen ja saunan märkätilojen sekä sähkö- ja tietojärjestelmän uusinnat putkistokorjausten yhteydessä. Lisäksi hallitus katsoo, että vuonna 2005 tehty kuntoarvio on päivitettävä viimeistään jakson loppupuolella. Asunto-osakeyhtiö Tarvemalli As Oy Hallitus i - kiinteistöviesti

ajankohtaista Suomen laajakaistayhteydet maailman kärkeä Kansainvälinen laajakaistatutkimus kertoo Suomen kiinteiden laajakaistayhteyksien laadun olevan kuudenneksi paras maailmassa. Suomi on parantanut sijoitustaan edellisvuotisesta tutkimuksesta selvästi. Tutkimuksen tilaaja on Cisco Systems. - Tutkimus osoittaa, että olemme tehneet oikeita asioita. Suomen laajakaistapalveluiden laatutason perusteella meidät liitettiin niiden maiden joukkoon, joiden laajakaistavalmius vastaa jo huomisen haasteita, viestintäministeri Suvi Lindén toteaa. Suomella on myös parannettavaa, sillä maassamme todettiin olevan suuri ero taajamien ja haja-asutusalueiden Mielenkiintoinen talvi tulossa - jatkuuko piikittely Viime talven sähkön hintapiikit ovat vielä tuoreena muistissa. Piikkien jälkipyykkiä pestään edelleen useilla suunnilla sähkösopimuksien muutosehdotuksien parissa. Ensi talven osalta tilanne ei näytä ainakaan oleellisesti helpommalta. Nyt kannattaa kuluttajien kantaa kortensa kekoon talven piikkien torjumiseksi. Viime talvena koettiin pohjoismaisen sähkömarkkinoiden kaikkien aikojen korkeimmat hintapiikit. Jos piikkejä ei olisi ollut, olisi kaiken Suomessa vuonna 2010 kulutetun sähköenergian arvo ollut 3 e/mwh nyt toteutuvaa arvoa edullisempi. Sähkönhankintamallista riippuen osa kuluttajista on piikkien kustannukset jo maksanut, osalla kuluttajista sähköyhtiöt ovat maksaneet piikit ja siirtävät nyt kustannusta kuluttajien maksettavaksi ehdottamalla muutoksia sähkösopimuksiin. Jokaisen sähkönkuluttajan kannalta riippumatta siitä, milloin piikin kustannukset kuluttajalle itselleen realisoituu, on erittäin tärkeää estää vastaavien piikkien syntyminen. Tehokkain keino tähän on kuluttajien kysyntäjouston laajakaistayhteyksien laadussa. Tutkimus osoittaa, että laajakaistan määrittely yleispalveluksi on ollut oikea ratkaisu. Laki edellyttää, että kaikilla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen laajakaistaan. Yhden megan laajakaistayhteyden hinnasta on päästy operaattoreiden kanssa sopimukseen, ja jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös yhteyden laatuun, Lindén sanoo. Seuraava vaihe eli Sata megaa 2015 -hanke tulee vauhdittamaan kuituyhteyksien rakentamista ja myös parantamaan yhteyksien laatua. saattaminen markkinalle siten, että se on jo Nord Poolin spot-hinnan laskennassa mukana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos 100 e/mwh on kuluttajalle kipuraja, jonka jälkeen kuluttajan on järkevää vähentää sähkönkulutustaan, niin tämä joustopotentiaali välitettäisiin ehdollisena tarjouksena myös spot-hinnan laskentaan. Tämän talven osalta tilanne on haastava. Jo viime talvena huolimatta lamasta rikottiin tunnittaisia pohjoismaisia sähkökulutusennätyksiä. Nyt 12 edeltävän kuukauden sähkönkulutus on 5 % suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vaikka tämä ei suoraan tarkoitakaan sitä, että huipputehoa talvella tarvittaisiin samassa suhteessa enemmän, niin tehotasapaino ei ainakaan ole tätä taustaa vasten helpompi. Viime talven hintapiikkipäivinä useita ruotsalaisia ydinvoimalaitoksia oli huollossa. Vastaavaa huoltosumaa on ollut syksyn aikanakin, joskin tällä hetkellä tilanne näyttää valoisammalta. Tällä hetkellä ruotsalaisesta ydinvoimasta on huollossa enää neljäsosa. Miksi Mummot ovat ongelma? Mummot eivät osaa oikein mitään. Eivät osaa katsoa oman asuntonsa kunnon perään: - onko siellä muovimaton alla vesiliuruja, mahtaisiko olla ihan pöpöjä - miten olisikaan viemärin kunto - entä sitten parvekkeen lumet, ei mummo ymmärrä sitäkään, että lumet pitäisi lakaista heti pois! Ja kun mummo lähtee ulos, niin hän unohtaa tietysti kenkien liukuesteet. Ja sitten mummo liukastuukin. Ja kenen onkaan vastuu kaikista koettelemuksista? Ajatukseni heräsivät 10.11.2010 Iisalmessa yläsavolaiselle joukolle tarkoitetun uuden asunto-osakeyhtiölain koulutustilaisuuden jälkeen, jossa osallistujat käyttivät kysymyksissään usein mummo-termiä. Askarruttamaan jäi kysymys: miksi se on aina MUM- MO, joka ei osaa/ei tiedä ja joka joutuu kaikkien koettelemusten uhriksi. Koulutustilaisuudessa osanottajien kaikki esimerkit kohdistuivat MUMMOIHIN. Onko MUMMOSSA jokin valuvika olipa hän minkä ikäinen tahansa? Toivoisin myös, etteivät MUMMOT eivätkä PAPAT olisi taloyhtiöille ongelmia vaan tasavertaisia asukkaita, joiden tarpeita on syytä ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Omana naapurinani on sotaveteraani, 92 v. PAPPA. Nimim. Mummot, papat - kaikki tasavertaisina kiinteistöviesti i -

Talous- ja veroasiat Luontoisedut 2011 Verohallinto on tehnyt päätöksen vuoden 2011 luontoiseduista. Päätös koskee asunto-, autotalli-, ravinto-, täysihoito- auto- ja puhelinetua. Verohallinnon päätös: www.vero.fi. Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus Verohallinto on julkaissut uuden ohjeen kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön arvonlisäverotuksesta. Kiinteistöhallintapalvelujen omasta käytöstä ei suoriteta veroa (1.1.2011 alkaen), jos kalenterivuoden aikana suoritetuista kiinteistöhallintapalveluista aiheutuneet palkkakustannukset sosiaalikuluineen ovat enintään 50 000 euroa. Vuosina 2004-2010 sovellettava raja oli 35 000 euroa. Lue ohje: www.vero.fi. Työnantajan sosiaaliturvamaksu vuonna 2011 Verohallinto tiedottaa, että työnantajan sosiaaliturvamaksun perusteet muuttuvat vuodelle 2011. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on 2,12 prosenttia palkoista vuonna 2011. markkinat ja suhdanteet Rakennuskustannukset nousivat syyskuussa 2,0 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 2,0 prosenttia vuoden 2010 syyskuussa edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna. Rakentamisen työkustannukset nousivat 0,2 prosenttia ja tarvikepanosten hinnat 3,6 prosenttia. Muut kustannukset pysyivät lähes ennallaan. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. Vuokra-asunnoissa pääosin 1-2 henkilön asuntokuntia Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 85 prosenttia, oli yksin tai kaksin asuvia henkilöitä, omistusasunnoissa vastaava osuus oli 68 prosenttia. Suurempia, vähintään neljän henkilön asuntokuntia oli vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 7 prosenttia ja omistusasunnossa asuvista 19 prosenttia. Vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja oli vuoden 2009 lopulla kaikkiaan noin 763 000, joista 48 prosenttia oli arava- tai korkotukivuokra-asuntoja. Vuokra- ja omistusasunnot asuntokunnan koon mukaan 2009 Kaikkiaan vakinaisesti asuttuja asuntoja oli vuoden 2009 lopulla 2 517 000. Runsaasta miljoonasta vakinaisesti asutusta kerrostaloasunnosta yli puolet oli vuokra-asuntoja. Rivitaloissa oli noin 114 000 vuokra-asuntoa, mikä on noin kolmannes asutuista rivitaloasunnoista. Omakoti- ja paritaloissa oli 35 000 vuokra-asuntoa. i - kiinteistöviesti

kiinteistöviesti pohjois-karjala Pääkirjoitus Toimistolta tähystettyä Viisi vuotta sitten kirjoitin Kiinteistöliitto Itä-Suomen alkutaipaleella Kiinteistöviesteihin alueyhteistyön käynnistymisestä. Arvioin, että yhteistyö alussa hakee uomiaan, joten toteutimme Pohjois-Savossa hyväksi havaittuja toimintatapoja meille työn näkökulmasta vierailla paikkakunnilla. Ilman muuta oli selvää, että uudet paikkakunnat uusine kontakteineen antoivat työhön uudenlaista potkua. Ne toivat myös arkisen työn sujumisessa tuiki tuntemattomia haasteita. Näihin halusimme ja haluamme edelleen parhaan kykymme ja tahtomme mukaan vastata. Lähimenneisyyden ja tulevaisuuden haasteita ovat talojen ja ihmisten ikääntyminen, kiinteistöjen korjaustoiminta sekä taloyhtiön johdon sukupolvenvaihdokset. Sähköinen tiedottaminenkin asuntoyhtiöissä internetin käytön kasvaessa oli silloin, ja on tulevaisuudessa aiempaa enemmän näköpiirissä. Ja maantieteellisille etäisyyksille ei kukaan mahda mitään. Jäsenmäärä alueella toimintaa aloitettaessa oli 1 121 jäsentä, kun se nyt on 1 787. Mielestäni olemme toimintasuunnitelmissamme onnistuneet ja joissakin käytännön töissä jopa ylittäneet tavoitteemme. Edelleen on ohjenuorana se, että yksi vastaa Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimiston palvelunumeroon Kuopiossa toisen ollessa työmatkalla maakunnissa. Tältä perustalta meidän on hyvä jatkaa itäsuomalaisen menestystarinaa ensi vuonnakin ja käydä yhteistyökumppaneidemme kanssa uusia yhdistyksen jäsenyyttä ylläpitäviä toimia kohti. Yksi sellainen on Kiinteistöliiton vahvaan maineeseen tukeutuva koulutustoiminta. Tarkoituksenamme on järjestää lähivuosien aikana alueellamme mittava kiinteistötiedon koulutuskampanja: luottamushenkilökurssit 12 eri aiheesta vähintään kuudella paikkakunnalla. Koulutus on toki jo tähän mennessä tavoittanut 71 ammatti-isännöitsijätilaisuudessa ja 113 luottamushenkilötilaisuudessa tuhansia savolaisia ja karjalaisia, mutta jatkossa entistä tavoitteellisemmin. Ja muistamme samalla, että työstäkin on lupa nauttia. Hyvät Kiinteistöviestin lukijat, sydämelliset kiitoksemme vauhdikkaasta toimintavuodesta 2010 ja onnea uudelle vuodelle toivottaen Mirjami Kauppinen toiminnanjohtaja Seuraa/osallistu: 1. Katso yhtiökokouskurssin kutsu takasisäkannesta. Kurssi on poikkeuksellisesti maksuton myös ei-jäsenille, koska mainostamme samalla yhdistyksen jäsenpalveluja. Jatkossa kurssit ovat maksuttomia jäsenille, muilta peritään kurssimaksu. 2. Kiinteistöliitto toimittaa teille ensi vuoden alkupuolella uudet jäsenkortit 2011 2012 jäsentalon puheenjohtajille ja isännöitsijöille. Ilmoita yhteystietojen muuttumisesta toimistollemme Hyvät jäsenyhtiöidemme yhteyshenkilöt, ilmoittakaa Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimistolle, jos teidän tai taloyhtiönne yhteystiedoissa on muutoksia. Otamme mielellämme vastaan myös taloyhtiöiden puheenjohtajien sähköpostiosoitteet, jotta voimme lähettää kutsuja koulutuksiin, ilmoituksia niistä tms. Nettisivujemme uudistaminen on viivästynyt, mutta ensi vuoden aikana niiden on tarkoitus olla osoitteessa www.kiinteistoliitto.fi/itasuomi. Sivujen uudistumisen jälkeen voitte ilmoittautua tilaisuuksiin nettisivujen kauttakin. kiinteistöviesti II -

kiinteistöviesti pohjois-karjala Isännöitsijä Veijo Pirinen ja hallituksen puheenjohtaja Maija-Liisa Räisänen sopivat jo vuosia sitten päiväkokouksiin siirtymisestä. As Oy Siilinjärven Kirkkotörmässä käytäntö on toiminut hyvin. Kokoukset päivällä? Käytäntö yhä useammassa taloyhtiössä Monissa taloyhtiöissä yhtiö- ja hallituksenkokoukset pidetään iltaisin. Se on ollut luontevaa, koska on uskottu asukkaiden pääsevän paremmin iltakokouksiin. Yhä useampi taloyhtiö on kuitenkin siirtynyt jo päiväkokousten pitoon sekä kustannus- että mukavuussyistä. - Jos kokous pidetään illalla talon ulkopuolisessa kokoustilassa, tuottaa ikäihmiselle vaikeuksia varsinkin pimeään talviaikaan lähteä kokoukseen, tietää Maija-Liisa Räisänen, As Oy Siilinjärven Kirkkotörmän hallituksen puheenjohtaja. - Vanhemmat ihmiset eivät myöskään halua tai jaksa valvoa myöhään, senkin vuoksi meidän taloyhtiössämme on jo vuosia sitten siirrytty päiväkokouksiin. Kokousten siirtäminen päiväaikaan, iltapäivisin kello 14 tai 15 alkaviksi, ei ole vaikuttanut kokousaktiivisuuteen. Osallistujia on saman verran kuin ennenkin. II - kiinteistöviesti Kokous aamukahdeksalta tai iltapäivällä Isännöitsijä Veijo Pirinen on järjestelyyn tyytyväinen. Jo yli puolet hänen isännöimistään yhtiöistä on päiväkokouskäytännössä. Isännöitsijän työtaakkaa se helpottaa oleellisesti. - Keväisin ja syksyisin yhtiökokousrumba on melkoinen, lisänä siihen tulevat vielä hallitusten kokoukset. Päivät venyvät 12-16 -tuntisiksi, kun kokoukset päättyvät vasta iltamyöhään, Pirinen kertoo. Hän ehdotti Räisäselle kokousajankohdan siirtoa päivälle, ja puheenjohtaja oli samaa mieltä. - Meillä asuu paljon eläkeläisiä. Myös hallituksessa on yhtä lukuun ottamatta kaikki jo työelämästä poisjääneitä. Työssäkäyvä hallituksen jäsenemme ei ole kokenut päiväkokousta haitaksi, hallitus on kokoontunut esimerkiksi aamukahdeksalta, Räisänen taustoittaa. - Jos taloyhtiö tarvitsee kokoukseensa asiantuntijaa, tulee hänkin mieluummin paikalle normaalityöaikanaan, huomauttaa Pirinen. Ilta on vapaa-aikaa, ei kokousaikaa Isännöitsijät pyrkivät päiväkokouksilla kohtuullistamaan työaikaansa. Etua taloyhtiö saa pienentyneinä kokouspalkkioina tai joissain tapauksissa säästyneinä ajokilometrikorvauksina. Onko päiväkokouksiin siirtyminen sitten tasapuolista kaikkia asukkaita kohtaan? - En ole saanut kielteistä palautetta, Pirinen sanoo. - Kokouksissa hoidetaan monelle suurinta omaisuutta, omaa kotia. Voivathan ihmiset irrottautua työstään päivällä vaikkapa auton katsastukseenkin, yhtiökokous on vain kerran tai kaksi vuodessa. Hallituksen kokouksia käydään ene-

kiinteistöviesti pohjois-karjala nevästi puhelimessa tai sähköpostitse. Pirinen näkee käytäntöön siirtymisessä myös yhteiskunnan muuttumisen. - Nykyisin nuoret aikuiset haluavat kokoukset mieluummin iltapäiviin, ennen viittä pidettäviksi, omien harrastusten ja perheen vuoksi. Palkkaa hallitustyöskentelystä? Piriselle kokoukset ovat työtä, Räisäselle entisenä Siilinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtajana niin ikään tehtävä, joka jonkun pitää vastuullisesti hoitaa. - Maija-Liisa nuijii kokoukset läpi rutinoidun nopeasti ja ammattitaidolla. Se helpottaa isännöitsijääkin, Pirinen sanoo. - Osakkaat saisivat kyllä lukuisammin esittää mielipiteitä, sitä arvostaisin, Räisänen huomauttaa. Hän on myös sitä mieltä, että taloyhtiöiden tulisi harkita, voisiko hallitustyöskentelystä maksaa palkkaa, koska kyseessä ovat isot taloudelliset arvot. Palkka kasvattaisi kiinnostusta taloyhtiöiden hallintoon myös työssäkäyvillä, koska näin he saisivat korvauksen menetetystä työajasta. Rohtolankulmassakin päiväkokoukset Kuopiolaisen As Oy Rohtolankulman hallituksen puheenjohtaja Juhani Nousiainen pitää päiväkokouskäytäntöä hyvänä. Rohtolankulmassa näin on ollut jo vuosia. Nousiaiselle ei tuota ongelmia järjestää vapaata työstään kokouksiin. Tosin hän tietää, etteivät työajan joustot onnistu jokaiselle. - Kokouksia on kuitenkin suhteellisen harvoin, meillä vain pari hallituksen kokousta vuodessa. Pidän yhteyttä isännöitsijään puhelimitse ja sähköpostitse, tarvittaessa kutsumme koolle hallituksen. - alp - Maija-Liisa Räisänen uskoo, että palkkion maksaminen taloyhtiön hallintotehtävistä lisäisi sekä kiinnostusta että arvostusta niitä kohtaan. Pääkaupunkiseudulla päiväkokous yleinen käytäntö Helsinkiläisen As Oy Gripholmin hallituksen puheenjohtaja Rolf Eriksson kertoo, että heidän taloyhtiössään on päiväkokouskäytäntö ollut voimassa jo vuosia. Kaartinkaupungissa Kaivopuiston vieressä sijaitseva vuonna 1895 rakennettu talo on perinteikäs ja ymmärrettävästi moneen kertaan restauroitu. Yhtiö- ja hallituksenkokouksia on matkan varrella riittänyt. - Isännöitsijämme esitti päiväkokouksiin siirtymistä jokunen vuosi sitten. Hallituksen kokoukset alkavat kello 15-16 ja yhtiökokoukset kello 17. Muutoksesta ei tarvinnut edes keskustella, niin päivänselvää se oli. Talon asukkaista enemmistö on eläkeläisiä, kuten puheenjohtajakin, eikä kokouksiin pääsy tuottanut heille työstä johtuvia esteitä. Kokoukset pidetään isännöitsijätoimistolla. - alp - kiinteistöviesti II -

kiinteistöviesti pohjois-karjala TIETOJA TALOUSARVIOTA 2011 VARTEN 1.12.2010/av Kiinteistöliitto Itä-Suomi TARIFFIT 2011 JOENSUU Tietoja talousarviota 2011 varten, Joensuu KAAPELI-TV JÄTEHUOLTO LÄMMITYS liitetyt asunnot/ kiinteistö e/kk/asunto 4,88 kaikissa sama tiedossa korotuksia. Ei perusmaksu, ei korotusta sekajäte, esim. e/kuljetus ja energiamaksu, 47,50 e/mwh käsittely 600 l, astia 7,22 660 l, astia 7,65 240 l:n biojäteastia 7,70 VESI JA SÄHKÖENERGIA (yhdistyksellä voimassa sähkösopimus PKS Oy:n kanssa) SÄHKÖN SIIRTO JÄTEVESI halutessaan asukkaan ja yhtiön otettava yhteys PKS:öön Fortum Espoo Distribution vesi, e/m3 1,50 Kiinteistö Jäsensähkö 1.7.2010 alkaen 1.7.2010 alkaen perusmaksu siirto sähköver o jätevesi, " 1,97 Yksiaika Yleissähkö e/kk snt/kwh snt/kwh yhteensä, e/m3 3,47 perusmaksu 1x35A - 3x63A 0,00 2,93 energiamaksu snt/kwh 6,08 snt/kwh 3,13 1,09 Mittarikoon mukaiset perusmaksut: 20 mm: 53,26 e/v Vuodenaika Kausisähkö 7,55 30 mm: 78,84 e/v, 40 mm: 128,04 e/v perusmaksu 1x35A - 3x63A 0,00 1,09 1,09 4,20 1,94 talviarkipäivä muu aika 6,69 snt/kwh 5,47 snt/kwh talviarkipv energia muu aika 332,22 e/v 80 mm: 50 mm: 213,28 e/v, 100 mm: 500,86 e/v 150 mm: 617,83 e/v 1,09 1,09 3,32 1,92 päivä-yö Aikasähkö KIINTEISTÖVEROPROSENTIT perusmaksu 1x35-3x63A 0 7,5 5 päiväenergia 6,20 snt/kwh päivä vakituinen asuinrakennus 0,45 yöenergia 5,38 snt/kwh yö yleinen 1,10 muu asuinrakennus 1,00 Ei muutoksia tiedossa tällä hetkellä. Sähköveroon on tulossa korotus, mikä todennäköisesti korottaa siirtomaksuja. hinnat sis. alv 23 % II - kiinteistöviesti

markkinat ja suhdanteet Suunnittelijoilla kädet täynnä töitä Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen työkanta on kääntymässä kasvuun kaksi vuotta kestäneen taantuman jälkeen. Talonrakentaminen on suunnittelualan kasvun veturi. Talosuunnittelijoilla on nyt kotimaisia suunnittelutöitä lähes yhtä paljon kuin ennen lamaa. Yhdyskuntasektori kulkee taantuman jälkijunassa. Lokakuun alussa suunnittelu- ja konsulttitoimistojen kokonaistilauskanta oli Skolin (Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry) suhdannekatsauksen mukaan 500 miljoonaa euroa. Nousua keväästä oli viisi prosenttia. Tilauskannasta 80 prosenttia on kotimaisia töitä. Vientitilauskanta on vain puolet viime vuosien normaalista tasosta. Talosuunnittelijat saivat kotimaasta noin 50 prosenttia enemmän tilauksia kuin vuosi sitten. Vientitilauksia tuli niukasti. Kokonaistilauskanta kasvoi 11 prosenttia. Töitä lisäsi myös keskeytyneiden hankkeiden käynnistyminen kotimaassa ja Venäjällä. Talosektorin aktiivinen tilauskanta on keskimäärin 40 000 euroa henkilöä kohden, mikä vastaa vajaan puolen vuoden työkantaa. Laskutettavuusaste lähestyy 85 prosenttia. Rakennesuunnittelijoilla aktiivinen tilauskanta on 44 000 euroa henkeä kohden, talotekniikkasuunnittelijoilla 37 000 euroa henkeä kohden ja arkkitehdeilla 34 000 euroa henkeä kohden. Talotekniikan suunnittelijoista pulaa Rakennesuunnittelijat näkevät markkinakehityksen edelleen myönteisenä, kotimarkkinoiden kasvuun uskoo puolet yrityksistä. Kolme neljästä rakennesuunnittelijasta arvioi vientitöiden määrän lisääntyvän. Rakennesuunnittelijoiden määrä Skolin jäsentoimistoissa kasvoi kesän aikana neljä prosenttia, ja yritykset uskovat kasvun jatkuvan saman suuruisena. Talotekniikkasuunnittelijoiden kotimarkkinoiden näkymät ovat vakaat, 13 prosenttia arvioi markkinatilanteen paranevan. Talotekniikkatoimistojen henkilöstömäärä on kääntynyt kasvuun, niissä tarvittaisiin kymmeniä suunnittelijoita lisää. Infraa suunnittelevien toimistojen kotimainen tilauskanta väheni kymmenen prosenttia. Elvytyshankkeiden suunnittelutyöt ovat valmistumassa, eikä uusia isoja hankkeita ole käynnistynyt. Infrasektori ei usko kotimarkkinoiden kasvuun, vaan vientimarkkinat näyttävät paremmilta. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä 3,2 prosenttia vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2010 toiseen neljännekseen verrattuna kustannukset nousivat 0,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat vesi- ja jätevesikustannukset, 7,2 prosenttia. Käyttösähkön kustannukset nousivat 7,0 prosenttia, lämpökustannukset 3,6 prosenttia, hoitokustannukset 2,9 prosenttia, työkustannukset 2,0 prosenttia, tarveaineiden kustannukset 1,8 prosenttia, muut kustannukset prosentin ja kunnossapitokustannukset 0,9 prosenttia. Talotyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat teollisuushallien ylläpitokustannukset, 5,2 prosenttia. Koulurakennusten ylläpitokustannukset nousivat 3,5 prosenttia, terveyskeskusten ja myymälärakennusten 3,1 prosenttia, toimistorakennusten 2,6 prosenttia ja asuinkerrostalojen 2,1 prosenttia. Asuntojen peruskorjausaikeet laskussa Kotitalouksien aikeet peruskorjata asuntoaan seuraavan 12 kuukauden aikana painuivat marraskuussa edelliskuukauden lukemista ja jäivät samalla myös alemmaksi kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan kotitalouksien aikeet ostaa asunto samoin kuin kuluttajien yleinen luottamus talouteen säilyivät marraskuussa kutakuinkin lokakuun tasolla. Nämä seikat käyvät ilmi tuoreesta Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorista. Marraskuussa 2010 kyselyn vastaajista 22,4 prosenttia aikoo joko "hyvin todennäköisesti" tai "melko todennäköisesti" vuoden sisällä peruskorjata asuntoaan. Lokakuussa 2010 lukema oli 24,6 prosenttia ja viime vuoden marraskuussa 23,9 prosenttia. Kotitalouksista 8,3 prosenttia puolestaan ilmoitti joko "hyvin todennäköisesti" tai "melko todennäköisesti" aikovansa ostaa vuoden sisällä asunnon, kun lokakuussa vastaava luku oli 8,2 prosenttia ja viime vuoden marraskuussa 8,3 prosenttia. Kuluttajien luottamus edelleen vahva Kuluttajien luottamus talouteen pysyi marraskuussa korkealla. Kuluttajien luottamusindikaattori oli marraskuussa 20,8, kun se lokakuussa oli 20,5 ja syyskuussa 22,9. Marraskuussa luottamus talouteen oli samalla selvästi vahvempi kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin marraskuussa 1 383 Suomessa asuvaa henkilöä. kiinteistöviesti i -

lainsäädäntö ja Oikeuskäytäntö Pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädäntö uudistuu Hallitus on antanut esityksen pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Uusien julkista ja yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevien lakien tavoitteena on ennaltaehkäistä pysäköintivirheitä ja antaa tehokkaat keinot puuttua niihin. Julkista pysäköinninvalvontaa koskevan lakiehdotuksen mukaan poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voisi jatkossa määrätä pysäköintivirheestä 20-80 euron suuruisen pysäköintivirhemaksun, kun nykyinen maksu on 10-50 euroa. Uutta on myös se, että jatkossa samasta pitkään jatkuvasta pysäköintivirheestä voitaisiin antaa useampi pysäköintivirhemaksu, kuitenkin enintään kolme maksua. Pysäköintivirhemaksulle saisi jatkossa kuukauden maksuajan ja maksuviivästyksestä seuraisi kiinteä 12 euron korotus. Pysäköinninvalvonnasta huolehtiville annettaisiin jatkossa mahdollisuus ajoneuvon siirtämisen ohella myös rengaslukon käyttämiseen. Ajoneuvon siirto ja rengaslukon käyttäminen edellyttäisivät, että pysäköintivirhe on jatkunut kaksi vuorokautta tai että samalla ajoneuvolla on viisi maksamatonta pysäköintivirhemaksua. Pysäköintivirhemaksua ja rengaslukkoa koskevaan päätökseen tyytymätön voisi tehdä asiassa oikaisuvaatimuksen pysäköinninvalvojalle, jonka päätökseen voi puolestaan hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Tämän jälkeen muutosta voitaisiin hakea korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jos se myöntää asiassa valitusluvan. Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan ehdotuksen mukaan kiinteistön omistaja tai haltija (esimerkiksi taloyhtiö, kauppakeskus, virasto) voisi valvoa pysäköintiä kiinteistön alueella. Taloyhtiö voisi siirtää valvontaoikeuden myös yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavalle taholle. Yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavien tulisi tehdä toiminnastaan ilmoitus aluehallintovirastolle, joka myös valvoisi toiminnanharjoittajia. Luvattomasta pysäköinnistä yksityisellä alueella voitaisiin esityksen mukaan veloittaa valvontamaksu, joka saisi olla maksimissaan sama kuin vastaavalla alueella määrättävä pysäköintivirhemaksu. Vaikka tietyissä tapauksissa yksityisellä ja julkisella pysäköinninvalvonnalla olisi rinnakkainen toimivalta, ei samasta väärinpysäköinnistä voisi seurata kuin yksi rahamääräinen seuraamus. Pysäköintiä koskevat ehdot ja valvontamaksu luvattoman pysäköinnin seuraamuksista olisi ilmoitettava selvästi havaittavalla ja yksiselitteisellä tavalla käyttäen liikennemerkkejä ja tekstikilpiä. Luvatta pysäköidyn ajoneuvon siirtämistä ja rengaslukon käyttämistä yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavan tulisi pyytää aina viranomaiselta, jolla vain on oikeus näihin toimiin. Mikäli valvontamaksua ei suoriteta vapaaehtoisesti, maksun saamiseksi olisi nostettava kanne käräjäoikeudessa. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2011. Työttömyysvakuutusmaksut nousevat Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (HE 177/2010), jonka mukaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu nousevat 0,2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2011 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,8 prosenttia palkasta palkkasumman 1 879 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,2 prosenttia palkasta. Yrityksen osaomistan, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,2 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta. Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2011 vahvistettu Valtioneuvosto antoi asetuksen, jolla vahvistetaan vakuutetuilta perittävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentti seuraavalle vuodelle. Asetus tulee voimaan 1.1.2011 ja on voimassa 31.12.2011 saakka. Maksut ovat seuraavat: Vakuutetun sairaanhoitomaksu 1,19 % (- 0,28), maksu eläke- ja etuustulosta 1,36 % (- 0,28). Palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu 0,82 % (- 0,11), YEL-yrittäjän lisärahoitusosuus 0,10 % (- 0,02). Työnantajan sairausvakuutusmaksu eli sotu 2,12 % (- 0,11). i - 10 kiinteistöviesti

lainsäädäntö ja Oikeuskäytäntö Hallitus antoi ehdotuksen uudeksi jätelaiksi Hallitus on antanut ehdotuksen uudeksi jätelaiksi. Suurimmat uudistukset koskevat valvonnan tehostamista sekä menettelyjä, joilla ehkäistään jätteen syntyä ja parannetaan jätteen hyödynnettävyyttä. Lisäksi lakiehdotus laajentaa tuottajien vastuuta pakkausjätteiden jätehuollosta. Muilta osin yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoon ehdotetaan vain vähäisiä muutoksia. Uuden jätelain lisäksi hallitus ehdottaa ympäristönsuojelulakiin jätteiden ja jätehuollon sääntelyyn liittyviä muutoksia. Kokonaisuudistuksella ajanmukaistettaisiin lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lakimuutokset tulevat voimaan vuoden kuluttua niiden vahvistamisesta. Uusi laki ehkäisee jätteen syntyä ja lisää hyödyntämistä Lakiehdotuksen keskeinen tavoite on vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, lisätä kierrätystä ja vähentää kaatopaikkakäsittelyä. Uudistukset noudattavat EU:n lainsäädännön niin sanottua etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan ensisijaisesti on huolehdittava, että käytöstä poistettu tuote voidaan käyttää uudelleen. Toissijaisesti jäte on kierrätettävä ja, jollei se ole mahdollista, hyödynnettävä muulla tavoin, esimerkiksi energiana. Jätehuollon valvontaa tehostetaan Jätehuollon valvontaa tehostetaan lakiehdotuksessa useilla muutoksilla. Merkittävin uudistus on eri toimijoiden kirjanpito-, siirtoasiakirja- ja tiedonantovelvollisuuksien laajentaminen. Siirtoasiakirja helpottaa jätekuljetusten valvontaa. Niitä tulee jatkossa käyttää vaarallisten jätteiden kuljetusten lisäksi eräiden muiden jätteiden, kuten purkujätteiden, kuljetuksissa. Yritysten tulee myös antaa jätekuljetuksista säännöllisesti tietoja viranomaisille. Lisäksi hallitus ehdottaa laiminlyöntimaksun käyttöönottoa. Laiminlyöntimaksun voi määrätä valvontaviranomainen selkeästä laiminlyönnistä. Pieniä muutoksia kunnan jätehuoltovastuuseen Uusi laki selventää kunnan tehtäviä jätehuollon viranomaisena ja palveluntuottajana. Kunnan jätehuoltopalveluille säädetään uudet laatuvaatimukset. Hallitus esittää lisäksi jätemaksun perusteiden selkeyttämistä. Yhdyskuntajätteiden kuljetuksen järjestämiseen lakiehdotus tuo vain pieniä muutoksia. Kunta voi edelleen järjestää vastuullaan olevan yhdyskuntajätteiden kuljetuksen myös niin, että kiinteistön haltija sopii siitä suoraan jätteen kuljettajan kanssa. Uuteen lakiin on kirjattu aiempaa täsmällisemmin edellytykset, jolloin näin voidaan toimia. Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto laajenee ehdotuksen mukaan hieman. Muutoksen jälkeen kunta huolehtii myös yksityisessä sosiaalipalvelussa, terveydenhuollossa ja koulutustoiminnassa syntyvien yhdyskuntajätteiden jätehuollosta. Asuntojen vuokraustoiminnan verohuojennus voimaan Valtioneuvosto antoi asetuksen, jolla saatetaan voimaan eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annettu laki ja eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetun lain muuttamisesta annettu laki. Laki (299/2009) ja laki (919/2010) tulivat voimaa 17.11.2010. Asetus tuli voimaan 17.11.2010. kiinteistöviesti i - 11